Puutiaisten (Ixodes spp.) levinneisyys Suomessa vuonna 2014

Tutkimuksen päätarkoituksena oli selvittää puutiaisten (Ixodes spp.) levinneisyyttä Suomessa vuonna 2014. Tarkoituksena oli samalla selvittää puutiaisten mahdollista runsastumista ja esiintyvyyttä ennakoivia tekijöitä sekä puutiaislevitteisten tautien (borrelioosin ja puutiaisaivokuumeen) esiintyvyyttä. Menetelmänä käytettiin valtakunnallista kyselytutkimusta, jossa ihmiset kertoivat internetissä olleelle kyselytutkimuslomakkeelle puutiaishavainnoistaan vuonna 2014. Kyselylomakkeeseen oli mahdollista vastata touko–marraskuun välisenä aikana. Vastauksista analysoitua puutiaistilannetta verrattiin viimeiseen kattavaan puutiaisten levinneisyyttä koskevaan tutkimukseen Suomessa vuosilta 1956–1958. Vertailun avulla saatiin tietoa puutiaisten levinneisyysalueen muutoksista. Tulokset osoittivat, että puutiaiset ovat levinneet yhä pohjoisemmaksi Suomessa viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana. Havaintojen ja ihmisten kertomien kokemusten perusteella voitiin olettaa, että puutiaiskanta on myös paikoin runsastunut Suomessa. Puolet puutiaishavainnoista oli tehty eläimestä, joista suurin osa oli koirasta. Eniten havaintoja kertyi niityiltä ja heinikoilta, ja suurin osa näistä oli eläimestä tehtyjä havaintoja. Ihmisistä tehtyjä havaintoja tehtiin eniten puistoilta tai pihoilta. Eniten puutiaishavaintoja tehtiin touko–kesäkuussa, jonka jälkeen havaintomäärät vähenivät. Puutiaishavaintojen määrät eri säätiloissa ja kellonaikoina olivat todennäköisesti yhteydessä ihmisten aktiivisuuteen, sillä havaintoja kertyi eniten päiväsaikaan aurinkoisella ja puolipilvisellä säällä. Borrelioosin diagnoosin oli ilmoittanut saaneensa 110 havainnoitsijaa ja puutiaisaivokuumeen diagnoosin 1 havainnoitsija. Eniten diagnoosiin johtaneita havaintoja tehtiin niinä kuukausina ja niissä ympäristöissä, joissa puutiaishavaintojakin tehtiin eniten. Syyksi puutiaisen yleistymiseen on epäilty ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia suoraan puutiaisiin tai välillisesti isäntäeläimiin. Ilmaston yhä lämmetessä ja kasvukauden pidentyessä, puutiaiset todennäköisesti jatkavat levittäytymistä pohjoisemmaksi ja puutiaisten vuosittainen aktiivinen aika pidentyy. Tämän myötä voidaan myös olettaa, että puutiaisten levittämät taudit yleistyvät ja leviävät yhä laajemmalle Suomessa.

Coevolution of Heliconius spp. and Passiflora spp. : a phylogenetic comparison

Although a substantial amount of research has been done on all aspects ofHeliconius biology and their ecological interactions with Passiflora, there has not hitherto been a phylogenetic examination of this association for coevolution. To test the HeliconiuslPassilfora association for coevolutionary congruence, phylogenies for each group were established and compared. The phylogeny for 14 species ofHeliconiinae from Costa Rica was based on combined sequence data from rRNA ITS 2 and partial EF-1a gene regions. For the Passifloraceae, 17 host plant species were utilized to establish a phylogeny based on tRNALeucine and ITS 1/5.8S1 ITS 2 sequence data. The phylogenies for both groups were largely in agreement with current classification (for Passifloraceae) and previously established phylogenies. Associations with the large subgenera Passiflora and Decaloba correspond with the two major Advanced Radiation groups in Heliconius. Although strict congruence above subgenus level was not observed, broad scale congruence was evident. One main host shift as well as other possible explanations for lack of strict congruence are suggested.

Trading nitrogen for carbon: Nitrogen and carbon translocation in a plant/fungal (Metarhizium spp.) symbiosis

While nitrogen is critical for all plants, they are unable to utilize organically bound nitrogen in soils. Therefore, the majority of plants obtain useable nitrogen through nitrogen fixing bacteria and the microbial decomposition of organic matter. In the majority of cases, symbiotic microorganisms directly furnish plant roots with inorganic forms of nitrogen. More than 80% of all land plants form intimate symbiotic relationships with root colonizing fungi. These common plant/fungal interactions have been defined largely through nutrient exchange, where the plant receives limiting soil nutrients, such as nitrogen, in exchange for plant derived carbon. Fungal endophytes are common plant colonizers. A number of these fungal species have a dual life cycle, meaning that they are not solely plant colonizers, but also saprophytes, insect pathogens, or plant pathogens. By using 15N labeled, Metarhizium infected, wax moth larvae (Galleria mellonella) in soil microcosms, I demonstrated that the common endophytic, insect pathogenic fungi Metarhizium spp. are able to infect living soil borne insects, and subsequently colonize plant roots and furnish ts plant host with useable, insect-derived nitrogen. In addition, I showed that another ecologically important, endophytic, insect pathogenic fungi, Beauveria bassiana, is able to transfer insect-derived nitrogen to its plant host. I demonstrated that these relationships between various plant species and endophytic, insect pathogenic fungi help to improve overall plant health. By using 13C-labeled CO2, added to airtight plant growth chambers, coupled with nuclear magnetic resosnance spectroscopy, I was able to track the movement of carbon from the atmosphere, into the plant, and finally into the root colonized fungal biomass. This indicates that Metarhizium exists in a symbiotic partnership with plants, where insect nitrogen is exchanged for plant carbon. Overall these studies provide the first evidence of nutrient exchange between an insect pathogenic fungus and plants, a relationship that has potentially useful implications on plant primary production, soil health, and overall ecosystem stability.

Caracterización de cepas del hongo comestible Pleurotus spp. en medios de cultivo y su evaluación en substratos lignocelulósicos forrajeros para la producción de carpóforos.

Tesis (Maestría en Ciencias con Especialidad en Producción Agrícola) UANL

Estudio morfoanatómico y algunos aspectos ecofisiológicos - de especies silvestres de frijol (Phaseolus spp) en Nuevo León

Tesis (Maestría en Ciencias con Especialidad en Botánica). UANL

Salmonella spp. en huevo comercial de dos empresas que surten al área metropólitana de Monterrey

Tesis (Maestría en Salud Pública Especialidad en Nutrición Comunitaria) UANL

Transducción generalizada en cepas Rhizobium spp [por] Rosalía Anaya Elizalde

Tesis (Maestría en Ciencias con Especialidad en Microbiología) U.A.N.L.

Bionomía de Lutzomyia spp. (Diptera: psychodidae) vectores de Leishmaniasis cutánea localizada en el área endémica del ejido La Libertad, Escárcega, Campeche, México [por] Eduardo Alfonso Rebollar Téllez

Tesis (Maestro en Ciencias con Especialidad en Entomología Médica ) U.A.N.L.

Potencial de germinación del banco de germoplasma de Eucalyptus spp., en plantaciones del estado de Michoacán, México [por] Benjamín Villa Castillo

Tesis (Maestría en Ciencias Forestales) U.A.N.L.

Caracterización, ordenación y clasificación númerica en nopal (Opuntia spp.) mediante atributos morfológicos y físico-químicos por Mariano Molina Velázquez

Tesis (Maestría en Ciencias Agrícolas) U.A.N.L.

Detección de Listeria monocytogenes y Listeria spp en puntos críticos establecidos en una planta procesadora de productos congelados para rápido consumo

Tesis ( Maestro en Ciencias con Especialidad en Microbiología) U.A.N.L.

Efecto de extractos de productos naturales para controlar la presencia de campylobacter jejuni y salmonella spp. en carne molida de pollo.

Tesis (Maestría en Ciencias con Acentuación en Microbiología) UANL, 2010.

Detección por PCR multiplexde pseudomonas aeruginosa, proteus mirabilis y malassezia SPP. en caninos con otitis externa.

Tesis (Maestría en Ciencia Animal) UANL, 2011.

Detección por PCR multiplex de pseudomonas aeruginosa, proteus mirabilis y malassezia SPP en caninos con otitis externa.

Tesis (Maestría en Ciencia Animal) UANL, 2011.

Detección molecular de lactobacillus spp., pediococcus spp., pectinatus spp. y megasphera spp. en el proceso de elaboración de la cerveza.

Tesis (Maestría en Ciencias con Acentuación en Microbiología) UANL, 2012.