Distribución Espacial de la Pea y Estructuración del Espacio Urbano Metropolitano en el Valle Central de Costa Rica 1960-1973

Estudio de la distribución geográfica de la población económicamente activa en el Area Metropolitana, que permite entender la estructuración del espacio metropolitano; por un lado, y el asentameitno de los diversos grupos sociales, por el otro. Una serie de mapas, precisan ese ordenameinto espacial de actividades y categorías socio-profesionales.

RELATOS DE EXPERIENCIAS EDUCATIVAS EN TERRENO: EXCLUSIÓN E INCLUSIÓN DE INMIGRANTES, CENTROS SOCIALES Y OKUPAS EN LA CIUDAD DE SANTIAGO DE CHILE

Desde la comprensión de una Geografía construida por los seres humanos en permanente relación con el mundo, se torna un desafío reconocer las expresiones de espacialidad y las dinámicas sociales que las originan. Así, la Ciudad se constituye desde las contradicciones socio-espaciales, que son expresión y representación de las mismas. Por ello, la Educación Geográfica debe asumir el desafío de introducir en sus prácticas las diversas expresiones que enriquecen y significan el espacio desde esferas formales e informales. Para ello la Metodología conocida como Trabajo en Terreno se presenta como posibilidad para que los sujetos involucrados en el proceso educativo reconozcan las dinámicas que dan vida a diversos espacios a través de las expresiones que los identifican. Con este objetivo, hemos tomado como escenario la Ciudad de Santiago de Chile desarrollando algunas experiencias de Trabajo en Terreno con estudiantes de educación media regular y de adultos y envolviéndolos en el reconocimiento de espacios de exclusión e inclusión producidos en la dinámica diaria de grupos de Inmigrantes, Centro Sociales y Okupas.

LÍNEA DE VIDA DE UN INMIGRANTE LATINOAMERICANO: DESDE LA DECISIÓN HASTA LA TRANSFORMACIÓN EN LA CIUDAD DE SANTIAGO DE CHILE

En la actualidad los datos estadísticos demuestran el aumento de una población inmigrante latinoamericana en Chile. Lo que convierte a la ciudad de Santiago en un punto receptor de estos entes sociales que intensifican los procesos de transformación urbana a través de la apropiación espacial.El siguiente artículo propone la “Línea de vida del inmigrante latinoamericano en la ciudad de Santiago”, que comprende la evolución espacio-temporal a partir de las practicas cotidianas que generan espacios de integración y diferenciación. Dichos espacios reactivan algunas zonas al interior de la ciudad, re-significando espacialmente las condiciones sociales, económicas       y culturales que allí convergen. Así, fueron definidas dentro de la Región Metropolitana, las comunas de Santiago Centro, Recoleta e Independencia, al ser las comunas que albergan en su interior la mayor cantidad de inmigrantes latinoamericanos. Finalmente, esta investigación al abordar la vida cotidiana de los inmigrantes y los habitantes locales desde el encuentro de identidades, pretende realizar un recorrido desde la cultura, pasando por multiculturalidad y desenlazando en el enfoque Intercultural, que contempla mas allá de la co-existencia de las culturas en una misma sociedad, la vinculación entre ellas hacia una nueva forma de ver el habitus de las ciudades. El recorrido se realiza desde una perspectiva de extranjero, ya que la autora se encuentra en condición de “investigador- inmigrante” en la ciudad de Santiago, lo que genera un mayor acercamiento a la población en estudio y una amplia comprensión de la condición de inmigrante en un país de acogida.

Contraceptive changes after reproductive events among Australian women born in 1973 to 1978: A longitudinal study from 1996 to 2009

Background Women change contraception as they try to conceive, space births, and limit family size. This longitudinal analysis examines contraception changes after reproductive events such as birth, miscarriage or termination among Australian women born from 1973 to 1978 to identify potential opportunities to increase the effectiveness of contraceptive information and service provision. Methods Between 1996 and 2009, 5,631 Australian women randomly sampled from the Australian universal health insurance (Medicare) database completed five self-report postal surveys. Three longitudinal logistic regression models were used to assess the associations between reproductive events (birth only, birth and miscarriage, miscarriage only, termination only, other multiple events, and no new event) and subsequent changes in contraceptive use (start using, stop using, switch method) compared with women who continued to use the same method. Results After women experienced only a birth, or a birth and a miscarriage, they were more likely to start using contraception. Women who experienced miscarriages were more likely to stop using contraception. Women who experienced terminations were more likely to switch methods. There was a significant interaction between reproductive events and time indicating more changes in contraceptive use as women reach their mid-30s. Conclusion Contraceptive use increases after the birth of a child, but decreases after miscarriage indicating the intention for family formation and spacing between children. Switching contraceptive methods after termination suggests these pregnancies were unintended and possibly due to contraceptive failure. Women’s contact with health professionals around the time of reproductive events provides an opportunity to provide contraceptive services.

The gender wage gap: what has happened between 1973 and 1990 in Australia?

The current study examines the change in the gender wage gap in Australia over the period 1973 to 1990. The Juhn, Murphy and Pierce (1991) decomposition is used in order to evaluate the role and relative contribution of changes in observed and unobserved skills and their prices. The sensitivity of conclusions to the measure of labour market experience and industry and occupation structure are also examined. The analysis concludes that gender-specific effects are dominant in male-female wage convergence although wage-structure effects also play a minor role.

Conducting Gestures : Institutional and Educational Construction of Conductorship in Finland, 1973-1993

Anu Konttinen: Conducting Gestures Institutional and Educational Construction of Conductorship in Finland, 1973-1993. This doctoral thesis concentrates on those Finnish conductors who have participated in Professor Jorma Panula s conducting class at the Sibelius Academy during the years 1973 1993. The starting point was conducting as a myth, and the goal has been to find its practical opposite the practical core of the profession. What has been studied is whether one can theorise and analyse this core, and how. The theoretical goal has been to find out what kind of social construction conductorship is as a historical, sociological and practical phenomenon. In practical terms, this means taking the historical and social concept of a great conductor apart to look for the practical core gestural communication. The most important theoretical tool is the concept of gesture. The idea has been to sketch a theoretical model based on gestural communication between a conductor and an orchestra, and to give one example of the many possible ways of studying the gestures of a conductor.

Kaksi perspektiiviä Etykiin: Viro suomalaisten ja ruotsinvirolaisten lehtien silmin 1973-1975

Suomen ja Viron välillä on ollut kontakteja tuhansien vuosien ajan. Vilkkaammiksi yhteydet muuttuivat kansallisen heräämisen ajalla ja sotien välisenä aikana. Toinen maailmansota katkaisi suomalais-virolaiset suhteet lähes 20 vuodeksi Neuvostoliiton miehitettyä Viron. Yhteydet Viroon palasivat jossakin muodossa 1960-luvulla, mutta olivat silloin ja tutkimusajankohtana 1970-luvulla tiukasti säädeltyjä. Kaikki virallisen tason yhteydenpito tapahtui Moskovan kautta ja valvonnassa, ja kansalaisyhteiskunnan tasolla tapahtuvaa toimintaa maiden välillä ei ollut. Myös lehtikirjoittelu oli Moskovan seurannassa ja Neuvostoliitto puuttui usein, mikäli Suomessa kirjoitettiin Virosta jotakin mikä ei ollut sille mieleen. Tutkielman tavoitteena on selvittää, millainen maa Viro oli 1970-luvun alkupuolella ja millainen kuva siitä oli Suomessa sekä Ruotsissa eläneen pakolaisvirolaisen yhteisön keskuudessa. Aineistona on sanomalehtiartikkeleita vuosilta 1973–1975 neljästä suomalaisesta ja kahdesta ruotsinvirolaisesta sanomalehdestä. Erityinen painopistealue on Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokous eli Etyk, jonka järjestelyihin Suomi otti aktiivisesti osaa. Länsivaltiot ajoivat Ety-asiakirjaan periaatteita mm. vapaammasta tiedonvälityksestä ja ihmisten liikkumisesta, Neuvostoliitto taas tavoitteli rauhansopimuksen korviketta, jolla Euroopan toisen maailmansodan jälkeiset rajat vahvistettaisiin. Etyk oli siis virolaisille monella tavalla merkittävä: he saattoivat toivoa kokouksen tuovan mahdollisuuksia ottaa Baltian asia esille ja saada Baltian maille itsenäisyys, tai ainakin suurempi itsemääräämisoikeus. Toisaalta he pelkäsivät Neuvostoliiton vain vahvistavan otettaan Virosta Etykin avulla. Etykiin liittyvässä kirjoittelussa suomalaislehtien haluttomuus ottaa Viron asiaa esille näkyy erityisen selvästi.Virosta ei muutenkaan 1970-luvulla uutisoitu usein ja Etykin yhteydessä virolaisten toiveita ja tavoitteita ei juuri julkistettu. Baltian maista paenneet pyrkivät kyllä tuomaan asiaansa julkisuuteen Helsingin 1973 ja 1975 kokousten aikaan, mutta suomalaislehdissä se ei näkynyt. Virosta myös annettiin siloiteltu kuva sanomalehdissä ja epäkohtia kuten venäläistämistoimenpiteitä, pidätyksiä tai elintarvikepulaa ei julkistettu. Samaan aikaan Ruotsissa pakolaisvirolaisten toimesta ilmestyneiden lehtien maailma oli aivan toisenlainen. Niiden Etyk-aiheiset kirjoitukset käsittelivät lähes pelkästään Viron asiaa ja Etykin kolmannen korin asioita eli ihmisoikeuskysymyksiä. Ne myös toivat esille aivan toisenlaisen kuvan Neuvosto-Viron oloista kuin suomalaislehdet. Muissa kuin Etykiin liittyvissä artikkeleissa suomalaislehtien välillä on kuitenkin eroja. Yhdenkään tutkituista suomalaislehdistä (Helsingin Sanomat, Hufvudstadsbladet, Kansan Uutiset ja Uusi Suomi) ei voi sanoa noudattaneen täysin horjumatta mitään tiettyä linjaa Viro-kirjoittelussa. Yhdenmukaisimmin suhtautui Kansan Uutiset, joka harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta ei tuonut esiin kritiikkiä Neuvostoliittoa kohtaan. Vaihtelevin suhtautuminen oli Helsingin Sanomilla, jonka tapauksessa ei oikeastaan voi puhua minkäänlaisesta linjasta. Hufvudstadsbladet oli melko neutraali joskin etäinen ja maltillinen. Eniten neuvostokritiikkiä viljeli Uusi Suomi. Kuitenkin myös siinä ilmestyi esimerkiksi kaunistelevia kuvauksia elämästä Neuvosto-Virossa, eikä sekään Ety-kokousten aikaan asettunut balttipakolaisten puolelle. Yhdessäkään lehdessä ei ilmestynyt Viro-aiheisia kirjoituksia usein; kaikkiaan artikkeleita aineistossani oli 4 lehdestä 3 vuodelta 247. Monissa niistäkään Viro ei ollut pääasia vaan sitä vain sivuttiin. Ruotsinvirolaisia lehtikirjoituksia aineistossani oli 318. Lehtien (Eesti Päevaleht ja Teataja) välillä ei ollut merkittäviä sisällöllisiä eroja. Suomalaislehdistä ne taas erosivat täysin. Viron kuulumisten ja maailmanpolitiikan lisäksi ne seurasivat myös Suomen asioita ja etenkin niitä tapauksia, joissa Viro ylitti uutiskynnyksen suomalaislehdissä. Suomen lehdissä taas ei paria lähinnä Uuden Suomen poikkeusta lukuun ottamatta kirjoitettu pakolaisvirolaisista mitään, eikä etenkään heidän toiminnastaan Viron asian eteen. Pakolaisvirolaisten lisäksi myös Neuvosto-Viro oli 1970-luvulla suurimmalle osalle suomalaisista varsin tuntematon, sillä julkisessa keskustelussa se esiintyi erittäin harvoin ja oli poistettu jopa oppikirjoista. Suomalaisten yleisen käsityksen mukaan Virossa kaikki oli hyvin ja siellä asui tyytyväisiä ihmisiä. Myös Etyk nähtiin Suomessa täysin toisenlaisessa valossa kuin Pohjanlahden toisella puolella, jossa kirjoittelua leimasi pettymys Etykiin toisen maailmansodan jälkeisten rajojen vahvistajana.

Management of the invasive hill raspberry (Rubus niveus) on Santiago Island, Galapagos: Eradication or indefinite control?

The eradication of an invasive plant species can provide substantial ecological and economic benefits by eliminating completely the negative effects of the weed and reducing the high cost of continuing control. A 5-yr program toward the eradication of hill raspberry (Rubus niveus Thunb.) in Santiago Island is evaluated using delimitation and extirpation criteria, as well as assessment of the ecological community response to management techniques. Currently, hill raspberry is located in the humid zone of Santiago island. It is distributed over three main infestations, small patches, and many scattered individuals within an area of approximately 1,000 ha. New infestations are constantly being found; every year, new detections add an area of approximately 175 ha. Adult and juvenile individuals are still found, both beyond and within known infestations. Both plant and seed bank density of hill raspberry decreased over time where infestations were controlled. Species composition in the seed bank and existing vegetation were significantly different between areas under intensive control and adjacent uninvaded forest. After 5 yr of intensive management, delimitation of hill raspberry has not been achieved; new populations are found every year, increasing the infested area that requires management. Off-target effects on native species resulting from control efforts seem to be substantial. Although a vast increase in economic investment would allow intensive searching that might enable all individuals to be found and controlled, the resultant disturbance and off-targets effects could outweigh the conservation benefits of eradication.

Unser Haus Am Erlenweg : Weihnachten 1911.

Cloth covered, oversize album featuring photographs of a family home.

Seasonal Greeting token-1973

Obverse: Stylized Desing of an Israeli Navy ship with rocket coming out of the canon. Reverse: Emblem of the Israel Government coins and Medals Corporation.

A Patchwork of memories 1911-1997

Memoir describes her life in Germany, her decision to leave Germany after the death of her parents, and to work in the United States in 1934. Detailed description of every day life in Germany (after World War I) and in the United States, and later of various travels all over the world. Also mentions her German-Jewish ancestors on her maternal side (great-great-grandparents: Moritz and Fanny Hertz, great-grandmother: Helene Hertz nee Orthenberger), who had a textile business.

Graenum Berger papers, undated, (1825)-2002

Contains correspondence, minutes, reports, clippings, manuscripts, research materials, journal articles, photographs and publications; primarily relating to Berger's involvement with Ethiopian Jewry and his efforts to bring about their rescue through the organization he formed, the American Association for Ethiopian Jews. Also contains material from Berger's other interests- his writings, travels through the world and to Israel and Ethiopia, community affiliations, research in Black American Jews, profession as a Jewish social work executive, his commitment to Jewish causes and to Israel. There are also many personal and biographical materials from the numerous long-term friendships and associations he established.

Dewey Stone papers, 1916-1983.

Contains papers and photos including correspondence and other materials relating to work as Chairman of the Jewish Agency for Palestine (and Israel), as National Chairman of the United Jewish Appeal, as a leading campaigner for Israel Bonds, and as co-founder of and Chairman of the Board of the Weizmann Institute of Science; 2 texts of radio broadcasts made in 1948 informing America about the Israeli war for independence and the new Israeli republic; a list of military equipment supplied by Mr. Stone to Israel in 1948; letters and biographical material relating both to pressure applied by Mr. Stone and others on Pres. Truman to recognize and support the new Jewish state and to Mr. Stone's financial support of Truman's campaign and the Democratic Party in 1948; materials on associations with Boston University (including the dedication of the Dewey D. and Harry K. Stone Science Building), and the Truman Library; tributes and awards; biographical material; memorials; misc. speeches, presentations, and essays; misc. press clippings; and various photographs. Among the correspondents are: Chaim Weizmann, Vera Weizmann, Abba Eban, David Ben Gurion, Harry S. Truman, John F. Kennedy, Lyndon Johnson, Richard Nixon, the Rothschilds, Hubert Humphrey, Adlai E. Stevenson II, Teddy Kollek, Golda Meir, Richard Cardinal Cushing, Jacob Fine, Henry Ford II, Solomon Goldman, John M. McCormack, Meyer Weisgal, and Stephen S. Wise.