Ispolnitelʻnyĭ chertezh kamennogo, krytogo cherepit︠s︡eĭ, zdanii︠a︡ Larinskoĭ shkoly v poselke Tagancha, Krivorogskogo okruga i raĭona

Digital image

Tipovoĭ proekt zhilogo doma selʹsko-khozi︠a︡ĭstvennykh kommun Kryma

Digital image

Ispolnitelʻnyĭ chertezh zdanii︠a︡ Larinskogo selʹsko-khozi︠a︡ĭstvennogo tovarishchestva, v poselke imeni Krasina na uchastku "A"

Digital image

Tipovoĭ proekt selʻsoveta ili selʹsko-khozi︠a︡ĭstvennogo tovarishchestva

Digital image

Proekt vodoemnogo zdanii︠a︡ na pasolku Idendorf, Naĭ-Velʹt, Trot︠s︡koe i Vinievskogo

Digital image

Proekt inkubatorii︠a︡ na 25000 i︠a︡ĭt︠s︡emest

Digital image

Ispolnitelʻnyĭ chertezh syrovarni s lednikom na 63 uchastke, Krivorogskogo okruga i raĭona

Digital image

Skorostʹ i napravlenie vetra v Krymu 3-go i︠u︡li︠a︡ 1926 goda

Digital image

Skorostʹ i napravlenie vetra v Krymu 4-go i︠u︡li︠a︡ 1926 goda

Digital image

Notice to K. K. S. I. regarding subscription for Lincoln monument

Digital image

Viljan visar vägen till identiteten : Berättelsetyper och teman i livsberättelser av kvinnliga teologer i Svenskfinland

Forskningens utgångspunkt var att tillföra information om kvinnliga teologers liv i Svenskfinland under en period då kyrkan hade omdefinierat sin syn på kvinnor som präster. Till forskningens intresseområden hörde frågan om hur situationen hade påverkat kvinnors motivation att välja teologiska studier och yrken samt hur situationen hade inverkat på kvinnliga teologer i arbetslivet. Forskningens uppgift är att ur ett identitetsperspektiv undersöka målgruppens egna skildringar av livet som kvinnlig teolog i Svenskfinland. Forskningsfrågan delades in i två delfrågor: 1)Hur har kvinnliga teologer kommit att välja studier, yrken och arbetsplats? 2)Vad har kvinnliga teologer upplevt i sina studier och arbetsliv? Forskningens material samlades in hösten 2003 genom en förfrågan per brev och genom en tidningsnotis i tidningen Kyrkpressen. Materialet bestod av livsberättelser som kvinnliga teologer i olika yrkesgrupper hade skrivit utgående ifrån rubriken ”Mitt liv som kvinnlig teolog i Svenskfinland”. Cirka 250 kvinnor hade avlagt teologisk examen på svenska i Finland. Antalet personer som deltog i undersökningen med sin livsberättelse var 27. Materialet analyserades kvalitativt och induktivt med en narrativ analys som tog fasta på teman och berättelsetyper i olika livsskeden: val av studier, studietid, val av karriär och erfarenheter från arbetslivet. Analysresultatet var att studievalets beskrivning kunde tolkas som en valsituation där egenskaper jämfördes med yrkesrollen, som en socialisationsprocess, som ett alternativ till tidigare studieinriktning eller som en process där kvinnoprästdiskussioner, intresse för teologi och teologuppgifter fick informanten att välja teologin. Teman från studietiden handlade om studiers fördröjning, om yrkesinriktning, om studier som förberedelse för arbetslivet och om kvinnoprästdiskussionens inverkan på yrkesinriktningen. Val av arbetsplatser och yrken beskrevs utgående ifrån kvinnliga teologers förändrade position, moderskapets inverkan på karriären, en strävan att hitta en arbetsplats som passade informanten, erfarenheter från en enda arbetsplats och karriärsbyte. Lektorer tog fasta på välsignelseaktens betydelse, kyrkoherdens stora inflytande på arbetets karaktär samt hur situationen förändrades då kvinnor tilläts bli präster. För en del präster innebar prästrollen att andra människor betonade att de var kvinnor. Några informanter hade behov av stöd både från Borgå stifts ledning och från andra kvinnliga präster under den första tiden med kvinnliga präster. Till en början upplevdes ledningens stöd inte alltid som tillräckligt men det förbättrades med tiden. Informanterna berättade inte så mycket om läraryrket. Inom forskning verkade teologtiteln vara naturlig, medan informanter med erfarenhet av annat än teologyrken ibland hade stött på reaktioner på sitt yrkesval eller sin arbetsroll. Finlandssvenskheten upplevdes av olika informanter både som tryggt och inskränkt. Eventuella kontakter till finska stift upplevdes positivt även om det egna sammanhanget upplevdes som viktigt. Trivsel på arbetsplatsen orsakades av subjektiva belöningar och i en del fall av att arbetet motsvarade informantens yrkesinriktning. Att vara kvinnlig teolog innebar ibland att informantens yrkesval tolkades av andra som ett ställningstagande för någon ideologi i kvinnoprästfrågan.

Changes in preservice teachers’ personal epistemologies

While much has been written about the relationship between personal epistemologies and learning-teaching approaches, outcomes, and intentions, little has focused specifically on these relationships in the context of teacher education. This chapter addresses changes in preservice teachers’ personal epistemologies by overviewing this emerging body of research and arguing for a new approach to conceptualizing and supporting changes in personal epistemologies based on reflexivity. The overview includes definitions of key concepts and research traditions that have been used since the 1970s and a discussion of the emerging role of epistemic justification as a key mechanism of change in the process of belief development.

Inhibitory action of norepinephrine on the induction of tryptophan-2,3-dioxygenase by cortisol: Mediation by the I-receptor

Induction of hepatic tryptophan-2,3-dioxygenase in rats by cortisol or corticosterone was inhibited on treatment with norepinephrine. The I-adrenergic blockers showed a small potentiating effect of the norepinephrine-mediated inhibition. The I-adrenergic blockers significantly reversed this inhibition, suggesting that norepinephrine acts Image the I-receptor in inhibition of the cortisol-mediated induction of this enzyme.

Kummisetien katolinen kirkko : Kummisetä-trilogian ja Sopranos-televisiosarjan välittämä kuva roomalaiskatolisesta kirkosta

Tässä tutkielmassa tutkin millaisen kuvan Francis Ford Coppolan ohjaamat kolme Kummisetä-elokuvaa ja David Chasen luoman Sopranos-televisiosarjan kaksi ensimmäistä tuotantokautta antavat roomalaiskatolisesta kirkosta ja erityisesti Amerikassa toimivasta roomalaiskatolisesta kirkosta. Kummisetä-elokuvat valmistuivat vuosina 1972, 1974 ja 1990, Sopranos-sarjan kaksi ensimmäistä tuotantokautta taas esitettiin HBO-kanavalla ensimmäisen kerran vuosina 1999 ja 2000. Lähteet kattavat Amerikan katolisen kirkon historian 1900-luvun alusta aina 2000-luvun alkuun asti. Pyrin vastaamaan tutkielmassani siihen, millaisena lähteet kuvaavat katolisen ja onko kuvaukselle löydettävissä jotain syitä. Kummisetä-elokuvien kohdalla on paradoksaalista se, että ne kaikki kuvaavat menneisyyden eivätkä tekohetkensä tapahtumia, mikä mahdollisesti näkyy myös niiden tavassa kuvata katolista kirkkoa. Vaikuttaisi siltä, että varsinkin kahden ensimmäisen Kummisetä-elokuvan tapa kuvata Amerikan katolista kirkkoa pohjautuu pitkälti elokuvan tekohetken tunnelmiin. Elokuvien ohjaaja Francis Ford Coppola on myöntänyt käyttäneensä Kummisetä-elokuvien päähenkilöinä olevaa Corleone-perhettä Amerikan vertauskuvana. Elokuvien yksi kattava teema on eräänlainen maallistumiskehitys, jossa vanhan polven edustajan, don Vito Corleonen, arvot syrjäytyvät ja tilalle nousee uusi johtajapolvi Viton nuorimman pojan don Michael Corleonen hahmossa. Michael Corleone edustaa huomattavasti armottomampaa polvea kuin Vito eikä uskonto ja katolinen kirkko näy hänen elämässään juuri lainkaan. Michaelin kyyninen ja kylmäkin hahmo on mitä todennäköisemmin vertauskuva elokuvien tekohetken yleisistä tunnelmia, jolloin Watergate-skandaali kansallisella tasolla ja Vatikaanin II konsiili ja paavin kiertokirje Humanae Vitae muokkasivat rajusti perinteisen katolisuuden ja amerikkalaisuuden identiteettiä. Kolmas Kummisetä-elokuva käsittelee lähes kokonaan paavi Johannes Paavali I:n lyhyeksi jäänyttä paaviuskautta vuodelta 1978 osittain fiktioin keinoin. Elokuvan yhtäläisyydet rikoskirjailija David Yallopin menestyskirjaan In Gods Name. An Investigation into the Murder of Pope John Paul I, jossa kirjailija esittää paavin tulleen kuurian virkamiesten ja mafiosoiden murhaamaksi, ovat selkeät. Kirkosta luodaan kuva toisaalta armottomona valtakoneistona, mutta toisaalta myös hengellisenä yhteisönä, josta katuvan ihmisen on mahdollisuus löytää apua. Sopranos-televisiosarja jatkaa kahdella ensimmäisellä tuotantokaudellaan saman maallistumiskehityksen kulkua kuin kaksi ensimmäistä Kummisetä-elokuvaakin. Päähenkilö Tony Soprano perheineen on lähes täysin irrallaan katolisesta perinteestä eivätkä he enää tunne sen oppejakaan kunnolla. Silti he mieltävät itsensä katolilaisiksi. Tämä vastaa joiltain osin tutkimustuloksia todellisista amerikkalaisista katolilaisista. Kaiken kaikkiaan Kummisetä-elokuvatrilogia ja Sopranos-televisiosarja antavat katolisesta kirkosta hyvin monipuolisen ja joissain asioissa totuudenmukaisenkin kuvan, joskin tekijöiden oma henkilöhistoria ja ajan skandaalit ovat väistämättä värittäneet kirkkokuvausta. Siten ne muodostavat värikkään läpileikkauksen Amerikan katolisen kirkon kehityksestä amerikanitalialaisessa yhteisössä 1900-luvun alusta 2000-luvun alkuun.

Thermal decomposition of titanyl oxalates-I : Barium titanyl oxalate

Thermal decomposition of barium titanyl oxalate tetrahydrate (BTO) has been investigated employing TGA, DTG and DTA techniques and gas and chemical analysis. The decomposition proceeds through five steps and is not affected much by the surrounding gas atmosphere. The first step which is the dehydration of the tetrahydrate is followed by a low-temperature decomposition of the oxalate groups. In the temperature range 190–250°C half a mole of carbon monoxide is evolved with the formation of a transient intermediate containing both oxalate and carbonate groups. The oxalate groups are completely destroyed in the range 250–450°C, resulting in the formation of a carbonate which retains free carbon dioxide in the matrix. The trapped carbon dioxide is released in the temperature range of 460–600°C. The final decomposition of the carbonate takes place between 600–750°C and yields barium titanate. The i.r. spectra, surface area measurements and X-ray, powder diffraction data support entrapment of carbon dioxide in the matrix.