Yliopistojen tulosohjaus ja -johtaminen akateemisen työn ja kehittymässä olevien tieteenparadigmojen valossa

Referee-artikkeli

Suomalaisen aatelin kokonaisanalyysi

Kirjallisuusarvostelu

Miten historiaa rakennetaan?

Kirjallisuusarvostelu

Paikallishistoriankirjoitusta purkamassa

Kirjallisuusarvostelu

Teatteri ja draama työn oppimismuotoina

Satu-Mari Janssonin väitöskirja Teatteri ja draama työn oppimismuotoina (Helsingin yliopisto 2015).

Työn osituksen kehittäminen kustannusten kirjaamisen ja seurannan tarkentamiseksi projekteissa

Työn päätavoite on selvittää kohdeyrityksen projektien tehtävien jakoon ja työn jäsentämiseen käytettävän työn osituksen rakenteen ongelmat projektikustannusten kirjaamisessa. Tämän lisäksi tavoitellaan kustannusläpi-näkyvyyden kasvua, mittaamisen helpottumista ja kustannusarvioinnin tarkentumista antamalla kehitys-ehdotuksia rakenteen tarkentamiseksi ja yksinkertaistamiseksi. Työ on laadullista ja toiminnallista tapaus-tutkimusta. Teoriaosuuden aineistona on tieteellisiä artikkeleita, kirjoja, lehtiä ja muita aiheeseen liittyviä julkaisuja. Empiirinen osa koostuu yrityksen sisäisistä haastatteluista sekä esikuva-analyysihaastatteluista. Kehitysehdotusten analysointiin ja valintaan käytetään GAP–analyysiä ja toteutettavuustarkastelua. Työn keskeisimpänä tuloksena on neljä kehitysehdotusta, jotka pohjautuvat teorioiden suosituksiin työn osituksen rakenteen sisällöstä. Tällä työllä pyritään myös tuomaan esille kehitystarvetta yrityksessä ja antamaan suunta sekä alkusysäys kehitysprosessille kohti toimivampaa projektien kustannusseurantaa.

“Erilainen mutta hyvä” Mannerheimin Lastensuojeluliiton Ystäväksi maahanmuuttajaäidille –toimintaan osallistuneiden kotoutumiskokemukset

Maahanmuutto on noussut yhdeksi suomalaisen poliittisen keskustelun keskeisimmistä aiheista, sillä maahanmuuttajien määrä on kasvanut nopeasti viimeisten vuosikymmenten aikana. Maahanmuuttajien hyvä kotouttaminen onkin keskeisessä roolissa, jotta maahanmuuttajat saadaan integroitua suomalaisen yhteiskunnan täysivaltaisiksi jäseniksi. Tutkimme maahanmuuttajien kokemuksia kotoutumisesta Suomeen. Kolmannen sektorin rooli kotoutumisen tukemisessa kasvaa entisestään muuttuneen maahanmuuttopolitiikan myötä. Tämän tutkimuksen yhtenä osana on Mannerheimin Lastensuojeluliiton tarjoaman toiminnan merkitys maahanmuuttajille heidän kotoutumisprosessissaan. Lisäksi mielenkiintomme on maahanmuuttajien kotoutumisstrategioissa, joita olemme peilanneet Berryn akkulturaatioteoriaan. Myös identiteetin käsite tulee voimakkaasti esille tutkimuksessa. Maahanmuuttajan identiteetti on usein voimakkaassa kriisissä. Tutkimus toteutettiin haastattelemalla kymmentä maahanmuuttajaa. Maahanmuuttajat olivat kaikki naisia ja iältään noin 25-55 –vuotiaita. He olivat tulleet Suomeen eri syistä; osa pakolaisina ja osa miehen tai työn vuoksi. Suomessa oloaika vaihteli 1,5 vuodesta 14 vuoteen. Haastatteluun olimme miettineet aiheita valmiiksi, mutta haastattelutilanteessa annoimme haastateltaville mahdollisuuden kertoa omista kokemuksistaan vapaasti vain hieman keskustelua ohjaten. Tuloksista nousi esille kielitaidon merkitys työn saannin ja täten kotoutumisen kannalta. Ilman kielitaitoa ei saa töitä eikä ole mahdollisuutta osallistua yhteiskunnan toimintaan sen täysivaltaisena jäsenenä. Maahanmuuttajien sopeutumisprosessit olivat edenneet alun hankaluuksien jälkeen kohti integroitumista. Maahanmuuttajat olivat löytäneet lopulta jonkinlaisen tasapainon kahden eri kulttuurin välillä elämisessä. Lähes kaikki haastateltavat halusivat jäädä Suomeen. Vaikka kotoutuminen oli kaikkien kohdalla melko hyvällä mallilla, haastateltavat kohtaavat silti edelleen monia haasteita esimerkiksi siinä, miten he itse ja ympäristö heidät näkevät.

Saksan graniittimarkkinoiden analysointi: Case Ylamaa Group Oy

Tämän kandidaatintyön tavoitteena on analysoida Saksan graniittimarkkinoiden houkuttelevuutta suomalaisen yrityksen näkökulmasta. Ylamaa Group Oy on rakennus-, ympäristö- ja sisustuskiveä tuottava yritys, joka on jo toimittanut Saksan alueelle tuotteitaan, mutta toiminta on ollut siellä vielä varsin vähäistä. Saksaa markkina-alueena analysoidaan PESTEn, sekä talouden ja maan raken-nusalan tulevaisuudennäkymien avulla, kilpailuasetelmaa puolestaan Porterin viidellä voimalla. Lisäksi tutkitaan asiakkaan kokemia arvoja graniitin tapauksessa ja etsitään yhteyksiä niiden, ja case-yrityksen ydinosaamisten välillä. Näin osoitetaan, miten yritys voi luoda itselleen kilpailuetua. Työn tuloksena käy ilmi, että Saksan markkinoille kannattaa laajentua. Kuitenkin kilpailu Saksassa on kovaa Euroopan yhtenäisen talousalueen vuoksi. Ylamaa Groupin tuleekin ottaa tuotannossaan ja markkinoinnissaan huomioon erinäisiä seikkoja Saksan markkinoilla pärjätäkseen, kuten hinta-laatusuhteen ja ympäris-töystävällisyyden korostamista.

Hakkuutähteen arvoketjun analysointi ja kannattavuuden tehostaminen

Suomen tavoitteena on nostaa metsähakkeen käyttö 25 TWh:iin vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että metsähakkeen käyttö ja tuotanto on kannatta-vuudeltaan houkuttelevaa. Suuri osa Suomen energiapuusta saadaan ainespuun hakkuun yhteydessä kerättävistä hakkuutähteistä, josta valmistetaan haketta lämpölaitosten tarpee-seen. Tämän työn tavoitteena oli tarkastella suomalaisen metsäteollisuusyrityksen metsähak-keen tuottamiseen liittyvää arvoketjua ja löytää sieltä ne prosessin osat, joissa arvoa syn-tyy eniten sekä ne prosessin osat, joissa arvoa mahdollisesti menetetään. Arvoketjun tarkastelun lisäksi työn tavoitteena oli selvittää mahdollisuuksia latvusmassa-hakkeen kannattavuuden parantamiseen case yrityksessä. Arvoketju analyysiin perustuen tutkimuksessa voitiin todeta suurimman metsäenergian arvon syntyvän hakkuutähteen kuivumisen seurauksena. Liian pitkä varastointiaika sitä vastoin aiheuttaa kuiva-ainetappiosta johtuvaa arvon menetystä hankintaketjussa. Suurin vaikutus hakkuutähdehakkeen kannattavuuteen on hakkeen alhaisella kosteudella. Tutkimuksessa todettiin lisäksi kaukokuljetuskustannusten vaikuttavan erityisen suuresti haketuotannon kannattavuuteen.

Yhteiskuntavastuullinen toimittajavalinta

Yritysten yhteiskuntavastuu on viime vuosina noussut merkittäväksi osaksi yritysten jokapäiväistä toimintaa. Yhteiskuntavastuun aseman kehittymiseen yritysten strategiseksi valinnaksi on edesauttanut internetin sidosryhmille tarjoama lähes rajaton informaatio, joka on pakottanut yritykset muuttamaan toimintatapojaan kestävämpään suuntaan. Nykyinen asetelma on myös pakottanut yritykset miettimään uudestaan mitä he yhteiskuntavastuullaan haluavat sidosryhmilleen viestiä, ja miten he sen tekevät. Vastauksena tähän yritykset ovat kehittäneet voimakkaasti yhteiskuntavastuuraportointikäytäntöjään viime vuosien aikana, mikä näkyy muun muassa erialaisten raportointiohjeistusten hyödyntämisen yleistymisenä yhteiskuntavastuuraportoinnin apuvälineenä. Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää mitä yhteiskuntavastuu on, ja millaisia keinoja yrityksillä on integroida yhteiskuntavastuullinen toiminta osaksi hankintatoimeen kuuluvaa toimittajavalintaa. Työn empiriaosuus on toteutettu laadullisena tutkimuksena vertailemalla kahden suomalaisen eri toimialoilla toimivan yrityksen yhteiskuntavastuuraportteja, ja sen tavoitteena on löytää teemoja ja työkaluja, joiden avulla yritykset implementoivat yhteiskuntavastuuta toimittajavalinnassaan. Tutkimuksen yksi merkittävimmistä löydöistä oli yritysten tarve nostaa sekä yhteiskuntavastuu että toimittajavalinta strategisiksi toiminnoiksi, mitä tukee molempien empiriaosuudessa käytettyjen yritysten yhteiskuntavastuuraporteista löytynyt maininta toimitusketjujen sekä toimittajavalinnan suuresta merkityksestä yritysten yhteiskuntavastuun toteuttamisen välineenä.

Hyaluronihappoa huuliin, Silikonia rintoihin ja Botoxia juonteisiin-Suomalaisen kulttuuriperinnön hyödyntäminen kauneuskirurgiaa tarjoavien yritysten verkkosivuilla

Tutkimuksen tarkoituksena on luoda katsaus kulttuuriperinnön ilmentymiseen Suomessa kauneuskirurgiaa tarjoavien yritysten verkkosivuilla. Tutkimuksen keskeisin tavoite on selvittää, ilmeneekö kulttuuriperintö jollain tasolla kauneuskirurgiaa tarjoavien yritysten verkkosivuilla. Tutkimuksessa on myös tarkoituksena tarkastella, miten kauneuskirurgian verkkosivuilla lähestytään vielä melko tabuna olevaa aihetta. Lisäksi tarkoituksena on tarkistella, huomioidaanko suomalaiset jollain erityisellä tavalla verkkosivuilla. Tarkoituksena tässä tutkimuksessa on myös tarkistella, kuinka tabusta tulee ajan saatossa normaali asia. Tutkimuksessa on hyödynnetty etnografista tutkimusotetta. Tutkimuksessa käsitellään kulttuuriperintöä osana kauneuskirurgiaa. Lisäksi tutkimuksessa käsitellään, kuinka kulttuuri vaikuttaa ihmisen ruumiinkuvaan ja sitä kautta päätökseen kirurgisesta toimenpiteestä. Tutkimuksessa käsitellään myös kauneuskirurgiaa tabuna ja sitä, kuinka tabu on ollut ja on tällä hetkellä vahvassa murroksessa Suomessa. Keskeisin tutkimustulos on se, ettei kauneuskirurgiaa tarjoavien yritysten verkkosivuilla Suomessa hyödynnetä maan kulttuuriperintöä tai kauneusihannetta. Tutkimustuloksiin lukeutui myös se, kuinka kulttuuriperintöä voisi hyödyntää verkkosivuilla ja miksi sen hyödyntäminen voisi olla arvokasta. Tutkimustuloksiin lukeutuu myös se, että millaisia houkuttimia kauneuskirurgiaa tarjoavat yritykset käyttävät verkkosivuillaan houkutellakseen asiakkaita. Tutkimus osoittaa se, että kauneuskirurgiasta löytyy vielä paljon tutkittavaa erityisesti kulttuurisesta näkökulmasta katsottuna. Tutkimus myös osoittaa sen, kuinka tärkeä osa kulttuuri on kaikessa. Tutkimus pyrkii myös osoittamaan sen, kuinka moneen asiaan kulttuuriperinnön tutkimus liittyy ja mihin kaikkeen kulttuuriperintö vaikuttaa. Vaikka loppupäätelmä jäikin siihen, ettei kulttuuriperintöä hyödynnetä verkkosivuilla, avasi tämä samalla paljon uusia tutkimuskohteita ja tutkimusmahdollisuuksia tulevaisuudessa.

Suomalaisen tiedeakatemian toimituksia. Annales Academiæ scientiarum fennicæ. ser. B.

Series B: Archaeology, etc.