Ohjelmistokomponenttien käyttö .NET-sovelluskehityksen nopeuttajana

Diplomityön tavoitteena oli tutkia, miten uusi arkkitehtuurialusta soveltuu erään teolli-suusyrityksen tietojärjestelmien kehittämiseen ja sovellusten toteuttamiseen. Työssä keskeisin käsite oli ohjelmistoarkkitehtuuri ja siihen liittyvät suunnittelumallit sekä komponentit, jotka hyvin suunniteltuina toimivat perustana nopeammalle sovelluskehi-tykselle. Tutkimusmetodina käytettiin konstruktiivista (suunnittelutieteellistä) tutkimusmetodia. Sen vahvat ominaisuudet tukevat tutkimusaiheen innovatiivisuutta sekä soveltavan tie-teen käyttöä uuden tiedon tuottamiseksi. Heikkoutena voinee pitää tulosten analysoinnin vaikeutta, sillä evaluointi tapahtuu käytännöstä saatujen kokemusten perusteella. Työn tuloksena saatiin lisätietämystä komponenttiensuunnitteluun ja toteutukseen liit-tyvissä kysymyksissä. Lisäksi sovelluspalvelimelle luotiin joukko komponentteja, joita tullaan käyttämään jatkossa tietokantasovelluksissa: uusien komponenttien suunnittelua jatketaan ja järjestelmien suunnittelua muutetaan oliopohjaiseksi.

Medical record search engines, using pseudonymised patient identity: an alternative to centralised medical records

Purpose The purpose of our multidisciplinary study was to define a pragmatic and secure alternative to the creation of a national centralised medical record which could gather together the different parts of the medical record of a patient scattered in the different hospitals where he was hospitalised without any risk of breaching confidentiality. Methods We first analyse the reasons for the failure and the dangers of centralisation (i.e. difficulty to define a European patients' identifier, to reach a common standard for the contents of the medical record, for data protection) and then propose an alternative that uses the existing available data on the basis that setting up a safe though imperfect system could be better than continuing a quest for a mythical perfect information system that we have still not found after a search that has lasted two decades. Results We describe the functioning of Medical Record Search Engines (MRSEs), using pseudonymisation of patients' identity. The MRSE will be able to retrieve and to provide upon an MD's request all the available information concerning a patient who has been hospitalised in different hospitals without ever having access to the patient's identity. The drawback of this system is that the medical practitioner then has to read all of the information and to create his own synthesis and eventually to reject extra data. Conclusions Faced with the difficulties and the risks of setting up a centralised medical record system, a system that gathers all of the available information concerning a patient could be of great interest. This low-cost pragmatic alternative which could be developed quickly should be taken into consideration by health authorities.

Efficacy of a dilemma-focused intervention for unipolar depression: study protocol for a multicenter randomized controlled trial

Background Depression is one of the more severe and serious health problems because of its morbidity, disabling effects and for its societal and economic burden. Despite the variety of existing pharmacological and psychological treatments, most of the cases evolve with only partial remission, relapse and recurrence. Cognitive models have contributed significantly to the understanding of unipolar depression and its psychological treatment. However, success is only partial and many authors affirm the need to improve those models and also the treatment programs derived from them. One of the issues that requires further elaboration is the difficulty these patients experience in responding to treatment and in maintaining therapeutic gains across time without relapse or recurrence. Our research group has been working on the notion of cognitive conflict viewed as personal dilemmas according to personal construct theory. We use a novel method for identifying those conflicts using the repertory grid technique (RGT). Preliminary results with depressive patients show that about 90% of them have one or more of those conflicts. This fact might explain the blockage and the difficult progress of these patients, especially the more severe and/or chronic. These results justify the need for specific interventions focused on the resolution of these internal conflicts. This study aims to empirically test the hypothesis that an intervention focused on the dilemma(s) specifically detected for each patient will enhance the efficacy of cognitive behavioral therapy (CBT) for depression. Design A therapy manual for a dilemma-focused intervention will be tested using a randomized clinical trial by comparing the outcome of two treatment conditions: combined group CBT (eight, 2-hour weekly sessions) plus individual dilemma-focused therapy (eight, 1-hour weekly sessions) and CBT alone (eight, 2-hour group weekly sessions plus eight, 1-hour individual weekly sessions). Method Participants are patients aged over 18 years meeting diagnostic criteria for major depressive disorder or dysthymic disorder, with a score of 19 or above on the Beck depression inventory, second edition (BDI-II) and presenting at least one cognitive conflict (implicative dilemma or dilemmatic construct) as assessed using the RGT. The BDI-II is the primary outcome measure, collected at baseline, at the end of therapy, and at 3- and 12-month follow-up; other secondary measures are also used. Discussion We expect that adding a dilemma-focused intervention to CBT will increase the efficacy of one of the more prestigious therapies for depression, thus resulting in a significant contribution to the psychological treatment of depression. Trial registration ISRCTN92443999; ClinicalTrials.gov Identifier: NCT01542957.

Tilintarkastusevidenssin luotettavuus

Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten tilintarkastaja suorittaa tilintarkastusevidenssin luotettavuuden arvioinnin osana tilintarkastusprosessia ja millaista tilintarkastusevidenssiä voidaan pitää luotettavana. Tutkimus on rajattu koskemaan ensisijaisesti suomalaista tilintarkastuskäytäntöä ja sääntelyä sekä ainoastaan voittoa tavoittelevien yritysten vuosittaisen kirjanpidon, tilinpäätöksen ja hallinnon tarkastusta. Tavoitteeseen pyritään tarkastelemalla ensin olemassa olevaa aihetta koskevaa kirjallisuutta ja tilintarkastukseen liittyvää sääntelyä.Käytännön toimintaa kartoitetaan suomalaisille KHT-tilintarkastajille suoritetun kyselytutkimuksen avulla. Tutkimuksen mukaan tilintarkastusevidenssin luotettavuuden arviointi on tapauskohtaista ammatillista harkintaa vaativaa toimintaa. Evidenssin luotettavuuteen vaikuttavat monet erilaiset tilannetekijät ja erilaisista lähteistä hankitun evidenssin luotettavuuden välillä voidaan havaita eroja.Arviointi-työn vaikeuden takia tilintarkastajalta edellytetään kokemusta ja ammatti-taitoa sekä riippumattomuutta. Empiirinen tutkimus osoittaa, että käytännössä tilintarkastajien suhtautuminen evidenssin arviointiin on melko käytännönläheistä. Arviointi suoritetaan lähinnä suunnitteluvaiheessa, jossa kartoitetaan tilintarkastukseen liittyvät riskit ja valitaan käytettävät tarkastusmetodit ja näin varmistetaan kerättävän evidenssin luotettavuus. Evidenssin lähteiden luotettavuus arvioidaan muutaman tärkeimmän kriteerin valossa. Tärkeimpinä luotettavuuteen vaikuttavina tekijöinä tilintarkastajat pitävät lähteen riippumattomuutta, yrityksen kontrolliympäristöä sekä omaa ammattitaitoaan.

On solving fair exchange and related distributed problems in Byzantine environments

Abstract The solvability of the problem of fair exchange in a synchronous system subject to Byzantine failures is investigated in this work. The fair exchange problem arises when a group of processes are required to exchange digital items in a fair manner, which means that either each process obtains the item it was expecting or no process obtains any information on, the inputs of others. After introducing a novel specification of fair exchange that clearly separates safety and liveness, we give an overview of the difficulty of solving such a problem in the context of a fully-connected topology. On one hand, we show that no solution to fair exchange exists in the absence of an identified process that every process can trust a priori; on the other, a well-known solution to fair exchange relying on a trusted third party is recalled. These two results lead us to complete our system model with a flexible representation of the notion of trust. We then show that fair exchange is solvable if and only if a connectivity condition, named the reachable majority condition, is satisfied. The necessity of the condition is proven by an impossibility result and its sufficiency by presenting a general solution to fair exchange relying on a set of trusted processes. The focus is then turned towards a specific network topology in order to provide a fully decentralized, yet realistic, solution to fair exchange. The general solution mentioned above is optimized by reducing the computational load assumed by trusted processes as far as possible. Accordingly, our fair exchange protocol relies on trusted tamperproof modules that have limited communication abilities and are only required in key steps of the algorithm. This modular solution is then implemented in the context of a pedagogical application developed for illustrating and apprehending the complexity of fair exchange. This application, which also includes the implementation of a wide range of Byzantine behaviors, allows executions of the algorithm to be set up and monitored through a graphical display. Surprisingly, some of our results on fair exchange seem contradictory with those found in the literature of secure multiparty computation, a problem from the field of modern cryptography, although the two problems have much in common. Both problems are closely related to the notion of trusted third party, but their approaches and descriptions differ greatly. By introducing a common specification framework, a comparison is proposed in order to clarify their differences and the possible origins of the confusion between them. This leads us to introduce the problem of generalized fair computation, a generalization of fair exchange. Finally, a solution to this new problem is given by generalizing our modular solution to fair exchange

Vaarinpidosta virtuaaliaikaan : Sata vuotta suomalaista tilintarkastusta

Tämän tutkimuksen aiheena on tilintarkastuksen historiallinen kehittyminen Suomessa runsaan sadan vuoden aikana. Tutkimuksen tavoitteena on analysoida osakeyhtiön tilintarkastuksen kehitystä ja yhdistää vuosisadan kehityspiirteet tilintarkastuksen kokonaiskuvaksi. Tutkittava periodi alkaa 1800-luvun lopulta ja päättyy 2000-luvun taitteeseen. Tutkimuksessa tarkastellaan suomalaista tilintarkastusinstituutiota, joka jaetaan kolmeen osaan: tilintarkastusta säätelevään normistoon (normit), tilintarkastajajärjestelmään (toimijat) ja tilintarkastuksen sisältöön (tehtävät). Tutkimuksessa tavoitellaan vastauksia kysymyksiin: mitä tarkastettiin, milloin tarkastettiin, kuka tarkasti ja miten tarkastettiin eri aikakausina? Tutkimus perustuu historialliseen lähdeaineistoon, jonka muodostavat tutkimusajanjakson lainsäädäntö, lainvalmisteluasiakirjat, viranomaisten ohjeet ja päätökset, alan järjestöjen suositukset, ammattilehtien artikkelit sekä laskentatoimen ja tilintarkastuksen ammattikirjallisuus. Metodologisesti tutkimus on teoreettinen, kvalitatiivinen historiantutkimus, jossa lähdeaineistoa käsitellään lähdekriittisesti ja osittain sisältöanalyysin keinoin. Tilintarkastusta säätelevässä normistossa keskeisiä lakeja ovat olleet osakeyhtiölaki, kirjanpitolaki ja tilintarkastuslaki. Lakisääteinen tilintarkastus alkoi vuoden 1895 osakeyhtiölaista, joka uudistui vuonna 1978 ja jälleen vuonna 1997. Kirjanpitolainsäädäntö on uudistunut viidesti: 1925 ja 1928, 1945, 1973, 1993 sekä 1997. Vuoden 1994 tilintarkastuslakiin koottiin tilintarkastuksen säädökset useista laeista. Muita normistoja ovat olleet EY:n direktiivit, Kilan ohjeet, KHT-yhdistyksen suositukset, Keskuskauppakamarin säännökset ja viimeisimpinä IAS- ja ISA-standardit. Ammattimainen tilintarkastajajärjestelmä saatiin maahamme kauppiaskokousten ansiosta. Ammattimaisena tilintarkastuksen toimijana aloitti Suomen Tilintarkastajainyhdistys vuonna 1911, ja sen toimintaa jatkoi KHT-yhdistys vuodesta 1925 alkaen. Tilintarkastajien auktorisointi siirtyi Keskuskauppakamarille vuonna 1924. HTM-tilintarkastajat ovat olleet alalla vuodesta 1950 lähtien. Kauppakamarijärjestö on toiminut hyväksyttyjen tilintarkastajien valvojana koko ammattimaisen tilintarkastustoiminnan ajan. Valtion valvontaa suorittaa VALA (Valtion tilintarkastuslautakunta). Koko tutkittavan periodin ajan auktorisoitujen tilintarkastajien rinnalla osakeyhtiöiden tarkastajina ovat toimineet myös maallikot.Tilintarkastuksen tehtäviin kuului vuoden 1895 osakeyhtiölain mukaan hallinnon ja tilien tarkastus. Myöhemmin sisältö täsmentyi tilinpäätöksen, kirjanpidon ja hallinnon tarkastukseksi. Tutkimusajanjakson alussa tilintarkastus oli manuaalista kaikkien tositteiden prikkausta ja virheiden etsimistä. Myöhemmin tarkastus muuttui pistokokeiksi. Kertatarkastuksesta siirryttiin jatkuvaan valvontatarkastukseen 1900-luvun alkupuolella. Dokumentoinnista ja työpapereista alkaa olla havaintoja 1930-luvulta lähtien. Atk-tarkastus yleistyi 1970- ja 1980-luvuilla, jolloin myös riskianalyyseihin alettiin kiinnittää huomiota. Hallinnon tarkastuksen merkitys on kasvanut kaiken aikaa. Tilintarkastuskertomukset olivat tutkimusajanjakson alussa vapaamuotoisia ja sisällöltään ilmaisurikkaita ja kuvailevia. Kertomus muuttui julkiseksi vuoden 1978 osakeyhtiölain myötä. Myöhemmin KHT-yhdistyksen vakiokertomusmallit yhdenmukaistivat ja pelkistivät raportointia. Tutkimuksen perusteella tilintarkastuksen historia voidaan jakaa kolmeen kauteen, jotka ovat tilintarkastusinstituution rakentumisen kausi (1895 - 1950), vakiintumisen kausi (1951 - 1985) ja kansainvälistymisen ja julkisuuden kausi (1986 alkaen). Tutkimusajanjakson jokaisella vuosikymmenellä keskusteltiin jatkuvasti tilintarkastajien riittävyydestä, alalle pääsyn ja tutkintojen vaikeudesta, tilintarkastajien ammattitaidon tasosta,hallinnon tarkastuksen sisällöstä, tilintarkastuskertomuksesta sekä maallikkotarkastajien asemasta. 1990-luvun keskeisimmät keskusteluaiheet olivat konsultointi, riippumattomuus, odotuskuilu sekä tilintarkastuksen taso ja laadunvalvonta. Analysoitaessa tilintarkastuksen muutoksia runsaan sadan vuoden ajalta voidaan todeta, että tilintarkastuksen ydintehtävät eivät juurikaan ole muuttuneet vuosikymmenien kuluessa. Osakeyhtiön tilintarkastus on edelleenkin laillisuustarkastusta. Sen tarkoituksena on yhä kirjanpidon, tilinpäätöksen ja hallinnon tarkastus. Tilintarkastajat valvovat osakkeenomistajien etua ja raportoivat heille tarkastuksen tuloksista. Tilintarkastuksen ulkoinen maailma sen sijaan on muuttunut vuosikymmenten saatossa. Kansainvälistyminen on lisännyt säännösten määrää, odotuksia ja vaatimuksia on nykyisin enemmän, uusi tekniikka mahdollistaa nopean tiedonkulun ja valvonta on lisääntynyt nykypäivää kohti tultaessa. Tilintarkastajan pätevyys perustuu nykyään tietotekniikan, tietojärjestelmien ja yrityksen toimialantuntemukseen. Runsaan sadan vuoden takaisen lain vaarinpitovaatimuksesta on tultu virtuaaliaikaiseen maailmaan!

Factores de explotación asociados a la duración del anestro postparto en vacas nodrizas de razas Parda de Montaña y Pirenaica

Para determinar los factores de explotación relacionados con la reactivación ovárica postparto en vacas nodrizas se realizó un análisis global de una serie de indicadores productivos y la duración del anestro postparto (APP) de 549 vacas explotadas en condiciones extensivas. Debido a la naturaleza multifactorial del proceso en estudio se eligió la metodología estadística multivariante (Análisis Factorial de Correspondencias Múltiples y Análisis Cluster). La duración del APP estuvo asociada a cuatro factores que explicaron el 59% de la heterogeneidad inicial de la muestra y que se definieron como: «Alimentación preparto» (19% de la inercia), «Alimentación postparto-Edad» (16.4%), «Manejo del ternero» (13%) y «Dificultad al parto» (10.5%). Estos factores se introdujeron en un Análisis Cluster que identificó cinco grupos de vacas con características productivas y reproductivas diferentes, y que denominamos como: «Primíparas», «Acceso restringido», «Acceso Libre-Parda de Montaña», «Parto de otoño» y «Parto de primavera». La raza no estuvo relacionada con la duración del APP, aunque el análisis Cluster asoció los largos APP inducidos por la crianza libre con la raza Parda de Montaña. En la raza Parda de Montaña, la duración del APP fue mayor en primavera que en otoño debido a diferencias nutricionales más que a un efecto estacional en sí. El parto de otoño se adaptó mejor a las condiciones de montaña seca.

Impacts of upland open drains upon runoff generation: a numerical assessment of catchment-scale impacts

Shallow upland drains, grips, have been hypothesized as responsible for increased downstream flow magnitudes. Observations provide counterfactual evidence, often relating to the difficulty of inferring conclusions from statistical correlation and paired catchment comparisons, and the complexity of designing field experiments to test grip impacts at the catchment scale. Drainage should provide drier antecedent moisture conditions, providing more storage at the start of an event; however, grips have higher flow velocities than overland flow, thus potentially delivering flow more rapidly to the drainage network. We develop and apply a model for assessing the impacts of grips on flow hydrographs. The model was calibrated on the gripped case, and then the gripped case was compared with the intact case by removing all grips. This comparison showed that even given parameter uncertainty, the intact case had significantly higher flood peaks and lower baseflows, mirroring field observations of the hydrological response of intact peat. The simulations suggest that this is because delivery effects may not translate into catchment-scale impacts for three reasons. First, in our case, the proportions of flow path lengths that were hillslope were not changed significantly by gripping. Second, the structure of the grip network as compared with the structure of the drainage basin mitigated against grip-related increases in the concentration of runoff in the drainage network, although it did marginally reduce the mean timing of that concentration at the catchment outlet. Third, the effect of the latter upon downstream flow magnitudes can only be assessed by reference to the peak timing of other tributary basins, emphasizing that drain effects are both relative and scale dependent. However, given the importance of hillslope flow paths, we show that if upland drainage causes significant changes in surface roughness on hillslopes, then critical and important feedbacks may impact upon the speed of hydrological response. Copyright (c) 2012 John Wiley & Sons, Ltd.

Las semillas y los frutos arqueológicos: aportación a la reconstrucción paleoambiental

La contribución de los análisis de semillas y frutos a la reconstrucción paleoambiental es más reducida que la de otras disciplinas paleobotánicas, aunque su aportación es fundamental ya que permite identificar a nivel de especie numerosas plantas. No obstante, los problemas en su interpretación son múltiples, lo que hace muy compleja su interpretación paleoecológica. La principal dificultad deriva del hecho de que la mayor parte de los restos provienen de yacimientos arqueológicos, a los cuales han llegado como resultado directo o indirecto de una actividad antrópica. Los de plantas silvestres -mejores indicadoras del entorno de las zonas de hábitat- se conservan principalmente en condiciones anaeróbicas, siendo, pues, los yacimientos de medio húmedo los idóneos para el estudio paleoambiental.

Teaching fundamentals of computing theory: a constructivist approach

A Fundamentals of Computing Theory course involves different topics that are core to the Computer Science curricula and whose level of abstraction makes them difficult both to teach and to learn. Such difficulty stems from the complexity of the abstract notions involved and the required mathematical background. Surveys conducted among our students showed that many of them were applying some theoretical concepts mechanically rather than developing significant learning. This paper shows a number of didactic strategies that we introduced in the Fundamentals of Computing Theory curricula to cope with the above problem. The proposed strategies were based on a stronger use of technology and a constructivist approach. The final goal was to promote more significant learning of the course topics.

Desenvolupament d'una tecnologia per a la millora de les recomanacions en la fertilització nitrogenada dels cereals d'hivern. (I) Cereals d'hivern a la Catalunya interior

Es va realitzar una sèrie d'assaigs d'adobat nitrogenat en diferents comarques de la Catalunya interior. En el conjunt d'aquests assaigs es varen comprovar tres mètodes diferents que es va considerar que eren prometedors per tal de millorar la fertilització nitrogenada. Els mètodes assajats eren el mètode del balanç de nitrogen, el del nitrogen mineral i el del contingut de nitrats al suc de la base de les tiges (CNSBT). Els sòls on es van realitzar els assaigs no presentaven cap limitació especial per al cultiu del blat i eren profunds, ben drenats, no salins i de textura mitjana; l'única excepció era un assaig sobre sòl moderadament profund. Per tant, i també pel que fa a la fertilitat química, els sòls s'han de considerar d'un potencial productiu mitjàalt. El mètode del balanç de nitrogen s'ha mostrat com a molt prometedor de cara a definir si cal la magnitud de l'adobat de cobertora per a les condicions estudiades. El mètode de nitrogen mineral també ha estat efectiu en aquest sentit, mentre que el del CNSBT s'ha revelat com a no aplicable en les condicions assajades, on en molts casos l'aigua és també factor limitant. Al llarg dels assaigs s'han identificat un seguit de factors que impedeixen ajustar la fertilitat nitrogenada. Entre aquests cal esmentar la mala estimació de la producció objectiu, la dificultat de predir el N disponible a partir dels adobs orgànics, dificultats de mostreig pel nitrogen nítric i l'efecte crític que té l'erràtica disponibilitat d'aigua que complica molt l'estratègia de fertilització nitrogenada a adoptar.

Les marquages corporels à l'adolescence : expression d'un mal-être profond? : se marquer pour se démarquer : du repérage des signes au choix des réponses adaptées

La problématique des marquages corporels en tant que pratiques ancestrales s'insèrent dans des formes contemporaines d'inscription corporelle. Nous nous sommes permis d'essayer de savoir s'il s'agissait toujours d'une expression d'un malaise psychologique important ? Quelles peuvent en être les conséquences ? Pourquoi marquer le corps ? La mise en oeuvre de ce travail s'est articulée en deux phases, au départ, nous avons opéré par une pré-enquête d'envergure qui a regroupé 200 adolescents (10 filles et 190 garçons). Ensuite et dans un deuxième temps nous avons interrogé dix adolescents qui se marquent la peau dont trois garçons, âgés de quinze à dix-neuf ans. Grâce à une « tri approche » : Entretien clinique, tests du Rorschach et du TAT. Les résultats auxquels nous sommes parvenus peuvent être résumés comme suit : ces pratiques expriment une souffrance qui peine à trouver une voie d'expression symbolique autre que le corps, l'angoisse et la relation d'objet du type anaclitique, l'organisation défensive renseigneraient essentiellement sur des défenses narcissiques, centrées notamment autour du clivage et le retournement sur soi, une identité fragile marquée par une image du corps et représentation de soi fragiles et un sur (dés) investissement des limites. Il s'agit d'une emprise sur le corps et sur les marques mêmes, permettant de retrouver l'objet et le recréer. À partir des principaux résultats obtenus, nous envisageons de travailler, en filigrane sur les spécificités des types de marquages corporels existant en Algérie. En effet si le présent travail s'est étayé sur une analyse prônant la globalité, un comparatif entre les types de marquages, de même, l'établissement d'un lien entre la symbolique de certaines pratiques et les soubassements psychodynamiques qui l'entourent, serait d'un apport considérable dans la compréhension du fait étudié dans ses moindres « recoins ». -- The problem of the physical markings as ancestral practices fit into contemporary forms of physical registration. We allowed to try to know if it was always about an expression of an important psychological illness? What can be the consequences? Why to mark the body? The application of this work articulated in two phases, at first, we operated by a large-scale pre- inquiry which grouped together 200 teenagers (10 girls and 190 boys). Then and in the second time we interrogated ten teenagers who mark the skin among which three boys, from fifteen to nineteen years old. Thanks to one « sorting approaches »: clinical Interview, tests of Rorschach and TAT. The results which we reached can be summarized as follows: these practices express a suffering which has difficulty in finding a way of symbolic expression other one than the body, the fear and the relation of object of the type anaclitique, the defensive organization would inform essentially about narcissistic defences, centred notably around the cleavage and the reversal on one, a fragile identity marked by an image of the body and the representation of one fragile and one on investment of the limits. It is about an influence on the body and on the marks, allowing to find the object and to recreate it. From the main obtained results, we intend to work, between the lines on the specificities of the types of physical markings existing in Algeria. Indeed if the present work supported on an analysis lauding the global nature, a comparative degree between the types of markings, also, the establishment of a link between the symbolism of certain practices and the bases psychodynamiques who surround him, would be of a considerable contribution in the understanding of the fact studied in its slightest « hidden recesses ».

La atención a la diversidad cultural en Cataluña: exclusión, segregación e interculturalidad

La diversidad cultural se ha incrementado notablemente en los centros escolares españoles por la llegada de alumnado de origen inmigrado y esto, más los discursos de toma en consideración de las diferencias culturales que han realizado la Unión Europea y las administraciones autonómicas, ha contribuido a la aparición del discurso intercultural. Este artículo presenta la evolución realizada hasta llegar al discurso dominante actual basándose en un trabajo empírico de análisis de documentación editada por la Generalitat de Cataluña sobre política de integración y de escolarización de los inmigrados y entrevistas en profundidad a políticos y técnicos de los diferentes niveles de la administración catalana. De ello se concluye la existencia de tres etapas en la política de integración de los inmigrados en Cataluña: un primer momento de mera observación del fenómeno; una segunda etapa en la que sin abandonar la observación se insiste en la organización vertical y horizontal de la administración para trabajar de forma coordinada un fenómeno que empieza a despertar preocupación; y, una tercera, en la que sin abandonar la necesaria observación y organización, el énfasis se sitúa en la intervención. Estas fases son el marco de lo realizado a nivel educativo donde observamos la dificultad de traducción del discurso intercultural a la práctica cotidiana de los centros escolares, de los noventa, es necesario incrementar los esfuerzos para incorporar al alumnado de origen inmigrado en el dominio de la creencia de que la educación intercultural (en contra de lo que esta implica) es cuestión que deben trabajar los centros con inmigrantes y, ante la presión existente en las aulas (por el incremento del alumnado, la matrícula viva, etc.), el retorno a prácticas potencialmente segregacionistas que nos recuerdan actuaciones implementadas para escolarizar a los gitanos años atrás. Sin negar los avances realizados desde mediados aulas y centros de Cataluña.

Climate Change, Neutrality and the Harm Principle

This paper aims at evaluating the compatibility of coercive climate policies with liberal neutrality. More precisely, it focuses on the doctrine of state neutrality as associated with the "harm principle". It argues that given the difficulty of attributing causal responsibilities for climate harms to individuals, the harm principle doesn't work in this case, at least if one endorses a liberal atomistic ontology. Furthermore, the definition of what constitutes climate harms implies making moral assumptions, which makes it impossible to justify climate policies in a neutral way. Finally, the paper shows another consequence of applying neutrality to the case of climate change, that is the risk of a shift from political forms of decision-making to technocracy. Focusing too much on liberty of choice may (paradoxically) be to the detriment of political freedom. The paper concludes that climate change is an intrinsically moral issue and that it should be the occasion of a political debate about our current values and lifestyles. It should not be reduced to a mere question of carbon metric.

Targeting Enterococcus faecalis Biofilms with Phage Therapy.

Phage therapy has been proven to be more effective, in some cases, than conventional antibiotics, especially regarding multidrug-resistant biofilm infections. The objective here was to isolate an anti-Enterococcus faecalis bacteriophage and to evaluate its efficacy against planktonic and biofilm cultures. E. faecalis is an important pathogen found in many infections, including endocarditis and persistent infections associated with root canal treatment failure. The difficulty in E. faecalis treatment has been attributed to the lack of anti-infective strategies to eradicate its biofilm and to the frequent emergence of multidrug-resistant strains. To this end, an anti-E. faecalis and E. faecium phage, termed EFDG1, was isolated from sewage effluents. The phage was visualized by electron microscopy. EFDG1 coding sequences and phylogeny were determined by whole genome sequencing (GenBank accession number KP339049), revealing it belongs to the Spounavirinae subfamily of the Myoviridae phages, which includes promising candidates for therapy against Gram-positive pathogens. This analysis also showed that the EFDG1 genome does not contain apparent harmful genes. EFDG1 antibacterial efficacy was evaluated in vitro against planktonic and biofilm cultures, showing effective lytic activity against various E. faecalis and E. faecium isolates, regardless of their antibiotic resistance profile. In addition, EFDG1 efficiently prevented ex vivo E. faecalis root canal infection. These findings suggest that phage therapy using EFDG1 might be efficacious to prevent E. faecalis infection after root canal treatment.