Pirkanmaan maaseudun kehitt��missuunnitelma 2014-2020

Pirkanmaan maaseudun kehitt��missuunnitelma 2014���2020 on jatkoty�� syksyll�� 2012 valmistuneelle Pirkanmaan maaseudun kehitt��misstrategialle 2014���2020. Maaseudun kehitt��misstrategian pohjalta maaseutuohjelman painopisteiksi ovat nousseet maaseudun palvelut, yritys- ja elinkeinotoiminnan kehitt��minen, asuminen ja yhteis��llisyys, biotalous ja uusiutuva energia ja osaaminen ja vuorovaikutus. Maaseudun kehitt��missuunnitelman laadinnassa on hy��dynnetty laajasti ohjelman kirjoitusvaiheessa valmisteluasteella olevia luonnoksia EU:n ohjelmakauteen 2014���2020 liittyen, mm. luonnos Manner-Suomen maaseudun kehitt��misohjelmasta ja laki maaseudun kehitt��misen tukemisesta. Lis��ksi EU:n rakennerahastokauden 2014���2020 suunnitelmia on tarkasteltu yhteensovittamisen n��k��kulmasta. Pirkanmaan Leader-ryhm��t ovat j��tt��neet maaseutuohjelman paikallisten toimien toteuttamiseen liittyv��t strategiansa maa- ja mets��talousministeri����n 14.6.2013 menness�� ja ovat osallistuneet Leader-ryhm��hakuun 10.6.2014 menness��.

Creative brand launch in phamaceutical over-the-counter markets ��� case Burana

The purpose of this study is to examine how a launch of a pharmaceutical over-the-counter sold (OTC) brand can be done by using creative solutions and thus affecting the product life cycle. The study is inspired by a phenomenon called Burana. The Burana brand has been a market leader of OTC painkillers in Finland for the past 27 years. The aim of this study is to ���solve the mystery��� behind Burana brand���s success by focusing on the launch phase of Burana as an OTC medicine. Farmos Group Ltd (the owner of the brand in 1980��s) had not originally invented the product in question ��� ibuprofen ��� and the product had already reached it��s maturity phase, if not even decline from the product life cycle aspect when this phenomenon takes place. This has made the marketing choices, the product launch phase as well as the product management even more interesting from the company point of view as well as from a learning point of view. The methodology in this study is qualitative with a descriptive research strategy, while the study is conducted as a longitudinal single-case study. The methods used in this study have been collecting, analyzing and interpreting the data, which is based on the interviewees��� comments and observed behavior. According to the study, the successful launch phase helped in setting the product one step ahead of the competitors and thus aided the brand leadership and prolonged the product life cycle. Another notable aspect that became clear from the interviews and the documentary of Burana��s launch phase was the innovative idea of involving the people of the distribution chain into the product launch through education. As this study has pointed out, it is not enough to for a company to build an innovative team of employees, but also to offer them an involved and encouraging management. According to the interviews, the support from the company management gave the marketing team the encouragement to be innovative. It can be thus stated that the management of a company has an essential role in fostering the creativity within the company.

Roles of leadership in complex environments : Enhancing Knowledge Flows in Organisational Constellations through Practice-Based Innovation Processes

Global challenges, complexity and continuous uncertainty demand development of leadership approaches, employees and multi-organisation constellations. Current leadership theories do not sufficiently address the needs of complex business environments. First of all, before successful leadership models can be applied in practice, leadership needs to shift from the industrial age to the knowledge era. Many leadership models still view leadership solely through the perspective of linear process thinking. In addition, there is not enough knowledge or experience in applying these newer models in practice. Leadership theories continue to be based on the assumption that leaders possess or have access to all the relevant knowledge and capabilities to decide future directions without external advice. In many companies, however, the workforce consists of skilled professionals whose work and related interfaces are so challenging that the leaders cannot grasp all the linked viewpoints and cross-impacts alone. One of the main objectives of this study is to understand how to support participants in organisations and their stakeholders to, through practice-based innovation processes, confront various environments. Another aim is to find effective ways of recognising and reacting to diverse contexts, so companies and other stakeholders are better able to link to knowledge flows and shared value creation processes in advancing joint value to their customers. The main research question of this dissertation is, then, to seek understanding of how to enhance leadership in complex environments. The dissertation can, on the whole, be characterised as a qualitative multiple-case study. The research questions and objectives were investigated through six studies published in international scientific journals. The main methods applied were interviews, action research and a survey. The empirical focus was on Finnish companies, and the research questions were examined in various organisations at the top levels (leaders and managers) and bottom levels (employees) in the context of collaboration between organisations and cooperation between case companies and their client organisations. However, the emphasis of the analysis is the internal and external aspects of organisations, which are conducted in practice-based innovation processes. The results of this study suggest that the Cynefin framework, complexity leadership theory and transformational leadership represent theoretical models applicable to developing leadership through practice-based innovation. In and of themselves, they all support confronting contemporary challenges, but an implementable method for organisations may be constructed by assimilating them into practice-based innovation processes. Recognition of diverse environments, their various contexts and roles in the activities and collaboration of organisations and their interest groups is ever-more important to achieving better interaction in which a strategic or formal status may be bypassed. In innovation processes, it is not necessarily the leader who is in possession of the essential knowledge; thus, it is the role of leadership to offer methods and arenas where different actors may generate advances. Enabling and supporting continuous interaction and integrated knowledge flows is of crucial importance, to achieve emergence of innovations in the activities of organisations and various forms of collaboration. The main contribution of this dissertation relates to applying these new conceptual models in practice. Empirical evidence on the relevance of different leadership roles in practice-based innovation processes in Finnish companies is another valuable contribution. Finally, the dissertation sheds light on the significance of combining complexity science with leadership and innovation theories in research.

Monivaikutteisten kosteikkojen yleissuunnitelma : Forssan seutu

Monivaikutteisten kosteikkojen tiedet����n parantavan sek�� maatalouden vesiensuojelua ett�� lis����v��n maatalousymp��rist��jen luonnon monimuotoisuutta. Kosteikot luovat monimuotoisina ymp��rist��in�� maatalousalueille my��s maisemallista vaihtelevuutta ja lis����v��t monik��yt��n mahdollisuuksia. T��ss�� yleissuunnitelmassa on keskitytty Forssan seudun monivaikutteisten kosteikkojen kartoittamiseen sek�� ohjaamaan kohteiden toteutusta tukikelpoisiin ja vesiensuojelullisesti arvokkaimpiin kohteisiin. Yleissuunnitteluty��n tavoitteena on ollut ohjata ja tehostaa maatalousymp��rist��jen hoitoa sek�� edist���� yhteisty��t�� alueellisten toimijoiden v��lill��. Kiinnostusta monivaikutteisia kosteikkoja kohtaan on my��s pyritty lis����m����n yleis��tilaisuuksien, tehostetun neuvonnan ja viljelij��iden kanssa tehtyjen yhteisten maastok��yntien avulla. Tarkasteltava yleissuunnittelualue k��sitt���� yhteens�� l��hes 800 km2 laajuisen aluekokonaisuuden, johon kuuluvat Jokioisten ja Yp��j��n kunnat sek�� osia Humppilan, Forssan ja Tammelan kunnista. Yleissuunnitelma ei luonnollisestikaan kata kaikkia laajan suunnittelualueen mahdollisia kosteikkokohteita, mutta se esittelee esimerkkej�� kohteista, joiden perustamiseen on mahdollista hakea ei-tuotannollisten investointien tukea ja hoitoon monivaikutteisen kosteikon hoidon erityisymp��rist��tukea. Suunnitelmassa esitettyj�� tietoja voidaan my��s hy��dynt���� laadittaessa tukihaun edellytt��mi�� tarkempia perustamis- ja hoitosuunnitelmia yksitt��isille kohteille. Maatalouden ymp��rist��tukij��rjestelm����n tehtyjen parannusten my��t�� ei-tuotannollisten investointien tuki tarjoaa nykyisin hyv��t rahoitusmahdollisuudet vaativampienkin kosteikkohankkeiden toteuttamiseen. Esimerkiksi yli 0,5 hehtaarin suuruisen kosteikkokohteen osalta perustamiseen saatavilla oleva maksimituki on 11 500 euroa/ha, jonka lis��ksi monivaikutteisen kosteikon hoitoon voi ymp��rist��tukisitoumuksen perusteella saada vuodessa maksimissaan 450 ���/ha. Tukien hakijoina voivat olla joko viljelij��t tai Leader-toimintatavan perusteella rekister��idyt yhdistykset.

The revival of international solidarity : the Internationale Arbeiterhilfe, Willi M��nzenberg and the Comintern in Weimar Germany, 1921-1933

The aim of the study is to write the first comprehensive history of the Internationale Arbeiterhilfe (International Workers��� Relief) and its message of international solidarity during the Weimar Republic, 1921���1933. The Arbeiterhilfe was the Communist International���s (Comintern) primary international solidarity organisation of the time. The work is identified as a contribution to the transnational history of the interwar period as its main focus is not on governmental politics or intra-state relations, but is focused on the transnational world of an international organisation. The history of the Arbeiterhilfe provides the main springboard from which to write a contextually-based analysis of international solidarity during the Weimar Republic. The study highlights for the first time the importance of the German communist Willi Mu��nzenberg (1889���1940), as the leader of the Arbeiterhilfe, in the history of international solidarity. The main question of this study is how an explicit use of language coupled with the visualisation and practices of solidarity were created through the Arbeiterhilfe. How was solidarity actually envisaged, organised and brought to life by the Arbeiterhilfe in Weimar Germany? How did its expressions of solidarity change over time? Throughout the thesis, the changing and complex character of solidarity is analysed. How was the Arbeiterhilfe���s message of solidarity created and changed in relation to the Comintern and the Soviet Union���s policies? How did the Arbeiterhilfe create a new culture of international solidarity thought film, cinema, illustrated newspapers and the organising of mass spectacles of international solidarity? The Arbeiterhilfe had its international headquarters in Berlin which functioned as the base, one could argue, for some of the inter-war period���s most spectacular solidarity campaigns. The Arbeiterhilfe constitutes a significant case study of an early international organisation as it was one of the first international organisations for global (albeit not universal) international solidarity which had unparalleled prospects to develop new transnational identifications and social ties. It could consequently be suggested that the Arbeiterhilfe in several ways could be perceived as a predecessor to several post-1945 transnational solidarity organisations and International Non-Governmental Organisations (INGOs).

Hitsattavan konstruktion laadun ja rakenteen kehitt��minen ly��ntipaalutuskoneessa

Ty��n tavoitteena oli Junttan Oy:n valmistaman ly��ntipaalutuskoneeseen kuuluvan t��rke��n konstruktion, peruskeilin, laadun ja rakenteen kehitt��minen. Ty�� tehtiin osana Tekesin ja usean yrityksen rahoittamaa HitNet-projektia (Hitsaavan teollisuuden hankintatoimen ja toimitusketjun tehostaminen). Peruskeili�� tutkittiin seuraamalla sen valmistusta Junttan Oy:n omassa tuotannossa sek�� alihankintayrityksiss��. Ongelmana peruskeilin suunnittelussa ja valmistuksessa olivat hyvin tarkat toleranssirajat sen liukupinnoille. Suurimmat ongelmat syntyiv��t hitsaamisen tuoman suuren l��mm��ntuonnin aiheuttamien muodonmuutosten ja s��rm��yksest�� johtuvan takaisinjouston yhteydess��. N��ihin ongelmiin pyrittiin kehitt��m����n ratkaisuja peruskeilin rakennetta muuttamalla, Total Welding Management -laatuty��kalua hy��dynt��m��ll�� sek�� hitsaustoimintaa ja s��rm��yst�� kehitt��m��ll��. Peruskeilin suunnittelussa ja valmistuksessa havaittujen ongelmien perusteella kehitettiin useita ratkaisuja, joista yksi otettiin k��ytt����n ja siit�� valmistetaan prototyyppi Junttan Oy:n omassa tuotannossa. Uuden mallin valmistuessa p����tet����n tuleeko siit�� korvaaja edelt��j��lleen vai testataanko viel�� muita kehitysideoita.

Search advertising for small Finnish tourism company in Russian Internet ��� Experimental study: Google AdWords versus Yandex.Direct

Yandex is the dominant search engine in Russia, followed by the world leader Google. This study focuses on the performance differences between the two in search advertising in the context of tourism, by running two identical campaigns and measuring the KPI���s, such as CPA (cost-per-action), on both campaigns. Search engine advertising is a new and fast changing form of advertising, which should be studied frequently in order to keep up with the changes. Research was done as an experimental study in cooperation with a Finnish tourism company and the data is gathered from the clickstream and not from questionnaires, which is recommended method by the literature. The results of the study suggests that Yandex.Direct performed better in the selected niche and that the individual campaign planning for Yandex.Direct and Google AdWords is an important part of the optimization of search advertising in Russia.

Export Tire Entry to Chinese Market

After the economic reform, China has undergone fast economic growth, urbanization and adopted the western lifestyle. Global enterprises are investing in China and Finnish companies began to enter the Chinese market after the 1980s. Fast economic growth has downside effects like pollution and thus more cleantech solutions are needed. There are different kinds of entry modes that companies are using when entering the Chinese market. This thesis focuses on export tire entry mode. The purpose of this study is to examine cleantech companies��� opinions about the export tire operations. The background of this study is built by combining the written knowledge about the history of the Chinese industry and market entry modes. The empirical part of the study is a semi-structured, qualitative analysis of five case companies that are operating together in a particular export tire and represent the highest Finnish cleantech knowledge. The results of this study indicate that the export tire entry is an easy and cost effective way to enter new markets or market segment. Export tire is really dependent on the leader who in this particular case succeeded well.

Kaksi tiet�� huipulle. Media ja puoluejohtajuus Suomessa naisten noususta populismin aaltoon

T��ss�� v��it��skirjassa tarkastellaan suomalaisen puoluejohtajuuden ja suuren puolueen johtajaksi nousun murroskautta 1980-luvun lopulta 2010-luvulle median ja politiikan vuorovaikutuksen n��k��kulmasta. Puolueiden johtaminen on my��s Suomessa ollut miesten ty��t��, ja perinteisesti teht��v����n on ollut yksi v��yl��: asettuminen ehdolle puheenjohtajavaalissa ja valituksi tulo puoluekokouksessa. Tarkastelujakson alkupuolella naisia oli Suomessa ensimm��ist�� kertaa ehdolla suurten puolueiden puheenjohtajavaaleissa. Kauden loppupuolella heit�� my��s valittiin tuohon teht��v����n ja ensimm��iset naiset nousivat p����ministeriksi. T��m�� historiallinen murros p����tti liki satavuotisen perinteen, jossa miehet ovat olleet Suomessa sek�� suurten puolueiden ett�� hallitusty��n johtajia. Julkisessa keskustelussa kysymys tasa-arvosta j��i toissijaiseksi: naisia alettiin valita puoluejohtajiksi tilanteissa, joissa heid��n valintansa n��htiin puolueille edulliseksi. Naisen valinta tulkittiin miehen valintaa merkitt��v��mm��ksi symboliseksi viestiksi, johon liitettiin ajatuksia uudistumisesta ja puolueen julkisuuskuvan parantamisesta. Merkille pantavaa on, ett�� naisten ensimm��iset valinnat suurten puolueiden johtajiksi tapahtuivat vaiheessa, jossa puoluejohtajien valta-asema on vahvin kautta suomalaisen poliittisen historian. T��ss�� valossa n��ytt���� silt��, ett�� valta ei aina pakenekaan naisilta. Vaikka suomalainen yhteiskunta ja suomalaiset naiset ovat monessa mieless�� olleet edell��k��vij��it�� tasa-arvon suhteen, politiikan johtopaikkoja tavoitelleet naiset ovat meill��kin kohdanneet kansainv��lisess�� tutkimuksessa naisten haasteeksi osoitettuja lasikattoja, py��r��ovia ja liukkaita jyrk��nteit��. Tutkittavan ajanjakson aikana konkretisoitui my��s toinen mahdollinen, joskin poikkeuksellinen reitti suuren puolueen johtajaksi: pienen puolueen nouseminen suurten joukkoon eduskuntavaaleissa. T��m�� vaihtoehto toteutui vuonna 2011 perussuomalaisten eduskuntavaalivoiton my��t��. Perussuomalaisten nousu eduskunnan pienimm��st�� puolueesta kolmanneksi suurimmaksi mursi perinteisen kolmen suuren puolueen asetelman. Puolueen menestyksen seuraukset ovat olleet kauaskantoisemmat kuin ehk�� ensin ajateltiin: perussuomalaisten vaalivoiton sosiaalidemokraateille, keskustalle, ja kokoomukselle aiheuttama j��rkytys heijastui my��hemmin my��s niiden johtajavaihdoksiin ja -valintoihin. Sek�� naisten l��pimurrossa ett�� populismin voittokulussa median rooli oli monisyisempi kuin siihen perinteisesti liitetty tiedon v��litt��j��n ja valtaa pit��vien toimia kriittisesti seuraavan nelj��nnen valtiomahdin teht��v��nkuva. Tutkittavalla jaksolla tiedotusv��lineet tekiv��t onnistuneen intervention politiikan osapuoleksi. Toimittajat ottivat kantaa valintoihin ja ohjeistivat puolueita, ja puolueet taas mukauttivat n��kyvyyden maksimoidakseen k��yt��nt��j����n median tarpeisiin. 1980-luvun lopulta 2010-luvulle ulottuvalla jaksolla suuren puolueen puoluejohtajaksi valikoitumisen kriteerit muuttuivat, samalla kun median merkitys johtajavalinnoissa ja my��s puoluejohtajan k��yt��nn��n ty��ss�� kasvoi. Mediasta tuli aiempaa konkreettisemmin johtajavalintojen ja valtakamppailun areena, ja siihen liittyv��t n��k��kohdat nousivat my��s keskeisiksi johtajan taitoja arvioitaessa. Kuka ehdokkaista toisi n��kyvyytt��, ���p��rj��isi��� median paineissa ja vakuuttaisi ����nest��j��t? Viel�� 1980- ja 1990-lukujen taitteessa johtajavalinnat olivat pitk��lti puolueorganisaatioiden hallinnoimia prosesseja, joista lehdist�� raportoi askeleen j��ljess�� kulkien. Viimeist����n 2000-luvun ensimm��isell�� vuosikymmenell�� puolueet omaksuivat ajatuksen median hy��dyllisyydest��. T��m��n strategisen muutoksen my��t�� puolueet tulivat samalla luovuttaneeksi m����riteltyvaltaa oman organisaationsa ulkopuolelle. Kokoomuksen vuoden 2014 johtajavaalissa silmiinpist��v���� oli pyrkimys sek�� hy��ty�� julkisuudesta ett�� palauttaa valtaa takaisin puolueelle. Politiikan mediajulkisuuden alttius tarttua myyviin poliitikkopersooniin, ilmi��ihin, ristiriitoihin ja draamaan sek�� vastaavasti populistijohtaja Timo Soinin ja perussuomalaisten kyky tarjota kaikkia n��it�� auttoivat puolueen suurvoittoon vuoden 2011 eduskuntavaaleissa. Organisaatioltaan pieni ja johtajaansa henkil��ityv�� puolue sai selv��sti poliittista painoarvoaan suuremman julkisuuden, koska kiinnostavuus m����ritti n��kyvyyden ja puolueen nousevasta kannatuksesta tuli yksi vaalien p����aiheista. Median ja politiikan suhteessa tapahtuneet muutokset olivat vauhdittamassa niin naisten nousua suurten puolueiden johtajiksi kuin populistisen johtajuuden l��pimurtoa ja perussuomalaisten menestyst��. Koska suurten puolueiden johtajista valikoituvat my��s p����ministerit, n��iden muutosten vaikutus ulottuu Suomen poliittisesti vaikutusvaltaisimpaan teht��v����n asti.

Et��johtaminen ja operatiivisten riskien hallinta finanssialalla

Tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella et��johtamista finanssitoimialan johtamismallina ja sen vaikutuksia toimialan operatiivisten riskien hallintaan. Tutkimuksessa toteutetaan kvalitatiivinen tutkimus finanssialalla toimivalle Case yritys X:lle ja tutkimusmenetelm��n�� k��ytet����n teemahaastatteluja. Tutkimuksella pyrit����n selvitt��m����n miten et��johtaminen vaikuttaa yrityksen operatiivisten riskien hallintaan ja mit�� muutoksia et��johtamismalliin tulisi tehd�� operatiivisten riskien hallinnan tehostamiseksi. Teoriaosuudessa k��yd����n l��pi et��johtamisen ja finanssialan riskienhallintaa aikaisempien tutkimusten ja kirjallisuuden pohjalta. Tutkimuksessa selvitet����n yrityksen yleisimm��t operatiiviset riskit, niiden hallintakeinot ja pyrit����n teoriaan nojaten kehitt��m����n et��johtamismalliin menetelmi�� tehokkaampaan operatiivisten riskien hallintaan. Tuloksissa vedet����n yhteen yrityksen t��m��nhetkinen tilanne operatiivisessa riskienhallinnassa ja teemahaastattelujen sek�� teorian pohjalta pyrit����n l��yt��m����n kehitysehdotuksia et��johtamismalliin, mit�� voitaisiin tehd�� toisin. Teoria painottaa mm. HR:n sis��llytt��mist�� osaksi operatiivista riskienhallintaa, vastuuhenkil��iden ja mittareiden asettamista ja kehitt��mist�� sek�� leader-johtajuutta ja Basel-s����nn��ksiin perustuvaa operatiivisten riskienhallinnan viitekehyst��. Empiirisess�� osiossa haastatteluista ker��tyt vastaukset ohjaavat teorian kanssa samansuuntaisiin kehitysehdotuksiin. Avainasemassa yrityksen operatiivisessa riskienhallinnassa ovat reagoiminen, osaava et��johtaminen sek�� johdonmukainen perehdytyssuunnitelma. Yritys X on tehnyt huomattavia toimenpiteit�� et��johtamismalliin ja jatkuva kehitt��minen kohti parempaa operatiivista riskienhallintaa on liiketoimintastrategian keski��ss��.

Brazil on the spot: Rio+20, sustainability and a role for science

Rio +20, or the United Nations Conference for Sustainable Development, will take place at the end of this month of June 2012. In this paper, our central argument is that Brazil, as the host of Rio+20, has a historic opportunity to make the conference a success and take a decisive step in becoming a world leader in the shift from the traditional development paradigm to a new, sustainable development paradigm. To do that, Brazil will have to resolve a paradox: on the one hand the country has modern legislation and world class science, and on the other hand very poor social and environmental decision-making in recent times. In this column, we examine the green economy as a trajectory that leads to sustainable development and describe some pilot experiences at the sub-national level in Brazil. We discuss how science, and particularly plant sciences, will be essential to the transition to sustainable development. Finally, we propose immediate actions that we call upon the Brazilian government to commit to and to announce during this pivotal Rio+20 moment, which should serve as a milestone for all nations in building a sustainable future.

Johtajan vuorovaikutusosaaminen suomalais-ven��l��isess�� esimies-alaissuhteessa

The participants in the dynamic Finnish working environment are expected to display communication skills, which is emphasized when different cultures meet. The objective of this thesis was to study the required interpersonal communication competence of leaders in a Finnish-Russian superior-subordinate relationship. The leadership was approached from a communicational perspective where leadership emerges in a dyadic relationship between leader and subordinate. The research was conducted as a qualitative case study. The data was gathered from interviews in the target organization. Four superiors and five of their subordinates were interviewed. The qualitative data gathered from the interviews was analyzed by theory-driven content analysis. The representative data was organized and coded in order to establish the main categories, which form a basis of the conclusions of the thesis. Interpersonal communication competence has a significant role alongside substance in leadership. The superiors in the workplace perceive communication as contextual. The findings indicate that there are certain tensions in the relationship between the superiors and their subordinates. The tensions are described as distance, collectiveness and emotions, and verbal expression and understanding. Leadership communication competence is about finding a balance between the tensions based on cultural differences. From the interpersonal communication research tradition point of view, the efficient and appropriate communication competence in this context consists of the knowledge of tensions and challenges, as well as the ability to manage cultural tensions and the motivation to react positively to cultural differences.