Respiratory health effects of fifteen years of improved collective protection in a wheat-processing worker population.

INTRODUCTION: Occupational exposure to grain dust causes respiratory symptoms and pathologies. To decrease these effects, major changes have occurred in the grain processing industry in the last twenty years. However, there are no data on the effects of these changes on workers' respiratory health. OBJECTIVES: The aim of this study was to evaluate the respiratory health of grain workers and farmers involved in different steps of the processing industry of wheat, the most frequently used cereal in Europe, fifteen years after major improvements in collective protective equipment due to mechanisation. MATERIALS AND METHOD: Information on estimated personal exposure to wheat dust was collected from 87 workers exposed to wheat dust and from 62 controls. Lung function (FEV1, FVC, and PEF), exhaled nitrogen monoxide (FENO) and respiratory symptoms were assessed after the period of highest exposure to wheat during the year. Linear regression models were used to explore the associations between exposure indices and respiratory effects. RESULTS: Acute symptoms - cough, sneezing, runny nose, scratchy throat - were significantly more frequent in exposed workers than in controls. Increased mean exposure level, increased cumulative exposure and chronic exposure to more than 6 mg.m (-3) of inhaled wheat dust were significantly associated with decreased spirometric parameters, including FEV1 and PEF (40 ml and 123 ml.s (-1) ), FEV1 and FVC (0.4 ml and 0.5 ml per 100 h.mg.m (-3) ), FEV1 and FVC (20 ml and 20 ml per 100 h at >6 mg.m (-3) ). However, no increase in FENO was associated with increased exposure indices. CONCLUSIONS: The lung functions of wheat-related workers are still affected by their cumulative exposure to wheat dust, despite improvements in the use of collective protective equipment.

Pölynhallintamenetelmät rakentamisessa - tekninen toteutus ja menetelmien tehokkuus

Rakennustyömaa on yksi vaarallisimpia ja työolosuhteiltaan haastavimpia työpaikkoja. Sisävalmistusvaiheessa ongelmaksi muodostuu töiden tuottama pöly ja melu. Työmaan epäjärjestys ja likaisuus lisäävät tapaturmariskiä. Pölytöntä rakennustyömaata ei ole olemassa ja tästä syystä pölynhallinta muodostuu merkittäväksi tekijäksi pölyn leviämisen rajoittamisessa. Työn tavoitteena oli tutkia teknisiä pölynhallintakeinoja, joilla voidaan vähentää henkilökohtaisen suojauksen tarvetta rakennustyömailla. Pölynhallintaan työmailla voidaan vaikuttaa työtapojen ja -menetelmien valinnalla, töiden vaiheistuksella, kohdepoistoilla, osastoinnilla ja alipaineistuksella. Työssä oli tarkoitus myös verrata ja tutkia erilaisten ja eri työvaiheisiin tarkoitettujen pölynhallintalaitteistojen toimintaa ja niiden toimivuutta pölynhallinnassa. Tämä tutkimus toteutettiin Savocon Oy:n Kuopioon rakennettavan Turontähden rakennustyömaalla huhti- ja toukokuussa 2008. Tutkimusten perusteella tekniset pölynhallintakeinot toimivat kohtalaisen hyvin. Hiomalaitteissa pölynhallinta on tekninen ominaisuus, mutta sen toimivuus riippuu myös siitä, osaako työntekijä hyödyntää pölynhallintaa oikealla tavalla. Toimintaan vaikuttaa se, osaavatko laitteen käyttäjät asettaa imutehon sellaiseksi, että se on riittävän suuri poistamaan pölyn, mutta ei liian suuri haitatakseen työntekoa ja saaden aikaan heikkoa työnjälkeä. Oikeat laiteasetukset opitaan kokeilemalla. Imutehon säätömahdollisuus on erilaisten pintatasoitteiden myötä erityisen tärkeä laiteominaisuus. Timanttihiomalaitteilla saavutetut pölynpoistotehokkuudet olivat kaikki yli 97 prosenttia, kun niiden tehoa verrattiin ilman pölynpoistoa tapahtuvaan timanttihiontaan. Timanttihiontaa ei suositella tehtäväksi ilman pölynpoistotekniikkaa, sillä pölyntuotto on suurta ja pölypitoisuudet nousevat nopeasti hyvin suuriksi ja työntekijöiden altistus pölylle kasvaa. Ilmanpuhdistimien tehot riittivät pienen tilan ilman puhdistamiseen, mutta suurissa tiloissa ja suurissa pitoisuuksissa teho jäi riittämättömäksi. Oikein mitoitettuina ilmanpuhdistimia voidaan suositella kohdepoistolla toimivien laitteiden lisäksi huonetilaan puhdistamaan vähäiset hiukkaspäästöt, joita laitteista tulee. Teollisuusimurien valinnassa huomio tulee kiinnittää moottorin imutehoon, moottorin jäähdytyksen järjestelyyn, pölypussin materiaaliin ja pölypussin tyhjennysmekanismiin. Näillä on suuri merkitys siivoustyön pölyttömämpään lopputulokseen. Tämän työn käyttö markkinointitarkoituksessa ilman tekijän lupaa on kielletty.

Focal pleural thickening mimicking pleural plaques on chest computed tomography: tips and tricks.

Diagnosis of pleural plaques (PPs) is commonly straightforward, especially when a typical appearance is observed in a context of previous asbestos exposure. Nevertheless, numerous causes of focal pleural thickening may be seen in routine practice. They may be related to normal structures, functional pleural thickening, previous tuberculosis, pleural metastasis, silicosis or other rarer conditions. An application of a rigorous technical approach as well as a familiarity with loco-regional anatomy and the knowledge of typical aspects of PP are required. Indeed, false-positive or false-negative results may engender psychological and medico-legal consequences or can delay diagnosis of malignant pleural involvement. Correct recognition of PPs is crucial, as they may also be an independent risk factor for mortality from lung cancer in asbestos-exposed workers particularly in either smokers or former/ex-smokers. Finally, the presence of PP(s) may help in considering asbestosis as a cause of interstitial lung disease predominating in the subpleural area of the lower lobes. The aim of this pictorial essay is to provide a brief reminder of the normal anatomy of the pleura and its surroundings as well as the various aspects of PPs. Afterwards, the common pitfalls encountered in PP diagnosis will be emphasized and practical clues to differentiate actual plaque and pseudoplaque will be concisely described.

Eletrodos artesanais para voltametria

This paper describes the construction and performance of homemade electrodes for voltammetric purpose using cheap materials, like pipette tips and asbestos fiber. A good cost-to-benefit relation makes this devices specially designed for student use, expecting to improve the broadcasting of electroanalytical methods in Brazilian schools.

Caracterização e classificação do resíduo sólido "pó do balão", gerado na indústria siderúrgica não integrada a carvão vegetal: estudo de um caso na região de Sete Lagoas/MG

This research was developed by considering that the solid waste produced in the process of pig iron production represents the loss of raw materials and the increase in environmental problem. The charcoal based mini blast-furnace off gases dust named CHARCOK was collected from SIDERPA ¾ Siderúrgica Paulino Ltda, located in Sete Lagoas, Minas Gerais. The Charcok was characterized and classified according to ABNT (Associação Brasileira de Normas Técnicas) standard. The results showed that the Charcok should be classified as Class I Wastes ¾ "Hazard Wastes" because of its high concentration of phenols (54.5mg C6H5OH/kg). The Charcok had high concentration of iron and charcoal which can be used as energy source.

Tribosähköiseen ilmiöön perustuvan hiukkaspitoisuusmittarin kehitys

Diplomityön tarkoituksena oli kehittää mikroprosessoriohjattu digitaalinen pölymittarituoteperhe vanhan analogisen hiukkasmittarin tilalle. Työssä käydään läpi mittarin teoreettista perustaa ja kehitysprojektin eri vaiheita sekä tutustutaan hiukkasmittauksen perusteisiin, lainsäädäntöön sekä hiukkasten terveysvaikutuksiin, joista saadaan motivaatiota sille, miksi hiukkasia yleensä kannattaa ja pitää mitata. Työssä tutustutaan myös lainsäädännön mittarilta vaatimiin hyväksyntöihin eri sovelluskohteissa, käytännön mittauksissa esiintyviin haasteisiin sekä käydään läpi hyväk-syntöjen läpäisemiseksi vaaditut testit. Diplomityön lopuksi tutustutaan mittarin kaupalliseen menestykseen, ehdotetaan kehi-tyskohteita ja tutustutaan tribosähköisen mittauksen tulevaisuuden mahdollisuuksiin.

Composição elementar do material particulado presente no aerossol atmosférico do município de Sete Lagoas, Minas Gerais

The main objective of this study was the identification of sources generating particulate matter in the atmospheric aerosols of Sete Lagoas, Minas Gerais. The measurement of the mineral composition was accomplished by X-ray diffractometry and the elemental concentration by neutron activation analysis. The results showed that Al, Cl, Cu, Fe, K, Mg and Na are the predominant chemical elements in the total suspended particles (TPS). The presence of Na, Ba, Cl, Cu, Eu, Fe and Sm in those particles with aerodynamic diameter smaller than 10 µm (PM10), indicates that soil dust and ceramic and pig iron industries are the main sources of air quality degradation in the region.

Aporte atmosférico de amônio, nitrato e sulfato em área de floresta ombrófila densa montana na Serra dos Órgãos, RJ

Wet and dry (dust) deposition was measured in the Serra dos Órgãos National Park. VWM pH was 5.3. Non-sea-salt (nss) SO4(2-) comprised 97% of total SO4(2-). The molar ratio [2(nss-SO4(2-)) + NO3-]/[NH4+ + H+] was 1.1, suggesting that pH is predominantly controlled by H2SO4, HNO3, and NH3. Wet deposition of NH4+, NO3-, and nss-SO4(2-) was respectively 0.59, 0.25, and 0.30 kmol ha-1 yr-1. Assuming that dry deposition of N can comprise 30-50% of its total (dry + wet) deposition, the latter is estimated to be 1.2-1.7 kmol ha-1 yr-1 (17-24 kg N ha-1 yr-1).

Composição química das águas pluviais e deposição atmosférica anual na bacia do Alto Sorocaba (SP)

Two sampling points were chosen and forty samples were collected between January and December 2006 at Alto Sorocaba basin. The rainwater pH varied from 5.46 to 6.36 (Ibiúna) and 5.26 to 6.81 (Itupararanga), being Ca2+ the main ion responsible for controlling the rainwater pH. The ionic concentrations decreased in the following order: Ca2 +>Na+> Mg2+>K+ for cations and SO4(2-)>HCO3->NO 3->Cl- >PO4(3-) for anions. The annual atmospheric deposition appeared to be controlled mostly by following sources: mining activities and cement factories (Ca2+ and HCO3-), natural soil dust (Na+, Mg2+ and HCO3-), fossil fuel burning (SO4(2-)) and agriculture activities (K+, NO3- and PO4(3-)).

Elementos traço em material particulado atmosférico de uma região agroindustrial do sudeste do Brasil

Trace element concentrations were measured in atmospheric particulate matter collected in 2009 and 2010, in a Brazilian region influenced by pre-harvest burning of sugar cane crops. For coarse particles, high concentrations of Al, Fe, K and Ca suggested that re-suspended soil dust was the main source of aerosol trace elements, subsequently confirmed by XRD analysis. High levels of K, Zn, As, Cd and Pb were found in fine particles, confirming the contribution of biomass burning and vehicle emissions, whereas Na, Al, K, Fe and Zn were the representative elements in ultrafine particles, influenced by a diversity of sources.

Modificação e caracterização do resíduo pó de aciaria elétrica (PAE) para aplicação em reações de redução de cromo (VI)

In this study, electric arc furnace dust (EAFD) was thermally modified at different temperatures under H2 flow or charcoal in order to obtain reduced iron phases (Fe3O4, FeO and Fe0). The formation of these phases was confirmed by powder X-ray diffraction. The tests performed for reducing Cr (VI) using resultant materials obtained after thermal treatment of the EAFD showed excellent results, with PAE600H (EAFD reduced at 600 ºC under H2 flow) decreasing around 100% of the Cr (VI) in only 10 minutes of reaction. These results indicate the possibility of adding value to the residue, obtaining materials that offer great potential for environmental applications.

Biopolttoaineiden lisäämismahdollisuudet kaukolämmön tuotannossa pienen kokoluokan tuotantolaitoksissa Lahden seudulla

Tämä diplomityö on tehty IMMU-hankkeeseen, jossa selvitetään konkreettisia keinoja ilmastonmuutoksen hillintään Lahden seudulla. Diplomityössä tarkastellaan mahdollisuuksia lisätä biopolttoaineita pienen kokoluokan kaukolämmön tuotantolaitoksissa. Teoria osuuden pohjalta luodaan skenaariot Nastolaan ja Vääksyyn (Asikkala). Skenaarioissa tarkastellaan biopolttoaineiden lisäämisen vaikutuksia kasvihuonekaasu- ja hiukkaspäästöihin käyttämällä elinkaariarviointimenetelmää. Taloudellisia seikkoja tarkastellaan laskemalla takaisinmaksuaikoja eri biolaitosratkaisuille nettonykyarvomenetelmällä. Tutkimuksen tuloksena saatiin, että kasvihuonekaasupäästöt tuotannon elinkaaren ajalta vähenevät eniten tuottamalla kaukolämmön perustuotanto Nastolassa ja Vääksyssä bio-CHP-laitoksella haketta polttamalla. Kiinteitä biopolttoaineita poltettaessa tulevat kuitenkin suurimmat hiukkaspäästöt, mikä vaikuttaa asuinympäristön viihtyvyyteen tuotantolaitoksen läheisyydessä. Bio-CHP-laitoksen investointikustannukset ovat suurimmat ja takaisinmaksuaika pisin. Nastolan kulutusperusteisiä päästöjä pystytään vähentämään eniten investoimalla biolämpölaitokseen tai bio-CHP-laitokseen. Päästöjä Nastolassa pystyttäisiin kyseisillä investoinneilla vähentämään enimmillään 6,4 %. Lahti energian kokonaispäästöjä pystyttäisiin enimmillään vähentämään noin 1,6 %. Johtopäätöksenä tutkimuksesta voidaan sanoa, että kasvihuonekaasupäästöjä pystytään vähentämään investointien avulla. Toiset ratkaisut ovat vain kalliimpia kuin toiset. Lisäksi kiinteitä biopolttoaineita käytettäessä jotkut poltto-ominaisuudet voivat heiketä esim. verrattuna maakaasun polttoon. Biopolttoaineiden lisäämisellä kuitenkin päästään irti riippuvuudesta fossiilisiin polttoaineisiin kuten öljyyn ja maakaasuun. Investointeja tehdessä on vaikea sanoa suoraan, mikä vaihtoehto on paras tapa tuottaa kaukolämpöä. Investointipäätöksiä tehdessä päätökseen vaikuttaa se, mitä tuotannon ominaispiirteitä painotetaan eniten.

Asbestin tunnistaminen keinonenällä

Asbesti on yleisnimike kuitumaisille silikaattimineraaleille. Sillä on monia hyviä ominaisuuksia. Siksi sitä on käytetty useisiin eri käyttötarkoituksiin jo yli 4 000 vuoden ajan. Sisäänhengitettynä asbesti aiheuttaa kuitenkin vakavia terveyshaittoja, mm. asbestoosia, keuhkosyöpää ja mesotelioomaa. Vuosina 1918-1988 Suomessa käytettiin asbestia 300 000 tonnia. Yleisintä käyttö oli 1960-70-lukujen vaihteessa. Sairauksien viive altistumisesta on 10-40 vuotta. Sairauksien esiintyminen onkin nyt suurimmillaan. Suurin osa sairauksista on hyvänlaatuisia keuhkopussin paksuuntumia eli plakkeja. Vuosittain asbestin aiheuttamiin sairauksiin, etupäässä syöpiin, kuolee Suomessa noin 100 ihmistä. Yhteensä altistuneita arvellaan olevan 250 000. Heistä elossa on noin 50 000. Vaarallisuutensa vuoksi asbestin käyttö on useissa maissa kielletty, mutta maailmalla sitä käytetään edelleen suuria määriä. Suomessa asbestin käyttöä rajoitettiin jo 1970-luvulla. Pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta täyskielto tuli voimaan 1.1.1994. Suomessa asbestia esiintyy edelleen vanhoissa rakennuksissa. Asbestipurkutyö on luvanvaraista. Asbestitöissä on huolehdittava siitä, että kukaan ei altistu asbestille. Asbestipitoisen materiaalin tunnistaminen silmämääräisesti on vaikeaa. Materiaali luokitellaan asbestipitoiseksi, jos siinä on asbestia yli 1 painoprosenttia tai jos sitä voidaan pölyävyytensä takia pitää vaarallisena. Asbestipitoisen materiaalin kartoituksessa voidaan käyttää rakennussuunnitelmia, vanhoja asiakirjoja kuten urakoitsijan laskuja sekä tuntemusta rakennusajan yleisistä rakennustavoista. Varmuus saadaan kuitenkin vain tutkimalla materiaali esimerkiksi laboratoriokokeissa. Tässä diplomityössä on pyritty selvittämään, voidaanko asbesti tunnistaa ChemPro 100 -keinonenällä. Laite perustuu ioniliikkuvuusspektrometriaan eli eri yhdisteiden erilaiseen liikkuvuuteen kaasumaisessa väliaineessa. Menetelmä on nopea ja yksinkertainen. Tutkimusta varten hankittiin asbestipitoisia materiaaleja, joista saatuja tuloksia vertailtiin toisiinsa. Nykyiset asbestintunnistusmenetelmät ovat monimutkaisia ja hitaita. Jos keinonenä pystyttäisiin kouluttamaan tunnistamaan asbestimateriaali, helpottaisi se asbestikartoituksen tekemistä.

Teollisuuden sivutuotteiden hyödyntäminen ekstruusion raaka-aineena

Ilmaston lämpeneminen ja luonnonvarojen ehtyminen ovat nostaneet ympäristöasiat erittäin ajankohtaisiksi ja kierrättämisen merkitys korostuu entisestään. Tässä diplomityössä on käsitelty teollisuuden jätteiden ja sivutuotteiden kierrättämistä puumuovikomposiitin raaka-aineeksi. Työssä on tutkittu Kaakkois-Suomessa olevia tärkeimpiä teollisuuden sivuainevirtoja puumuovikomposiitin kannalta sekä valmistettu puumuovikomposiittia hyödyntämällä kahta kaatopaikalle päätyvää jätettä. Kaakkois-Suomen teollisuuden jätteitä selvitettäessä löytyi paljon puumuovikomposiitin valmistamiseen soveltuvia jätteitä. Mekaanisen metsäteollisuuden sivutuotteita käytetään yleisesti puumuovikomposiitin valmistamiseen. Muita potentiaaliseksi havaittuja raakaaineita ovat mm. lentotuhka, lasikuitujäte, pakkauskartonki, muovijätteet ja vuorivillan valmistuksessa syntyvät jätteet. Koemateriaaleiksi valittiin puunpoltosta peräisin oleva lentotuhka ja vuorivillan valmistamisessa syntyvä vuorivillapöly. Materiaaleilla korvattiin puuta puumuovikomposiitissa ja valmistetulle komposiitille suoritettiin kokeita mekaanisten ominaisuuksien selvittämiseksi. Molempien materiaalien kohdalla ominaisuuksien havaittiin parantuneen ilman täyteainetta valmistettuun komposiittiin verrattuna.