Proximity of excitatory synapses and astroglial gap junctions in layer IV of the mouse barrel cortex.

Neurons and astrocytes, the two major cell populations in the adult brain, are characterized by their own mode of intercellular communication--the synapses and the gap junctions (GJ), respectively. In addition, there is increasing evidence for dynamic and metabolic neuroglial interactions resulting in the modulation of synaptic transmission at the so-called "tripartite synapse". Based on this, we have investigated at the ultrastructural level how excitatory synapses (ES) and astroglial GJ are spatially distributed in layer IV of the barrel cortex of the adult mouse. We used specific antibodies for connexin (Cx) 30 and 43 to identify astroglial GJ, these two proteins are known to be present in the majority of astroglial GJ in the cerebral cortex. In electron-microscopic images, we measured the distance between two ES, between two GJ and between a GJ and its nearest ES. We found a ratio of two GJ per three ES in the hollow and septal areas. Taking into account the size of an astrocyte domain, the high density of GJ suggests the occurrence of reflexive type, i.e. GJ between processes of the same astrocyte. Interestingly, the distance between an ES and an astroglial GJ was found to be significantly lower than that between either two synapses or between two GJ. These observations indicate that the two modes of cell-to-cell communication are not randomly distributed in layer IV of the barrel cortex. Consequently, this feature may provide the morphological support for the recently reported functional interactions between neuronal circuits and astroglial networks.

Dokumenttien hallinta voimalaitosliiketoiminnassa

Diplomityön tavoitteena oli löytää voimalaitosprojektin dokumenttien hallinnan epäjatkuvuuskohdat, mikä ne aiheuttaa ja millä toimenpiteillä dokumenttien hallintaa voidaan parantaa. Tietojärjestelmien, tiedon ja dokumenttien hallinnan merkitys kasvaa yhä enenevässä määrin globaalissa verkostoliiketoiminnassa. Tieto on varastoituna voimalaitoksen suunnittelu-, rakentamis- sekä käyttö- ja ylläpitodokumenteissa. Dokumentit pitää pystyä jäljittämään tietojärjestelmistä ajasta ja paikasta riippumatta laitoksen koko elinkaaren ajan. Laitosdokumentaatiota hyödynnetään laitoksen käyttö- ja ylläpitotoimintojen, tuotekehityksen sekä uusien projektien lähtötietona. Haastatteluilla selvitettiin dokumentoinnin tilaa eräässä laajassa hajautetussa voimalaitosprojektissa. Haastattelujen tuloksia ja yrityksen sisäistä dokumentoinnin ohjeistusta vertaamalla havaittiin, että tiedon siirtoa myynniltä projektille tulee kehittää, samoin kuin dokumenttien tarkastus- ja hyväksymiskäytäntöjä. Dokumenttien käytettävyys edellyttää tietojärjestelmien integrointia ja metatietojen määrittelyä. Työn tuloksena on syntynyt karkean tason tietovirtakaavio sekä dokumentoinnin prosessikuvaukset parantamaan yrityksen ja sen alihankkijoiden välistä kommunikaatiota.

Projektin sisäinen viestintä. Työntekijäryhmien viestintäkäsitykset järjestelmäprojektin käyttöönottovaiheesta nykypäivään, tapaustutkimus Tieliikelaitoksessa

Tutkielman tavoitteena on selvittää, mitä piirteitä ja eroja on löydettävissä eri työntekijäryhmien käsityksissä sisäisen viestinnän toimivuudesta ja mitä ominaisuuksia nämä käsitykset heijastavat yhteisöstä. Tavoitteeseen pyritään laadullisella tapaustutkimuksella, jossa tutkimusmenetelmänä käytetään teemahaastattelua. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta projektin sisäisen viestinnän piirteiden heijastavan hyvin viestinnän eri toimintaympäristöjä. Projektin sisällä toimintaympäristöt voidaan erottaa jopa työntekijäryhmittäin. Viestintäkäsitykset paljastavat myös sisäisen viestinnän jatkuvan muutostilan, joka voidaan havaita integroivan ja dissipatiivisen viestinnän vahvuuksien vaihtelulla. Tutkimus vahvisti käsitystä pelkän integroivan viestinnän riittämättömyydestä sisäisen viestinnän myönteisenä kokemiseen. Nykypäivänä myös mekanistisesti toimivissa ympäristöissä tulisi edistää horisontaalisia, vuorovaikutuksellisia ja avoimia kommunikaatiokäytäntöjä. Tutkimus vahvisti edelleen käsitystä johdon ja esimiesten näkyvyyden ja kuuluvuuden merkityksestä hallita mekanistisessa ympäristössä, mutta johdolta odotetaan myös yhä enemmän dialogiin perustuvien viestintävalmiuksien hallintaa. Ymmärtämällä kolmen erilaisen toimintaympäristön olemassaolo, voidaan sisäisen viestinnän resursseja kohdistaa tehokkaasti ympäristön ominaisuuksien ja tavoitteiden suuntaisesti.

Online brands: Branding, possible worlds, and interactive grammars

This paper proposes to reflect from a semiotic perspective on the transformation that brands have undergone since the rise of the Internet. After a brief theoretical introduction to digital communication and the semiotics of brands, the case of the Google brand is analyzed by applying concepts of generative and interpretive semiotics. The paper holds that the iconic and linguistic enunciations are secondary with respect to interaction. In digital media interaction — the interactive experience that the Internet user lives — is a fundamental component of the hypermedia cocktail and occupies a central position in the brand building process. The article concludes with some of the questions and special characteristics raised by so-called eBranding.

Sisäinen tulosraportointi tietojohtamisen näkökulmasta. Case: Elcoteq Network Oyj

Tutkielman tarkoituksena oli tutkia, mitkä tekijät vaikuttavat sisäisen laskennan tulostiedon oikeellisuuteen ja miten tietojohtamisen keinoin voidaan taata yhteensopivuus ulkoisen ja sisäisen laskentatiedon välillä. Tekijöiden tunnistamisen ja huomioonottamisen kautta voidaan kehittää organisaation tietämystä ja suorituskykyä. Tutkimus oli empiirinen ja kuvaileva tapaustutkimus. Kvalitatiivista aineistoa kerättiin pääasiassa kyselylomakkeen, havainto -ja dokumenttiaineiston avulla. Aineisto analysoitiin teemoittelun avulla. Laskentaorganisaatioissa havaittiin mekaanisen ja orgaanisen tietopääomaympäristön piirteitä, jotka asettavat tiedon välitykselle,vuorovaikutukselle ja tietämyksen kehittymiselle omat rajoitteensa. Laskentaorganisaatioiden toimintaa ohjasivat mekaaniselle ympäristölle tyypilliset vastuu - ja raportointisuhteet, aikataulut ja raportointikäytännöt. Raportointijärjestelmään tarvittaisiin lisäkoulutusta, tiedon vertailtavuuteen ja tiedon oikeellisuuden takaamiseen lisää työvälineitä. Tiedon välittämistä ja kommunikointia pitäisi tehostaa aktiivisemmalla sähköisellä viestinnällä, mutta myös monipuolisemmalla viestintäkanavien käytöllä. Laskentaorganisaatioiden toimintaympäristössä havaittiin orgaanisen tietopääomaympäristön piirteitä, mikä edellyttäisi dialogia tukevien teknologioiden ja toimintatapojen tehokkaampaa käyttöä. Haasteena on maantieteellisen etäisyyden aiheuttamat rajoitteet sekä toiminnan mekaaninen luonne. Uutta konseptia käyttöönotettaessa keskustelut ja vuorovaikutus tukivat mallin kehittämistä ja käytännön sisäistämistä osaksi organisaation tietämystä. Viestintäkanavien käytön tehostamisella voitaisiin edesauttaa tiedon välittymistä. Tietämyksen ja suorituskyvyn kehittäminen laskentaorganisaatioissa edellyttää kuitenkin vuorovaikutteisuuden ja dialogin tukemista.

Balanced Scorecardin tuottama lisäarvo strategian implementoinnissa

The objective of this study was to define the benefits of using the Balanced Scorecard in strategy implementation in general and evaluate its suitability and potential benefits for a case organization. In the theoretical part of the study, a framework for the benefits of using the Balanced Scorecard in strategy implementation was constructed on the basis of several earlier studies. The framework was also used to assist in the evaluation in the empirical part of the study. The case organization was one business area of a Finnish industrial corporation. The study was carried out before implementing the Balanced Scorecard in the case organization. This study revealed that the Balanced Scorecard can generally benefit the strategy implementation in several ways. It could also be applied to the case organization. The potential benefits that the system can bring to the case organization are to assist standardizing operating methods, to intensify communication and steering and to concretize goal-setting and tracking. Some specific demands were also revealed for the implementation of the Balanced Scorecard.

Elokuva voimaantumisen välineenä

Opinnäytetyössäni pohdin elokuvan edellytyksiä toimia voimaantumisprosessin välineenä. Voimaantuminen ymmärretään tässä ihmisen sisäisen voimantunteen kasvun prosessiksi. Se liittyy itsetunnon vahvistumiseen, oman identiteetin selkiytymiseen ja elämänmyönteisyyden lisääntymiseen. Tutkimuskohteenani on elokuvaprojekti, jonka tein yhdessä isoveljeni Ilkan kanssa. Ilkalla on aspergerin syndrooma, eräs autismin muoto. Projektin tavoitteena oli elokuvanteon kautta edesauttaa Ilkan kokemusta itsestään oman elämänsä päähenkilönä ja lisätä näin hänen vaikuttamismahdollisuuksiaan elämään. Projektin tuotteena syntyi lyhytelokuva Ukkometso on a Road to Town sekä sen valmistumista kuvaava dokumenttielokuva Hyvä tekosyy, joka heijastelee omaa voimaantumistani suhteessa veljeyteemme projektin kautta. Projektista saamiani kokemuksia vertaan voimaantumista, taidekasvatusta, elokuvatutkimusta ja psykologiaa käsittelevään teoreettiseen lähdeaineistoon. Asetan Ukkometso-projektin laajempaan tarinallisen identiteetin kontekstiin, jonka mukaan identiteetit rakentuvat paloista, osatarinoista aktiivisen ja sosiaalisen rakentamisen tuloksena. Vertauskuvallinen taide nähdään syvällisenä ja turvallisena tapana käsitellä minuuden palasia. Lähdeaineiston perusteella voimaantumisen edellytyksiksi elokuvaprojektissa nousevat osanottajien tasavertaisuus, keskinäinen avoimuus ja luottamus sekä voimaantuvan henkilön oikeus määritellä tavat, joilla hänestä kerrotaan ja hänet esitetään. Auttajan tehtävä on tukea halutun tarinan ja vaikutelman syntymistä, ei ajaa omia taiteellisia näkemyksiään. Elokuva voi edesauttaa voimaantumista kolmella tasolla. Elokuva on todellisuudesta etäännytetty, mutta se koetaan todellisena. Toden ja illuusion väliin jää tila elämänkokemusten uudelleentulkinnalle ja itsensä reflektiiviselle tarkastelulle. Toisaalta elokuva on sanoman välittämistä tunteen keinoin: se ylittää fyysisiä ja henkisiä välimatkoja, eikä edellytä yhtä yhteistä kieltä tekijän ja katsojan välillä. Kolmanneksi, luottamuksen kautta rakennettu kuvaustilanne tarjoaa mahdollisuuden toteuttaa ekshibitionistista tarvettaan, joka on vahvasti yhteydessä itsearvostuksen kokemukseen. Tällainen kuvaustilanne on myös otollinen kuvaajan ja kuvattavan ihmissuhteen kasvualusta.

Targeting the undruggable: immunotherapy meets personalized oncology in the genomic era.

Owing to recent advances in genomic technologies, personalized oncology is poised to fundamentally alter cancer therapy. In this paradigm, the mutational and transcriptional profiles of tumors are assessed, and personalized treatments are designed based on the specific molecular abnormalities relevant to each patient's cancer. To date, such approaches have yielded impressive clinical responses in some patients. However, a major limitation of this strategy has also been revealed: the vast majority of tumor mutations are not targetable by current pharmacological approaches. Immunotherapy offers a promising alternative to exploit tumor mutations as targets for clinical intervention. Mutated proteins can give rise to novel antigens (called neoantigens) that are recognized with high specificity by patient T cells. Indeed, neoantigen-specific T cells have been shown to underlie clinical responses to many standard treatments and immunotherapeutic interventions. Moreover, studies in mouse models targeting neoantigens, and early results from clinical trials, have established proof of concept for personalized immunotherapies targeting next-generation sequencing identified neoantigens. Here, we review basic immunological principles related to T-cell recognition of neoantigens, and we examine recent studies that use genomic data to design personalized immunotherapies. We discuss the opportunities and challenges that lie ahead on the road to improving patient outcomes by incorporating immunotherapy into the paradigm of personalized oncology.

Making Things Technical: Paul Samuelson at MIT

This article examines how Samuelson defined his own role as an economist as a technical expert, who walked what he called the "middle of the road" to-seemingly-stay out of the realm of politics. As point of entry I discuss the highly tempting offers made by Theodore M. Schultz in the 1940s to come over to Chicago, which Schultz persistently repeated over three years and despite strong Chicago faculty resistance. A contrast between Schultz's own experiences as an economic expert at Iowa State, Samuelson's work as an external consultant for the National Resources Planning Board during the Second World War, and the firm support of the MIT administration for Samuelson's research serves to pinpoint the meaning of being technical for Samuelson, and the relation of the technical economic expert to the realm of politics.

Competition in notch signaling with cis enriches cell fate decisions

Notch signaling is involved in cell fate choices during the embryonic development of Metazoa. Commonly, Notch signaling arises from the binding of the Notch receptor to its ligands in adjacent cells driving cell-to-cell communication. Yet, cell-autonomous control of Notch signaling through both ligand-dependent and ligand-independent mechanisms is known to occur as well. Examples include Notch signaling arising in the absence of ligand binding, and cis-inhibition of Notch signaling by titration of the Notch receptor upon binding to its ligands within a single cell. Increasing experimental evidences support that the binding of the Notch receptor with its ligands within a cell (cis-interactions) can also trigger a cell-autonomous Notch signal (cis-signaling), whose potential effects on cell fate decisions and patterning remain poorly understood. To address this question, herein we mathematically and computationally investigate the cell states arising from the combination of cis-signaling with additional Notch signaling sources, which are either cell-autonomous or involve cell-to-cell communication. Our study shows that cis-signaling can switch from driving cis-activation to effectively perform cis-inhibition and identifies under which conditions this switch occurs. This switch relies on the competition between Notch signaling sources, which share the same receptor but differ in their signaling efficiency. We propose that the role of cis-interactions and their signaling on fine-grained patterning and cell fate decisions is dependent on whether they drive cis-inhibition or cis-activation, which could be controlled during development. Specifically, cis-inhibition and not cis-activation facilitates patterning and enriches it by modulating the ratio of cells in the high-ligand expression state, by enabling additional periodic patterns like stripes and by allowing localized patterning highly sensitive to the precursor state and cell-autonomous bistability. Our study exemplifies the complexity of regulations when multiple signalng sources share the same receptor and provides the tools for their characterization.

Valoración de las necesidades formativas de los profesionales de enfermería frente a los usuarios inmigrantes de culturas ajenas a la propia: estudio sobre las barreras de comunicación dentro del ámbito de atención primaria

Este trabajo tiene como finalidad identificar que áreas temáticas en relación a la salud, y en el caso de que existan, necesitan cubrir los profesionales de enfermería, teniendo en cuenta los factores asociados a la diversidad cultural, para que sea de eficaz y eficiente la atención a usuarios de otras culturas en sus consultas. Dentro de los objetivos específicos, se plantea en primer lugar, determinar las áreas temáticas de mayor importancia que deberán estar presentes en un programa de intervención de diversidad cultural para mejorar la calidad en la asistencia a usuarios de otras culturas desde la atención de enfermería. Por otro lado se propondrán estrategias de intervención para mejorar la comunicación entre los profesionales de la salud y la población inmigrante de habla no hispana. Dentro del ámbito de investigación cualitativa este proyecto se definirá mediante el paradigma construccionista interpretativo. Los participantes en el estudio serán profesionales de enfermería del CAP Vic Sud y CAP Vic Nord (Osona) con más de 6 años de experiencia en atención primaria y con un cupo de población asignada un mínimo de un 15% de usuarios de procedencia extranjera de una cultura ajena. Para acceder a la información se llevará a cabo la entrevista semiestructurada realizada de forma individual a cada profesional de enfermería, y la observación participante que se llevará a cabo en el centro y las consultas. Para el análisis de esta información previamente recogida mediante una guía de categorías de análisis, de la que se obtendrá una descripción general que capta la opinión de los participantes y de las áreas a traba

Comunicación Terapéutica : Requisitos fundamentales para acompañar emocionalmente al paciente paliativo y su familia.

La comunicación entre los enfermeros y los pacientes oncológicos es fundamental en la construcción de la relación profesional y terapéutica y esencial para administrar unos cuidados realmente enfocados en la persona como ser holístico y no como entidad patológica. Diferentes estudios han demostrado la influencia positiva de la comunicación en la satisfacción del paciente e incluso se ha encontrado relación entre una comunicación efectiva y una mayor adherencia al tratamiento, mejor control del dolor y estado psicológico. La comunicación, como herramienta para establecer una relación terapéutica eficaz, a su vez básica para el cuidado de cualquier paciente, es entonces “la herramienta” y prerrequisito indispensable para cuidar estos pacientes desde una perspectiva holística. Pese a la centralidad en el cuidado enfermero, la comunicación no se emplea en modo correcto en muchos casos. Objetivos: Este trabajo tiene como objetivo individuar las principales habilidades (skills) para lograr una comunicación terapéutica eficaz y cómo emplearlas en la construcción y mantenimiento de la relación terapéutica con el paciente y su familia. Método: búsqueda bibliográfica con las siguientes palabras clave: comunicación, paliativos, enfermería. Se han incluido en la revisión 27 artículos de 17 revistas distintas. Resultados: Las habilidades y factores encontrados en la literatura han sido clasificados en: a. barreras a la comunicación terapéutica b. condiciones y habilidades facilitadoras de la comunicaciónvi c. habilidades de relación d. habilidades para solicitar información e. estrategias y modelos de comunicación Conclusiones: La comunicación es la herramienta principal del cuidado enfermero en cuidados paliativos, difiere de la comunicación social y tiene como objetivo aumentar la calidad de vida del paciente. La habilidad en comunicación no es un don innato sino que es el resultado de un proceso de aprendizaje continuo. Entre las habilidades más citadas y efectivas hay que recordar la escucha activa (entendida como conjunto de técnicas), el tacto terapéutico, el contacto visual, la empatía y la importancia fundamental de la comunicación no verbal. El modelo de comunicación COMFORT es el único centrado en el paciente y a la vez en su familia. Palabras clave: Habilidades comunicación, paliativos, enfermería

Henkilöstön hyvinvoinnin kehittäminen teollisuuden pk-yrityksessä

Tässä työssä on tarkasteltu työyhteisön hyvinvointia ja työilmapiiriä tulehduttavia tekijöitä case yrityksessä. Tutkielman tavoitteena on ollut löytää tiedonkulun ja tiimityöskentelyn ongelmiin ratkaisuja. Tutkimusmenetelmänä on käytetty laadullista tutkimusta ja empiirinen materiaali koostuu avoimen anonyymi-kyselyn vastauksien sisällöstä. Kyselyn tuloksista merkittävimmiksi ongelma-alueiksi työyhteisössä muodostuivat tiedonkulun heikkous ja keskinäisen arvostuksen puute. Erityisen positiivisiksi asioiksi työntekijät kokivat fyysisen työturvallisuuden ja luottamuksen työn jatkuvuuteen. Henkilöstövoimavarojen johtamisen vaatimusten kasvaessa muuttuvan liiketoiminnan mukana on erityisesti pienien pk-yrityksen kiinnitettävä huomiota henkilöstöosaston toimintaan ja työlainsäädännön vaateisiin. Yritysten yhä enemmän panostaessa ydinosaamiseensa, korostuu henkilöstöhankinnassa ja henkilöstöjohtamisessa alan erityisosaajien sitouttaminen. Nykypäivänä työntekijät eivät enää motivoidu ainoastaan palkan suuruudesta, vaan vaativat sitoutumisensa vastapainoksi työhyvinvointiin panostamista. Huonon työilmapiirin vallitessa ihmiset alkavat helposti suhtautua työhön ulkokohtaisesti eivätkä halua jakaa omaamaansa tietoa muille.

A linguagem escrita nos cursos de graduação em química

There is no question that students majoring in chemistry graduate with underdeveloped writing skills. Many educators have expressed concern about the obvious deficiencies in student writing. This article is designed to aid professors interested in teaching writing skills in their classrooms and laboratories.