Fear memory reactivation after extinction activates plasticity in the lateral amygdala

Little is known about the neuronal changes that occur within the lateral amygdala (LA) following fear extinction. In fear extinction, the repeated presentation of a conditioned stimulus (CS), in the absence of a previously paired aversive unconditioned stimulus (US), reduces fear elicited by the CS. Fear extinction is an active learning process that leads to the formation of a consolidated extinction memory, however it is fragile and prone to spontaneous recovery and renewal under environmental changes such as context. Understanding the neural mechanisms underlying fear extinction is of great clinical relevance, as psychological treatments of several anxiety disorders rely largely on extinction-based procedures and relapse is major clinical problem. This study investigated plasticity in the LA following fear memory reactivation in rats with and without extinction training. Phosphorylated MAPK (p44/42 ERK/MAPK), a protein kinase required in the amygdala for fear learning and its extinction, was used as a marker for neuronal plasticity. Rats (N = 11) underwent a Pavlovian auditory fear conditioning and extinction paradigm, and later received a single conditioned stimulus presentation to reactivate the fear memory. Results showed more pMAPK+ expressing neurons in the LA following extinction-reactivation compared to control rats, with the largest number of pMAPK+ neurons counted in the ventral LA, especially including the ventro-lateral subdivision (LAvl). These findings indicate that LA subdivision specific plasticity occurs to the conditioned fear memory in the LAvl following extinction-reactivation. These findings provide important insight into the organisation of fear memories in the LA, and pave the way for future research in the memory mechanisms of fear extinction and its pathophysiology.

Postnatal depressive symptoms amongst women in Central Vietnam: A cross-sectional study investigating prevalence and associations with social, cultural and infant factors

Background This study investigated the prevalence and socio-cultural correlates of postnatal mood disturbance amongst women 18–45 years old in Central Vietnam. Son preference and traditional confinement practices were explored as well as factors such as poverty, parity, family and intimate partner relationships and infant health. Methods A cross-sectional study was conducted in twelve randomly selected Commune Health Centres from urban and rural districts of Thua Thien Hue Province, Vietnam. Mother-infant dyads one to six months postpartum were invited to participate. Questionnaires from 431 mothers (urban n = 216; rural n = 215) assessed demographic and family characteristics, traditional confinement practices, son preference, infant health and social capital. The Edinburgh Postnatal Depression Scale (EPDS) and WHO5 Wellbeing Index indicated depressive symptoms and emotional wellbeing. Data were analysed using general linear models. Results Using an EPDS cut-off of 12/13, 18.1 % (n = 78, 95 % CI 14.6 - 22.1) of women had depressive symptoms (20.4 % urban; 15.8 % rural). Contrary to predictions, infant gender and traditional confinement were unrelated to depressive symptoms. Poverty, food insecurity, being frightened of family members, and intimate partner violence increased both depressive symptoms and lowered wellbeing. The first model accounted for 30.2 % of the variance in EPDS score and found being frightened of one’s husband, husband’s unemployment, breastfeeding difficulties, infant diarrhoea, and cognitive social capital were associated with higher EPDS scores. The second model had accounted for 22 % of the variance in WHO5 score. Living in Hue city, low education, poor maternal competence and a negative family response to the baby lowered maternal wellbeing. Conclusions Traditional confinement practices and son preference were not linked to depressive symptoms among mothers, but were correlates of family relationships and wellbeing. Poverty, food insecurity, violence, infant ill health, and discordant intimate and family relationships were linked with depressive symptoms in Central Vietnam.

Socio-cultural influences on vehicle defects in the Omani heavy vehicle industry

With recent economic growth in Oman there is increased use of heavy vehicles, presenting an increase in heavy vehicle crashes, associated fatalities and injuries. Vehicle defects cause a significant number of heavy vehicle crashes in Oman and increase the likelihood of fatalities. The aim of this study is to explore factors contributing to driving with vehicle defects in the Omani heavy vehicle industry. A series of qualitative participants observations were conducted in Oman with 49 drivers. These observations also involved discussion and interviews with drivers. The observations occurred at two road-side locations where heavy vehicle drivers gather for eating, resting, vehicle check-up, etc. Data collection was conducted over a three week period. The data was analysed using thematic analysis. A broad number of factors were identified as contributing to the driving of vehicles with defects. Participants indicated that tyres and vehicle mechanical faults were a common issue in the heavy vehicle industry. Participants regularly reported that their companies use cheap, poor quality standards parts and conducted minimal maintenance. Drivers also indicated that they felt powerless to resist company pressure to drive vehicles with known faults. In addition, drivers reported that traffic police were generally in effective and lacked skill to appropriately conduct roadside inspection on trucks. Further, participants stated that it was possible for companies to avoid being fined during annual or roadside vehicle inspections if members of the company knew the traffic police officer conducting the inspection. Moreover, fines issued by police are generally directed to the individual driver rather than being applied to the company, thus providing no incentive for companies to address vehicle faults. The implications of the findings are discussed.

Structural basis for the function of anti-idiotypic antibody in immune memory

We had earlier proposed a hypothesis to explain the mechanism of perpetuation of immunological memory based on the operation of idiotypic network in the complete absence of antigen. Experimental evidences were provided for memory maintenance through anti-idiotypic antibody (Ab2) carrying the internal image of the antigen. In the present work, we describe a structural basis for such memory perpetuation by molecular modeling and structural analysis studies. A three-dimensional model of Ab2 was generated and the structure of the antigenic site on the hemagglutinin protein H of Rinderpest virus was modeled using the structural template of hemagglutinin protein of Measles virus. Our results show that a large portion of heavy chain containing the CDR regions of Ab2 resembles the domain of the hemagglutinin housing the epitope regions. The similarity demonstrates that an internal image of the H antigen is formed in Ab2, which provides a structural basis for functional mimicry demonstrated earlier. This work brings out the importance of the structural similarity between a domain of hemagglutinin protein to that of its corresponding Ab2. It provides evidence that Ab2 is indeed capable of functioning as surrogate antigen and provides support to earlier proposed relay hypothesis which has provided a mechanism for the maintenance of immunological memory.

Diversity: Cultural and biological

Early human populations utilized a wide range of biological resources in a tremendous diversity of environments. As a result, they possessed high levels of cultural diversity dependent on and supportive of high levels of biological diversity. This pattern changed drastically with technological innovations enabling certain human groups to break down territorial barriers and to usurp resources of other groups. The dominant groups have gone on to exhaust a whole range of resources, depleting both biological and cultural diversity. Traditions of resource conservation can, however, re-emerge when the dominant cultures spread over the entire area and the innovations diffuse to other human groups. This could change once again as genetically engineered organisms become an economically viable proposition with the accruing advantages concentrated in the hands of a few human groups: a further drastic reduction in biological and cultural diversity may ensue.

Cultural-Evolution of Ecological Prudence

Animals often behave in a profligate fashion and decimate the populations of plants and animals they depend upon. They may, however, evolve prudent behaviour under special conditions, namely when such prudence greatly enhances the success of populations that are not too prone to invasions by profligate individuals. Cultural evolution in human societies can also lead to the adoption of prudent practices under similar conditions. These are more likely to be realized in stable environments in which the human populations tend to grow close to the carrying capacity, when the human groups are closed, and when the technology is stagnant. These conditions probably prevailed in the hunter—gatherer societies of the tropics and subtropics, and led to the adoption of a number of socially imposed restraints on the use of plant and animal resources. Such practices were rationalized in the form of Nature-worship. The Indian caste society became so organized as to fulfill these conditions, and gave rise to two religions, Buddhism and Jainism, which emphasize compassion towards all forms of life. The pastoral nomads of the middle east, on the other hand, lived in an environment which militated against prudence, and these societies gave rise to religions like Christianity, which declared war on nature. As the ruling elite and state have grown in power, they have tried to wrest control of natural resources from the local communities. This has sometimes resulted in conservation and prudent use under guidance from the state, but has often led to conflicts with local populations to the detriment of prudent behaviour. Modern technological progress has also often removed the need for conservation, as when availability of coal permitted the deforestation of England. While modern scientific understanding has led to a better appreciation of the need for prudence, the prevailing social and economic conditions often militate against any implementation of the understanding, as is seen from the history of whaling. However, the imperative for survival of the poor from the Third-World countries may finally bring about conditions in which ecological prudence may once again come to dominate human cultures as it might once have done with stable societies of hunter—gatherers.

Memory of past random wave conditions in submarine groundwater discharge

Submarine groundwater discharge (SGD) is an integral part of the hydrological cycle and represents an important aspect of land-ocean interactions. We used a numerical model to simulate flow and salt transport in a nearshore groundwater aquifer under varying wave conditions based on yearlong random wave data sets, including storm surge events. The results showed significant flow asymmetry with rapid response of influxes and retarded response of effluxes across the seabed to the irregular wave conditions. While a storm surge immediately intensified seawater influx to the aquifer, the subsequent return of intruded seawater to the sea, as part of an increased SGD, was gradual. Using functional data analysis, we revealed and quantified retarded, cumulative effects of past wave conditions on SGD including the fresh groundwater and recirculating seawater discharge components. The retardation was characterized well by a gamma distribution function regardless of wave conditions. The relationships between discharge rates and wave parameters were quantifiable by a regression model in a functional form independent of the actual irregular wave conditions. This statistical model provides a useful method for analyzing and predicting SGD from nearshore unconfined aquifers affected by random waves

Structural basis for the function of anti-idiotypic antibody in immune memory

We had earlier proposed a hypothesis to explain the mechanism of perpetuation of immunological memory based on the operation of idiotypic network in the complete absence of antigen. Experimental evidences were provided for memory maintenance through anti-idiotypic antibody (Ab(2)) carrying the internal image of the antigen. In the present work, we describe a structural basis for such memory perpetuation by molecular modeling and structural analysis studies. A three-dimensional model of Ab(2) was generated and the structure of the antigenic site on the hemagglutinin protein H of Rinderpest virus was modeled using the structural template of hemagglutinin protein of Measles virus. Our results show that a large portion of heavy chain containing the CDR regions of Ab(2) resembles the domain of the hemagglutinin housing the epitope regions. The similarity demonstrates that an internal image of the H antigen is formed in Ab(2), which provides a structural basis for functional mimicry demonstrated earlier. This work brings out the importance of the structural similarity between a domain of hemagglutinin protein to that of its corresponding Ab(2). It provides evidence that Ab(2) is indeed capable of functioning as surrogate antigen and provides support to earlier proposed relay hypothesis which has provided a mechanism for the maintenance of immunological memory.

Rhetoric and Representation : Exploring the Cultural Meaning of the Natural Sciences in Contemporary Popular Science Writing and Literature

Kirjallisuuden- ja kulttuurintutkimus on viimeisten kolmen vuosikymmenen aikana tullut yhä enenevässä määrin tietoiseksi tieteen ja taiteen suhteen monimutkaisesta luonteesta. Nykyään näiden kahden kulttuurin tutkimus muodostaa oman kenttänsä, jolla niiden suhdetta tarkastellaan ennen kaikkea dynaamisena vuorovaikutuksena, joka heijastaa kulttuurimme kieltä, arvoja ja ideologisia sisältöjä. Toisin kuin aiemmat näkemykset, jotka pitävät tiedettä ja taidetta toisilleen enemmän tai vähemmän vastakkaisina pyrkimyksinä, nykytutkimus lähtee oletuksesta, jonka mukaan ne ovat kulttuurillisesti rakentuneita diskursseja, jotka kohtaavat usein samankaltaisia todellisuuden mallintamiseen liittyviä ongelmia, vaikka niiden käyttämät metodit eroavatkin toisistaan. Väitöskirjani keskittyy yllä mainitun suhteen osa-alueista popularisoidun tietokirjallisuuden (muun muassa Paul Davies, James Gleick ja Richard Dawkins) käyttämän kielen ja luonnontieteistä ideoita ammentavan kaunokirjallisuuden (muun muassa Jeanette Winterson, Tom Stoppard ja Richard Powers) hyödyntämien keinojen tarkasteluun nojautuen yli 30 teoksen kattavaa aineistoa koskevaan tyylin ja teemojen tekstianalyysiin. Populaarin tietokirjallisuuden osalta tarkoituksenani on osoittaa, että sen käyttämä kieli rakentuu huomattavassa määrin sellaisille rakenteille, jotka tarjoavat mahdollisuuden esittää todellisuutta koskevia argumentteja mahdollisimman vakuuttavalla tavalla. Tässä tehtävässä monilla klassisen retoriikan määrittelemillä kuvioilla on tärkeä rooli, koska ne auttavat liittämään sanotun sisällön ja muodon tiukasti toisiinsa: retoristen kuvioiden käyttö ei näin ollen edusta pelkkää tyylikeinoa, vaan se myös usein kiteyttää argumenttien taustalla olevat tieteenfilosofiset olettamukset ja auttaa vakiinnuttamaan argumentoinnin logiikan. Koska monet aikaisemmin ilmestyneistä tutkimuksista ovat keskittyneet pelkästään metaforan rooliin tieteellisissä argumenteissa, tämä väitöskirja pyrkii laajentamaan tutkimuskenttää analysoimalla myös toisenlaisten kuvioiden käyttöä. Osoitan myös, että retoristen kuvioiden käyttö muodostaa yhtymäkohdan tieteellisiä ideoita hyödyntävään kaunokirjallisuuteen. Siinä missä popularisoitu tiede käyttää retoriikkaa vahvistaakseen sekä argumentatiivisia että kaunokirjallisia ominaisuuksiaan, kuvaa tällainen sanataide tiedettä tavoilla, jotka usein heijastelevat tietokirjallisuuden kielellisiä rakenteita. Toisaalta on myös mahdollista nähdä, miten kaunokirjallisuuden keinot heijastuvat popularisoidun tieteen kerrontatapoihin ja kieleen todistaen kahden kulttuurin dynaamisesta vuorovaikutuksesta. Nykyaikaisen populaaritieteen retoristen elementtien ja kaunokirjallisuuden keinojen vertailu näyttää lisäksi, kuinka tiede ja taide osallistuvat keskusteluun kulttuurimme tiettyjen peruskäsitteiden kuten identiteetin, tiedon ja ajan merkityksestä. Tällä tavoin on mahdollista nähdä, että molemmat ovat perustavanlaatuisia osia merkityksenantoprosessissa, jonka kautta niin tieteelliset ideat kuin ihmiselämän suuret kysymyksetkin saavat kulttuurillisesti rakentuneen merkityksensä.

Cultural Discourses in CEF: How Do They Relate to ELF?

Tutkielmassa selvitetään englanti lingua francana (ELF) -näkökulman ilmenemistä kulttuurin ja sen opettamisen periaatteissa. Tarkastelun kohteina ovat viimeaikaiset kielenopetuksen ohjenuoria käsittelevät ohjelmat Euroopassa ja Suomessa: Euroopan neuvoston julkaisema Eurooppalainen viitekehys ja Suomen perus- ja lukio-opetuksen uusimmat vieraiden kielten opetussuunnitelmat. Tutkielmassa sovelletaan kriittisen diskurssianalyysin kolmiportaista analyysikehystä, jonka kuvausosiossa Viitekehyksestä analysoidaan esiin kulttuurisia diskursseja, tulkintaosiossa aineistoa tarkastellaan Euroopan neuvoston kielipolitiikan osana, ja selitysosiossa sitä verrataan opetussuunnitelmista hahmotettuihin diskursseihin. Viitekehyksestä nousi esiin neljä keskeistä diskurssia: 1) kohdekulttuuri-, 2) kulttuurien monimuotoisuus-, 3) monikulttuurisuus- ja 4) oppilaskeskeisyysdiskurssit. Näistä kahdessa viimeisessä oli piirteitä, joiden voi katsoa tukevan ELF-näkökulmaa. Tällaisia olivat mm. usean kulttuurin välillä liikkuminen ja oppilaiden tarpeiden korostaminen. Sen sijaan opetussuunnitelmissa keskitytään ELF:n kannalta liian kapea-alaisesti vain äidinkielisten ja ei-äidinkielisten väliseen viestintään. ELF-lähestymistavan kannalta olisikin tärkeää ymmärtää, että kansainvälisessä viestinnässä englannin kieltä ei voi yhdistää tiettyyn kohdekulttuuriin ja että monikielitaitoisuuden ja lingua francan ei tarvitse olla ristiriidassa keskenään.

Crime stories from the country of huopatossu and juhannusruusut : Translation strategies for Finnish cultural realia in the English translations of two of Matti Yrjänä Joensuu’s crime novels

Pro gradu –tutkielman aiheena on kulttuurin ominaispiirteiden kääntäminen. Teksteissä kulttuurin jälki voi näkyä monin eri tavoin. Tutkielman kohteena ovat erityisesti käännösstrategiat, joita kääntäjät käyttävät kohdatessaan kulttuurisidonnaisia viittauksia. Tutkielma nostaa esiin myös niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat siihen, minkälaisia käännösstrategioita kääntäjät valitsevat. Näistä tekijöistä tutkielma keskittyy kääntämisen normeihin. Tutkielma pureutuu kulttuurisidonnaisten viitteiden kääntämiseen tarkastelemalla kahta suomalaista kaunokirjallista teosta ja niiden käännöksiä. Tutkielman aineistona ovat Matti Yrjänä Joensuun kaksi rikosromaania ja näiden käännökset. Teoksista toinen on vuonna 1983 suomeksi julkaistu Harjunpää ja poliisin poika, jonka englanninkielinen käännös Harjunpaa the stone murders julkaistiin vuonna 1986. Toinen teos on vuonna 2003 julkaistu Harjunpää ja pahan pappi ja sen käännös The Priest of Evil vuodelta 2006. Tutkielman tavoitteena on selvittää, minkälaisia kulttuurisidonnaisia viittauksia romaanit sisälsivät, minkälaisia käännösstrategioita kääntäjät käyttivät kääntäessään näitä viittauksia ja mikä voisi selittää heidän strategisia valintojaan. Tutkielma pyrkii vastaamaan kysymykseen siitä, voisiko jonkin kääntämistä koskevan normin olemassa olo selittää kääntäjien strategisia valintoja. Tutkielman tavoitteena on myös selvittää, suositaanko kääntämisessä englannin kieleen niin kutsuttuja kotouttavia käännösstrategioita ja ovatko käännösstrategiat ja kääntämistä koskevat normit muuttuneet kahdenkymmenen vuoden aikana. Näihin kysymyksiin vastaamiseksi suomenkielisistä teksteistä on etsitty kaikki kulttuurisidonnaisia viittauksia sisältävät tekstinkohdat. Näitä vastaavat kohdat on sitten etsitty käännöksistä ja suomen- ja englanninkielisiä kohtia on vertailtu keskenään. Molemmat suomenkieliset romaanit sisältävät runsaasti kulttuurisidonnaisia viittauksia. Suurimman kulttuurisidonnaisten viittausten ryhmän muodostivat molemissa romaaneissa henkilöiden nimet. Romaanin sisälsivät myös runsaasti viittauksia maantieteeseen, erityisesti kulttuurimaantieteeseen, ja yhteiskuntaan. Sitä vastoin viittaukset suomalaiseen kulttuuriin ja historiaan olivat vähäisempiä. Tutkielma osoittaa, että kääntäessään suomesta englannin kielelle suomalaisen rikoskirjallisuuden kääntäjät saattavat käyttää enemmän vieraannuttavia strategioita kuin kotouttavia strategioita ja että he suosivat vieraannuttavia strategioita kasvavassa määrin. Harjunpään ja pahan papin kääntäjä käytti enemmän vieraannuttavia strategioita kuin Harjunpään ja poliisin pojan kääntäjä kaksikymmentä vuotta aikaisemmin. Tutkielman tulokset eivät tue väitettä siitä, että käännettäessä englannin kielelle suosittaisiin kotouttavia strategioita. Näyttää siltä, että vieraannuttavia strategioita on käytetty enemmän ja käytetään yhä enenevässä määrin. Lisääntyvän vieraannuttamisen taustalla voi olla useita syitä, kuten suomalaisen kulttuurin lisääntynyt tunnettuus maailmalla, rikosromaanin genren vaatimukset tai muutokset kääntäjäyhteisön arvoissa. Tutkielman tulosten perusteella näyttää siltä, että ainakin muutoksia normeissa ja arvoissa on tapahtunut. Lisätutkimuksen avulla voitaisiin selvittää, pätevätkö tutkielman tulokset muihin romaaneihin ja niiden käännöksiin tai muihin genreihin käännettäessä suomesta englantiin. Lisätutkimus voisi nojautua laajempaan ja erilaisia tekstejä kattavaan aineistoon. Jatkotutkimus voisi myös sisältää kääntäjien haastatteluita tai kyselyitä kääntäjille. Näiden avulla voitaisiin saada lisäselvyyttä syistä heidän strategisille valinnoilleen. Asiasanat: Käännöskirjallisuus – kaunokirjallisuus Kääntäminen – suomen kieli – englannin kieli Kääntäminen – strategia Kääntäminen - normi

SHAMP: An experimental shared memory multimicroprocessor system for performance evaluation of parallel algorithms

In this paper, the design and implementation of a single shared bus, shared memory multiprocessing system using Intel's single board computers is presented. The hardware configuration and the operating system developed to execute the parallel algorithms are discussed. The performance evaluation studies carried out on Image are outlined.

A design history of design: Complexity, criticality & cultural competence

Les histoires de l’art et du design ont délaissé, au cours desquatre dernières décennies, l’étude canonique des objets, des artistes/concepteurs et des styles et se sont tournées vers des recherches plus interdisciplinaires. Nous soutenons néanmoins que les historiens et historiennes du design doivent continuer de pousser leur utilisation d’approches puisant dans la culturelle matérielle et la criticalité afin de combler des lacunes dans l’histoire du design et de développer des méthodes et des approches pertinentes pour son étude. Puisant dans notre expérience d’enseignement auprès de la génération des « milléniaux », qui sont portés vers un « design militant », nous offrons des exemples pédagogiques qui ont aidé nos étudiants et étudiantes à assimiler des histoires du design responsables, engagées et réflexives et à comprendre la complexité et la criticalité du design.