Erilaisten luonnonolosuhteiden edellyttämät muutokset Hornet-kaluston pelastautumispakkaukseen

Tässä tutkielmassa kartoitetaan Suomen Ilmavoimien Hornet-kaluston pelastautumispakkauksen sisältövaihtoehtoja erilaisia luonnonolosuhteita silmällä pitäen. Tutkimus keskittyy ainoastaan Hornet-kaluston heittoistuimessa sijaitsevan pelastautumisvarustuksen analysointiin ja vaatimusmäärittelyyn. Analyysin ja vaatimusmäärittelyn pohjana on käytetty arktisten ja aavikko-olosuhteiden analyysiä suhteessa ihmisen psykofysiologisiin tarpeisiin. Näiden pohjalta tutkimuksessa analysoidaan olemassa olevan pelastautumispakkauksen suorituskyky ja määritellään siihen tarvittavat muutokset arktisiin ja aavikko-olosuhteisiin. Lisäksi tutkimuksessa tutkitaan mahdollisuutta luoda pelastautumispakkauksesta moduulirakenteinen, jolloin erilaisten pakkausten hallinnointi ja pakkaustarve helpottuisi. Tutkimusmenetelmänä tässä tutkimuksessa on käytetty kirjallisuustutkimuksen pohjalta tehtyä vaatimusmäärittelyä. Tutkimuksen pääongelma on:” Mitkä ovat Hornet-kaluston pelastautumispakkauksen sisällön suorituskykyvaatimukset eri luonnonolosuhteet huomioon ottaen?”. Tutkimuksen alaongelma on: ” Onko pelastautumispakkauksen sisältö mahdollista luoda moduulirakenteiseksi ja siten helpommin koottavissa eri toimintaolosuhteita vastaavaksi? Tutkimuksen aineisto koostuu ihmisen fysiologiaa, anatomiaa ja selviytymistä käsittelevästä kirjallisuudesta, arktisen ja aavikko-olosuhteita käsittelevistä erikoisteoksista, sekä Suomen Ilmavoimien ohjeistuksesta. Tutkielman keskeisimpänä tuloksena on vaatimusmäärittely Hornet-kaluston pelastautumisvarustukselle arktisiin ja aavikko-olosuhteisiin. Nykymuotoinen pelastautumispakkaus on suunniteltu suomalaisiin olosuhteisiin ja sen vuoksi se ei sellaisenaan sovellu käytettäväksi esimerkiksi aavikko-olosuhteissa. Tutkimuksessa myös havaittiin, että pakkaus ei kaikilta osin vastaa nykypäivän vaatimuksiin toimittaessa suomalaisissakaan olosuhteissa. Mahdollisen moduulirakenteen osalta tutkimuksessa esitetään yksi mahdollisuus erilaisten kokonaisuuksien rakentamiseksi. Tutkimuksen johtopäätöksenä todetaan, että nykyisen pelastautumispakkauksen suorituskyky riittää kohtuullisen hyvin toimittaessa suomalaisia luonnonolosuhteita vastaavissa luonnonoloissa, mutta vaatii uudelleen kokoamisen siirryttäessä kohti ääriolosuhteita. Pelastautumispakkauksen sisällön kokoamiseen tulee kiinnittää huomiota erilaisiin luonnonolosuhteisiin siirryttäessä, koska vain siten voidaan taata ohjaajalle mahdollisuus selviytyä poikkeavissa luonnonoloissa. Tämä ei kuitenkaan yksin riitä, vaan oikeiden pelastautumisvälineiden lisäksi ohjaajille tulee antaa myös uusiin olosuhteisiin keskittyvä pelastautumiskoulutus. Pelastautumispakkauksen mahdollisen moduulirakenteen osalta voidaan todeta, että sen kehittäminen todennäköisesti helpottaisi pakkausten kokoamista ja ne tulisi suunnitella jo valmiiksi erilaisia luonnonolosuhteita silmällä pitäen. Näin ollen ne olisivat valmiina, mikäli Suomi päättäisi osallistua kansainväliseen kriisinhallintaoperaatioon.

Improving strategic decision-making with simulation based decision support systems

Combating climate change is one of the key tasks of humanity in the 21st century. One of the leading causes is carbon dioxide emissions due to usage of fossil fuels. Renewable energy sources should be used instead of relying on oil, gas, and coal. In Finland a significant amount of energy is produced using wood. The usage of wood chips is expected to increase in the future significantly, over 60 %. The aim of this research is to improve understanding over the costs of wood chip supply chains. This is conducted by utilizing simulation as the main research method. The simulation model utilizes both agent-based modelling and discrete event simulation to imitate the wood chip supply chain. This thesis concentrates on the usage of simulation based decision support systems in strategic decision-making. The simulation model is part of a decision support system, which connects the simulation model to databases but also provides a graphical user interface for the decisionmaker. The main analysis conducted with the decision support system concentrates on comparing a traditional supply chain to a supply chain utilizing specialized containers. According to the analysis, the container supply chain is able to have smaller costs than the traditional supply chain. Also, a container supply chain can be more easily scaled up due to faster emptying operations. Initially the container operations would only supply part of the fuel needs of a power plant and it would complement the current supply chain. The model can be expanded to include intermodal supply chains as due to increased demand in the future there is not enough wood chips located close to current and future power plants.

The role of business information and knowledge in sales steering

The objective of this study is to find out how sales management can be optimally supported with business information and knowledge. The first chapters of the study focus on theoretical literature about sales planning, sales steering, business intelligence, and knowledge management. The empirical part of the study is a case study for which the material was collected through interviews with the selected people of the company. The findings from the interviews were analyzed, and possible suggestions for solving the problems were made. The case study revealed that sales management requires a multitude of metrics and reports to steer the sales to the desired direction. The information sources can be internal and external, and the optimal solution for satisfying the information needs is a combination of both of these. The simple information should be turned into knowledge by merging the intellectual assets with the information from the firm’s transaction processing systems, in order to promote organizational learning and effective decision-making.

Tietoisuuden tasot ja tietoisuustaidot. Platonista transmoderniin aikaan.

Tämä on kasvatusfilosofinen ja -psykologinen, teoreettinen sekä fenomenologis-hermeneuttinen, tutkielma ihmisen tietoisuuden tasoista - ja tietoisuustaidoista, jotka voivat auttaa tietoisuuden tasoilla eteenpäin. Länsimaisen filosofian – ja näin ollen myös kasvatustieteen - kivijalka ovat Platonin ja Aristoteleen antiikin aikaiset teokset. Platon puhui aikoinaan tiedon tasoista pääteoksessaan Valtio (1999) ja Aristoteles loi pohjan klassiselle hyve-etiikalle teoksissaan Nikomakhoksen etiikka (1989) ja Politiikka (1991). Useista eri idän viisausperinteistä löytyy Platonin kuvauksen kaltaisia jaotteluja eri tasoista, joita ihminen voi saavuttaa vielä ns. tavallisen aikuisuuden saavuttamisen, toisin sanoen formaalisoperationaalisen eli rationaalisen tietoisuuden tason, jälkeenkin. Ja näissä viisausperinteissä painotetaan yleensä tietoisuuden tasoilla nousun sekä eettisen käytöksen yhteyttä. Myös länsimaiset modernit filosofit ja kehityspsykologit ovat tehneet erilaisia teoreettisia jaotteluja ihmisen kehityksen suhteen. Amerikkalainen filosofi Ken Wilber (2000a) on tehnyt mielestäni kattavaimman teoreettisen konstruktion tietoisuuden tasoista. Hän on nimenomaan onnistunut hedelmällisellä tavalla yhdistämään länsimaisen kehityspsykologian sekä idän kontemplatiiviset perinteet. Tämä työ jakaantuu kolmeen osaan: Ensimmäinen osio luo laajalti teoreettista pohjaa platoniseen tapaan eli koko Kosmos nähdään orgaanisena kokonaisuutena. Tämän jälkeen, toisessa osiossa, tutkielma esittelee yksityiskohtaisesti Wilberin (2009) teorian tietoisuuden tasoista. Tutkielman kolmas osio puolestaan käsittelee tietoisuustaitoja eli hahmottelee konkreettisia metodeja kuinka tietoisuuden tasoilla voi edesauttaa ihmisten etenemistä, kohti tietoisempaa elämää, kohti hyvää elämää. Tässä tutkielmassa päädytään siihen, että yksilöllinen tietoisuuden tasolta seuraavalle eteneminen on aina ihmisen sisäinen paradigman muutos – ja nimenoman tällaisten yksilön perustoja vavisuttavien muutosten aikaansaaminen tulisi olla filosofian – ja myös kasvatusfilosofian - opetuksen – ja yleensäkin opetuksen – yksi tehtävä. Eettisyys on aina avainasemassa kasvatuksessa; ja kasvatus voi olla eettistä, kun se tapahtuu oikeanlaisesta sisäisestä tilasta käsin. Ja tietoisuuden tasoilla etenemisen myötä lisääntyy spontaani eettinen käytös. Näin ollen, tietoisuustaidot tulisi ottaa isompaan rooliin formaalissa koulutuksessa, ja myös ennen kaikkea opettajain koulutuksessa. Tärkein jatkotutkimusehdotus on suomalaiseen koulutusmaailmaan sopivan sovelluksen luominen Wilberin teoriasta

Mustan naisen historia : kolminkertaisen alistamisen historiaa

Kirjallisuusarvostelu

Selontekoa ja pikku tarinoita neuvostoabsurdiudesta

Kirjallisuusarvostelu

Ekologismin paradoksit

Kirjallisuusarvostelu

Unien tutkimuksen varjoissa. Unien sosiaalinen ja yhteiskunnallinen ulottuvuus unien tutkimuksessa 1900-2000-luvuilla

Käsittelen kulttuuriperinnön tutkimuksen pro gradu- tutkielmassani unien sosiaalista ulottuvuutta. Ihmiset näkevät ja jakavat unia keskenään erilaisissa kulttuurisissa viitekehyksissä, samalla yhteistä sosiaalista todellisuutta jakaen ja edelleen rakentaen. Laadullinen, kirjallisuuteen perustuva, ymmärtävä ja kartoittava pro gradu -tutkielmani käsittelee sitä, miten unien sosiaalinen ja yhteiskunnallinen ulottuvuus on näkynyt länsimaisessa unien tutkimuksessa 1900-2000 -luvuilla. Tutkielmani aineistona on tieteelliseksi tarkoitettu kotimainen sekä kansainvälinen kirjallisuus ja artikkelit. Tutkimuskohteeni suhde kulttuuriperinnön tutkimukseen on kaksitahoinen: toisaalta tarkastelen tieteellistä toimintaa kulttuuriperintönä ja toisaalta unia perinteenä tuotteen ja prosessin näkökulmasta. Keskeiseksi tutkielmassani nousee myös tutkijan rooli tutkimusprosessissa ja avaan tarkemmin omia lähtökohtiani unien tutkimuksen kentällä. Unien tutkimuksessa on elänyt kaksi perinnettä: unen sisällön tulkintaan keskittyvä perinne ja fysiologinen, unen muotoon keskittyvä perinne. Unen sosiaalinen ulottuvuus sen sijaan on jäänyt tutkimuskohteena varjoon ja sitä on osaltaan lähestynyt antropologinen ja folkloristinen unien tutkimus. Esittelen unien tutkimuksen perinteitä lähtien varhaisista kulttuureista, jolloin unet nähtiin pääsääntöisesti ihmisen ulkopuolisen voiman aiheuttamina. Tällä hetkellä unia tutkitaan ilmiönä monen eri tieteenalan suunnalta. Moniulotteisuuden lisäksi unien tieteellistä tutkimusta haastavat unien subjektiivisuus, kehollisuus ja kokemuksellisuus. Unet houkuttelevat meitä lähestymään niitä myös kokien ja siksi unien tutkimuksen kentällä voidaan havaita sekä teoreettista että menetelmällistä lähestymistapaa. Esittelen muun muassa Ullmanilaisen uniryhmämenetelmän sekä Social Dreaming- menetelmän. Suomalainen unien tutkimuksen perinne liittyy vahvasti folkloristiikkaan, jossa huomion kohteeksi nousevat unien kerronta ja tulkinta. Myös unien kokemista ja jakamista voidaan tarkastella tästä näkökulmasta. Muistitietotutkimuksen yhteydessä unia voidaan luonnehtia eräänlaisena muistitiedon ulottuvuutena, joka tavoitetaan tunteiden välittämänä. Unien tutkimus on täynnä viitteitä kokemuksiin ja ilmiöihin, joita tiede ei toistaiseksi ole kyennyt selittämään, tai on viitannut niiden uskomus- ja elämysluonteeseen. Folkloristisessa tutkimuksessa käytetään näistä ”yliluonnollisista” ilmiöistä nimitystä supranormaali. Unien yhteiskunnallista ulottuvuutta avaan unien sosiologian käsitteellä jonka mukaan unet heijastavat yksilön, kulttuurin ja yhteiskunnan rakenteiden vuoropuhelua. Tarkastelen sitä, miten unien yhteiskunnalliseksi tulkittua sisältöä on tutkittu muun muassa poikkeuksellisten olosuhteiden kuten sotien ja ympäristökatastrofien yhteydessä. Esittelen myös mahdollisuuksia hyödyntää unia yhteiskunnassamme.

Ratapihatyön turvallisuus rautatielogistiikassa

Diplomityön keskeisenä tavoitteena on ratapihahenkilöstön koulutuksessa käytettävien turvallisuusohjeiden uusiminen. Turvallisuusmateriaalia ei julkaista opinnäytetyön yhteydessä. Raportissa on käsitelty tapaturmien syntyyn liittyviä organisatorisia, inhimillisiä ja teknisiä syytekijöitä. Työhön sisältyy turvallisuuskulttuuria kartoittava mielipidekysely. Tapaturmien syntyyn on vaikea nimetä yksittäistä tekijää tai syytä. Osittain vaara menettää näkyvyytensä tapaturmattomana ajanjaksona, virheet ovat luonnollinen osa ihmisen toimintaa ja päätöksiä tehdään vajavaisen tiedon varassa. Toisaalta on vaikea luoda selkeitä mittareita ja indikaattoreita, jotka kertoisivat yrityksen todellisesta turvallisuustasosta.

Pohjois-Itämeren vedenalainen luonto : Huomioon otettavaa merenläheisten alueiden suunnittelussa

Saaristojen ja rannikkoalueiden vedenalainen luonto pohjoisella Itämerellä on monimuotoista ja tuottavaa. Lajien elinympäristöjen erilaisuutta säätelee mm. pohjan laatu, avoimuus ja valonsaanti. Vedenalaislajiston tuntemus on hyvin tärkeää kestävässä rannikko- ja merialueiden suunnittelussa. Tämä raportti kuvailee tärkeimpien pohjoisen Itämeren rannikkovesien vedenalaiselinympäristöjen jaottelun sekä miten näiden ympäristöjen luontoarvoa voidaan luokitella kyseisen ympäristön ekologisten toimintojen perusteella. Myös elinympäristöjen säilymistä uhkaavat ihmisen aiheuttamat laajat ja pienemmät uhat esitellään raportissa. Kuvaillut elinympäristöt edustavat sekä pehmeän että kovan pohjan vedenalaisluontoa. Kovan pohjan elinympäristöt muodostavat erillisiä vyöhykkeitä mentäessä meren pinnasta pohjaan: rihmalevävyöhyke, monivuotisten, suurien ruskolevien vyöhyke (Fucus vesiculosus, F. radicans), punalevävyöhyke ja sinisimpukkavyöhyke (Mytilus edulis/trossulus). Kuvaillut pehmeän pohjan elinympäristöt rakentuvat meriajokkaan (Zostera marina),muiden vedessä elävien putkilokasvien tai näkinpartaislevien ympärille. Suuressa osassa sekä matalista että syvistä pehmeistä pohjista ei ole ollenkaan kasvillisuutta ja silloin eliöyhteiskunnan muodostaa hienoaineksen päällä ja sisällä elävät selkärangattomat eläimet. Elinympäristöt on luokiteltu ja arvotettu kaksiportaisen mallin mukaan. Ensin elinympäristö on nimetty peittävyyden perusteella vallitsevan lajin tai lajiryhmän mukaan. Tämän jälkeen jokaisella elinympäristölle annettiin arvo sen ekologisen tärkeyden perusteella. Luontoarvot on luokiteltu asteikoilla 1-5. NANNUT-hanke (The Nature and Nurture in the Northern Baltic Sea) on tehnyt vedenalaiskartoituksia eri puolilla Suomen rannikkoa ja saaristossa vuosina 2010 – 2011. Tavoitteena on ollut kehittää yksinkertaisia ja kustannustehokkaita menetelmiä sekä vedenalaisluonnon kartoittamiseen että sen arvottamiseen. Pääasiallinen tutkimus alue sijaitsi Raaseporin kunnan alueella Etelä-Suomessa.