Ex-Dividend Day Returns when Dividend and Capital Gains are Taxed at the Same Rate

Due to the overwhelming international evidence that stock prices drop by less than the dividend paid on ex-dividend days, the ex-dividend day anomaly is considered a stylized fact. Two main approaches have emerged to explain this empirical regularity: the tax-clientele hypothesis and the microstructure of financial markets. Although the most widely accepted explanation for this fact relies on taxes, the ex-dividend day anomaly has been reported even in countries where neither dividends nor capital gains are taxed. The 2006 tax reform in Spain established the same tax rate for dividends and capital gains. This paper investigates stock returns on ex-dividend days in the Spanish stock market after the 2006 tax reform using a random coefficient model. Contrary to previous research, we do not observe an ex-dividend day anomaly. Unlike previous investigations, which are mostly concerned with suggesting explanations as to why this anomaly has occurred, we are in the somewhat strange position of discussing why this anomaly has not occurred. Our findings are robust across companies and stock dividend yields, thus supporting a tax--based explanation for the ex-dividend day anomaly.

Capital Structure of Finnish SMEs and Financial Constraints

This thesis studies capital structure of Finnish small and medium sized enterprises. The specific object of the study is to test whether financial constraints have an effect on capital structure. In addition influences of several other factors were studied. Capital structure determinants are formulated based on three capital structure theories. The tradeoff theory and the agency theory concentrate on the search of optimal capital structure. The pecking order theory concerns favouring on financing source over another. The data of this study consists of financial statement data and results of corporate questionnaire. Regression analysis was used to find out the effects of several determinants. Regression models were formed based on the presented theories. Short and long term debt ratios were considered separately. The metrics of financially constrained firms was included in all models. It was found that financial constrains have a negative and significant effect to short term debt ratios. The effect was negative also to long term debt ratio but not statistically significant. Other considerable factors that influenced debt ratios were fixed assets, age, profitability, single owner and sufficiency of internal financing.

La tributación de las rentas de capital en los Estados miembros de la Comunidad Europea

El artículo trata sobre la tributación de las rentas de capital de los estados miembros de la Comunidad Europea en lo referente a intereses y dividendos y en lo que afecta a variaciones patrimoniales.

The Management of Intellectual Capital in the Early Phases of Project Marketing

This study aims at enhancing understanding and deriving new constructs about the management of intellectual capital in the early phases of project marketing. The research methodology employed is deductive; conceptual reasoning is based on existing literature. The study's knowledge base is drawn from the bodies of literature dealing with project, relationship, and industrial marketing, as well as from the literature dealing with mechanical engineering, network approach, systems selling, R&D, project portfolio, strategic, financial, and knowledge management. As a result, three processes, 32 summaries and 19 conclusions give to the management of intellectual capital meaning in the context of project marketing. These conclusions and synthesis are proposed to improve the existing concepts and models in project marketing.

Workplace Social Capital and Employee Health

Työyhteisön sosiaalinen pääoma ja työntekijöiden terveys Monien tutkimusten mukaan sosiaalinen pääoma vaikuttaa terveyteen. Vaikka työssä käyvä väestönosa on merkittävän osan valveillaoloajastaan työyhteisössä, siellä kertyvää sosiaalista pääomaa on toistaiseksi tutkittu vähän. Tässä tutkimuksessa selvitettiin työyhteisön sosiaalisen pääoman ja kuntatyöntekijöiden terveyden välistä yhteyttä pitkittäisasetelmassa hyödyntäen Kuntasektorin henkilöstön seurantatutkimuksen aineistoa vuosilta 2000–2005. Yhteensä 48592 kuntatyöntekijää vastasi kyselyyn vuosina 2000–02 (vastausprosentti 68 %). Heistä 35914 (77 %) osallistui myös seurantatutkimukseen vuosina 2004–05. Tutkimuksessa kehitettiin kyselyyn perustuva työyhteisön sosiaalisen pääoman mittausmenetelmä. Työntekijän omaan arvioon perustuvan sosiaalisen pääoman lisäksi mitattiin työyhteisön sosiaalista pääomaa käyttämällä samassa työyhteisössä työskentelevien muiden työntekijöiden keskimääräistä arviota sosiaalisesta pääomasta. Terveyttä mitattiin kysymyksellä koetusta terveydestä. Masennusta arvioitiin sekä kysymällä lääkärin toteamasta masennuksesta että masennuslääkeostoilla Kelan lääkerekistereistä. Analyyseihin otettiin mukaan vain ne kuntatyöntekijät, jotka olivat lähtötilanteissa terveitä eli kokivat terveytensä hyväksi tai heillä ei ollut aiempaa diagnosoitua tai lääkehoitoa vaatinutta masennusta. Tulosten analysointiin käytettiin monitasomallinnusta. Tulokset vakioitiin sosiodemografisten tekijöiden ja terveyskäyttäytymisen suhteen. Neljän vuoden seurannassa sekä jatkuvasti vähäinen että vähenevä yksilön sosiaalinen pääoma työssä lisäsi riskiä koetun terveyden heikkenemiseen niillä kuntatyöntekijöillä, jotka eivät vaihtaneet työpaikkaa seurannan aikana ja jotka seurannan alussa kokivat terveytensä hyväksi. Tulos ei selittynyt sosiodemografisilla tekijöillä tai terveyskäyttäytymisen eroilla. Tuloksen merkittävyyttä tuki havainto, että myös työtoverien arvioon perustuva sosiaalinen pääoma ennusti oman terveyden huononemista seuranta-aikana. Niillä työntekijöillä, jotka työskentelivät sellaisissa työyhteisöissä, joissa koko seurannan ajan oli vähiten sosiaalista pääomaa, oli lähes 1.3 -kertainen riski terveyden heikentymiseen. Vähäinen omaan arvioon perustuva sosiaalinen pääoma työssä ennusti myös masennuksen ilmaantuvuutta lähtötilanteessa ei-masentuneilla lähes neljän vuoden seurannassa. Matalaan sosiaaliseen pääomaan liittyi 20–50 % suurempi todennäköisyys sairastua masennukseen seurannan aikana niin itseraportoidun lääkärin totea-man masennuksen kuin masennuslääkeostojen perusteella. Tätä tulosta ei kuitenkaan pystytty toistamaan käyttämällä oman arvion sijasta työtoverien arviota työyhteisön sosiaalisesta pääomasta. Tutkimusta sosiaalisen pääoman vaikutusta masennuksen ilmaantumiseen jatkettiin selvittämällä miten sosiaalisen pääoman eri ulottuvuudet vaikuttivat masennuksen ilmaantumiseen. Tulosten mukaan sosiaalisen pääoman vertikaalinen komponentti (työntekijöiden ja esimiesten välinen luottamus, vastavuoroisuus ja jaetut arvot ja normit, jotka edesauttavat yhteistyötä) sekä horisontaalinen komponentti (työntekijöiden välisissä suhteissa yhteistyöstä, luottamuksesta ja vastavuoroisuudesta syntyvä sosiaalinen pääoma) vaikuttivat itsenäisesti masennusriskiin. Tutkimuksen perusteella korkea työyhteisön sosiaalinen pääoma saattaa vaikuttaa edullisesti työntekijöiden terveyteen. Jos näin on, olisi tärkeää edistää työyhteisöjen sosiaalista pääomaa ja kannustaa sellaiseen toimintaan, joka lisää suvaitsevaisuutta, luottamusta ja vastavuoroisuutta sekä työntekijöiden kesken että työntekijöiden ja esimiesten välillä.

The determinants of capital intensity in Japan and the U.S

We estimate the determinants of capital intensity in Japan and the US, characterized by striking different paths. We augment an otherwise standard Constant Elasticity of Substitution (CES) model with demand-side considerations, which we find especially relevant in the US. In this augmented setting, the elasticity of substitution between capital and labor is placed around 0.85 in Japan, and 0.30 in the US. We also find evidence of biased technical change, which is capital-saving in Japan but labor-saving in the US. These differences help us explain the diverse experience in the capital deepening process of these economies, and lead us to conclude that demand-side drivers may also be relevant to account for different growth experiences. A close look at the nature of technological change is also needed before designing one-size-fits-all industrial, economic growth, and/or labor market policies.

Engendering Group Support Based Foresight for Capital Intensive Manufacturing Industries - Case Paper and Steel Industry Scenarios by 2018

In recent times of global turmoil, the need for uncertainty management has become ever momentous. The need for enhanced foresight especially concerns capital-intensive industries, which need to commit their resources and assets with long-term planning horizons. Scenario planning has been acknowledged to have many virtues - and limitations - concerning the mapping of the future and illustrating the alternative development paths. The present study has been initiated to address both the need of improved foresight in two capital-intensive industries, i.e. the paper and steel industries and the imperfections in the current scenario practice. The research problem has been approached by engendering a problem-solving vehicle, which combines, e.g. elements of generic scenario process, face-to-face group support methods, deductive scenario reasoning and causal mapping into a fully integrated scenario process. The process, called the SAGES scenario framework, has been empirically tested by creating alternative futures for two capital-intensive industries, i.e. the paper and steel industries. Three scenarios for each industry have been engendered together with the identification of the key megatrends, the most important foreign investment determinants, key future drivers and leading indicators for the materialisation of the scenarios. The empirical results revealed a two-fold outlook for the paper industry, while the steel industry future was seen as much more positive. The research found support for utilising group support systems in scenario and strategic planning context with some limitations. Key perceived benefits include high time-efficiency, productivity and lower resource-intensiveness. Group support also seems to enhance participant satisfaction, encourage innovative thinking and provide the users with personalised qualitative scenarios.

Venture capital investment on SME

The thesis investigates if venture capital investments affect the development of SMEs positively. The thesis will also view the presence of venture capitalists affect on the capital structure of SMEs and other company determinants in the financial crisis. The theories effecting to SME investment has been presented to provide background information. The data consist of the financial statement data and the results a corporate questionnaire. The questionnaire consists of 63 questions and 860 corporate answered the questionnaire. The result shows that venture capitalist seems to have a negative effect on SMEs productivity. Also SMEs with a venture capitalist have more negative outlook for future in the financial crisis.

Russian Venture Capital Markets

Tämän työn tarkoituksena on arvioida riskipääomasijoittamisen kehitystä ja kasvua Venäjällä, sekä antaa kuva siihen vaikuttavista tekijöistä. Se myös arvioi Venäjän valtion toimintaa niin säätelijänä, kuin myös itsenäisenä sijoittajana. Saavutetut tulokset perustuvat haastatteluihin ja olemassa olevien tilastojen analysointiin. Vuoden 1998 rupla kriisin jälkeen riskipääomasijoittaminen lähti kasvuun joka on jatkunut tasaisella rauhallisella tahdilla. Alueellisista riskipääomarahastoista on siirrytty myös yksityisrahoitteisiin ja yksityishallinnoituihin rahastoihin omine kohde aloineen ja portfolioineen. Silti markkinat ovat säilyneet kyllästymättöminä. Kuluttajavetoiset toimialat ovat keränneet eniten investointeja talouden ja ostovoiman kasvusta johtuen. Alueellisesti Moskova erottuu sijoituskohteena, muiden suurempien kasvukeskusten seuratessa perässä. Venäjällä on vielä paljon heikkouksia jotka vaikuttavat sen houkuttelevuuteen sijoittajan näkökulmasta. Heikot instituutiot ja lainsäädäntö yhdistettynä riskipääomasijoittamisen luonteeseen tekevät Venäjästä arvaamattoman markkina-alueen. Se kuitenkin tarjoaa menestyville sijoittajille korkeat tuotot. Nähtäväksi jää kuinka valtion toiminta vaikuttaa markkinoiden kehitykseen lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä, ja kuinka se onnistuu kehittämään Venäjän yleistä kilpailukykyä globaaleilla markkinoilla.

Venture capital investment on SME

This thesis studies venture capital investment on small and medium-sized enterprises (SMEs). The specific objective of the study is to test whether venture capitalists have a positive effect on SMEs. In addition effect of several other factors is studied in financial crisis. Used determinants are formulated based on three capital structure theories. The pecking order theory concerns favoring on financing source over another. The agency theory and the tradeoff theory concentrate on the search of optimal capital structure. The data of this study consist of financial statement data and results of corporate questionnaire. Regression analysis was used to find out the effects of several determinants. Regression models were formed based on the presented theories. SMEs with and without venture capitalists were considered separately. It was found that venture capitalists have a positive effect on SMEs. Although some results between SMEs with and without venture capitalists were mixed.

Platão e a poesia na República

Platão não é o iniciador, e sim o herdeiro da "velha divergência" entre filósofos e poetas. A motivação ético-teológica, que já animava Xenófanes,vai se reatualizar na República. Para poder apreciar o sentido dessa reatualização, importa que não se considere o Livro X isoladamente, mas se atente para os primeiros livros do diálogo. Neles, e com vistas a uma melhor determinação do justo -que é o que está em pauta-, Platão mostra a necessidade de se discutir as afirmações dos poetas. Trata-se assim de destituí-los da autoridade de que ainda gozam na educação e na opinião comum. Só graças à discussão filosófica e a uma educação por ela inspirada -o que pressupõe a produção ou a seleção de mitos- é que se pode esperar uma maior realização da justiça, tanto no plano do indivíduo (do governo de sua alma) quanto no nível da cidade. A leitura aqui proposta das "razões" de Platão na República não impede que reconheçamos a importância da tragédia para a compreensão da existência humana, inclusive no que toca à idéia do divino.

Diegese em República 392d

Este artigo enfoca o uso do termo diégesis em República 392d, concluindo que não deve ser entendido simplesmente como "narrativa", mas abrange outras formas de exposição conduzidas por um diegetés. Ressalta ainda que a diégesis, a que se reduz tudo quanto dizem mitólogos e poetas, é um gênero de discurso relevante também para a transmissão dos lógoi socráticos, o que poderia explicar a necessidade de reflexão, por parte de Platão, sobre o lógos dos poetas.

Paradoxo e natureza no livro V da República

O artigo analisa a primeira onda do livro V da República de Platão, levando em conta a oposição entre opinião (dóxa) e ciência (epistéme), só formulada ao final da terceira onda. Sócrates problematiza a opinião corrente que aceita a diferença de natureza entre homens e mulheres para avançar a ideia de uma natureza humana comum. É essa tese paradoxal que justifica que possam ter uma mesma educação e que, assim, possam desempenhar as mesmas funções, vindo a ser guardiões e governantes da cidade.

A natureza dos números na República de Platão

É incontestável a presença das matemáticas nos diálogos de Platão, todavia o alcance e o sentido desta presença é matéria de controvérsia entre os especialistas. Alguns acreditam que os temas matemáticos empregados nos diálogos são fantasias matemáticas, outros defendem baseados, sobretudo no testemunho de Aristóteles, que Platão teria substituído na sua hipótese as formas inteligíveis pelos números ideais. Sem tomar partido de antemão nestas querelas, o que propomos aqui é uma investigação acerca da natureza dos números fundamentada exclusivamente nos textos de Platão, particularmente orientada por uma passagem do livro VII do diálogo República(525 b11- c3), em que Sócrates diz o seguinte: "Seria, portanto, conveniente colocar este estudo, ò Glaucon, dentro de uma legislação e persuadir aqueles que vão participar das grandes coisas na cidade a irem ao cálculo e a aplicarem-se a ele, não nos seus afazeres privados, mas até chegarem à contemplação da natureza dos números através da própria intelecção (...)".

Nova interpretação da passagem 359d da República de Platão

Gyges foi o primeiro tirano a reinar na Lídia pela casa dos Mermenadae por volta do séc. VII a. C. Ele foi também o primeiro grande bárbaro com o qual os gregos estabeleceram contato. Seu caráter complexo fez com que se desenvolvessem diversas histórias a seu respeito, sendo a mais famosa aquela que conta a maneira como ele chegou ao poder. Sua fama percorreu o mundo grego e influenciou a poesia lírica de sua época e, posteriormente, a história, a filosofia e a retórica, principalmente no que diz respeito ao seu poder e riqueza. Em Platão, Gyges aparece ligado à narrativa de Glaúcon no Livro II da República (359b-360b), onde este conta os feitos daquele para se tornar o soberano da Lídia. No entanto, uma dificuldade na passagem 359d faz com a identificação direta de Gyges com a narrativa seja prejudicada. Pretendemos através deste trabalho apresentar algumas propostas para a passagem, utilizando-se para isso não só do texto de Platão como das fontes líricas e históricas anteriores a ele.