Atypical language organization in temporal lobe epilepsy revealed by a passive semantic paradigm

Background Mesial temporal lobe epilepsy (MTLE) is the most common type of focal epilepsy in adults and can be successfully cured by surgery. One of the main complications of this surgery however is a decline in language abilities. The magnitude of this decline is related to the degree of language lateralization to the left hemisphere. Most fMRI paradigms used to determine language dominance in epileptic populations have used active language tasks. Sometimes, these paradigms are too complex and may result in patient underperformance. Only a few studies have used purely passive tasks, such as listening to standard speech. Methods In the present study we characterized language lateralization in patients with MTLE using a rapid and passive semantic language task. We used functional magnetic resonance imaging (fMRI) to study 23 patients [12 with Left (LMTLE), 11 with Right mesial temporal lobe epilepsy (RMTLE)] and 19 healthy right-handed controls using a 6 minute long semantic task in which subjects passively listened to groups of sentences (SEN) and pseudo sentences (PSEN). A lateralization index (LI) was computed using a priori regions of interest of the temporal lobe. Results The LI for the significant contrasts produced activations for all participants in both temporal lobes. 81.8% of RMTLE patients and 79% of healthy individuals had a bilateral language representation for this particular task. However, 50% of LMTLE patients presented an atypical right hemispheric dominance in the LI. More importantly, the degree of right lateralization in LMTLE patients was correlated with the age of epilepsy onset. Conclusions The simple, rapid, non-collaboration dependent, passive task described in this study, produces a robust activation in the temporal lobe in both patients and controls and is capable of illustrating a pattern of atypical language organization for LMTLE patients. Furthermore, we observed that the atypical right-lateralization patterns in LMTLE patients was associated to earlier age at epilepsy onset. These results are in line with the idea that early onset of epileptic activity is associated to larger neuroplastic changes.

Using music as a signal for biofeedback

Studies on the potential benefits of conveying biofeedback stimulus using a musical signal have appeared in recent years with the intent of harnessing the strong effects that music listening may have on subjects. While results are encouraging, the fundamental question has yet to be addressed, of how combined music and biofeedback compares to the already established use of either of these elements separately. This experiment, involving young adults (N = 24), compared the effectiveness at modulating participants' states of physiological arousal of each of the following conditions: A) listening to pre-recorded music, B) sonification biofeedback of the heart rate, and C) an algorithmically modulated musical feedback signal conveying the subject's heart rate. Our hypothesis was that each of the conditions (A), (B) and (C) would differ from the other two in the extent to which it enables participants to increase and decrease their state of physiological arousal, with (C) being more effective than (B), and both more than (A). Several physiological measures and qualitative responses were recorded and analyzed. Results show that using musical biofeedback allowed participants to modulate their state of physiological arousal at least equally well as sonification biofeedback, and much better than just listening to music, as reflected in their heart rate measurements, controlling for respiration-rate. Our findings indicate that the known effects of music in modulating arousal can therefore be beneficially harnessed when designing a biofeedback protocol.

Henkilöstökoulutus osaamisen kehittämisen välineenä

Pro Gradu –työn aiheena on osaamisen kehittäminen henkilöstökoulutuksen avulla. Työn päätavoitteena on selvittää miten case-yrityksen, Etelä-Saimaan Sanomalehti Oy:n henkilöstölleen tarjoama koulutus saadaan kohdennettua parhaiten. Tutkimuksesta ilmenee, että koulutusten kohdentamisongelma case-yrityksessä johtuu sekä suunnitelmallisuuden puutteesta niiden toteuttamisessa että selkeiden tavoitteiden puuttumisesta. Case-yritykselle ehdotetaan henkilöstön kehittämisen liittämistä tiiviimmäksi osaksi yrityksen visiota ja strategioita. Työssä määritellään näiden pohjalta kullekin työtehtävälle osaamisen tavoitetaso. Yrityksessä aikaisemmin toteutetun koulutustarvekartoituksen sekä nyt suoritettujen esimieshaastattelujen perusteella saadaan selville osaamisen nykytaso. Nykyosaamista ja tavoitetasoa vertaamalla selvitetään yrityksen työntekijöiden yksilökohtainen koulutustarve, johon pyritään vastaamaan tarkoituksenmukaisella henkilöstökoulutuksella. Ennen empiiristä osuutta osaamisen kehittämisen taustoja kartoitetaan esittelemällä mitä osaaminen on ja kuinka sitä voidaan arvioida ja kehittää, keskittäen tarkastelu lopulta henkilöstökoulutukseen. Kirjallisen aineiston ja aikaisemman tutkimusmateriaalin lisäksi tutkimuksen toteuttamiseksi tarvittavia tietoja on hankittu esimieshaastatteluilla ja osallistuvalla havainnoinnilla.

Julkisen asiantuntijaorganisaation johtaminen. Case: Lappeenrannan Seudun Elinkeino ja Matkailu Oy

Tutkimuksen päätavoitteena on selvittää kyselytutkimuksen avulla julkisen asiantuntijaorganisaation kohtaamia johtamisen haasteita. Johtamistyötä tarkastellaan organisaation henkilöstön, julkisen omistajuuden ja paikallisten yhteistyöverkostojen näkökulmasta. Teoriaosuudessa tarkastellaan asiantuntijaorganisaatiota yleisesti sekä julkisen asiantuntijaorganisaation ominaispiirteitä, asiantuntijoiden johtamista ja johtamisen työkaluista tulosjohtamista sekä tasapainotetun mittariston mallia. Empiirisessä osuudessa teoriaa sovelletaan käytäntöön case-organisaation kautta. Tutkimuksen tuloksena todetaan, että julkinen omistajuus tuo yhtiön toimintaan vakauden ja uskottavuuden lisäksi päätöksentekoa hidastavaa byrokratiaa. Alueellisen yhteistyön kautta voidaan parantaa alueen painoarvoa, projektityöskentelyä ja rahoituksen saantia, sekä tuottaa palveluja kustannustehokkaasti. Henkilöstö odottaa johtajaltaan riittävää palautetta, kuuntelemisen taitoa, sekä vapautta itsenäiseen työskentelyyn oman tehtäväkentän alueella.

Yrityksen ja oppilaitoksen yhteistyö työssäoppimisessa

Työssäoppimisen vakiinnuttaminen ammatilliseen toisen asteen peruskoulutukseen asettaa haasteita koulutuksen järjestäjille luoda toimivia yhteistyökumppanuuksia työelämään, laajentaa opettajien ammattitaitovaatimuksia ja siirtää koulutusvastuuta työssäoppimispaikkoina toimiville yrityksille ja työpaikoille. Tutkimuksen tavoitteena on antaa vastauksia siihen, mitkä ovat yrityksen ja oppilaitoksen välisen työssäoppimisyhteistyön kes-keiset elementit yritysten näkökulmasta. Tutkimukseen on valittu yksi oppilaitos, Lahden ammatti-instituutti ja sen teknologiateollisuuden yritysyhteistyöverkoston jäsenyrityksiä. Tutkimuksessa tarkastellaan oppilaitoksen ja yrityksen kahdenvälistä yhteistyösuhdetta vertaamalla sen elementtejä yritysten kahdenvälisen kumppanuussuhteen elementteihin. Tutkimustehtävän ratkaisemiseksi on valittu konstruktivistinen tutkimusote, tiedon hankintatapa on empiirinen, kokemusten kerääminen ja analysoiminen on keskeinen osa tutkimusta. Tiedon käyttötarkoitus on normatiivinen, tavoitellaan tuloksia, joita voitaisiin hyödyntää yhteistyösuhdetta kehitettäessä. Pyritään selvittämään, mitä yrityksen ja oppilaitoksen välisen suhteen elementtejä vahvistamalla oppilaitos voi varmistaa työssäoppi-misprosessin vaikuttavuuden ja tuloksekkaan toiminnan.

Koulutustarvekartoitus henkilöstökoulutuksen suunnittelun apuvälineenä - Case: Etelä-Saimaan Sanomalehti Oy

Tutkielman päätavoitteena on selvittää kohdeyrityksen henkilöstön tämän hetkinen osaamistaso ja sitä myöten koulutustarve koulutustarvekartoitusta apuna käyttäen. Tarkoitus on antaa yritykselle suuntaviivoja ja ajatuksia siitä, minkälaisiin toimenpiteisiin olisi aiheellista ryhtyä henkilöstön osaamistason pitämiseksi riittävällä tasolla. Ennen tutkimustulosten esittelyä käsitellään henkilöstön kehittämistä ja erityisesti henkilöstökoulutusta kehittämismenetelmänä perustuen kirjalliseen lähdeaineistoon. Kyseessä on empiirinen tutkimus, joka perustuu Etelä-Saimaan Sanomalehti Oy:n henkilöstölle tehtyyn koulutustarvekartoitukseen ja yrityksen esimiehille tehtyihin henkilökohtaisiin haastatteluihin. Tehdessään pitkän tähtäyksen koulutussuunnitelmia, yritys voi ottaa lähtökohdaksi henkilöstön tämän hetkisen osaamisen tason. Kun huomioidaan yrityksen tulevaisuuden suunnitelmat ja strategiat, tiedetään, mihin toimintoihin tulevaisuudessa tullaan keskittymään ja minkälaista osaamista erityisesti tarvitaan. Nykyisen osaamistason selvittämiseen koulutustarvekartoitus tarjoaa oivallisen apuvälineen. Tulevat koulutushankkeet voidaan suunnitella kartoituksesta saatujen tietojen perusteella, jolloin jokaiselle yrityksen työntekijälle voidaan laatia henkilökohtainen koulutussuunnitelma. Ilmeni, että kohdeyrityksessä on koulutustarvetta; vaikka suurin osa kyselyyn osallistuneista tuntuu selviytyvän nykyisistä työtehtävistään kohtalaisen hyvin, joillakin alueilla olisi parantamisen varaa. Akuuteimmat koulutustarpeet kohdistuvat kielitaitoon, Internetin tehokkaampaan hyödyntämiseen sekä perustoimistojärjestelmien (Word, Excel) käyttöön.

Experience-based Auditory Predictions Modulate Brain Activity to Silence as Do Real Sounds.

Interactions between stimuli's acoustic features and experience-based internal models of the environment enable listeners to compensate for the disruptions in auditory streams that are regularly encountered in noisy environments. However, whether auditory gaps are filled in predictively or restored a posteriori remains unclear. The current lack of positive statistical evidence that internal models can actually shape brain activity as would real sounds precludes accepting predictive accounts of filling-in phenomenon. We investigated the neurophysiological effects of internal models by testing whether single-trial electrophysiological responses to omitted sounds in a rule-based sequence of tones with varying pitch could be decoded from the responses to real sounds and by analyzing the ERPs to the omissions with data-driven electrical neuroimaging methods. The decoding of the brain responses to different expected, but omitted, tones in both passive and active listening conditions was above chance based on the responses to the real sound in active listening conditions. Topographic ERP analyses and electrical source estimations revealed that, in the absence of any stimulation, experience-based internal models elicit an electrophysiological activity different from noise and that the temporal dynamics of this activity depend on attention. We further found that the expected change in pitch direction of omitted tones modulated the activity of left posterior temporal areas 140-200 msec after the onset of omissions. Collectively, our results indicate that, even in the absence of any stimulation, internal models modulate brain activity as do real sounds, indicating that auditory filling in can be accounted for by predictive activity.

Paperitehtaan avaintehtävissä tarvittava talousosaaminen

Tutkielman päätavoitteena oli määritellä, mitä on paperitehtaan avaintehtävissä tarvittava, tulos- ja kustannustietoista toimintaa edistävä talousosaaminen. Kirjallisuusanalyysin perusteella muodostettiin malli talousosaamisen rakentumisesta. Mallia testattiin haastattelemalla erään paperitehtaan avaintehtävissä toimivia henkilöitä. Tulosten perusteella muodostettiin lopullinen käsitys paperitehtaassa tarvittavasta talousosaamisesta ja sen kehittämiseksi soveltuvista menetelmistä. Tutkimus osoitti, että talousosaaminen rakentuu sekä työntekijän sisäisten ominaisuuksien että hänen tiedollisen ja taidollisen talousosaamisen yhdistelmästä. Tietotaitotaso näyttäisi jakautuvan useaan eri kerrokseen sen mukaan, miten laajalti tiedot ja taidot ovat organisaatiossa sovellettavissa. Tärkeimmiksi sisäisiksi ominaisuuksiksi muodostuivat vuorovaikutusosaaminen, vastuuntuntoisuus ja ongelmanratkaisukyky. Talousosaamisen vahvistamisessa avainasemaan nousivat vuorovaikutukselliset, erityisesti viestintään liittyvät keinot ja osaamisen hyödyntämistä tukevan työympäristön luominen.

WorldSkills - ammattitaitovalmennus osana kone- ja metallialan kilpailukykyä

Nykyaikain ammattitaitovalmennus alkaa olla verrattavissa huippu-urheiluun ja sen sisältämiin valmennusprosesseihin. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa ne prosessit, joita käyttämällä ammattitaitovalmennettava saadaan tiedollisesti ja taidollisesti mandollisimman hyvin valmennettua WorldSkills-tason kilpailuihin. Valittuja prosesseja soveltaen ohjeistetaan CAD-suunnittelun valmennus ja kokonaisvaltainen valmistautuminen kilpailuihin. Hyvänä taustapohjana on tutkimuksen tekijän omakohtainen osallistuminen Taitaja-2007 kilpailun järjestämiseen lajivastaavana CAD-suunnittelussa. Tutkimuksessa tehtiin myös kartoitus kilpailutoiminnan vaikuttavuudesta ja sen mandollisista vaikutuksista kone- ja metallialan koulutukseen hakeutuvien nuorten määriin. Tutkimuksen pääkohteina olivat Taitaja-kilpailujen järjestäjinä toimineet paikkakunnat ja koulutuksenjärjestäjät peräkkäisiltä vuosilta eli Turku, Tampere ja Joensuu. Tämän lisäksi Helsingissä järjestetty WorldSkills-2005 kilpailu aiheutti positiivisia vaikutuksia koko ammattitaitovalmennuksen kenttään ja sen esille nostamiseen ammatillisessa koulutuksessa. Näitä tietoja ja prosesseja voidaan käyttää hyväksi ammattitaitovalmennuksen kanssa toimivien oppilaitoksien, työpaikkojen ja valmentajien sekä muiden asiasta kiinnostuneiden tahojen jatkossa tehtävään valmennukseen liittyvään kehitystyöhön.

The farthest need the best. Human capital composition and development-specific economic growth

We provide robust and compelling evidence of the marked impact of tertiary education on the economic growth of less developed countries and of its the relatively smaller impact on the growth of developed ones. Our results argue in favor of the accumulation of high skill levels especially in technologically under-developed countries and, contrary to common wisdom, independently of the fact that these economies might initially produce lower-technology goods or perform technology imitation. Our results are robust to the different measures used in proxying human capital and to the adjustments made for cross-country differences in the quality of education. Country-specific institutional quality, as well as other indicators including legal origin, religious fractionalization and openness to trade have been used to control for the robustness of the results. These factors are also shown to speed up technology convergence thereby confirming previous empirical studies. Our estimates tackle problems of endogeneity by adopting a variety of techniques, including instrumental variables -for both panel and cross-section analyses- and the two-step efficient dynamics system GMM.

Overeducation, skills and wage penalty: Evidence for Spain using PIAAC data

The literature on educational mismatches finds that overeducated workers suffer a wage penalty compared with properly educated workers with the same level of education. Recent literature also suggests that individuals’ skill heterogeneity could explain wage differences between overeducated and properly matched workers. The hypothesis is that overeducated workers earn less due to their lower competences and skills in relative terms. However, that hypothesis has been rarely tested due to data limitations on individuals’ skills. The aim of this paper is to test the individuals’ skill heterogeneity theory in Spain using microdata from PIAAC, because it is one of the developed countries supporting the highest overeducation rates and where its adult population holds the lowest level of skills among a set of developed countries. Our hypothesis is that the wage penalty of overeducation in Spain is explained by the lower skill level of overeducated workers. The obtained evidence confirms this hypothesis but only to a certain extent as skills only explain partially the wage penalty of overeducation.

Assessment in CLIL

The aim of this talk is to explore assessment in higher education and support for learners during their academic education. It investigates the assessment methods that provide success for universities and learners. Universities which implement CLIL should assess learners who would like to attend a programme in English without taking account of their English language qualifications. This assessment should be done in writing, listening and comprehension, speaking and reading and comprehension. In the literature, formative and summative assessments are considered. Formative assessment is ongoing, 'more complex as its intention is to be directly diagnostics with a view to immediately impacting on learner's next steps' (Coyle et al, 2010). Summative assessment occurs at the end of the term or course. McKay, 2006 divides assessment into three phases: design, operationalization and administration phase. If these three phases can't be embedded in the classroom as they are, they can be introduced as a set of questions; why?, how? and what?

Teaching cross-cultural competence and CLIL: a CLIL approach in International Relations University Courses

International relations professionals need cross-cultural competence and English language communication skills to function in the international arena (Graddol 1997). English language communication skills are necessary not only to communicate with foreign colleagues (Bocanegra-Valle 2014) but also to access the vast amount of knowledge transmitted in English over the internet (Ku, Zussman 2010). This work reports the use of CLIL and cross-cultural training in the University of Messina International Relations Advanced Degree Program as a method to raise students’ level of English as quickly as possible while giving them the essential intercultural skills for work in the international field. The researchbased course program combined cross-cultural communication training (Storti, 1997; Lewis, 1999; Gannon, 2004, Harris and Moran, 2007; U.S Peace Corps Training Handbook 2012,) and intercultural competence skill development (Bennett, 1998). Two objectives were proposed: 1) develop cross-cultural communication competence; 2) bring students up to a B2 level as fast as possible. The final exam demonstrated significant growth in the areas of cross-cultural competence as well as an increase in European Common Framework level ranging from .5 to 1.0 depending on the student. Students expressed their belief that what they had learned would be useful for their future career. Combining CLIL with intercultural competence building seems to be effective in meeting two objectives: increasing English language fluency and developing cross-cultural communication competence. More research is recommended to further document this method for increasing English communication proficiency while developing interculturally competent international professionals.

Lexical Influences on Spoken Spondaic Word Recognition in Hearing-Impaired Patients.

Top-down contextual influences play a major part in speech understanding, especially in hearing-impaired patients with deteriorated auditory input. Those influences are most obvious in difficult listening situations, such as listening to sentences in noise but can also be observed at the word level under more favorable conditions, as in one of the most commonly used tasks in audiology, i.e., repeating isolated words in silence. This study aimed to explore the role of top-down contextual influences and their dependence on lexical factors and patient-specific factors using standard clinical linguistic material. Spondaic word perception was tested in 160 hearing-impaired patients aged 23-88 years with a four-frequency average pure-tone threshold ranging from 21 to 88 dB HL. Sixty spondaic words were randomly presented at a level adjusted to correspond to a speech perception score ranging between 40 and 70% of the performance intensity function obtained using monosyllabic words. Phoneme and whole-word recognition scores were used to calculate two context-influence indices (the j factor and the ratio of word scores to phonemic scores) and were correlated with linguistic factors, such as the phonological neighborhood density and several indices of word occurrence frequencies. Contextual influence was greater for spondaic words than in similar studies using monosyllabic words, with an overall j factor of 2.07 (SD = 0.5). For both indices, context use decreased with increasing hearing loss once the average hearing loss exceeded 55 dB HL. In right-handed patients, significantly greater context influence was observed for words presented in the right ears than for words presented in the left, especially in patients with many years of education. The correlations between raw word scores (and context influence indices) and word occurrence frequencies showed a significant age-dependent effect, with a stronger correlation between perception scores and word occurrence frequencies when the occurrence frequencies were based on the years corresponding to the patients' youth, showing a "historic" word frequency effect. This effect was still observed for patients with few years of formal education, but recent occurrence frequencies based on current word exposure had a stronger influence for those patients, especially for younger ones.

Comunicación Terapéutica : Requisitos fundamentales para acompañar emocionalmente al paciente paliativo y su familia.

La comunicación entre los enfermeros y los pacientes oncológicos es fundamental en la construcción de la relación profesional y terapéutica y esencial para administrar unos cuidados realmente enfocados en la persona como ser holístico y no como entidad patológica. Diferentes estudios han demostrado la influencia positiva de la comunicación en la satisfacción del paciente e incluso se ha encontrado relación entre una comunicación efectiva y una mayor adherencia al tratamiento, mejor control del dolor y estado psicológico. La comunicación, como herramienta para establecer una relación terapéutica eficaz, a su vez básica para el cuidado de cualquier paciente, es entonces “la herramienta” y prerrequisito indispensable para cuidar estos pacientes desde una perspectiva holística. Pese a la centralidad en el cuidado enfermero, la comunicación no se emplea en modo correcto en muchos casos. Objetivos: Este trabajo tiene como objetivo individuar las principales habilidades (skills) para lograr una comunicación terapéutica eficaz y cómo emplearlas en la construcción y mantenimiento de la relación terapéutica con el paciente y su familia. Método: búsqueda bibliográfica con las siguientes palabras clave: comunicación, paliativos, enfermería. Se han incluido en la revisión 27 artículos de 17 revistas distintas. Resultados: Las habilidades y factores encontrados en la literatura han sido clasificados en: a. barreras a la comunicación terapéutica b. condiciones y habilidades facilitadoras de la comunicaciónvi c. habilidades de relación d. habilidades para solicitar información e. estrategias y modelos de comunicación Conclusiones: La comunicación es la herramienta principal del cuidado enfermero en cuidados paliativos, difiere de la comunicación social y tiene como objetivo aumentar la calidad de vida del paciente. La habilidad en comunicación no es un don innato sino que es el resultado de un proceso de aprendizaje continuo. Entre las habilidades más citadas y efectivas hay que recordar la escucha activa (entendida como conjunto de técnicas), el tacto terapéutico, el contacto visual, la empatía y la importancia fundamental de la comunicación no verbal. El modelo de comunicación COMFORT es el único centrado en el paciente y a la vez en su familia. Palabras clave: Habilidades comunicación, paliativos, enfermería