1000 resultados para Viitanen, Marko: Poliisin rikokset : tutkimus suomalaisen poliisirikoksen kuvasta


Relevância:

20.00% 20.00%

Publicador:

Resumo:

kuv., 12 x 19 cm

Relevância:

20.00% 20.00%

Publicador:

Resumo:

14 x 20 cm

Relevância:

20.00% 20.00%

Publicador:

Resumo:

14 x 21 cm

Relevância:

20.00% 20.00%

Publicador:

Resumo:

Tämän kandinaatintutkielman lopullisena tavoitteena oli määritellä mitkä ovat keskisuuren suomalaisen pelinkehittäjän digitaalisen markkinointiviestinnän keinot digitaalisessa jakelukanavassa sekä selvittää miten digitaalinen jakelukanava vaikuttaa yrityksen liiketoimintamalliin ja miten yritys toteuttaa digitaalisen markkinointiviestintänsä. Teoriaosuus koostuu digitaalisen jakelun, digitaalisten jakelukanavien, markkinointiviestinnän ja digitaalisen markkinointiviestinnän määrittelystä sekä digitaalisen markkinointiviestinnän toteutuksesta digitaalisessa jakelukanavassa. Empiriaosuus käy läpi suomalaisen keskisuuren pelinkehittäjän Frozenbyte Oy:n kautta lävitse miten yritys pystyy vaikuttamaan digitaaliseen markkinointiviestinsäänsä. Lopputulemana tutkimus päätyi johtopäätökseen, ettei erityistä jakelukanavalta ostettua markkinointiviestintää keskisuurella tai pienellä pelinkehittäjälle ole mahdollista hankkia, vaan viestintä täytyy toteuttaa epäsuorasti. Tutkimuksen myötä löydettiinkin kaksi keinoluokkaa digitaalisen julkaisukanavan sisäisen markkinointiviestinnän toteuttamiseen: välillinen vaikuttaminen ja tuotteen kehittämisen kautta tapahtuva viestintä.

Relevância:

20.00% 20.00%

Publicador:

Resumo:

Kansainvälinen musiikkitoimiala on keskellä merkittäviä muutoksia. Tähän ovat vaikuttaneet erityisesti Internetin ja tekniikan kehittyminen, jotka ovat muuttaneet toimialan rakenteita ja vaikuttaneet artistin mahdollisuuksiin toimia kannattavasti. Äänitemyynti on selkeästi laskenut ja live-esiintymiset ja kiertueet ovat nousseet yhdeksi tärkeimmistä tulonlähteistä artisteille. Vaikka suomalaisten artistien kansainvälinen menestyminen on suhteellisen uusi ilmiö suomalaisessa musiikkikulttuurissa, suomalaisten artistien kilpailukyky ja halu menestyä kansainvälisesti on suurempi kuin koskaan aikaisemmin. Toisaalta myös kilpailu on kovempaa ja artistien määrä kansainvälisillä markkinoilla on suurempi kuin aikaisemmin. Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia aineistolähtöisesti suomalaisen artistin kansainvälistymispolkuja ja niihin vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksen pohjana oli artistin näkökulma. Aihetta lähestyttiin kolmen osaongelman kautta: Mitkä ovat kansainvälistymiseen vaikuttavat muutokset musiikkitoimialalla? Mitä artistin kansainvälistyminen tarkoittaa? Miten artistin kansainvälinen ura muodostuu? Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen pohjana oli musiikkitoimialan rakenteiden ja niiden muutoksen, kansainvälistymisen ja artistin urakehityksen tarkastelu. Teoreettisen viitekehyksen olennaisin tarkastelu perustui Frithin (1988) kahteen urakehitysmalliin, joiden avulla voitiin hahmottaa artistin kansainvälistymistä. Tutkimuksen empiirisessä osassa sovellettiin laadullista tapaustutkimusta. Tutkimuksen kohteena oli viisi suomalaista rock- ja popartistia, joille Music Export Finland oli vuonna 2007 myöntänyt julkaisukiertuetukea. Jokaisesta artistista muodostettiin tutkimusta varten oma tutkimustapaus. Tutkimuksen aineisto kerättiin puolistrukturoitujen yksilöhaastatteluiden kautta ja aineiston analysointitapana sovellettiin teemoittelua. Tutkimuksen empiiristen tulosten perusteella haastateltavat näkivät tärkeimmän musiikkitoimialan muutoksen kohdistuneen romahtaneeseen levymyyntiin. Levymyynnistä saatavat tulot ovat nykyään todella pieniä artistille ja albumin tarkoituksena on enemmänkin olla markkinointiväline artistin live-esiintymisiin. Toimialan tulevaisuus nähtiin pääsääntöisesti epävarmana ja pelottavana johtuen kehittymättömistä jakelukanavista. Artistin kansainvälisen uran voidaan nähdä etenevän vähitellen, kovan ja määrätietoisen työn kautta. Menestymisen edellytys on tiivis yhteistyö managerin, levy-yhtiön ja agentin kanssa. Monesti myös kansainvälisen menestymisen edellytyksenä on menestyminen ensin kotimaassa. Artistin kansainvälisen uran tärkeimmät käännekohdat liittyvät yleensä artistin ja jonkin uuden toimijan, kuten esimerkiksi managerin tai levy-yhtiön, välisen yhteistyön alkamiseen ja kehittymiseen. Artistien suurimmat haasteet kansainvälisessä toiminnassa liittyivät taloudellisiin näkökulmiin, kuten taloudellisten voimavarojen niukkuuteen tehdä kiertueita tai kilpailla kansainvälisesti maailman suurimpien artistien kanssa.

Relevância:

20.00% 20.00%

Publicador:

Resumo:

Avhandlingen undersöker gestaltningar av mörker och maskuliniteter i den finländska black metal-scenen. Normativa hegemoniska och normbrytande subversiva gestaltningar av maskuliniteter bland de mest aktiva anhängarna av den finländska black metal-scenen undersöks som uttryck för återkommande, kulturella mönster. Mönstren analyseras med hjälp av teorier om hegemonisk maskulinitet, heteronormativitet, genusperformativitet, subversivitet och protestmaskulinitet. Queerteori och (kritisk) mansforskning som har sina ursprung i feministisk forskning utgör avhandlingens teoretiska underlag. Begreppen stil och ideologi aktualiseras i en diskussion kring hur mörker, ett begrepp som är av centralt värde inom den finländska black metal-scenen, kan förstås och uttryckas av scenmedlemmarna. Mörkret, som ofta ideologimässigt består av antikristliga element, inom den finländska scenen i regel förknippade med satanism, uttrycks genom låttexter, det visuella och det musikaliska, vilka tillsammans utgör black metal-stilen.

Relevância:

20.00% 20.00%

Publicador:

Resumo:

Tämän Pro Gradu -tutkielman tavoitteena on tutkia mitkä tekijät vaikuttavat yritysjärjestelyn toteutuneeseen kauppahintaan. Lisäksi tämä tutkimus pyrkii vastaamaan mikä on ulkoisen neuvonantajan rooli kauppahinnan muodostumisessa sekä miten ulkoinen neuvonantaja suoriutuu erilaisista yritysjärjestelyistä. Tutkimuksen syntyä motivoi vähäinen tutkimusten määrä pienten yritysten yritysjärjestelyistä; yritysjärjestelyt toteutetaan usein puutteellisilla resursseilla ja epäonnistuneet yritysjärjestelyt nähdään uhkana Euroopan unionin talouskasvulle. Empiirinen tutkimus koostuu 104 toteutuneesta pienen yrityksen yritysjärjestelyn tilastollisesta analyysistä. Pääsääntöisesti otosta on tutkittu keskiarvovertailulla (Ttesti ja Oneway Anova) sekä korrelaatiotestauksella. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että arvonmääritys on merkittävimmin kauppahintaan vaikuttava tekijä. Tämän lisäksi tilinpäätöstiedoilla on positiivinen yhteys kauppahintaan, kun taas myyntiajalla tai preemiolla ei ole yhteyttä kauppahintaan. Sekä osake- ja liiketoimintakaupan että sukupolvenvaihdosten ja yrityskauppojen välillä tehty keskiarvovertailu osoittaa, että ulkoinen neuvonantaja suoriutuu ammattitaitoisesti erilaisista yritysjärjestelytilanteista osaten huomioida näihin liittyviä erityispiirteitä.

Relevância:

20.00% 20.00%

Publicador:

Resumo:

Tilintarkastusalaan on kohdistunut viime vuosina huomattavia muutospaineita lähinnä suuryrityksiä kohdanneista skandaaleista johtuen. Tilintarkastuksen luotettavuuden parantamiseksi ja tilintarkas-tusmarkkinoiden kehittämiseksi tehdyt toimenpiteet ovat kuitenkin saaneet kritiikkiä, sillä niiden on sanottu jättävän pk-yritysten tilintarkastuksen liian vähäiselle huomiolle. Pk-yritysten kansantalou-dellinen merkitys on kuitenkin huomattava, minkä vuoksi on olennaista tarkastella pk-yritysten tarpeita ja tilintarkastusta käytännössä. Pk-yrityksissä omistus on usein keskittynyt johdolle, minkä vuoksi on olennaista huomioida myös sidosryhmien merkitys. Tutkielman tavoitteena on kuvata ja analysoida tilintarkastuksen merkitystä ja tilintarkastajan roolia pk-yrityksessä omistajajohdon, tilintarkastajan ja rahoittajan näkökulmista. Tutkielman tutkimusote on toiminta-analyyttinen, sillä tutkielma on empiirinen ja kuvaamiseen pyrkivä. Tarkoituksena on ilmiön syvällinen ymmärtäminen case-yrityksen avulla. Empiirinen aineisto on kerätty teemahaastatteluin haastattelemalla case-yrityksen omistajajohtoa, kahta tilintarkastustiimin jäsentä ja kahta rahoittajan edustajaa. Teoriaosuudessa viitekehyksen muodostaa pk-yrityksen tilintarkastusta käsittelevä kirjallisuus ja tieteelliset julkaisut. Pk-yrityksissä omistus on tyypillisesti on keskittynyt johdolle, sisäiset kontrollit ovat puutteellisia ja rahoitus on järjestetty pankin kautta. Case-yritys on melko tyypillinen pk-yritys, jossa omistajajohto on keskeisin kontrolli tilintarkastuksen näkökulmasta. Tilintarkastus koetaan tarpeelliseksi erityi-sesti rahoituksen saatavuuden kannalta, mutta myös tilintarkastajan neuvonantorooli on merkittävä. Tilintarkastuksen keskeisimmät hyödyt ovat kirjanpidon ja tilinpäätöksen oikeellisuuden tarkasta-minen sekä omistajajohdon tuki. Case-yrityksen tilintarkastukseen liittyy jonkin verran odotuskui-lua, sillä eri osapuolet painottavat hieman eri asioita. Tilintarkastajan valintaan vaikuttaa ensisijai-sesti tilintarkastajan henkilökohtainen osaaminen ja oheispalveluiden saatavuus. KHT-tilintarkastajat koetaan lähtökohtaisesti pätevämmiksi, mutta Big 4 -statuksella on vain vähäinen lisäarvo. Tilintarkastajat kokevat ISA-standardit positiivisena kehityksenä, vaikka ne lisäävätkin dokumentointivaatimuksia. Review-tarkastukseen tilintarkastajat suhtautuvat kuitenkin varautu-neesti, sillä siinä varmuustason ero on huomattava. Oheispalveluiden saatavuus tilintarkastajalta koetaan tärkeäksi, sillä tilintarkastaja tuntee yrityksen ja sen taustat. Riippumattomuuden ei ole koettu vaarantuneen case-yrityksessä oheispalveluiden myötä. Riippumattomuuden uhkaa voidaan vähentää arvioimalla riippumattomuutta jatkuvasti.

Relevância:

20.00% 20.00%

Publicador:

Resumo:

Executive Summary Tuulivoimateollisuus on kasvanut erittäin voimakkaasti 2000-luvulla, ja viime vuonna asennettiin maailmanlaajuisesti ennätysmäärä noin 42 GW uutta tuulivoimakapasiteettia. Kumulatiivinen asennettu kapasiteetti oli vuoden 2011 lopussa noin 241 GW, josta eniten Euroopassa, sitten Kaakkois-Aasiassa, etenkin Kiinassa ja kolmanneksi suurimpana markkina-alueena oli USA. Kiinassa oli eniten asennettua tuulivoimaa, 26 % maailman tuulivoimasta, toisena oli USA, sitten Saksa, Espanja ja Intia. Suurin osa asennetusta koko maailman kapasiteetista on maatuulivoimaa (onshore), merituulivoimaa (offshore) oli asennettu vajaat 4 GW. Teollisuus työllisti arviolta yli 560000 henkilöä maailmanlaajuisesti ja liiketoiminnan arvo oli noin 52 Mrd. euroa (73 Mrd. USD). Tuuliturbiineja oli maailmalla toiminnassa noin 200000 ja niiden keskikoko oli 1,2 MW. Turbiinien koko on tasaisesti kasvanut ja nykyisin suurimmat kaupalliset turbiinit ovat 6-7 MW kokoluokassa. Suomessa oli vuoden 2012 lopussa asennettuna 163 turbiinia yhteisteholtaan 288 MW, joten olemme huomattavasti jäljessä useimpia muita EU maita tuulivoiman hyödyntämisessä. Tuulivoimamarkkinoiden ennakoidaan kasvavan keskimäärin noin 10 % vuosittain, jolloin vuonna 2020 maailmassa olisi asennettuna kapasiteettia noin 900 GW, josta offshore tuulivoimaa 75 GW. Tällöin tuulivoimalla tuotettaisiin noin 8 % sähköntuotannosta, kun arvio vuodelle 2012 on 2,26 %. Nopeinta kasvu olisi Kaakkois-Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa, merituulivoimaa sen sijaan asennettaisiin eniten Eurooppaan. Suomen ilmasto- ja energiastrategin mukainen tavoite on 2,5 GW tuulivoimaa vuonna 2020. Moderni turbiini koostuu seuraavista pääkomponenteista: tornista, kolmilapaisesta roottorista, vaihteistosta, generaattorista, ja elektroniikasta. Turbiinien hinta vaihtelee projektista ja käytetystä tekniikasta johtuen, mutta tämän hetkisenä keskiarvona voidaan käyttää noin 1 MEUR / MW hintaa Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Kiinassa hinta on vähintään yhden kolmasosan halvempi. Turbiinihintojen ennakoidaan halventuvan jo lähivuosien kuluessa jopa 30 % johtuen muun muassa suuruuden ekonomiasta ja kiristyvästä kilpailusta. Kun mukaan lasketaan kaikki kulut, kuten suunnittelu, luvat, turbiinin perustukset ja kaapeloinnit, tulee asennetulle turbiinille keskihinnaksi noin 1,5 MEUR. Merituulivoima voi olla kaksi kertaa kalliimpi investointi. Generaattoreina käytetään tyypillisesti nopeita tai keskinopeita induktio- (DFIG) tai kestomagneettigeneraattoreita (PMSG) ja yleisesti kolmivaihteisia vaihteistoja. Hidasnopeuksisen (PMSG) suoravetogeneraattorin (DD) käyttö on kuitenkin yleistymässä, sillä tällöin vältetään vika-alttiin vaihteiston käyttö. Korkea toimintaluotettavuus on erityisen tärkeä merituulivoimaloissa. Suurimmat 15 turbiinivalmistajaa toimittivat viime vuonna lähes 90 % maailman tuulivoimaloista. Suurin toimija on tanskalainen Vestas, jonka liikevaihto vuonna 2011 oli noin 6 Mrd euroa ja henkilöstöä yli 22000. Suurimpien valmistajien joukossa oli 7 kiinalaista toimijaa, jotka ovat kasvaneet nopeasti viime vuosina. Useimmat turbiinivalmistajat valmistavat joitakin strategisia komponentteja itse tai ostavat ne omaan konserniin kuuluvalta tytäryhtiöltä ja ostavat muut komponentit ja materiaalit sopimusvalmistajilta. Yhtiöiden valmistusstrategiat kuitenkin vaihtelevat ”tehdään kaikki itse” strategiasta pelkkään avainkomponenttien kokoonpanoon ja turbiinin kokonaistoimitukseen. Tyypillisesti turbiinivalmistajia palvelee vakiintunut joukko kansainväliseen toimintaan kyvykkäitä komponenttitoimittajia varatoimittajineen. Kaiken kaikkiaan sekä turbiini- että komponenttivalmistajien kesken on tapahtunut viime vuosikymmenen kuluessa konsolidoitumista. Valmistus on myös globalisoitunut eli avainkomponentit ja etenkin isot komponentit valmistetaan lähellä asiakasta. Toisaalta kiristynyt hintakilpailu on johtanut siihen, että yritykset ovat siirtäneet tuotantoa Kiinaan, joka nykyisin onkin suurin komponenttien valmistusmaa. Alan keskittyminen ja globalisoituminen tullee jatkumaan myös tulevaisuudessa. Suomessa on eri sektoreilta tuulivoiman huippuosaamista, mutta kokonaisvaltaista tuulivoimaklusteria meillä ei ole. Sellaisen rakentaminen tai rakentuminen vie aikaa ja edellyttäisi selkeän veturiyrityksen olemassaoloa. Tuuliturbiinien kokonaistoimituksista yleensä vastaava turbiinivalmistaja olisi luonteva veturiyritys, mutta kotimaiset valmistajat (Winwind ja Mervento) ovat kansainvälisesti pieniä, ja niiden markkina-asema on haastava. Lisäksi Winwind on ajautunut vakavaan taloudelliseen kriisiin (velkojat hakevat yhtiöltä saataviaan käräjäoikeudessa tammikuussa 2013). Kotimaisille turbiinivalmistajille, kuten muillekin tuulivoima-alan toimijoille olisi ensisijaista, että kotimaiset investoinnit käynnistyisivät täysipainoisesti. Tämä tarkoittaisi paitsi liiketoimintamahdollisuuksia, niin kumuloituvaa osaamista ja ennen kaikkea referenssejä kansainvälistä kilpailua silmälläpitäen. Suomalaisten turbiinivalmistajien kilpailukykyisin businessalue löytynee erityisosaamisesta, kuten esimerkiksi arktisesta tuulivoimasektorista. Mahdollisesti liittoutumalla tai jonkin johtavan turbiinivalmistajan tytäryrityksenä suomalainen niche markkinoille erikoistunut turbiinivalmistus voisi menestyä tulevaisuuden kovenevassa kilpailussa. Kilpailu päämarkkinoilla johtavien turbiinivalmistajien kanssa tuskin tuo menestystä, sillä näiden resurssit ja referenssit ovat ylivertaiset ja osaaminenkin osin suomalaisia edellä. Suomalaista huippuosaamista edustavat muun muassa ABB, The Switch, Vacon, Vaisala, Prysmian sekä Moventas. Yhtiöiden markkina-alue on globaali ja etenkin ABB:n ja Prysmianin resurssit mittavat. Yhtiöillä on edellytykset menestyä jatkossakin kansainvälisesti tuulivoimaliiketoiminnan komponenttien ja systeemien toimittajina. Moventaksen haasteena on yrityksen taloudellinen tilanne ja kilpailukyky markkinoilla (koko henkilöstö lomautetaan määräajaksi keväällä 2013). Muun muassa paperikonevalmistuksen ja meriteollisuuden johdolla Suomeen on syntynyt vahva konepajaosaaminen ja alihankintaverkosto. Esimerkiksi Holming, Componenta, Häkkinen Group ja Metso Foundries palvelevat jo tuulivoimateollisuutta. Osa yhtiöistä toimii kansainvälisesti ja niillä on mahdollisuus jatkossakin palvella tuulivoimateollisuutta, etenkin Suomessa ja lähialueilla. Komponenttitoimittajien ja alihankkijoiden kansainvälistymisen haasteina ovat muun muassa Suomen syrjäinen sijainti Euroopan päämarkkinoilta ja päämiesten jo osin vakiintuneet toimittajaverkostot. Tuulivoiman suunnittelu ja konsultointi sekä käyttö ja kunnossapito tarjoavat suomalaisille yhtiöille liiketoimintamahdollisuuksia Suomessa ja lähialueilla. Merkittävää uutta potentiaalia edustaa telakkateollisuus, ennen muuta STX Finland. STX konsernissa osataan erikoislaivojen tekeminen, konserni omistaa jo turbiinivalmistajan ja konsernin strategiana on tulla merkittäväksi tuulivoimatoimijaksi. Offshore perustukset ja tornit voisivat luontevasti olla omaa tuotantoa oman turbiinivalmistuksen, tuulipuistojen käytön ja kunnossapidon sekä erikoislaivojen ohella. STX Finlandilla olisi potentiaalia toimia suomalaisen tuulivoimateollisuuden veturiyrityksenä. Yhtiön rahoitustilanne ja kilpailukyky ovat kuitenkin tällä hetkellä haastavat. Rautaruukilla on potentiaalia toimittaa muun muassa ristikkorakenteisia torneja ja Parmalla hybriditorneja tuulivoimateollisuudelle. Suomalaisen tuulivoimaosaamisen ja työllisyyden kannalta keskeistä on, että Suomen ilmasto- ja energiastrategian mukaiset tuulivoimainvestoinnit saataisiin viipymättä käyntiin ja investointiympäristö säilyisi suotuisana ja ennustettavana. Tuulivoiman syöttötariffi tukee tuulivoiman taloudellista kannattavuutta lähitulevaisuudessa, mutta tuulivoimarakentamisen rajoituksia ja esteitä tulee myös merkittävästi purkaa tai lieventää.”Työpaikkoja syntyy niihin maihin joissa tuulivoimaa rakennetaan”. Tuulivoima työllistää paitsi suunnittelu- ja rakentamisvaiheessa, niin erityisesti laitosten 20-30 vuoden käyttö- ja kunnossapitoaikana. Teknologiateollisuuden (2012) positiivisen kasvuskenaarion mukaan tuulivoimateollisuus voisi työllistää jopa 25-30000 henkilöä vuonna 2020 nykyisten noin 2000 sijasta ja alan liikevaihto voisi olla jopa 12-14 Mrd. euroa. Tällainen kasvuskenaario sisältää kyllä merkittäviä epävarmuustekijöitä ja Tarastin (2012) selvitys arvioikin kasvun ja työllisyyden kehittyvän kasvuskenaariossakin maltillisemmin. Todennäköisimmät menestysmahdollisuudet ovat alalla jo merkittävässä asemassa olevilla resursseiltaan vahvoilla ja kansainvälisillä yrityksillä. Monialayritykset kestävät pelkästään tuulivoima-alaan keskittyneitä yrityksiä paremmin alalle tyypilliset liiketoiminnan vaihtelut. Erikoistuminen ja uudet radikaalit innovaatiot voivat kuitenkin tuoda tuulivoimaliiketoimintaan täysin uusia toimijoita tai muuttaa nykyisten yritysten kilpailuasetelmia. Kaupallisesti menestyviä uusia keksintöjä harvoin kuitenkaan syntyy ilman panostuksia. Ensiarvoisen tärkeää olisi määritellä kansallinen tahtotila, millä resurssein ja mihin tuulivoimateollisuuden sektoreihin halutaan panostaa, ja kohdentaa resurssit siten, että alan yrityksillä, tutkimuslaitoksilla ja muilla toimijoilla olisi parhaat edellytykset kehittää kilpailukykyisiä tuotteita, palveluita ja systeemeitä. Potentiaalisten uusien teknologioiden ja suomalaisten toimijoiden syvällisempi tarkastelu voisikin olla mielenkiintoisen jatkotutkimuksen aihe.

Relevância:

20.00% 20.00%

Publicador:

Resumo:

Tutkimus- ja kehittämistoiminta (t&k-toiminta) on teknologia-alalla yhä merkittävämmässä roolissa. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten t&k-toiminta ja sen raportointikäytännöt ovat kehittyneet teknologiayrityksissä vuosina 2007-2011. Tutkimus toteutettiin kuvailevana analyysinä, jossa aineistona toimi Helsingin pörssiin vuonna 2012 listattujen teknologiayritysten tilinpäätöstiedot. Tutkimustulokset osoittavat teknologiayritysten yhteenlaskettujen t&k-menojen vähentyneen, pääasiassa Nokian takia, vuosina 2007-2011. Yritysten välillä oli havaittavissa selkeitä eroavaisuuksia t&k-toiminnan laajuuden sekä kehittämismenojen kirjauskäytäntöjen välillä. Yritykset luokiteltiin t&k-toiminnan laajuuden perusteella t&k-passiivisiin, t&k-neutraaleihin sekä t&k-intensiivisiin. Vaikka IAS 38 vaatii kehittämismenojen taseaktivointia aktivointiedellytysten täyttyessä, määrää yritysten konservatiivisuuden taso lopulta kehittämismenojen kirjauskäytännön. Eroavaisuudet konservatiivisuuden suhteen saattavat näin ollen heikentää yritysten tilinpäätöstietojen läpinäkyvyyttä ja vertailukelpoisuutta t&k-toiminnan suhteen.

Relevância:

20.00% 20.00%

Publicador:

Resumo:

Työn tavoitteena on selvittää, miten suomalainen rakennusyritys saa implementoitua projektihallinnan apuvälineistönsä Venäjälle. Lisäksi työn aikana laaditaan perusrakenne apuvälineistölle. Apuvälineistön avulla varmistetaan yhdenmukainen toiminta yrityksen projekteissa Venäjällä, sekä hallitaan näihin kohdistuvia riskejä. Työn toteutusmenetelmänä on konstruktiivinen tutkimusote, jossa lopputulos pohjautuu aikaisempaan teoriaan ja empiirisiin löydöksiin. Haastattelujen avulla rakennetaan näkemys apuvälineistölle ja apuvälineiden sisällölle asetettavista vaateista. Työssä esitetyt ratkaisut pohjautuvat teoriaan, haastatteluihin ja yrityksen sisäiseen materiaaliin. Rakennusprojektit ovat toteutustavaltaan yhtäläisiä maasta riippumatta, jonka vuoksi Suomessa käytössä oleva apuvälineistön rakenne toimii myös Venäjällä. Yksittäisten apuvälineiden eroavuudet johtuvat pääasiassa lainsäädännön sekä toimintatapojen eroavuudesta. Työn pohjalta havaittiin implementoinnin onnistumisen vaativan kolmen elementin toteutumisen. Nämä ovat toimivat apuvälineet, laadukas johtaminen sekä apuvälineistön käyttöönottosuunnitelman mukainen toiminta. Työn konstruktio kulminoituu käyttöönottosuunnitelmaan, mikä koostuu kolmesta mekanismista. Mekanismeilla huomioidaan apuvälineiden sovittamisen, apuvälineistön käyttöönoton sekä muutosjohtamisen vaateet.