Katsokaa ja lukekaa mitä kaikkea nykyisin valmistamme, korjaamme ja myymme

kuv., 21 x 17 cm

Tavaramerkin suoja-alan laajuus Suomessa ja Kiinassa

Tutkielman tarkoituksena on perehtyä siihen, kuinka laajasti tavaramerkin haltija voi kieltää toista elinkeinoharjoittajaa käyttämästä samaa tai samankaltaista merkkiä, kun sitä käytetään samoissa, samankaltaisissa tai jopa täysin erilaisissa tavaroissa tai palveluissa. Merkin haltijan kielto-oikeuden laajuuteen paneudutaan tutkimalla ensiksi EU:n tavaramerkkidirektiiviä ja Suomen tavaramerkkilakia ja oikeuskäytäntöjä. Tämän jälkeen tutkitaan, kuinka laaja kielto-oikeus merkin haltijalla on Kiinassa. Pääasiallinen tutkimusmetodi on lainopillinen, mutta myös oikeusvertailua tehdään Suomen ja Kiinan välillä. Tavaramerkin suojaamisessa on Suomessa selkeästi havaittavissa Chicagon koulukunnan teorian hyväksyminen, joka tavaramerkkioikeuteen sovellettuna korostaa merkin haltijan laajaa suojaa. Teorian mukaan tavaramerkin brandiksi luomiseen liittyviä investointeja pitää suojata ja estää sen ansioton hyödyntäminen. Päinvastaista teoriaa edustaa Harvardin koulukunta, jonka teorian piirteitä on havaittavissa Kiinan tavaramerkkioikeudessa. Se korostaa tavaramerkin kapeaa suojaa. Sallimalla kilpailijoiden jäljitellä tunnettua tavaramerkkiä parannetaan kilpailijan asemaa markkinoilla. Toisaalta ulkomaiset merkin haltijat kohtaavat Kiinassa myös paljon ei-tavaramerkkioikeudellisia ongelmia, jotka vaikeuttavat tavaramerkin suojaamista Kiinan markkinoilla.

Kirjaamattomat immateriaalioikeudet vakuutena

Yritysvarallisuus on nykyään yhä aineettomampaa. Osan tästä yritysten aineettomasta varallisuudesta muodostavat erilaiset immateriaalioikeudet, jotka voivat olla joko rekisteröityjä kansallisiin tai kansainvälisiin rekistereihin tai vaihtoehtoisesti saada suojaa ilman rekisteröintiä. Ilman rekisteröintiä suojataan muun muassa tekijänoikeutta, vakiintunutta tavaramerkkiä ja toiminimeä sekä liikesalaisuuksia. Myös teollisoikeushakemukset, kuten vireillä olevat patenttihakemukset, eivät lähtökohtaisesti ole kirjattuja julkisiin rekistereihin. Kirjaamattomat immateriaalioikeudet ovat yrityksille varallisuusarvoista omaisuutta, jota yritysten tulisi kyetä käyttämään taloudellisesti hyödyksi eri tavoin. Yrityksille saattaa muodostua muun muassa tarve hyödyntää kyseisiä oikeuksia rahoituksen tai muun luoton vakuutena. Tutkielmassa tarkastellaan kirjaamattomien immateriaalioikeuksien yleistä vakuuskelpoisuutta esinevakuusoikeuden yleisten oppien valossa ja selvitetään sitten vakuuskäytön mahdollisuutta eri vakuusmuotojen kautta. Ongelmaksi tiettyjen kirjaamattomien immateriaalioikeuksien vakuuskelpoisuuden kohdalla muodostuu erityisesti järjestelylle sivullissitovuuden tuovan julkivarmistuksen toteuttamiskeinojen puute, sillä vakuusjärjestelyä ei voi tuoda julkiseksi kirjaamalla sitä asianomaiseen rekisteriin kuten rekisteröityjen immateriaalioikeuksien kohdalla on mahdollista. Tutkimuksessa tarkastellaan kirjaamattomien immateriaalioikeuksien vakuuskäytön mahdollisuutta panttauksen, vakuusluovutuksen, yrityskiinnityksen sekä oikeuden yhtiöittämisen kautta. Julkivarmistuksen vaatimus on vahvimmillaan perinteisessä panttioikeudessa, eikä oikeuskirjallisuuden vakiintuneen kannan mukaan panttaus ole omaisuuden julkivarmistuskelvottomuudesta johtuen mahdollista. Vakuusluovutuksen asema oikeusjärjestyksessä on edelleen epäselvä, vaikka sen käyttöä puolletaankin toisinaan perustellen sitä juuri julkivarmistuskelvottomien omaisuuserien panttausta korvaavana järjestelmänä. Myös yrityskiinnityksen ja yhtiöittämismenettelyn kautta kirjaamattomat immateriaalioikeudet voidaan tietyin edellytyksin saada vakuuskelpoisuuden piiriin. Tutkielma on lainopillinen ja pyrkii selvittämään kirjaamattomien immateriaalioikeuksien vakuuskelpoisuutta voimassa olevan oikeuden sekä oikeuskirjallisuuden valossa. Oikeuspoliittinen tutkimusote ilmenee tutkimuksessa esitettyjen ratkaisuehdotusten kautta, sillä kirjaamattomien immateriaalioikeuksien vakuuskäytön mahdollistamiselle on olemassa selkeä tarve. Niin kauan kuin oikeuden tila pysyy epäselvänä, jää tällaisten omaisuuserien täysi vakuuspotentiaali hyödyntämättä.

Kirjaamattomat immateriaalioikeudet vakuutena

Yritysvarallisuus on nykyään yhä aineettomampaa. Osan tästä yritysten aineettomasta varallisuu-desta muodostavat erilaiset immateriaalioikeudet, jotka voivat olla joko rekisteröityjä kansallisiin tai kansainvälisiin rekistereihin tai vaihtoehtoisesti saada suojaa ilman rekisteröintiä. Ilman rekisteröintiä suojataan muun muassa tekijänoikeutta, vakiintunutta tavaramerkkiä ja toiminimeä sekä lii-kesalaisuuksia. Myös teollisoikeushakemukset, kuten vireillä olevat patenttihakemukset, eivät läh-tökohtaisesti ole kirjattuja julkisiin rekistereihin. Kirjaamattomat immateriaalioikeudet ovat yrityksille varallisuusarvoista omaisuutta, jota yritysten tulisi kyetä käyttämään taloudellisesti hyödyksi eri tavoin. Yrityksille saattaa muodostua muun mu-assa tarve hyödyntää kyseisiä oikeuksia rahoituksen tai muun luoton vakuutena. Tutkielmassa tar-kastellaan kirjaamattomien immateriaalioikeuksien yleistä vakuuskelpoisuutta esinevakuusoikeuden yleisten oppien valossa ja selvitetään sitten vakuuskäytön mahdollisuutta eri vakuusmuotojen kautta. Ongelmaksi tiettyjen kirjaamattomien immateriaalioikeuksien vakuuskelpoisuuden kohdalla muodostuu erityisesti järjestelylle sivullissitovuuden tuovan julkivarmistuksen toteuttamiskeinojen puute, sillä vakuusjärjestelyä ei voi tuoda julkiseksi kirjaamalla sitä asianomaiseen rekisteriin kuten rekisteröityjen immateriaalioikeuksien kohdalla on mahdollista. Tutkimuksessa tarkastellaan kirjaamattomien immateriaalioikeuksien vakuuskäytön mahdollisuutta panttauksen, vakuusluovutuksen, yrityskiinnityksen sekä oikeuden yhtiöittämisen kautta. Julkivar-mistuksen vaatimus on vahvimmillaan perinteisessä panttioikeudessa, eikä oikeuskirjallisuuden va-kiintuneen kannan mukaan panttaus ole omaisuuden julkivarmistuskelvottomuudesta johtuen mah-dollista. Vakuusluovutuksen asema oikeusjärjestyksessä on edelleen epäselvä, vaikka sen käyttöä puolletaankin toisinaan perustellen sitä juuri julkivarmistuskelvottomien omaisuuserien panttausta korvaavana järjestelmänä. Myös yrityskiinnityksen ja yhtiöittämismenettelyn kautta kirjaamattomat immateriaalioikeudet voidaan tietyin edellytyksin saada vakuuskelpoisuuden piiriin. Tutkielma on lainopillinen ja pyrkii selvittämään kirjaamattomien immateriaalioikeuksien vakuus-kelpoisuutta voimassa olevan oikeuden sekä oikeuskirjallisuuden valossa. Oikeuspoliittinen tutki-musote ilmenee tutkimuksessa esitettyjen ratkaisuehdotusten kautta, sillä kirjaamattomien immate-riaalioikeuksien vakuuskäytön mahdollistamiselle on olemassa selkeä tarve. Niin kauan kuin oikeu-den tila pysyy epäselvänä, jää tällaisten omaisuuserien täysi vakuuspotentiaali hyödyntämättä.

Recueil de lettres et de pièces originales, et de copies de pièces indiquées comme telles dans le dépouillement qui suit.

Contient : 1 Lettre de « CATERINE [DE MEDICIS]... au roy » ; 2 Lettre de « CATERINE [DE MEDICIS]... à... monsieur le conestable » ; 3 Lettre de « CATERINE [DE MEDICIS]... à... monsieur le connestable » ; 4 Lettre de « CATERINE [DE MEDICIS]... à... monsieur le duc de Momoransi, conestable de France » ; 5 Lettre de « CATERINE [DE MEDICIS]... à... monsieur le deuc de Momoransi » ; 6 Lettre de « CATERINE [DE MEDICIS]... à... monsieur le conestable » ; 7 Lettre de « CHARLES, cardinal DE GUYSE,... au roy » ; 8 « Accord faict à Vauselles pour la delivranse des prisonniers de guerre... Le XIXe jour de decembre mil V.C.LV ». Copie ; 9 Mémoire pour le duc de Ferrare. Copie ; 10 Lettre de « F[RANÇOIS] DE VENDOSME,... De Calays, le VIIIe de jenvier 1558 » ; 11 Lettre, en italien, d'HERCULE II, « duca DI FERRARA », à l'ambassadeur du roi en Suisse. « Da Ferrara, alli 29 maggio 1557 » ; 12 Lettre, en italien, d'HERCULE II, « duca DI FERRARA,... Da Ferrara, alli 14 7bre 1557 » ; 13 Lettre, en italien, d'HERCULE II, « duca DI FERRARA », au duc de « Momoransi,... Di Ferrara, il di 22 giugno 1555 » ; 14 Lettre, en italien, d'« ALFONSO DA ESTE,... a monsor lo gran maestro de Francia... Ferraria, ultimo novembris 1527 » ; 15 Lettre de « CATERINE [DE MEDICIS]... à... madame la connestable, deuchese de Monmoransy » ; 16 Lettre de « CATERINE [DE MEDICIS]... à... monsieur le gran mestre » ; 17 Lettre de « CATERINE [DE MEDICIS]... à... madame la deuchayse de Monmoransy » ; 18 « Estat... du retranchement des vivres fait par le Sr de Montluc, lieutenant general en la ville de Sienne, en l'absence de monseigneur le mareschal de Strozzy » ; 19 « Discours des propoz tenuz à la cession que l'Empereur a faicte des Païs Bas... au roy son filz » ; 20 Lettre, en italien, d'ALFONSE II, « duca DI FERRARA », au duc de « Monmoransi,... Di Ferrara, a XXV di marzo M.D.LXIII » ; 21 Lettre, en italien, d'ALFONSE II, « duca DI FERRARA », au duc de Montmorency. « Di Ferrara, alli XV di maggio M.D.LXII » ; 22 « Memoires et advertissemens... au roy... pour le faict des monoyes et finances » ; 23 Lettre de « DIANNE DE POYTIER,... à monseigneur le grant mestre » ; 24 « Advis venu du Sr Pomponyo » sur les affaires d'Italie. En italien ; 25 Lettre de « LA ROCHEPOT,... à monseigneur le grant maistre... De Mouchi, se XIIIIe jour de decembre » ; 26 « Estat abregé de la recepte et despence des parties casuelles faicte par maistre Gilles Delaubespine durant le mois de juillet, l'an mil cinq cens cinquante cinq » ; 27 « S'ensuyvent les Fiefs de la conté de Guisnes que tiennent et possessent les Angloys, disant que c'est de Bollenoys » ; 28 « Instructions pour les gentilhommes que le roy envoyera à Rouen pour fere experience du sel à la petite palle » ; 29 « Estat de ce qui a esté ordenné pour la despence d'Escosse pour quatre moys, assavoir septembre, octobre, novembre et decembre mil V.C. cinquante » ; 30 « Departement de l'argent qui sera employé es fortiffications des places de frontiere de Picardye, Champaigne et Luxembourg, durant ceste presente année M.V.C.LVI » ; 31 « Bordereau de la recepte et despence faicte par François de Raconis, tresorier de l'extraordinaire de l'artillerie, pour le faict dudict extraordinaire, durant l'année finye le dernier jour de decembre mil cinq cens cinquante deux » ; 32 « Estat et forme de paiement de sept enseignes de gens de guerre à pied de monseigneur le duc de Ferrare,... Faict à Ferrare, le XXIIIme mars mil cinq cens cinquante six » ; 33 « Cappitullation accordée par les soldatz espaignolz et autres qui estoient dedans le chasteau de Dynan... De Dynan, le XIe jour de juillet, l'an mil cinq cens cinquante quatre »

Sugarcane bagasse cellulose fibres and their hydrous niobium phosphate composites: synthesis and characterization by XPS, XRD and SEM

Fundação de Amparo à Pesquisa do Estado de São Paulo (FAPESP)

In vivo study of laser irradiation of fractionated drug administration based mechanism for effective photodynamic therapy in rat liver

Up-regulation of stress-activated proteins in cancer cells plays a protective role against photodynamic induced apoptosis. Post photodynamic therapy extracted normal rat liver tissue usually shows a fraction of surviving cells, the photodynamic resistant cells, residing in the necrotic region. To treat these photo-dynamic resistant cells a technique has been proposed based on fractionated drug administration of diluted photosensitizer, keeping the net concentration (5 mg/kg) constant, and subsequently varying drug light interval (DLI). Flourescence measurements were made for the presence of photosensitizer in a tissue. For qualitative analysis both histological and morphological studies were made. Although preliminary aim of this approach was not achieved but there were some interesting observation made i.e. for higher dilution of photosensitizer there was a sharp boundary between necrotic and normal portion of tissue. An increase in the absorption coefficient (alpha) from 2.7 -> 2.9 was observed as photosensitizer was diluted while the corresponding threshold dose (D (th)) persistently decreases from (0.10 -> 0.02) J/cm(2) when irradiated with a 635 nm laser fluence of 150 J/cm(2).

A confessionalidade francesa e Bernardo Soares

Tese de doutoramento, Estudos de Literatura e de Cultura (Teoria da Literatura), Universidade de Lisboa, Faculdade de Letras, 2016

Thesaurus antiquitatum et historiarum Italiae ... : Bononiae, urbium status ecclesiastici et aliarum ad mare Adriaticum ... / cura [et] studio Joannis Georgii Graevii ... ; cum praefationibus Petri Burmanni ; Tomi septimi pars prima.

Pertenece a la obra con tít. colectivo: Thesaurus antiquitatum et historiarum Italiae, Neapolis, Siciliae, Sardiniae, Corsicae, Melitae ... / digeri atque edi olum coeptus cura et studio Joannis Georgii Graevii ; Nunc autem continuatus [et] ad finem persuetus cum praefationibus Petri Burmanni ... ; comprehensus voluminibus XLV ...

Voice acoustic profi le of males exposed to occupational infrasound and low-frequency noise

Background: Vibroacoustic disease (VAD) is a systematic pathology characterized by the abnormal growth of extra-cellular matrices in the absence of infl ammatory processes, namely collagen and elastin, both of which are abundant in the basement membrane zone of the vocal folds. VAD can develop due to long-term exposure to infrasound and low-frequency noise (ILFN, <500 Hz). Mendes et al. (2006, 2008 and 2012) revealed that ILFN-exposed males and females presented an increased fundamental frequency (F0), decreased jitter %, and reduced maximum phonation frequency range, when compared with normative data. Temporal measures of maximum phonation time and S/Z ratio were generally reduced. Study Aims: Herein, the same voice acoustic parameters of 48 males, 36 airline pilots and 12 cabin crewmembers (age range 25-60 years) were studied, and the effects and interaction of age and years of ILFN exposure were investigated within those parameters. ILFN-exposure time (i.e. years of professional activity) ranged from 3.5 to 36 years. Materials and Methods: Spoken and sung phonatory tasks were recorded with a DA-P1 Tascam DAT and a C420III PP AKG head-worn microphone, positioned at 3 cm from the mouth. Acoustic analyses were performed using KayPENTAX Computer Speech Lab and Multi-Dimensional Voice Program. Results: Results revealed that even though pilots and cabin crewmembers were exposed to occupational environments with distinct (ILFN-rich) acoustical frequency distributions and sound pressure levels, differences in the vocal acoustic parameters were not evident. Analyzing data from both professional groups (N = 48) revealed that F0 increased signifi cantly with the number of years of professional activity. Conclusion: These results strongly suggest that the number of years of professional activity (i.e. total ILFN exposure time) had a signifi cant effect on F0. Furthermore, they may refl ect the histological changes specifi cally observed on the vocal folds of ILFN-exposed professionals.

Construção e validação da first-check para avaliação primaria do doente na sala de emergência

Introdução: A elaboração de registos de enfermagem na Sala de Emergência constitui um desafio, havendo necessidade de documentar a avaliação inicial, as intervenções de enfermagem e a evolução do estado do doente. Metodologia: Os principais objectivos deste estudo descritivo foram: construir uma checklist de avaliação primária na Sala de Emergência, a First-Check; validar o seu conteúdo através de um painel Delphi e avaliar, na perspectiva dos enfermeiros, a usabilidade e utilidade da First-Check. Foi assim criada uma checklist de avaliação primária do doente na Sala de Emergência, a First-Check, baseada no ABCDE, como método facilitador dos registos de enfermagem, mas também da avaliação do doente e das próprias intervenções de enfermagem. A amostra foram 20 enfermeiros peritos em urgência e emergência e 35 enfermeiros que exerciam funções num serviço de urgência.Resultados: Inicialmente foi criado um painel de Delphi com um grupo de 20 peritos que num total de duas rondas procedeu à validação dos conteúdos da checklist. Posteriormente foi aplicado um questionário a uma amostra de 35 enfermeiros para estudar o instrumento quanto à sua usabilidade e utilidade. Estes participantes estão descontentes quanto ao modelo de registos de enfermagem actual e confirmam a usabilidade e utilidade da First-Check. Na sua opinião a First-Check vai promover o grau de satisfação dos enfermeiros quanto aos registos na Sala de Emergência, trazendo vantagens em relação ao modelo anterior e facilitando os registos de enfermagem. A First-Check é util para a avaliação primária do doente na Sala de Emergência, para a promoção da continuidade de cuidados, para melhorar a comunicação com a equipa multidisciplinar e para facilitar as intervenções de enfermagem ao doente na Sala de Emergência. Conclusão: A First-Check é válida e útil para a avaliação primária do doente na Sala de Emergência promovendo a qualidade dos cuidados prestados ao doente.