1000 resultados para Timonen, Pekka: Määräysvalta hinta ja markkinavoima
Resumo:
Tässä tutkielmassa tarkastellaan kuolinpesää holhoustoimilaissa tarkoitetun edunvalvonnan näkökulmasta. Tarkastelun kohteena ovat kuolinpesän selvittämiseen liittyvät eri vaiheet: kuolinpesän hallinnon järjestäminen, perunkirjoitus, pesänselvitystoimien tekeminen sekä ositus ja perinnönjako. Tutkielman tavoitteena on selvittää, mitä keskeisiä vaikutuksia holhoustoimilain soveltaminen tuo mukanaan pesänselvitykseen. Tarkastelun kohteena on voimassa oleva oikeus, ja lähteenä on käytetty aihetta käsittelevää lainvalmisteluaineistoa, aiheen kannalta keskeistä oikeuskirjallisuutta, oikeuskäytäntöä sekä eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisuja. Tutkimusmetodi on lainopillinen. Edunvalvonnassa olevan henkilön eli päämiehen edustaminen kuolinpesään liittyvissä asioissa kuuluu lähtökohtaisesti edunvalvojan tehtävään. Tutkielmassa keskeiselle sijalle nousee edunvalvojan ja päämiehen oikeudellisen suhteen tarkastelu. Tässä suhteessa keskeisellä sijalla ovat edunvalvojaan kohdistuva huolellisuusvelvollisuus sekä edunvalvojan velvollisuus noudattaa kaikessa toiminnassaan päämiehen etua. Edunvalvojan huolellisuusvelvollisuudella voidaan katsoa olevan korostunut merkitys silloin, kun päämiehellä on kytkös kuolinpesään. Lähtökohtaisesti päämiehen edun mukaista on, että edunvalvoja ryhtyy kaikkiin niihin toimenpiteisiin, joita päämiehen jäämistösaannon asianmukainen toteuttaminen edellyttää. Edunvalvojan on huomioitava päämiehensä oikeudellinen asema kuolinpesässä ja esitettävä päämiehensä puolesta kaikki sellaiset vaatimukset, jotka vaikuttavat päämiehen ositus- tai jakoasemaan. Edunvalvonnan kestäessä tulee kiinnittää huomiota myös päämiehen itsemääräämisoikeuden toteutumiseen. Tutkielmassa tarkastellaan edunvalvontaa rintaperillisen, lesken, muun perillisen sekä testamentinsaajan näkökulmasta. Päämiehen edun ja edunvalvojan huolellisuusvelvollisuuden näkökulmasta tarkastellaan erityisesti ositus- ja perinnönjakomenettelyä sekä tasinkoon, ennakkoperintöön, lakiosasääntelyyn sekä leskensuojasäännöksiin liittyviä kysymyksiä. Tutkielmassa nostetaan myös esiin ongelmia, jotka voivat muodostua esteeksi päämiehen jäämistöön perustuvien oikeuksien toteutumiselle. Tällaisina voidaan nähdä edunvalvojan tiedonsaantiin liittyvät ongelmat, edunvalvojien erilaiset osaamistasot sekä yleisen edunvalvonnan resursointi.
Resumo:
Tämän kandidaatin tutkielman tarkoituksena on perehtyä suomalaisen rakennusyhtiön toimittajayhteistyön nykytilaan, yhteistyön tiivistämiseen liittyviin mahdollisuuksiin ja haasteisiin sekä toimittajakannan segmentointiin. Työ pyrkii antamaan kokonaiskuvan yrityksen yhteistyösuhteiden tilasta sekä muodostamaan näkemyksiä mahdollisista ongelmakohdista. Näin ollen pyritään tarjoamaan yritykselle myös mahdollisuus tarttua toimittajasuhteisiin liittyviin asioihin, jotka eivät ole vielä yrityksen haluamalla tasolla. Tutkimuksen tulokset perustuvat aikaisemmista tutkimuksista muodostuvaan teoriaosuuteen sekä haastatteluiden avulla kerättyyn empiriaosioon. Haastattelut on suoritettu puolistrukturoituina ja materiaali on analysoitu teemoittelua hyödyntäen. Tutkimus osoitti, että kehittämällä toimittajasuhteita oikeanlaisten toimittajien kanssa, on yrityksen mahdollista saavuttaa paljon kaivattua kilpailuetua. Hyötyjen tavoitteleminen ei kuitenkaan ole ongelmatonta projektiluontoisella rakennusalalla, jossa toimittajasuhteista on haastavaakehittää jatkuvia suhteita vaihtuvien projektien vuoksi. Kohdeyrityksessä pyritään jo nyt hyödyntämään toimittajayhteistyöstä kumpuavia etuja, mutta paljon on vielä tekemättä. Nykyään hinta vaikuttaa vielä liikaa toimittajavalintaan, yhteistyön kehittämiselle ei ole olemassa tunnettua järjestelmää ja yhteistyösuhteiden merkitystä tulisi läpi organisaation painottaa vahvemmin. Yrityksen henkilöstö tiedostaa haasteet, joita yhteistyösuhteiden kehittämiseen liittyy, mutta yleinen mielipide on kuitenkin se, että toimittajasuhteiden kehittäminen on kannattavaa haasteellisuudesta huolimatta. Tulevaisuudessa yrityksen kannattaa yhä vahvemmin lähteä tavoittelemaan yhteistyösuhteita kehittämällä saavutettavissa olevia kilpailullisia etuja, koska osaamista ja resursseja siihen löytyy. Ennen kehittämisprosessia johdon kannattaa kuitenkin kiinnittää huomiota tutkimuksessa ilmenneisiin eriäviin mielipiteisiin muun muassa henkilösuhteiden vaikutuksesta ja organisaatiotason ymmärryksestä, jotta toimittajayhteistyön hyödyt saadaan realisoitumaan halutulla tavalla.
Resumo:
Suomalaisten lasten ja nuorten liikkumisaktiivisuus on kasvanut viimeisten vuosien aikana, mutta siitä huolimatta yhä useampi nuori liikkuu vapaa-ajallaan riittämättömästi. Vapaa-ajan viettäminen on siirtynyt kentiltä ja radoilta näyttöpäätteiden ääreen, jossa aika kuluu suosiotaan kasvattaneiden videopelien parissa. Samalla kun pelien suosio nuorten joukossa kasvaa, on kiinnostus urheilun seuraamiseen eli penkkiurheiluun nuorten keskuudessa laskenut. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää minkälaisia yhteyksiä kuudesluokkalaisten nuorten (n = 114) omakohtaisella liikkumisaktiivisuudella ja urheilun seuraamisen useudella on toisiinsa nähden. Lisäksi tutkittiin minkälaisia yhteyksiä oppilaiden omakohtaisella liikkumisaktiivisuudella ja videopelaamisen useudella on. Tarkasteltiin myös minkälaisia yhteyksiä oppilaiden urheilun seuraamisen useudella ja videopelaamisen useudella on. Tutkimuksen taustakäsitteenä on Kosken liikuntasuhteen käsite, jonka kahden ensimmäisen osa-alueen alle tutkimuksen aiheet limittyvät. Tutkimus toteutettiin lomakehaastattelulla kolmessa Satakunnan, Kanta-Hämeen ja Varsinais-Suomen alueella olevassa koulussa. Saadut vastaukset analysoitiin ja oppilaat luokiteltiin kolmeen ryhmään jokaisen tutkittavan muuttujan kohdalla. Näitä luokitteluja hyödynnettiin vertailemalla niitä muiden muuttujien suhteen. Tutkimuksessa havaittiin yhteys liikkumisaktiivisuuden ja urheilun seuraamisen useuden välillä. Aktiivisimmat liikkujat seuraavat myös urheilua eniten ja vähiten aktiivisemmat taas seuraavat urheilua harvimmin. Tuloksien mukaan myös liikkumisaktiivisuus ja urheilupelien pelaaminen ovat yhteydessä toisiinsa aktiivisten liikkujien pelatessa eniten ja vähiten aktiivisten harvimmin. Vastaavasti vähiten aktiiviset liikkujat pelaavat muita kuin urheilupelejä useimmin. Tutkimuksessa havaittiin lisäksi yhteys urheilun seuraamisen ja urheilupelien pelaamisen välillä, mikä vahvistaa urheilupelien linkittymistä penkkiurheilu-käsitteen alle. Tutkimus tuo lisätietoa nuorten liikuntakulttuurista ja samalla pyrkii herättämään keskustelua suomalaisen liikuntakulttuurin tilasta ja merkityksestä suomalaisen urheilun tulevaisuudelle. Kouluja ja urheiluseuroja kannustetaan tekemään yhteistyötä, jonka nähdään tuovan hyötyjä molemmille osapuolille. Lisäksi toivotaan seurojen ottavan tulevaisuudessa nuoret paremmin huomioon tapahtumien lipunhinnoissa.
Resumo:
The Jaú National Park is the largest protected forested area in the world. The Vitória Amazônica Foundation is working towards understanding its ecosystem, to which this paper contributes. Wood density was analysed in 27 common tree species growing in the blackwater flood-plains of the Rio Jaú, an affluent of the Rio Negro (Amazonia, Brazil). Wood was sampled with an increment borer. Mean wood density of the analysed species ranged from 0.35 to 0.87 g cm-3. The mean of all sampled species was 0.67 g cm-3 (st. dev. 0.13). Lowest density was found for Hevea spruceana with 0.32 g cm-3 and highest for Crudia amazonica with 0.9 g cm-3.
Resumo:
Foi realizado no Parque Nacional do Jaú (1999) estudo transversal, onde avaliou-se o estado nutricional de 49 pré-escolares e 130 escolares, adotando-se os critérios propostos pela OMS (1986). Segundo estes critérios, 23,9% dos pré-escolares e 9,4% dos escolares apresentavam inadequação no indicador "altura/idade" (desnutrição crônica). A inadequação no indicador "peso/altura" (desnutrição aguda) foi constatada em apenas 2,2% dos pré-escolares e 1,6% dos escolares. Estes resultados evidenciam as precárias condições de saúde e nutrição da referida população.
Resumo:
Besouros dinastíneos foram coletados no Parque Nacional do Jaú, Estado do Amazonas, entre julho de 1993 a junho 1996, em dias de Lua minguante e nova, em 5 localidades diferentes, abrangendo principalmente a região dos baixos cursos dos rios Jaú, Carabinani e Unini. Utilizou-se para as coletas luz mista de mercúrio de 250 W e duas lâmpadas ultra-violeta, black-light (BL) e black-light blue (BLB), sobre um lençol branco em períodos diários de 12 horas consecutivas. Foram identificadas 34 espécies de 14 gêneros, sendo as espécies da tribo Cyclocephalini as mais representadas (19 espécies), seguidas por Oryetini (6 spp.), Phileurini (4 spp.), Pentodontini (3 spp.) e Dynastini com 2 espécies.
Resumo:
A fauna de esfingídeos (Lepidoptera, Sphingidae) foi estudada no Parque Nacional do Jaú e arredores, Amazonas, Brasil, durante o período de julho de 1993 a junho de 1996. O método empregado para as coletas foi luz mista de mercúrio e luz negra UV montadas sobre um lençol branco em períodos de 12 horas consecutivas. Foram coletados 2362 espécimes de 25 gêneros e 79 espécies, com a predominância de espécies das tribos Dilophonotini (45 espécies), seguida por Sphingini (13 spp.), Macroglossini (8 spp.), Philampelini (7 spp.) e Ambulycini (6 spp.). Os dados são comparados a outras áreas da Amazônia brasileira: Município de Itacoatiara (AM), Ilha de Maracá e Pacaraima (RR). Apresenta-se uma lista das espécies de esfingídeos incluindo 16 registros novos para o Estado do Amazonas e igualmente para todas as localidades em que foram coletadas.
Resumo:
Foi realizado um estudo da flora perifítica de diatomáceas (Bacillariophyceae) existente no Rio Jaú, tributário do Rio Negro, Amazônia (2º57'S e 61º49'W). As coletas foram realizadas manualmente nas cheias de 1995, 1996 e 1997, e as lâminas permanentes encontram-se depositadas no Herbário FLOR, Universidade Federal de Santa Catarina. Foram identificados 60 táxons específicos e infra-específicos, distribuidos em 16 gêneros e 13 famílias. Eunotiaceae foi a família melhor representada, com 43,3% do total dos táxons inventariados, seguida de Pinnulariaceae com 21,6% e Surirellaceae com 11,6%. O gênero Eunotia destacou-se dentre os demais com 20 táxons. Eunotia e Pinnularia foram os gêneros mais abundantes da flora diatomológica e os que apresentaram maior variação morfológica. Para cada táxon identificado foi feita uma revisão de literatura que incluem diversos aspectos ecológicos.
Resumo:
A composição de Hybotinae do Parque Nacional do Jaú foi estudada. Dezesseis espécies de Hybotinae são registradas e cinco espécies novas de Syneches Walker são descritas e ilustradas: Syneches hispidus sp. nov., S. jauensis sp. nov., S. longiflagellatus sp. nov., S. rafaeli sp. nov. e S. vidali sp. nov.
Resumo:
Tässä insinöörityössä selvitettiin mahdollisuuksia parantaa Tapiola-ryhmän Yhtiökokousjärjestelmä-ohjelmiston ominaisuuksia ja tietoturvallisuutta. Järjestelmää käytetään Tapiola-ryhmän vakuutusyhtiöiden yhtiökokouksiin osallistuvien osakkaiden kirjaamiseen ja heidän äänten laskentaan. Tutkimuksen perusteella tehtiin järjestelmän määrittely ja suunnittelu, joiden tuloksena syntyivät toiminnallinen ja tekninen määrittelydokumentaatio, jotka toimivat pohjana uuden Yhtiökokousjärjestelmän toteutukselle. Työ tehtiin Tapiola-ryhmälle Tieto-Tapiola Oy:n tilauksesta. Työn alussa tutkittiin erilaisia mahdollisuuksia toteuttaa järjestelmän ohjelmisto- ja tietokanta-arkkitehtuuri, joiden perusteella määrittelyä ja suunnittelua alettiin toteuttaa. Tutkimuksen perusteella päädyttiin käyttämään Java SE -arkkitehtuuria sovelluksen toteutukseen ja SQL Server -tietokantaa järjestelmän tietovarastona. Valittuihin ratkaisuihin päädyttiin niiden hyvien tietoturvallisuus- ja kertakirjausominaisuuksien takia. Toiminnallisessa määrittelydokumentissa käydään läpi järjestelmälle asetettuja vaatimuksia ja kuvataan sen toiminnot, liiketoimintaluokkamalli, käyttöliittymä ja tulosteet. Lisäksi siinä otetaan kantaa järjestelmän käyttöympäristöön, ulkoisiin tietokantaliittymiin, käyttäjän tunnistautumiseen ja tietoturvallisuuteen sekä käydään läpi sen toiminta käyttäjien näkökulmasta. Toiminnallisen määrittelydokumentin pohjalta luotiin tekninen määrittelydokumentti. Siinä kuvataan järjestelmän ympäristö ja ohjelmisto- sekä tietokanta-arkkitehtuuri yleisellä tasolla. Tämän lisäksi järjestelmän arkkitehtuuria käydään myös tarkemmin läpi sekä kuvataan moduulit ja toiminnot niin tarkasti, että niiden perusteella voidaan toteuttaa koko järjestelmä. Työn tuloksena syntyivät kattava toiminnallinen ja tekninen määrittelydokumentaatio, joissa käydään läpi kaikki järjestelmän toteuttamiseen tarvittavat elementit sillä tarkkuudella, että järjestelmän toteuttaminen voidaan aloittaa.