Kielioppi ja funktionaalisuus peruskoulun yläluokkien suomi toisena kielenä -oppikirjoissa

Tutkimuksen aiheena on suomen kielen kielioppi ja funktionaalisuus peruskoulun yläluokkien suomi toisena kielenä -oppi- ja tehtäväkirjoissa. Tutkimusaineistoa ovat Tekstitaituri7–9 -oppikirjat ja S2-tehtäväkirjat sekä Suomi2-sarjan kirjat Minä ja arki, Minä ja media sekä Minä ja yhteiskunta. Tutkimus kuuluu S2-oppikirjatutkimuksen piiriin ja perustuu oppikirjojen sisällön yksityiskohtien keräämiseen, vertailuun ja analysointiin. Tutkimus on laadullista eli kvalitatiivista ja menetelmänä on päättelyyn ja tulkintaan tähtäävä aineistolähtöinen sisällönanalyysi. Tutkimuksessa on selvitetty, mitä kielioppiasioita on peruskoulun yläluokkien suomi toisena kielenä -oppi- ja tehtäväkirjoissa. Tämän lisäksi on tutkittu funktionaalisuutta tukevia kielioppiharjoituksia ja sitä, millaisia ne ovat. Tutkimuksessa vertaillaan lopuksi Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2004 ja 2014 suomi toisena kielenä oppimäärän tavoitteita ja sisältöjä kieliopin osalta keskenään sekä pohditaan, miten tutkimusaineistossa näkyy OPS:ien kieliopin tavoitteet ja sisällöt. Molemmissa tutkittavissa kirjasarjoissa on funktionaalisuutta tukevia harjoituksia. Suomi2-sarjan kirjoista nousee esiin puhekielisyys kielioppitehtävissä ja se, että oppijat keräävät itse muistisääntöjä kielioppiasioista. Tekstitaitureissa on enemmän perinteisiä kielioppitehtäviä eikä kovinkaan paljon puhekielisyyttä, mutta kirjoissa käytetään paljon erilaisia tekstejä harjoituksissa, kuten Suomi2-sarjan kirjoissakin.

Brasilialainen kuluttaminen 2000-luvulla – Keskiluokkaistumisen kautta kohti kestävämpää kuluttamista?

Tämä tutkielma analysoi sitä, onko brasilialainen kuluttaminen muuttunut keskiluokkaistumisen myötä kohti kestävämpää kuluttamista. Tutkimusongelma on jaettu kolmeen osakysymykseen, jotka ovat: Miten kuluttaminen ilmenee Brasiliassa? Onko kestävän kulutuksen asema vahvistunut Brasiliassa? Millä tavoin keskiluokkaistuminen on muuttanut brasilialaista kuluttamista? Osakysymysten kautta pyrittiin löytämään kattava vastaus tutkimusongelmaan. Tutkimuksen pohjana hyödynnettiin kuluttamisen sekä keskiluokkaistumisen teorioita. Tutkimusstrategiana käytettiin laadullista tutkimusta sekä metodeina kirjoituspöytätutkimusta ja sisällönanalyysiä. Tutkimusaineiston muodostaa 33 julkaisua, joihin sisältyy tieteellisiä artikkeleja, uutisia, tilastoja sekä lausuntoja. Tutkimuksessa kävi ilmi, että talouskasvun ansiosta Brasiliaan on muodostunut uusi keskiluokka, jonka kuluttaminen on kasvanut räjähdysmäisesti vuosituhannen alusta. Talouskasvun ansiosta miljoonat ihmiset ovat nousseet köyhyydestä ja maahan on muodostunut lukuisia uusia työpaikkoja. Kasvava kulutus on kuitenkin erittäin suuri ympäristöuhka. Kestävän kulutuksen merkitys onkin vahvistunut entisestään. Brasilialaisilla on tutkitusti suuri huoli ympäristön tilasta ja väestön arvoissa sekä kulutustavoissa on tapahtunut selvää muutosta kestävämpään suuntaan. Väestön kulutusinto on kuitenkin vielä voimakkaampaa kuin kestävän kulutuksen kasvu. Noussut kulutus myös vesittää kestävän kuluttamisen eteen tehtyä työtä. Eliitin näyttämä esimerkki ylikuluttamisesta on levinnyt massamedian ja internetin välityksellä ja vahvistanut osaltaan kulutuksen kasvua arvon näyttämiseen keskittyneessä brasilialaisessa kulttuurissa. Kuluttamiseen vaikuttavat arvot ja asenteet ovat suhteellisen pysyviä. Niiden muutos, varsinkin lyhyellä aikavälillä, on haasteellista ja siksi kulutuksen radikaali muutos kestävämpään suuntaan on suhteellisen epätodennäköistä. Muutosta ei voi myöskään pakottaa esimerkiksi hallituksen puolelta vaan kuluttajien tulee itse haluta muuttaa omaa käyttäytymistään. Mikäli eliitti omaksuisi eettisen kuluttamisen, voisi historia teoriassa toistaa itseään. Tällöin mielikuva kestävästä kuluttamisesta imagoa vahvistavana toimintatapana saattaisi median välityksellä alkaa levitä uuden keskiluokan keskuudessa. Arvomuutos vaatisi kuitenkin taustalleen suurempaa yhteiskunnallista muutosta. Esimerkiksi julkiseen liikenteeseen, ravinnontuotantoon sekä energiankulutukseen liittyvät mallit pitäisi muuttaa täysin.

Nuoren vastaajan oikeusturvan toteutuminen – havaintoja pääkäsittelystä

Alle 18-vuotiaat rikoksesta epäillyt ovat rikosprosessissa haavoittuvassa asemassa, joten heidän oikeusturvansa toteutumiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Koska avustajalla on keskeinen merkitys nuoren rikoksesta epäillyn oikeusturvan toteutumisen kannalta, tulee nuorelle pääsääntöisesti määrätä puolustaja rikosasian käsittelyyn, ellei se ole ilmeisen tarpeetonta. Mikäli nuorella ei ole avustajaa, nuoren oikeusturvasta vastaavat muut rikosprosessin toimijat, kuten nuoren huoltaja, edunvalvoja ja muu laillinen edustaja sekä sosiaaliviranomaisen edustaja. Lisäksi oikeusturvasta huolehtivat syyttäjä ja viimekädessä tuomioistuin. Tutkielmani päätutkimuskysymyksenä on tutkia nuoren vastaajan oikeusturvan toteutumista rikosprosessissa. Koska nuoren oikeusturvan toteutumiseen vaikuttaa keskeisesti se, onko nuorella avustajaa vai ei, olen jakanut tutkimustehtäväni kahteen alakohtaan: Ensinnäkin tutkin, miten puolustaja turvaa nuoren vastaajan oikeusturvan toteutumista rikosprosessissa. Toiseksi tutkin, miten nuoren vastaajan oikeusturva toteutuu, jos nuorella ei ole puolustajaa. Tutkielmani hypoteesina on, että tuomioistuimessa käsiteltävissä nuorten rikoksissa puolustaja on nuorelle aina tarpeellinen. Testatakseni hypoteesiani, havainnoin Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa nuorten vastaajien pääkäsittelyjä. Lisäksi haastattelin nuoria. Tutkielmani on laadullinen, eli kvalitatiivinen tutkimus, mutta tutkielmani sisältää myös perinteistä lainoppia. Tutkielmani keskeiset tutkimustulokset ovat seuraavat: Nuorella saattoi olla avustaja (oikeudellisesti arvioituna) sekä vaikeissa että helpoissa rikosasioissa. Avustaja oli nuoren oikeusturvalle välttämätön niin sanotuissa vaikeissa rikosasioissa. Vastuu ilman asvustajaa olevan nuoren oikeusturvan toteutumisesta oli tuomarilla. Saattoi kuitenkin olla, että nuoren rikosasia käsiteltiin hyvin rutiininomaisesti sakko kouraan – periaatteella. Vaikka käsittely saattoi objektiivisesti täyttää oikeusturvan vaatimukset, ei se välttämättä täyttänyt subjektiivisen oikeusturvan vaatimuksia. Puolustajan määrääminen myös niin sanottuihin helppoihin rikosasioihin ei kuitenkaan välttämättä ole ratkaisu edellä mainittuun ongelmaan. Ennemminkin tulee panostaa käsittelyn materiaaliseen, eli sisällölliseen puoleen ja käsittelyn ymmärrettäväksi tekemiseen.

”Et mul on virkaa täs maailmas” – Yli Hyvä Juttu luo toivoa syrjäytyneille nuorille

Tämän laadullisen tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, onko viranomaisten ja palokuntanuorisotyötä tekevien näkökulmasta sopimuspalokunnan nuorisotoiminnalla myönteisiä vaikutuksia syrjäytymisuhan alla oleviin lapsiin ja nuoriin. Samalla tutkittiin, millaisia käsityksiä viranomaistoimijoilla ja avainhenkilöillä on harrastustoiminnasta elämänhallinnan edistäjänä. Tutkimusta taustoittaa ajatus osallisuuden tuottamasta hyvinvoinnista sekä teoria Toivosta. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys perustuu C.R. Snyderin Theory of Hope –ajattelumallille. Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeella, strukturoiduilla haastatteluilla, avaininformanttihaastatteluilla sekä ryhmähaastatteluilla. Tutkimukseen osallistuneet ovat suomalaisia sopimuspalokuntien nuoriso-osastojen vastuuhenkilöitä tai sosiaali- ja pelastusviranomaisia. Aineisto analysoitiin laadullisin menetelmin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä käyttäen. Tutkimus on Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksen (THL) Yli Hyvä Juttu -hankkeen (YHJ) arviointitutkimuksen osatutkimus. Se liittyy lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn kehitetyn sosiaalisen vahvistamisen toimintamallin juurruttamiseen ja kehittämiseen. Toimintamallissa sosiaaliviranomaiset ja muut syrjäytymisuhan alla olevien nuorien kanssa toimivat ohjaavat aktiivisesti heitä sopimuspalokuntien palokuntanuorisotoimintaan. Tulokset viittaavat siihen, että palokuntanuorisotyön ja toimintamallin voi katsoa tukevan nuoren minäpystyvyyden kehittymistä, optimistista ajattelua itsestään ja tulevaisuudestaan. Se ohjaa valitsemaan terveitä päämääriä tulevaisuuteen ja tukee niissä sekä antaa nuorelle erilaisia vahvistavia kokemuksia toimijuudesta. Aineiston perusteella voidaan myös todeta, että sosiaalinen vahvistaminen on merkityksellinen asia palokuntanuorisotyössä ja YHJ -toimintamallissa, joka ohjaa nuoria harrastuksen pariin. Yhteiskunnallisesta näkökulmasta palokuntaharrastus tukee nuoren yhdenvertaisuutta ja toiminnassa mukana ollessa opitaan kansalaistaitoja. Sosiaalisesta näkökulmasta katsoessa tulokset osoittavat, että yhteistoimintaan osalliseksi pääseminen tukee nuoren päämäärätietoisuutta. Emootioiden tasolla voidaan katsoa turvallisuuden tunteen lisääntyvän palokuntatoiminnan autoritäärisen toimintakulttuurin vuoksi.

Lasten kokemuksia kouluvaareista . Alakoululaisten piirustuksia ja tekstejä kouluvaareista

Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, minkälaisia kokemuksia lapsilla on kouluvaareista. Lisäksi tutkitaan, eroavatko maahanmuuttotaustaisten oppilaiden kuvaukset muiden oppilaiden kuvauksista. Kyseisestä aiheesta on aiemmin tehty vain yksi tutkimus kouluvaarien näkökulmasta. Kaikkea tästä tutkimuksesta saatua tietoa voidaan siis pitää tärkeänä. Kouluvaaritoiminnalla tarkoitetaan Kouluvaarit ry, Farfar i skolan -yhdistyksen toimintaa. Tutkimus on laadullinen ja tutkimusaineiston analyysi on aineistolähtöistä. Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä tarkastellaan koulun yhteisöllisyyttä, hyvinvointia, yhteisöllistä isovanhemmuutta, kohtaamisten merkityksiä ja maahanmuuttotaustaisiin oppilaisiin liittyviä erityiskysymyksiä. Tutkimusotanta on yhteensä 107 lasta, vuosiluokilta 1-6. Tutkimusaineistona ovat lasten piirustukset ja tekstit, joiden aiheena oli ”Minä ja kouluvaari”. Tutkimusaineisto kerättiin Varsinais-Suomessa joulukuussa 2015 ja tammikuussa 2016. Tutkimustulokset analysoitiin sisällönanalyysin ja erittelyn avulla. Ne luokiteltiin neljään eri pääluokkaan, jotka nousivat selkeästi sekä piirustuksista että kirjoituksista. Pääluokat ovat: 1) Kouluvaari auttaa oppilaita koulun arjessa 2) Kouluvaari opettaa lapsille erilaisia asioita 3) Kouluvaari on mukana toiminnassa 4) Oppilaiden kuvauksia kouluvaareista. Maahanmuuttotaustaisten oppilaiden piirustuksia ja tekstejä käsitellään omassa alaluvussaan. Tutkimustulosten mukaan kouluvaarit ovat tärkeitä lapsille. He auttavat koulutyössä ja opettavat erilaisia asioita. Sen lisäksi he ovat mukana erilaisissa tapahtumissa ja koulun retkillä. Lasten kuvaukset kouluvaareista olivat myönteisiä, heitä kuvailtiin mukaviksi, hyväntuulisiksi ja hymyileväisiksi. Vain kahden oppilaan kokemukset kouluvaareista eivät olleet niin hyviä, vaan kouluvaari oli jäänyt etäiseksi. Maahanmuuttotaustaisten oppilaiden kuvaukset olivat samassa linjassa muiden oppilaiden kanssa. Voidaan siis todeta, että kouluvaarit ovat tärkeä moniammatillinen lisä koulun kiireisessä arjessa.

”On tuhat tapaa lähestyä opittavaa asiaa ja tuhat tapaa oppia se” Eriyttäminen Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 1985–2014 ja ensimmäisen luokan matematiikan opettajan oppaissa

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten eriyttäminen näkyy Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 1985–2014 sekä ensimmäisen luokan matematiikan opettajan oppaissa. Tutkitut matematiikan opettajan oppaat olivat Sanoma Pron Kymppi ja Matikka sekä Otavan Tuhattaituri. Perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden eriyttämiseen liittyvä aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla ja opettajan oppaiden aineisto teorialähtöisellä sisällönanalyysilla. Analyysiyksiköksi valittiin asiakokonaisuus. Tällaisia asiakokonaisuuksia nousi opetussuunnitelmien perusteista esiin 1563. Opetussuunnitelmien perusteiden aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla muodostettiin kolme pääluokkaa: 1) opetus, 2) roolit ja arvot sekä 3) tuki. Opettajan oppaiden teorialähtöinen sisällönanalyysi toteutettiin opetussuunnitelmien perusteista nousseiden pääluokkien avulla. Tutkimuksen avulla saatiin selville, että eriyttäminen nousi esiin monipuolisesti perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteissa, mutta opetussuunnitelmien perusteiden välillä oli vaihtelua. Kaikissa perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteissa voimakkaimmin esiin nousi oppilaan ominaisuuksien huomiointi. Myös myöhemmin julkaistujen erilaisten lisäyksien ja muutosten merkitys nähtiin suurena. Eriyttäminen nousi esiin suhteellisen monipuolisesti myös opettajan oppaissa. Opettajan oppaissa eriyttäminen painottui eritasoisiin tehtäviin ja toisinaan välineiden käyttöön. Arvioinnin monipuolisuus ja opetuksen eriyttämiseen liittyvä opettajan rooli jäivät tutkituissa opettajan oppaissa hyvin vähäisiksi, lähes olemattomiksi.

Kokoaan suurempi vaikuttaja? Haastattelututkimus Turun kaupungin kansainvälisestä toiminnasta Itämeren alueella

Kansainvälisten suhteiden todellisuus ja tutkimus ovat murroksessa. Valtiot ovat yhä oleellisia, mutta eivät ainoita maailmanpolitiikan toimijoita: kansainvälisten suhteiden areenoilla voidaan enenevissä määrin nähdä erilaisten ei-valtiollisten toimijoiden vaikutuksia. Kaupungit ovat yksi toimijoiden joukko, jonka itsenäiseen kykyyn ajaa intressejään maailmanpolitiikassa on kansainvälisten suhteiden tutkimuksessa hiljalleen havahduttu. Kaupungit ovat osoittaneet poliittista toimijuutta ja edelläkävijyyttä esimerkiksi ottamalla aktiivisen roolin ilmastonmuutoksen torjunnassa ja muissa ympäristökysymyksissä. Itsenäisesti tai verkostojensa kautta toimimalla niin pienemmät kaupungit kuin suuren kokoluokan metropolit voivat vaikuttaa maailmanpolitiikassa. Tässä tutkielmassa keskiöön nostetaan eurooppalaisessa ja maailman mittakaavassa pieni suomalainen Turun kaupunki. Tutkielman aineisto on kerätty haastattelemalla Turun kaupungin ja sen läheisten sidosryhmien edustajia, jotka toimivat kaupungin kansainvälisen työn tekijöinä ja/tai seuraavat sitä lähietäisyydeltä. Aineiston analyysi on toteutettu teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä käyttäen. Turulle kansainvälisessä kehyksessä tapahtuva toiminta on itsestään selvä ulottuvuus kaupungin yleisessä edunvalvonnassa ja kehittämisessä. Määrällisesti eniten toimintaa Turulla on Itämeren alueen lähitoimintaympäristössään. Tutkielmassa paneudutaankin siihen, miten juuri itämerellinen toimintaympäristö mahdollistaa Turun aktiivisen kansainvälisen toiminnan. Itämeren alueen kontekstissa korostuva verkostomaisuus ja monitasoinen hallintarakenne tarjoavat paitsi teoreettisina näkökulmina, myös käytännön toimintatapoina parhaiten ymmärrystä siihen, miten Turku pystyy osoittamaan toimijuuttaan sitä ympäröivässä kansainvälisessä todellisuudessa. Niin kansainvälisessä kuin kansallisessakin kehyksessä tapahtuva kaupungin ulkosuhdetoiminta on ennen kaikkea vuorovaikutusta toimintaympäristön kanssa. Tutkielmassa tarkastellaan kaupunkidiplomatian käsitteellisen kehyksen kautta miten ja miksi Turun kaupunki on vuorovaikutuksessa kansainvälisen toimintaympäristönsä, sen instituutioiden ja toimijoiden kanssa. Vaikka kanssakäymisen muodot ja strategiat vaihtelevat kontekstista toiseen, on Turun kaupungin kansainvälisen kontekstin vuorovaikutuksen perimmäinen motiivi saada vaikutus- ja toimivaltaa kaupungin intressien ja etujen ajamiseen. Kyse on siis lopulta vallasta, vaikka haastatteluaineistossa kyseinen ulottuvuus ei nouse suoranaisesti esille. Valtaa Turun kaupunki pystyy saamaan ja käyttämään monitasoisessa toimintaympäristössään joko itsenäisesti toimien, kaupunkiverkostojensa kautta tai valtiovallan rinnalla.

Yhteinen huoli, erilaisia keinoja – Eduskuntakeskustelu Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmaan kirjatusta nuorten yhteiskuntatakuusta vuonna 2013

Pro gradu –tutkielman tarkoitus oli selvittää mitä teemoja nuorten yhteiskuntatakuusta, tunnetummin nuorisotakuusta, nousi esille eduskunnan täysistuntokeskusteluissa vuonna 2013. Lisäksi tavoitteena oli tarkastella muodostuiko asioista eriäviä näkemyksiä puolueiden välille sekä oliko eduskuntakeskusteluissa havaittavissa yhtenäisyyttä tai hajontaa hallitus—oppositio tai vasemmisto—oikeisto –asetelmassa. Metodillisesti tutkimus on laadullista tutkimusta ja sisällönanalyysiä sekä sivuaa diskurssianalyysia ja poliittisen retoriikan tarkastelua. Nuorten yhteiskuntatakuu on kirjattu Jyrki Kataisen hallituksen (2011–2015) hallitusohjelmaan ja nimetty yhdeksi hallituskauden kärkihankkeeksi. Nuorisotakuu tuli täysimääräisenä voimaan vuoden 2013 alusta. Täysistunnoissa suurimpia teemoja, jotka hallitsivat nuorisotakuusta käytävää keskustelua olivat takuun rahalliset resurssit, nuorten palveluprosessien sujuvoittaminen, koulutukseen kohdistuvat leikkaukset sekä nuorten nopeampi siirtyminen työelämään. Hankkeena nuorisotakuu ja sen tavoitteet saivat vahvan tuen koko puoluekentältä, mutta oppositiopuolueiden, keskustan ja Perussuomalaisten, edustajat kritisoivat takuulle varattuja resursseja riittämättömäksi. Myös hallituksen suunnittelemien koulutusleikkauksien oppositiopuolueet kokivat olevan ristiriidassa koulutustakuun kanssa ja epäoikeudenmukaisena pidettiin etenkin leikkausten alueellista kohdentumista. Hallituspuolueet pitivät nuorisotakuuta merkittävänä panostuksena nuoriin ja tulevaisuuteen. Hallitusta jakoivat kuitenkin esimerkiksi kysymykset nuorisotakuun velvoittavuudesta sekä oppivelvollisuusiän mahdollisesta pidentämisestä vuodella. Nuorten saattaminen työelämään ja oppisopimus-koulutus yhtenä väylänä puhutti kansanedustajia laajasti. Nuorten työllisyydestä ja työllistämisestä puhuttaessa oikeiston puolelta toivottiin joustavampia työmarkkinoita, jotta kynnys palkata uusia ja nuoria työntekijöitä madaltuisi.

Seksuaalivähemmistöihin kuuluvat opettajat heteronormatiivisuutta murtamassa

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli ottaa selvää seksuaalivähemmistöihin kuuluvien opettajien kokemuksista kouluyhteisöissä. Keskeisimpiä tutkittavia asioita olivat, ovatko seksuaalivähemmistöihin kuuluvat opettajat avoimia seksuaalisesta suuntautumisestaan, miten kollegat, esimiehet, oppilaat ja vanhemmat ovat haastateltavien mielestä asiaan suhtautuneet ja pyrkivätkö seksuaalivähemmistöihin kuuluvat opettajat horjuttamaan heteronormatiivista koulumaailmaa. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen, ja sen aineisto hankittiin teemahaastattelujen avulla. Haastattelujoukko koostuu 11 eri-ikäisestä ja eri puolella Suomea opettavista seksuaalivähemmistöihin kuuluvista opettajista. Tutkimusaineisto analysoitiin sisällönanalyysin keinoin teemoittelemalla. Tutkimuksen kaikki haastateltavat olivat avoimia seksuaalisesta suuntautumisestaan kollegoilleen. Rehtorille kertomista harkittiin enemmän, ja vain muutama opettaja oli kertonut asiasta oppilailleen. Pääosin opettajat olivat kohdanneet neutraaleja tai positiivisia reaktioita asian kertomisen yhteydessä. Suurin syy, miksi oppilaille haluttiin olla avoimia tai ainakin mietittiin avoimempaa linjaa, oli heteronormatiivisuuden murtaminen sekä halu tarjota roolimalli seksuaalivähemmistöihin kuuluville nuorille. Tutkimuksen tavoitteena on nostaa aihe tietoisen pohdinnan alaisuuteen ja sitä kautta parantaa seksuaalivähemmistöihin kuuluvien opettajien ja oppilaiden hyvinvointia. Vastauksissa nousi esille, että opettajankoulutus ei tarjoa tietoa asian käsittelemiseen. Tuloksia voidaankin hyödyntää myös opettajankoulutuksen sisältöjen päivittämisessä.

Valmentava johtamisosaaminen kuntaorganisaation esimiestyössä

Kuntaorganisaatioissa esimiehen rooli on muotoutumassa työntekijän edustaman asiantuntijuuden vahvistajaksi. Tämä edellyttää esimieheltä uusia osaamisvalmiuksia. Valmentavalla johtamisella tehostetaan yksilöiden ja tiimien suoritustasoa kannustamalla alaisia kyseenalaistamaan asioita sekä tekemään ongelmanratkaisua itsenäisesti. Valmentavan johtamisotteen juurtumisen keskiössä on esimiehen valmennusosaaminen, jonka on todettu lisäävän alaisen työsuoritusta, työhön sitoutumista sekä työtyytyväisyyttä. Tämän tapaustutkimuksen tavoitteena oli selvittää miten kuntaorganisaation esimiestyössä toteutuu valmentava johtamisosaaminen ja mitä valmentavan johtamisen toimintatapoja esimiestyössä on tunnistettavissa. Tutkimustapauksena toimi yksi kuntaorganisaatio ja sen keski- ja työnjohdossa työskentelevät esimiehet. Tutkimus toteutettiin sekä määrällistä että laadullista tutkimusotetta hyödyntäen. Empiirinen tutkimusaineisto kerättiin sähköisellä kyselyllä, joka lähetettiin tapausorganisaation neljän eri toimialueen esimiehille (N= 90) saaden vastausprosentiksi 36 %. Kyselyn määrällinen aineisto kerättiin strukturoiduilla väittämillä ja laadullinen aineisto lomakkeeseen lisätyillä avoimilla kysymyksillä. Tutkimuksessa käytetty kyselylomake perustui strukturoidulta osaltaan validoituun arviointimittariin, jonka sisältämät viisi ulottuvuutta: avoin vuorovaikutus, tiimityöskentely, ihmisten arvostaminen, epävarmuuden hyväksyminen ja kehittämisen mahdollistaminen mittaavat esimiehen valmennusosaamista. Ulottuvuuksista johdetuille väittämäpareille suoritettiin kaksoiskäännöstoimenpide. Strukturoidut vastaukset analysoitiin tilastollisesti hyödyntäen Pearsonin korrelaatiotestiä sekä yhdensuuntaista ja monen eri tekijän varianssianalyysejä. Avoimien kysymysten vastaukset analysoitiin sisällön analyysillä. Tutkimustulosten perusteella esimiesten valmennusosaaminen näyttäytyi tapausorganisaatiossa vahvimpana avoimen vuorovaikutuksen ja heikoimpana ihmisten arvostamisen alueilla. Tilastollisesti merkitsevästi (P < 0,05) vuorovaikutusosaaminen oli yhteydessä kykyyn hallita epävarmoja muutostilanteita sekä vahvistavan tiimityöskentelyä. Epävarmuuden sieto korreloi osaamista kehittämisen mahdollistamisen alueella varsinkin naisesimiesten kohdalla. Esimiesten valmentavista toimintatavoista keskeisin oli kehityskeskustelu. Muiksi keinoiksi tunnistettiin jatkuvan palautteen antaminen sekä kuunteleva ja kyseenalaistava oivalluttaminen. Alaisia tuettiin vastuuseen voimavaraistavin keinoin. Valmennusosaaminen näyttäytyi kohdeorganisaatiossa enemmän tiedostamattomana toimintana. Tapaustutkimuksen perusteella voitiin kuitenkin todeta valmentavan johtamisen aktiviteettia ja hallinnan elementtejä esimiesten toiminnassa.

Käännössuomen 20 vuotta - Katsaus tutkimusparadigmaan

Tässä tutkimuksessa keskitytään käännössuomeen omanlaisena kielivarianttinaan. Käännössuomen tutkimuksessa tutkitaan korpuslingvistiikan avulla niitä piirteitä, jotka erottavat sen alun perin suomeksi kirjoitetusta kielestä eli alkuperäissuomesta. Korpuslingsvistinen käännöstutkimus pohjautuu Gideon Touryn alulle panemaan deskriptiiviseen käännöstutkimukseen ja Mona Bakerin ehdotukseen tutkia käännösten yleisiä piirteitä, käännösuniversaaleja, korpusavusteisesti. Suomessa käännössuomen merkittävin hanke oli Joensuun yliopiston tutkimushanke, jonka yhteydessä koottiin myös Käännössuomen korpus. Tämä korpus sisältää sekä käännössuomen että alkuperäissuomen tekstejä ja mahdollistaa näiden kahden kielimuodon vertailun. Tutkimushanke on innoittanut myös useita pro gradu -töitä Suomen yliopistoissa. Tämän työn tarkoituksena on kartoittaa tähänastisen käännössuomen tutkimuksen kenttää ja tutkimustrendejä. Työn primäärimateriaalina olevat tutkimukset luokitellaan teorialähtöisten tutkimuskysymysten mukaan. Kyseessä on metatutkimuksellinen sisällönanalyysi eli kirjallisuuskatsaus. Aineistona tutkimuksessa on käännössuomesta laaditut väitöskirjat, pro gradu -työt ja joukko muita tutkimuksia. Aineistosta selvitettiin tutkitut käännösuniversaalit, käytettyjen korpusten piirteitä, korpusten lähdekielet sekä tukea saaneet käännösuniversaalit. Tutkimustulokset osoittivat, että käännösuniversaalien luokat ovat päällekkäisiä ja epäselviä. Tutkimushypoteesien ja -tulosten luokitteleminen niihin on erittäin haastavaa. Universaaleja tutkittiin aineistossa suhteellisen tasaisesti. Epätyypillisten frekvenssien universaali sai eniten tukea, ja vähiten tukea sai yksinkertaistumisen universaali. Tutkimuksissa käytetyissä korpuksissa oli suuria eroja, ja lähdekielistä englanti oli selkeästi suosituin. Myös venäjä oli lähdekielenä paljon tutkittu. Suurista indoeurooppalaisista kielistä ruotsi, ranska ja espanja puuttuivat lähdekielistä kokonaan. Pro gradu -tutkimukset erosivat väitöskirja tutkimuksista ja muista tutkimuksista sekä tutkimusasetelmiltaan että korpuksiltaan. Niissä oli tutkittu kieltä laajemmin eri tekstilajeissa sekä koottu useammin omia korpuksia. Tutkimuksen pohjalta pystyttiin rakentamaan suppeahko kaunokirjallisen sekä institutionaalisen käännössuomen kuvaus.

Pk-yritysten ympäristöllisen kestävyyden kehittäminen palvelumuotoilua hyödyntäen

Ympäristöllinen kestävyys on ajankohtaisempi asia kuin koskaan ja sen merkitys yritysten yhtenä kestävyyden osa-alueena kasvaa jatkuvasti. Erityisesti suuret yritykset pyrkivät erottumaan kilpailijoistaan ympäristöllisen kestävyyden avulla, mutta myös pk-yritykset olisi tärkeää saada mukaan toiminnan kehittämiseen. Aikaisemmat tutkimukset yritysten ympäristöllisestä kestävyydestä ovat keskittyneet pääosin käytössä oleviin menetelmiin ja kestävyyden kehittämisen suurimpiin haasteisiin. Tärkeää olisi tutkia myös sitä, miten pk-yritykset saataisiin mukaan kehittämään toimintaansa ympäristöllisesti kestävämmäksi. Tähän pyritään löytämään vastauksia tässä diplomityössä. Diplomityön tarkoituksena on tutkia sitä, millä tavoin pk-yritykset haluavat kehittää toimintaansa ympäristöllisesti kestävämmäksi. Työn tavoitteena on suunnitella pk-yritysten tarpeita vastaava palvelukonsepti niiden ympäristöllisen kestävyyden kehittämiseksi. Tutkimuksessa hyödynnetään palvelumuotoilua ja sen prosessin kolmea ensimmäistä vaihet-ta: asiakasymmärryksen hankintaa, luovaa ideointia sekä palvelukonseptin kehittämistä. Tutkimus on laadullinen tutkimus, jonka tutkimusmetodina toimii palvelumuotoilun tärkein osa-alue eli yhteissuunnittelu. Yhteissuunnittelu toteutettiin visuaalisten työpajojen avulla suunnitteluun osallistuvien pk-yritysten kanssa. Tutkimuksen tuloksena saatiin suunniteltua pk-yritysten tarpeisiin räätälöity palvelukonsepti niiden ympäristöllisen kestävyyden kehittämiseksi. Palvelun tärkeimpiä ominaisuuksia ovat jatkuva tiedon lisääminen, kokonaisuuden hahmottamista helpottava visuaalisuus sekä palvelun virallisiin standardeihin pohjautuva kokonaisuus. Lisäksi palvelu mahdollistaa toiminnan kehittämisen pienin askelin sen porrastetun menetelmän ansiosta. Yksi tärkeä ominaisuus on myös palvelun tarjoama mahdollisuus tietojen helppoon ja nopeaan doku-mentointiin sekä jalostamiseen.

Valdezin öljyvuodon vaikutus alaskalaiseen alkuperäisväestöön Tundra Times- sanomalehdessä vuoden 1989 huhtikuusta vuoden 1990 huhtikuuhun

Exxon Valdezin tankkerin haaksirikko ja öljyvuoto Prinssi Williamin salmessa Alaskassa olivat vuoden 1989 merkittävimpiä mediatapahtumia 1980-luvun lopussa. Exxon Valdezin öljyvuoto oli Yhdysvaltojen senhetkisen historian pahin öljyvuoto. Prinssi Williamin salmen lähialueen merkittävimpiä maanomistajia olivat aleutit, jotka kuuluvat Alaskan alkuperäisväestöön. Pro gradu-tutkielmani alkuperäisaineistona toimivat alaskalaisen sanomalehden, Tundra Timesin pääkirjoitukset, lukijoiden kirjeet päätoimittajalle, uutiset ja artikkelit. Tutkielmassa tutkitaan Exxon Valdezin öljyvuodon vaikutuksia Alaskan alkuperäisväestöön Tundra Timesissa vuoden 1989 huhtikuusta vuoden 1990 huhtikuuhun. Tutkielma on kvalitatiivinen tutkimus, jonka tärkeimmät tutkimusmetodit ovat etnografinen ja induktiivinen sisällönanalyysi. Tutkielma sijoittuu historiantutkimuskentällä osaksi etnohistoriaa. Tutkimuskysymyksiä ovat muun muassa, mitä Tundra Timesin pääkirjoituksissa kirjoitetaan öljyvuodosta? Mitä tai ketä pääkirjoituksissa kritisoidaan? Mitä teemoja pääkirjoituksissa otetaan esille? Minkälaisia mielipiteitä lehdessä julkaistuissa lukijoiden kirjeissä on suhteessa öljyvuotoon? Miten Prinssi Williamin salmen alueen ja muun Alaskan alkuperäisasukkaat reagoivat öljyvuotoon? Ja miten lehti representoi muutosta öljyvuodon vaikutuksesta ihmisten elämässä? Pääkirjoitusten pohjalta voi todeta, että Tundra Timesin päätoimittaja kritisoi etenkin öljy-yhtiöiden ja –teollisuuden kykyä varautua öljyvuotoihin ja maan hallituksen käyttäytymistä alkuperäisväestöä kohtaan öljyvuodon jälkeen. Pääkirjoituksissa raittiusteema on enemmän esillä tutkimusajankohtana kuin Exxon Valdezin öljyvuoto. Tundra Timesin mukaan alkuperäisväestö oli ensisijaisesti huolissaan öljyvuodon vaikutuksista heidän omavaraistalouteensa. Pääkirjoitusten ja uutisten mukaan omavaraistalous ei ole pelkkä keino toimeentulon hankkimiseen, vaan se on elämäntapa. Huoli omavaraistaloudesta on hallitseva teema Tundra Timesin uutisissa ja artikkeleissa. Pelko alkoholin käytön lisääntymisestä ja toimettomuudesta ovat myös tärkeitä teemoja öljyvuotoon liittyvässä uutisoinnissa.

Venäjä takaraivossa – Nato-kysymys eduskunnan ulko- ja turvallisuuspoliittisissa keskusteluissa vaalikaudella 2011–2015

Kylmän sodan päätyttyä Suomelle avautui uusia läntisiä yhteistyönäkymiä. Suomi liittyi sotilaallisesti liittoutumattomana, muttei puolueettomana maana Euroopan unioniin 1.1.1995 ja ryhtyi myös yhteistyöhön Pohjois-Atlantin puolustusliitto Naton kanssa. Yli kaksikymmentävuotisen aktiivisen rauhankumppanuuden aikana Suomi on aina mennyt jonkinlaisella kontribuutiolla mukaan uusiin Naton yhteistyömuotoihin. Turvatakuut tuovaa jäsenyyttä ei ole katsottu aiheelliseksi hakea, vaan Suomi on linjannut varaavansa mahdollisuuden hakea jäsenyyttä tarpeen niin vaatiessa. Tutkielman tarkoituksena on selvittää miten Suomen poliittiset päätöksentekijät, kansanedustajat ja heidän edustamansa puolueet, ovat eduskunnassa vaalikaudella 2011–2015 arvioineet Suomen turvallisuuspoliittista perusratkaisua – liittoutua vai ei. Mitkä ovat olleet koko liittoutumiskeskustelun keskeiset diskurssit eli mistä on keskusteltu, kun on keskusteltu? Millä argumenteilla sotilasliittoon liittymistä, sen ulkopuolella pysyttäytymistä sekä virallisen ns. Nato-option jatkoa kannattaneet ovat perustelleet kantojaan? Tutkimus tarkastelee myös miten Venäjän ja lännen, Naton ja EU:n, suhteiden kiristyminen on vaikuttanut liittoutumisnäkemyksiin. Muuttuivatko päättäjien perustelut aiemmille kannoilleen Ukrainan myötä vai muuttuivatko kannat? Primaariaineistona ovat vaalikaudella käydyt seitsemän ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan keskittynyttä täysistuntokeskustelua. Yli 600 puheenvuoron analysoinnissa on sovellettu aineistolähtöistä lähestymistapaa ja sisällönanalyysiä. Keskusteluaineiston perusteella ulkoisen toimintaympäristön muuttujista keskeisesti näkemyksiin liittoutumisesta ovat vaikuttaneet erilaiset käsitykset siitä, 1) millaiseksi Euroopan ja Itämeren alueen yleinen turvallisuuskehitys sekä erityisesti Venäjän roolin ja länsisuhteen kehitys arvioidaan (Venäjä-diskurssi), ja 2) minkälainen merkitys on pohjoismaisen ja erityisesti Ruotsin kanssa tehtävän puolustusyhteistyön tiivistämisellä (Ruotsi-diskurssi). Myös arviot siitä, 3) millaisia kehitysnäkymiä on EU:n yhteisessä puolustusulottuvuudessa (EU-diskurssi), ja 4) miten Naton rooli sekä kumppanuus kehittyvät (Nato-kumppanuus -diskurssi) ovat vaikuttaneet merkittävästi näkemyksiin. Keskeisin tutkimuspäätelmä on, että lähes kaikki Nato-keskustelun argumentit ja keskusteluteemat kiertyvät lopulta Venäjään. Liittoutumiskeskustelu on siis keskustelua, jossa Suomen valintoja arvioidaan joko ääneen tai verhottuna suhteessa oletettuihin Venäjän pyrkimyksiin, motiiveihin ja mahdollisiin reaktioihin. Ukrainan kriisin myötä vakautta ja jatkuvuutta korostava pragmaattinen "geopoliittinen realismi" nousi keskustelussa yhä hallitsevammaksi näkökulmaksi, ohittaen kansainvälisen yhteisön normistoa ja moraalia korostavan "arvoperustaisen yhteisöllisyyden".

In welchem Jahr wurde Indien unabhängig? – Lautapelin tietovisakysymysten käännösten tarkastelu käännösstrategioiden valossa

Tässä tutkielmassa tarkastellaan tietovisakysymysten kääntämistä skopoksen, käytettävyyden ja pelikääntämisen näkökulmasta. Aineistona käytetään saksan kielen kääntämisen ja tulkkauksen oppiaineen käännösprojektikurssilla autenttisessa toimeksiannossa käännettyjä Trivitria up -lautapelin tietovisakysymyksiä ja niiden käännösversioita. Tutkielmassa tarkastellaan ensimmäisiä käännösversioita ja lopullista käännöstä Andrew Chestermanin pragmaattisia käännösstrategioita välineenä käyttäen. Koko aineistoa eli kaikkia neljää, eriteemaista tietovisakysymyskategoriaa tarkastellaan määrällisesti, ja laadullinen analyysi toteutetaan esimerkkeinä ensimmäisestä kysymyskategoriasta. Tutkimuksessa selvitetään, mitä pragmaattisia käännösstrategioita on käytetty pienryhmäkäännöksissä ja mitä taas lopullisessa käännöksessä tietovisapelikysymysten kääntämisessä. Lisäksi tarkastellaan pienryhmäkäännösten ja lopullisen käännöksen eroavaisuuksia ja miten käännökset toimivat pelikäännöksen skopoksen ja pelin käytettävyyden näkökulmasta tarkasteltuna. Hypoteesina on, että lopullinen käännös toimii paremmin skopoksen näkökulmasta ja siten myös pelin käytettävyyden kannalta. Analyysin taustateoriana käytetään Katharina Reißin ja Hans J. Vermeerin skoposteoriaa, jonka perusteella määritellään hyvän käännöksen periaatteeksi tarkoituksenmukainen käännös. Peliteksti määritellään käyttötekstiksi, minkä vuoksi työtä käsitellään myös käytettävyyden kannalta. Tietovisapelit määritellään viihdyttäviksi, mutta myös tietoa antaviksi peleiksi, mikä määrittelee sen, mitkä ovat pelikäännöksen päätavoitteet. Chestermanin pragmaattisia käännösstrategioita ilmeni sekä määrällisen että laadullisen analyysin perusteella enemmän ja monipuolisemmin lopullisessa käännöksessä kuin pienryhmäkäännöksissä. Eksplisiittisyyden ja informaation lisäykset olivat sekä pienryhmäkäännöksissä että lopullisessa käännöksessä edustetuin käännösstrategia. Lopullisessa käännöksessä oli myös jonkin verran paremmin huomioitu käännöksen vastaanottajat selkeyttämällä tietovisakysymysten rakennetta, sanastoa ja kiinnittämällä huomiota kysymysten informaatiotason oikeellisuuteen. Voidaan todeta, että tutkimuksen hypoteesi toteutui ja lopulliset käännökset olivat jonkin verran enemmän skopoksen mukaisia, sillä niissä korostui enemmän käännöksen vastaanottajien huomioiminen.