Tulevaisuuden lähtökohdista kansanvallan kolmiliittoon. Kansallinen Edistyspuolue ja kansallisen eheytymisen politiikka 1919–1939.

Kansallista Edistyspuoluetta ja sen toimijoita maailmansotien välisen Suomen sisäpolitiikassa tarkasteleva väitöstutkimus paneutuu puolueen kansallista eheytymistä ajaneen poliittisen linjan taustoihin, muodostumiseen ja toteutumiseen maailmansotien välisenä aikana vuosina 1919-1939. Vahvasti aineistopohjainen ja lähdekriittinen poliittisen historian tutkimus keskittyy parlamentaarisiin toimijoihin, poliittiseen kenttään ja näiden tuottamiin aineistoihin, kuten edistyspuolueen ja sen toimijoiden arkistoihin, lehdistöön ja valtiopäiväpöytäkirjoihin. Tutkimus selvittää, millainen oli edistyspuolueen kansallisen eheytymisen linja, mihin sillä pyrittiin, miten sitä toteutettiin ja miten se toteutui. Kansainvälisen vertailun kautta tutkimuksessa luodaan myös kuva suomalaisesta liberalismista ja liberalistista. Joulukuussa 1918 perustettu Kansallinen Edistyspuolue oli liberaali puolue, jonka politiikassa korostui erityisesti liberalismin sosiaalinen tulkinta. Puolueen sisäpoliittiseksi linjaksi vastaitsenäistyneessä ja sisällissodan runtelemassa valtiossa muodostui kansallisen eheytymisen edistäminen. Ajatuksen taustalla olivat K. J. Ståhlbergin tulevaisuuden lähtökohtia hahmotelleet artikkelit, jotka julkaistiin Helsingin Sanomissa huhtikuussa 1918 sisällissodan vielä riehuessa. Ståhlbergin mukaan kansalliseen eheytymiseen ei tullut pyrkiä sodan vuoksi vaan siitä huolimatta. Nuorsuomalaiselta puolueelta perityt liberaalit periaatteet täydentyivätkin edistyspuoluelaisessa ajattelussa sisällissodan ja tasavallan puolesta käydyn valtiomuototaistelun avainkokemuksilla. Itsenäisen Suomen ensimmäisiä vuosia hallinneissa keskustahallituksissa kansallista eheytymistä edistettiin sosiaalipoliittisin uudistuksin mm. oppivelvollisuus- ja asutuslakien muodossa. Myös sisällissodan vankien armahdukset olivat osa tätä ohjelmaa. Tutkimus osoittaa, että edistyspuolueen kansallisen eheytymisen politiikan keskeisenä tavoitteena oli poliittisen sovittelun kautta integroida vasemmisto osaksi parlamentaaris-demokraattista järjestelmää. Eheytyspolitiikan todellinen käyttöarvo ja edistyspuolueen poliittiset toimintamahdollisuudet alkoivat kuitenkin heiketä vuoden 1922 eduskuntavaalien jälkeen.Tutkimuksesta käy ilmi, että toteutettu eheytyspolitiikka ja sen osittainen epäonnistuminen näkyivät sekä kommunistien jatkuvana kannatuksena että sisäpoliittisen ilmapiirin oikeistolaistumisena. Tämä kehitys nosti myös edistyspuolueessa esille voimat, jotka suosivat porvariyhteistyötä ohi keskustavasemmistolaisen eheytyspoliittisen linjan. Alkuvuosien jälkeen valtiomuototaistelun koossapitävä voima heikkeni edistyspuolueen sisällä ja 1920-luvun puolivälissä käydyt linjakiistat osoittivat, että osalle puolueen jäsenistä vuoden 1918 puoluevalinnassa keskeisemmässä roolissa oli ollut tasavaltalaisuus kuin vasemmiston integrointi ja kansallinen eheytyminen. Edistyspuolueen johto ei kuitenkaan ollut valmis luopumaan eheytyspoliittisesta linjasta ja sen ympärille luodusta puolueidentiteetistä, joten porvariyhteistyötä kannattanut oikeisto-oppositio päätyi suurelta osin eroamaan puolueesta vuonna 1927. Tutkimus osoittaa, että parlamentarismin rapautuminen ja pienelle yleispuolueelle elintärkeiden yhteistyömahdollisuuksien heikkeneminen luokkapuolueiden puristuksessa johtivat edistyspuolueen kannatuksen alamäkeen sotien välisenä aikana. Se kutistui 26 kansanedustajan keskisuuresta puolueesta vain kuuden edustajan pienpuolueeksi. Puolueidentiteetin vahvuus ja keskeisten toimijoiden puolueen kokoa suurempi poliittinen painoarvo pitivät sen lakkauttamispohdinnoista huolimatta kuitenkin koossa ja kiinni politiikan ytimessä. Oikeistoradikalismin vuodet 1920–1930-lukujen taitteessa olivat edistyspuolueellesekä uhka että mahdollisuus. Tutkimuksessa käy ilmi, että vaikka kommunisminvastaisen kansanliikkeen vaatimukset olivat edistyspuoluelaisten mielestä oikeutettuja, oli kansanliikkeen niiden ajamiseksi omaksumia laittomia ja ulkoparlamentaarisia keinoja vaikea hyväksyä. Eheytyspolitiikan kannalta katsottuna melkotoivottamalta näyttänyt tilanne kääntyi kuitenkin lopulta voitoksi: äärivasemmisto eliminoitiin, äärioikeisto ajautui paitsioon ja tie maltillisen vasemmiston ja keskustan yhteistyölle aukesi jälleen. Tämä johti lopulta vuonna 1937 punamultahallitukseen ja kansanvallan kolmiliittoon Kansallisen Edistyspuolueen, SDP:n ja Maalaisliiton kesken. Kokemus siitä, että itsenäisyys oli alati uhattuna, toi suomalaiseen liberalismiin varsin nationalistisia piirteitä, joita eurooppalaisten veljespuolueiden ohjelmista ei löydy. Liberalismiin usein liitetty mielleyhtymä sen kosmopoliittisesta, kansallisvaltioita ylittävästä luonteesta jäi Suomessa sotien välisenä aikana nationalismin ja itäisen naapurin luoman uhan varjoon. Suomen sisäpoliittinen tilanne ja geopoliittinen asema loivat vaatimuksen vahvasta kansallisesta yhtenäisyydestä. Suomalainen liberalismi määrittyikin eurooppalaisia vastineitaan voimakkaammin nuorta valtiota hallinneen kansallisuusajattelun, itsesäilytysvaiston ja kansallisen eheyden vaatimusten kautta. Tutkimuksessa todetaan, että edistyspuolueen eheytyspoliittisen linjan muotoutumista ja toteutumista vuosien 1919‒1939 aikana voi pitää idealismin voittona realismista. Lukuun ottamatta reformipolitiikan vuosia edistyspuolueen pitäytyminen valitulla linjalla näyttäytyi poliittisten toimintamahdollisuuksien kannalta katsottuna ajoittain jopa epärealistiselta. Koko sotien välistä aikaa tarkastellessa voikin todeta, että se, minkä edistyspuolue poliittisten päämäärien saavuttamisen valossa voitti, sen se menetti kannatusluvuissa.

Über die Bildung zur Poësie und Beredsamkeit auf Schulen. Nebst Probearbeiten der Gymnasiasten zu Wiburg. Bei Gelegenheit des öffentlichen Examens am Kaiserl. Gymnasium zu Wiburg 1807. Verfasst und herausgegeben von Ludwig Purgold, Oberlehrer am Kaiserlichen Gymnasium zu Wiburg

Imprimatur: Mit Bewilligung der Censur.

Ny ABC- och läsebok för barn: tillegnad fäderneslandets mödrar af P. U. F. Sadelin

Nimiösivulla myös motto: Kommer hit, barn! hörer mig! ... Ps. 34:12.

Key factors in U.S. Government support of business internationalization in Finland Case: U.S. Embassy in Helsinki

This study discusses the importance of government intervention for companies and the expansion of national innovation systems. The purpose of the study is to examine the impact which the U.S. Embassy in Helsinki can have on Finnish businesses through their business support programs and events. The embassy has shifted focus in recent years with the creation of an innovation center and increased business services. The study has sub-objectives to discover the critical factors for producing impact, host and home based factor interaction, and effects produced by these initiatives. The theoretical background of the study consists of literature relating to the concepts of national innovation systems and government intervention. The empirical research conduct for this study is based on interviews with experts from the environment surrounding the U.S. Embassy in Helsinki, Finland and participation in embassy events. The data was collected between March 2014 and September 2015. Seven interviews were conducted; five with representatives of the U.S. Embassy and two with related organizations. Thematic analysis was used to categorize and interpret interview and observation data. The use of an impact radar was implemented as a basis for analysis. This study finds that the internationalization of national innovation systems provides interesting opportunities and challenges for national governments. The opportunity to provide services to foreign companies by an embassy in a stable environment opens the possibility to create positive notice and relations with the host country. The increased connections and inputs to the national innovation system of the home country have the potential to increase knowledge absorption and create positive growth. The most effective way for governments to encourage businesses is to create incentives and reduce barriers. The services are best aimed at small to medium sized companies in the early stages of development. The findings of this report suggest that the most critical factors for producing impact on companies are the ability to disseminate information effectively, the ability to create a positive image of the country, the ability to foster effective networks between the two countries, and the ability to facilitate the internationalization of companies. In the best cases, the embassy is able to create incentives to internationalize to the United States and reduce barriers which are encountered by companies. Future research is necessary to fully understand the impact of business services provided by an embassy can have on the political and economic relations of countries, and on particular industry sectors. The institutional setting provided by the embassy’s focus on business relations provides a rich environment for further study in a number of areas.

Karte von den Finnischen Meerbusen und den umherliegenden Schwedischen und Russischen Provinzen zur Übersicht des Krieges

Janamittakaava: 15 Deutsche Meilen.

Grève des cheminots anglais, Mr Arthur Henderson [secrétaire du Labor party] quittant Caxton Hall : [photographie de presse] / [Agence Rol]

Référence bibliographique : Rol, 56234

Colombes, 21/3/20, équipe de l'U.S. Dacquoise : [photographie de presse] / [Agence Rol]

Référence bibliographique : Rol, 58584

Colombes, 21-3-20, équipe de l'U.S. Dacquoise : [photographie de presse] / [Agence Rol]

Référence bibliographique : Rol, 58585

[Travaux au niveau du 79 boulevard de Magenta, pilonneuse The New Way Motor Co de Lansing, Michigan, U.S.A., entrepreneur M. Bancel, 83 rue Petit] : [photographie de presse] / [Agence Rol]

Référence bibliographique : Rol, 58604

[Travaux au niveau du 79 boulevard de Magenta, pilonneuse The New Way Motor Co de Lansing, Michigan, U.S.A., entrepreneur M. Bancel, 83 rue Petit] : [photographie de presse] / [Agence Rol]

Référence bibliographique : Rol, 58608

Pilonneuse The New Way Motor Co de Lansing, Michigan, U.S.A., entrepreneur M. Bancel, 83 rue Petit [Travaux au niveau du 79 boulevard de Magenta] : [photographie de presse] / [Agence Rol]

Référence bibliographique : Rol, 58609

Le Soldat en peine de prendre party, en vers burlesques

[Mazarinade. 1649]