Source and Target Text-Orientation in Drama Translation. An Analysis of Four Translations of William Shakespeare’s Julius Caesar

Tässä pro gradu -tutkielmassa käsittelen lähde- ja kohdetekstikeskeisyyttä näytelmäkääntämisessä. Tutkimuskohteina olivat käännösten sanasto, syntaksi, näyttämötekniikka, kielikuvat, sanaleikit, runomitta ja tyyli. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, näkyykö teoreettinen painopisteen siirtyminen lähdetekstikeskeisyydestä kohdetekstikeskeisyyteen suomenkielisessä näytelmäkääntämisessä. Oletuksena oli, että siirtyminen näkyy käytetyissä käännösstrategioissa. Tutkimuksen teoriaosuudessa käsitellään ensin lähde- ja kohdetekstikeskeisiä käännösteorioita. Ensin esitellään kaksi lähdetekstikeskeistä teoriaa, jotka ovat Catfordin (1965) muodollinen vastaavuus ja Nidan (1964) dynaaminen ekvivalenssi. Kohdetekstikeskeisistä teorioista käsitellään Touryn (1980) ja Newmarkin (1981) teoreettisia näkemyksiä sekä Reiss ja Vermeerin (1986) esittelemää skopos-teoriaa. Vieraannuttamisen ja kotouttamisen periaatteet esitellään lyhyesti. Teoriaosuudessa käsitellään myös näytelmäkääntämistä, William Shakespearen kieltä ja siihen liittyviä käännösongelmia. Lisäksi esittelen lyhyesti Shakespearen kääntämistä Suomessa ja Julius Caesarin neljä kääntäjää. Tutkimuksen materiaalina oli neljä Shakespearen Julius Caesar –näytelmän suomennosta, joista Paavo Cajanderin käännös on julkaistu vuonna 1883, Eeva-Liisa Mannerin vuonna 1983, Lauri Siparin vuonna 2006 ja Jarkko Laineen vuonna 2007. Analyysissa käännöksiä verrattiin lähdetekstiin ja toisiinsa ja vertailtiin kääntäjien tekemiä käännösratkaisuja. Tulokset olivat oletuksen mukaisia. Lähdetekstikeskeisiä käännösstrategioita oli käytetty uusissa käännöksissä vähemmän kuin vanhemmissa. Kohdetekstikeskeiset strategiat erosivat huomattavasti toisistaan ja uusinta käännöstä voi sanoa adaptaatioksi. Jatkotutkimuksissa tulisi materiaali laajentaa koskemaan muitakin Shakespearen näytelmien suomennoksia. Eri aikakausien käännöksiä tulisi verrata keskenään ja toisiinsa, jotta voitaisiin luotettavasti kuvata muutosta lähde- ja kohdetekstikeskeisten käännösstrategioiden käytössä ja eri aikakausien tyypillisten strategioiden kartoittamiseksi.

Letters from Scandinavia, : on the past and present state of the northern nations of Europe : [William Thomson]. Vol. I[-II].

Digital reproduction, The National Library of Finland, Centre for Preservation and Digitisation, Mikkeli

Letters from Scandinavia, : on the past and present state of the northern nations of Europe : [William Thomson]. Vol. I[-II].

Digital reproduction, The National Library of Finland, Centre for Preservation and Digitisation, Mikkeli

Crescimento , produção de matéria seca e acúmulo de N, P, K, Ca, Mg e S na parte aérea de mudas de andiroba (Carapa guianensis Aubl.) cultivadas em solo de várzea, em função de diferentes doses de fósforo

Com o objetivo de avaliar o efeito de diferentes doses de fósforo no crescimento e produção de matéria seca e acúmulo de N, P, K, Ca, Mg e S na parte aérea de mudas de andiroba, cultivadas em solo de várzea, foi conduzido um experimento em casa de vegetação, no Departamento de Ciências do Solo (DCS) da Universidade Federal de Lavras (UFLA). O delineamento utilizado foi em blocos casualizados com cinco repetições e quatro doses de fósforo (0, 150, 300 e 450 mg dm-3 de P). Foram avaliados diâmetro do caule (mm), altura de plantas (cm), matéria seca de raiz, caule, folha e total (g planta-1). A partir dos teores dos elementos, determinou-se o acúmulo dos nutrientes com base na matéria seca. A máxima resposta física da planta de andiroba à adubação fosfatada foi obtida na faixa de 239 a 265 mg dm-3 de P. O máximo acúmulo de N, P, K, Ca, Mg e S foi atingido com as doses de 254; 287,5; 244,5; 254; 241; e 275 mg dm-3 de P, respectivamente. Os elementos em estudo que mais acumularam na parte aérea das mudas de andiroba seguem a seguinte ordem decrescente: N > Ca > K > Mg > S > P.

Efeito do manejo da entrelinha da seringueira sobre as propriedades químicas do solo, o estado nutricional e o crescimento

O trabalho teve por objetivo analisar a influência do manejo do solo da entrelinha da cultura da seringueira (Hevea brasiliensis) sobre as propriedades químicas do solo, o teor de nutrientes e o crescimento da seringueira. Para isso, implantou-se a seringueira (clones PB 235 e RRIM 701) em Latossolo Vermelho-Escuro, em 1992, no Município de Jaboticabal, SP. Os tratamentos consistiram do manejo da entrelinha com: grade, roçadeira e cultura de cobertura utilizando uma leguminosa kudzu tropical (Pueraria phaseoloides). Após oito anos, foram analisadas algumas propriedades químicas do solo (pH, M.O., H+Al, Ca+2, Mg+2, K+ e P) na entrelinha da cultura, bem como o teor de macro e micronutrientes e o crescimento da cultura em circunferência à altura do peito. Os diferentes manejos da entrelinha da cultura da seringueira afetaram todos os atributos químicos do solo da camada superficial (0-20 cm de profundidade) analisados. O manejo da entrelinha da seringueira com roçadeira mostrou-se importante no sistema solo-planta. A influência do manejo da entrelinha da seringueira na sua nutrição depende do clone utilizado no sistema de produção.

Influência da saturação por bases e da relação Ca:Mg do substrato sobre o crescimento inicial de jacarandá-da-bahia (Dalbergia nigra (Vell.) Fr. All. ex Benth.)

Com o objetivo de verificar a influência da saturação por bases do substrato sobre o crescimento e qualidade de mudas de Dalbergia nigra (jacarandá-da-bahia), desenvolveu-se este trabalho. O delineamento experimental utilizado foi inteiramente casualizado com quatro repetições por tratamento, e cada vaso com uma planta foi considerado uma repetição. Foram utilizados três tipos de solo como substrato (dois latossolos e um argissolo), e em cada um deles a saturação por bases original foi elevada para os seguintes valores: latossolo distrófico: 30,0, 50,0 e 70,0%; Latossolo álico: 25,0; 45,0; e 65,0%; Argissolo: 50,0; 60,0; e 70,0%. Para avaliar os efeitos das diferentes relações Ca:Mg do corretivo, elevou-se a saturação por bases do solo para 60,0% no argissolo, 50,0% no latossolo distrófico e 45,0% no latossolo álico, utilizando como corretivo uma mistura de CaCO3 e MgCO3 nas seguintes relações estequiométricas: 1:0, 1:1, 2:1, 3:1 e 4:1. Foram avaliados os parâmetros morfológicos das mudas, suas relações e o índice de qualidade de Dickson. Observou-se uma resposta linear quando as diferentes relações Ca:Mg do corretivo foram analisadas em função da variação do peso de matéria seca da parte aérea, bem como o peso de matéria seca total quando o substrato era o Argissolo, porém nos demais substratos e características não houve influência significativa. Pode-se concluir que, quando a saturação original do solo for igual ou superior a 14,0% no Latossolo distrófico e 4% no Latossolo álico, não há necessidade de se proceder à correção do solo, enquanto no Argissolo as mudas de melhor qualidade são obtidas quando a saturação está em torno de 60,0%.

Atlas de pólen e esporos do Vale do Rio Ca��, RS, Brasil

O atlas descritivo de polens e esporos de plantas do Vale do Rio Ca�� tem o objetivo de facilitar a comparação com os palinomorfos dispersos nos sedimentos fósseis e fornecer dados para ações de manejo ambiental. O atlas consta de 93 espécies características das quatro formações vegetacionais do Vale do Rio Ca��, incluindo Floresta Ombrófila Mista, Floresta Estacional Decidual, Floresta Estacional Semidecidual e Estepe, além de plantas exóticas e de locais alterados. Incluíram-se, nessa primeira parte, descrições detalhadas e fotomicrografias de 24 espécies, 21 gêneros e 17 famílias.

Nutrição de mudas de angico-vermelho (Anadenanthera macrocarpa (Benth.) Brenan) submetidas a doses de N, P, K, Ca E Mg

Neste trabalho, objetivou-se verificar o teor e conteúdo de N, P, K, Ca e Mg, bem como determinar o nível crítico desses nutrientes no solo e na planta. As mudas foram cultivadas, no período de dezembro de 2004 a maio de 2005, em vasos com capacidade para 2,1 dm-3 contendo amostras de solo de três classes (Argissolo Vermelho-Amarelo AVA, Latossolo Vermelho-Amarelo Álico LVA e Latossolo Vermelho-Amarelo Distrófico - LVD). Os tratamentos foram delimitados segundo uma matriz baconiana, onde se variaram os macronutrientes, em três doses, e dois tratamentos adicionais (zero e referência), com quatro repetições. Verificou-se que, em geral, as mudas da espécie absorveram maior quantidade de N, P, K, Ca e Mg, à medida que a disponibilidade destes aumentava no solo. Tal fato refletiu em maior concentração dos nutrientes aplicados em todas as partes da planta. Entretanto, em alguns casos não houve resposta em crescimento correspondente a esse aumento. Os nutrientes que mais proporcionaram efeitos foram o P, o N e o S; poucas respostas foram observadas nos demais nutrientes (Ca, Mg e K). A espécie tem baixo requerimento nutricional, sendo o nível crítico dos nutrientes, no solo e na planta, menores do que os observados em outras espécies florestais. Para o K e o Ca, sugerem-se estudos com doses dentro das faixas de valores encontrados, para melhor definição dos níveis críticos.

Vaikutusperusteiset konseptit : EBO-, EBAO-, SOD- ja CA-käsiteanalyysi

Tutkimuksessa tarkastellaan vaikutusperusteisuuteen pohjautuvia uusia sotataitoa soveltavia konsepteja kuvaavia käsitteitä ja niiden sisältöä. Tutkimuksessa tuodaan myös esiin sellaisia syitä ja tekijöitä, jotka ovat johtaneet tai mahdollistaneet uusien konseptien synnyn ja kehittämisen. Asioita tarkastellaan nimenomaan vaikutusperusteisuuden näkökulmasta. Tarkastelun kohteena olevat käsitteet ovat EBO (Effect Based Operations), EBAO (Effect Based Approach to Operations), SOD (Systemic Operational Design) ja kokonaisvaltainen lähestymistapa, CA (Comprehensive Approach). Työn keskeisinä johtopäätöksinä esitetään seuraavat tutkimustulokset: Asevoimiin kohdistuneet rakenteelliset muutokset ovat johtaneet länsimaisissa asevoimissa joukkojen supistamiseen sekä uuden tyyppisen teknologisen toimintakyvyn ja toimintatapamallien luomiseen. Verkostokeskeinen sodankäynti ja erityisesti sen mahdollistama yhteinen tilannekuva toimivat vaikutusperusteisten konseptien mahdollistajana ja niiden ydinprosessien tukena erityisesti, kun asiaa tarkastellaan teknologiselta kannalta. Verkostosodankäynti, kuten nykypäivän talo-uselämäkin, nojaa nopeaan päätöksentekoon, kustannusten minimointiin ja teknologian luomiin mahdollisuuksiin verkottuneessa maailmassa. Taloudellisuusajattelu, tuhovaikutusten minimoinnit, omien tappioiden välttäminen ja niin edelleen, toistuvat eri yhteyksissä uusilla termeillä. Yhteinen nimittäjä on kustannustehokkuus. Mikään ei ole kuitenkaan perustavasti muuttunut. Kaikki se, mitä sodankäynti on ja on ollut, tulee säilymään.

Padrão de distribuição de K+, Ca++, Mg++ e P no solo de um pomar de citros em função da fertirrigação

Em solos tropicais, a distribuição dos nutrientes no solo em função da fertirrigação realizada por meio de irrigação localizada (gotejamento e/ou microaspersão), na cultura de citros, é pouco conhecida. Este trabalho teve por objetivo avaliar os padrões de distribuição de potássio, cálcio, magnésio e fósforo em solo tropical, em função da fertirrigação, aplicada por dois sistemas de irrigação localizada (microaspersão e gotejamento), sendo que o sistema por gotejamento era composto por uma e duas linhas laterais por linha de plantas, e o de microaspersão por apenas uma linha, e com três dotações hídricas (100%, 75% e 50%) da evapotranspiração da cultura (ETc), em um pomar de laranjeira. As fontes de fertilizantes utilizadas na fertirrigação foram o nitrato de amônio (fonte de N), o cloreto de potássio (fonte de K+) e o ácido fosfórico (fonte de P). Observouse que, sob o emissor, nos tratamentos com gotejamento, houve depleção nos teores de Ca++ e Mg++ desde a superfície do solo até 60 cm de profundidade em relação aos teores anteriores às fertirrigações, enquanto os teores de P aumentaram, principalmente na camada de 0 cm a 20 cm. Na microaspersão, esses efeitos não foram observados, ocorrendo distribuição mais homogênea desses nutrientes tanto na direção transversal à linha de plantas quanto em profundidade. As lâminas de irrigação aplicadas por irrigação localizada não interferem na distribuição de K+ aplicado por fertirrigação e do Ca++ e Mg++ no solo em profundidade, porém menores lâminas de irrigação promovem maior concentração de P na camada mais superficial do solo, e lâminas maiores carregam o P para camadas mais profundas.

Maa-ainesten oton nykytila ja kunnostustarve pohjavesialueilla Varsinais-Suomi, Rauman seutu ja Pohjois-Satakunta

Pohjavesialueilla sijaitsevien soranottoalueiden nykytilan ja kunnostustarpeen kartoitushanke (SOKKA-hanke) on toteutettu Lounais-Suomessa Varsinais-Suomen, Rauman seudun ja Pohjois-Satakunnan alueella. Hanke on osa Suomen ympäristökeskuksen koordinoimaa valtakunnallista projektia, joka on aiemmin Lounais-Suomessa toteutettu Porin seudulla. Hankkeessa kartoitetut kuopat on arvioitu maastokäynnein 2008 – 2009 ja kartoitettujen kuoppien tiedot ja rajaukset on tallennettu paikkatieto-ohjelmistolla. Hankkeessa kartoitettiin pohjavesialueilla sijaitsevat maa-ainesten ottoalueet, luokiteltiin ne jälkihoidon ja kunnostustarpeen mukaan sekä luotiin kokonaiskuva pohjavesialueiden maa-ainesten oton määrästä ja laajuudesta. Luokitteluista jälkihoidontarve kuvaa pääasiassa kuopan maisematekijöitä ja kunnostustarve kuopan aiheuttamaa riskiä pohjavedelle. Hankkeessa päivitettiin maa-ainesrekisterin tietoja etenkin paikkatietoaineistojen osalta ja vertailtiin maa-ainesten oton kehitystä ja muutosta lupatietojen perusteella. Hankkeessa kartoitettiin yhteensä 1422 maa-ainesten ottoaluetta, joiden yhteispinta-ala oli noin 3300 hehtaaria. Jälkihoitoluokittelun mukaan tutkimusalueella on noin 1230 hehtaaria jälkihoitamattomia kuoppia, joille ei maa-ainesten ottamisen jälkeen ole tehty kunnostustoimia. Maa-ainesten ottaminen on käynnissä lähes 1400 hehtaarin alueella. Jälkihoitamattomien ja ottotoiminnassa olevien kuoppien osuus on lähes 80 % ja vain noin 20 % kuopista on osittain tai kokonaan jälkihoidettuja. Kunnostustarpeeltaan vähäisiä on noin 40 % kuopista ja voimassa olevan maa-ainesluvan mukaisesti tullee kunnostetuksi noin kolmannes kuopista. Kunnostusta vaatii noin kolmannes kuopista noin 910 hehtaarin alueella ja näistä kuopista kiireellisesti kunnostettavien osuus on noin 270 hehtaaria. Merkittävimmät kunnostustarpeet liittyvät kuopissa oleviin lampiin ja kosteikkoihin, joista kiireellisin kunnostustarve on vedenottamoiden välittömässä läheisyydessä sijaitsevilla lammilla. Soranottoalueilla on myös huolimattomasti säilytettyjä polttoaineita, öljytuotteita, romuja ja roskia, joiden osalta kunnostuksen toteuttaminen on helpompaa kuin suuria maansiirto- ja maisemointitöitä vaativien kunnostusprojektien käynnistäminen. Sokka-hankkeen tulosten pohjalta on määritetty kiireellisimmin suojelu- ja kunnostussuunnitelmaa tarvitsevat pohjavesialueet. Soranoton yleissuunnitelma on ehdotettu tehtäväksi maaainesten oton haitallisten pohjavesivaikutusten minimoimiseksi niille alueille, joilla maa-ainesten ottaminen jatkuu edelleen suurten soravarantojen takia.

Índice de risco de malignidade para tumores do ovário incorporando idade, ultra-sonografia e o CA-125

OBJETIVOS: calcular a sensibilidade, a especificidade e a acurácia das variáveis: idade da paciente, aspecto ultra-sonográfico e dosagem do marcador CA-125 para o diagnóstico diferencial entre tumores malignos e benignos do ovário. Estabelecer, ainda, índice de risco de malignidade (IRM) com a incorporação dessas três variáveis e calcular a sua sensibilidade, especificidade e acurácia para aquele diagnóstico diferencial. MÉTODOS: foram incluídas prospectivamente 100 pacientes portadoras de tumor do ovário com indica��ão cirúrgica. As variáveis idade, resultado da ultra-sonografia e níveis do CA-125 foram avaliadas isoladamente e depois em conjunto, sob a forma de índice (IRM). O estudo compreendeu a avaliação da sensibilidade, da especificidade e da acurácia diagnóstica e a aplica��ão das medidas: razão de probabilidade, razão de chances e dos testes: t de Student, chi² e regressão logística com análise uni e multivariada. RESULTADOS: para a variável idade, a sensibilidade, a especificidade e a acurácia diagnóstica foram respectivamente 58,8, 68,2 e 65,0%. Para a ultra-sonografia, 88,2, 77,3 e 81,0%. Para a dosagem do CA-125 esses valores foram 64,7, 74,2 e 71,0%. Quando as três variáveis foram agrupadas sob a forma do IRM observou-se sensibilidade de 76,5%, especificidade de 87,9% e acurácia diagnóstica de 84,0%. CONCLUSÕES: o IRM constituído pela associação das variáveis idade da paciente, resultado da ultra-sonografia e dosagem do CA-125 é indicador valioso para se distinguir entre tumores malignos e benignos de ovário, principalmente no que diz respeito à sua especificidade.