Spectral energy distribution of the gamma-ray microquasar LS 5039

The microquasar LS 5039 has recently been detected as a source of very high energy (VHE) $\gamma$-rays. This detection, that confirms the previously proposed association of LS 5039 with the EGRET source 3EG~J1824$-$1514, makes of LS 5039 a special system with observational data covering nearly all the electromagnetic spectrum. In order to reproduce the observed spectrum of LS 5039, from radio to VHE $\gamma$-rays, we have applied a cold matter dominated jet model that takes into account accretion variability, the jet magnetic field, particle acceleration, adiabatic and radiative losses, microscopic energy conservation in the jet, and pair creation and absorption due to the external photon fields, as well as the emission from the first generation of secondaries. The radiative processes taken into account are synchrotron, relativistic Bremsstrahlung and inverse Compton (IC). The model is based on a scenario that has been characterized with recent observational results, concerning the orbital parameters, the orbital variability at X-rays and the nature of the compact object. The computed spectral energy distribution (SED) shows a good agreement with the available observational data.

Dynamic and quasistatic trajectories in quasifission reactions and particle emission

We show that the quasifission paths predicted by the one-body dissipation dynamics, in the slowest phase of a binary reaction, follow a quasistatic path, which represents a sequence of states of thermal equilibrium at a fixed value of the deformation coordinate. This establishes the use of the statistical particle-evaporation model in the case of dynamical time-evolving systems. Pre- and post-scission multiplicities of neutrons and total multiplicities of protons and α particles in fission reactions of 63Cu+92Mo, 60Ni+100Mo, 63Cu+100Mo at 10 MeV/u and 20Ne+144,148,154Sm at 20 MeV/u are reproduced reasonably well with statistical model calculations performed along dynamic trajectories whose slow stage (from the most compact configuration up to the point where the neck starts to develop) lasts some 35×10−21 s.

Levyteollisuuden energia-, kustannus- ja ympäristövaikutukset

Kuluvien vuosien aikana ei ole tehty kattavia tutkimuksia levyteollisuuden sähkönkulutuksista, joten on aika selvittää suurimpien sähkökäyttöjen kulutukset sekä muodostaa tutkittaville tehtaille energiataseet. Tutkittavia tehtaita ovat OSB- ja lastulevytehtaat. Yksittäisten sähkömoottoreiden kulutukset saadaan selville käyttämällä hyväksi teoreettisia lähteitä, kenttä-ja laboratoriotutkimusta. Ympäristölainsäädäntö ja siihen kiinteästi liittyvä lupakäytäntö muodostavat levyteollisuudelle yhden viimeaikojen suurimmista haasteista. Tulevaisuudessa lainsäädäntö tulee vielä entisestäänkin kiristymään. Euroopan ympäristölainsäädäntö perustuu pitkälti yhtenäislupadirektiiviin eli IPPC-direktiiviin. Direktiivin keskeinen osa on ympäristöluvan hankkiminen, koska teollista toimintaa ei voi harjoittaa ilman hyväksyttyä viranomaisen lupaa. Lupa myös velvoittaa toiminnanharjoittajan käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa päästöjen kontrolloinnissa. Yhdysvalloissa parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) vaatimus on sisälletty ympäristövirasto EPA:n MACT-standardeihin. Levyteollisuuden tehtaista syntyvät päästöt ovat hyvin samankaltaisia. Tehtaista on helposti erotettavissa kaksi suurta päästölähdettä, joita ovat kuivaus ja kuumapuristus. Merkittävimpiä päästöjä ovat haihtuvat orgaaniset yhdisteet, hiukkaset, typen oksidit, hiilimonoksidi ja rikkidioksidit. Työn loppuosa on varattu tuotantojen kustannusvaikutusten ja tunnuslukujen tarkasteluille. Saatavilla tiedoilla on keskeinen rooli tehtaiden jokapäiväisessä toiminnassa. Analysoinnin tarpeeseen vaikuttaa osaltaan nykyisen toimintaympäristön muutosherkkyys ja levymarkkinoiden kireä kilpailutilanne.

Fulvestrant with or without selumetinib, a MEK 1/2 inhibitor, in breast cancer progressing after aromatase inhibitor therapy: A multicentre randomised placebo-controlled double-blind phase II trial, SAKK 21/08.

BACKGROUND: Second line endocrine therapy has limited antitumour activity. Fulvestrant inhibits and downregulates the oestrogen receptor. The mitogen-activated protein kinase (MAPK) pathway is one of the major cascades involved in resistance to endocrine therapy. We assessed the efficacy and safety of fulvestrant with selumetinib, a MEK 1/2 inhibitor, in advanced stage breast cancer progressing after aromatase inhibitor (AI). PATIENTS AND METHODS: This randomised phase II trial included postmenopausal patients with endocrine-sensitive breast cancer. They were ramdomised to fulvestrant combined with selumetinib or placebo. The primary endpoint was disease control rate (DCR) in the experimental arm. ClinicalTrials.gov Indentifier: NCT01160718. RESULTS: Following the planned interim efficacy analysis, recruitment was interrupted after the inclusion of 46 patients (23 in each arm), because the selumetinib-fulvestrant arm did not reach the pre-specified DCR. DCR was 23% (95% confidence interval (CI) 8-45%) in the selumetinib arm and 50% (95% CI 27-75%) in the placebo arm. Median progression-free survival was 3.7months (95% CI 1.9-5.8) in the selumetinib arm and 5.6months (95% CI 3.4-13.6) in the placebo arm. Median time to treatment failure was 5.1 (95% CI 2.3-6.7) and 5.6 (95% CI 3.4-10.2) months, respectively. The most frequent treatment-related adverse events observed in the selumetinib-fulvestrant arm were skin disorders, fatigue, nausea/vomiting, oedema, diarrhoea, mouth disorders and muscle disorders. CONCLUSIONS: The addition of selumetinib to fulvestrant did not show improving patients' outcome and was poorly tolerated at the recommended monotherapy dose. Selumetinib may have deteriorated the efficacy of the endocrine therapy in some patients.

Comparison of double-locus sequence typing (DLST) and multilocus sequence typing (MLST) for the investigation of Pseudomonas aeruginosa populations.

Reliable molecular typing methods are necessary to investigate the epidemiology of bacterial pathogens. Reference methods such as multilocus sequence typing (MLST) and pulsed-field gel electrophoresis (PFGE) are costly and time consuming. Here, we compared our newly developed double-locus sequence typing (DLST) method for Pseudomonas aeruginosa to MLST and PFGE on a collection of 281 isolates. DLST was as discriminatory as MLST and was able to recognize "high-risk" epidemic clones. Both methods were highly congruent. Not surprisingly, a higher discriminatory power was observed with PFGE. In conclusion, being a simple method (single-strand sequencing of only 2 loci), DLST is valuable as a first-line typing tool for epidemiological investigations of P. aeruginosa. Coupled to a more discriminant method like PFGE or whole genome sequencing, it might represent an efficient typing strategy to investigate or prevent outbreaks.

Uusien ympäristölupien ja ympäristölainsäädännön muutosten vaikutukset savukaasunpuhdistuslaitekantaan

Työn tarkoituksena oli selvittää Alstom Finland Oy:n pääasiakkaiden ympäristö-lupatilanne sekä tarkastella, miten Alstomin toimittamat hiukkastenpuhdistuslait-teet täyttävät muuttavat lainsäädännön vaatimukset. Lisäksi työssä arvioitiin lai-tosten hiukkaspäästöjen vähentämisestä syntyvää savukaasunpuhdistuslaitteiden investointitarvetta. Työn teoriaosuus sisältää katsauksen ympäristölupakäytäntöön sekä Valtioneu-voston asetuksiin, jotka koskevat laitosten hiukkaspäästöjä. Lisäksi työssä on kä-sitelty parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaisia hiukkaspäästörajoja ja tekniikoita sekä hiukkasten muodostumista että raskasmetallien sitoutumista hiukkasiin. Kaikkiaan työssä mukana olevia laitoksia oli 49, joista tarkemmin tarkasteltiin 12 laitosta. Suurin osa laitoksista ei ollut saanut tai hakenut ympäristönsuojelulain mukaista ympäristölupaa, joten niillä on velvollisuus hakea lupaa siirtymäsään-nöksen mukaisesti vuoden 2004 loppuun mennessä. Tarkemmassa tarkastelussa olevien laitosten hiukkaspäästömittaustuloksia vertailtiin nykyisiin sekä uu-siin/oletettuihin ympäristölupien hiukkaspäästörajoihin. Tarkastelussa mukana olevasta seitsemästä soodakattilalaitoksesta, joilla ei vielä ollut uutta ympäristölu-paa, 43 % ylitti arvioidun uuden luparajan 50 mg/m3(n):ssa ja kolmesta meesauu-nia käyttävästä laitoksesta yksi sekä viidestä muusta kattilasta kaksi.

Radio Imaging of the Very-High-Energy γ-Ray Emission Region in the Central Engine of a Radio Galaxy

The accretion of matter onto a massive black hole is believed to feed the relativistic plasma jets found in many active galactic nuclei (AGN). Although some AGN accelerate particles to energies exceeding 1012 electron volts and are bright sources of very-high-energy (VHE) γ-ray emission, it is not yet known where the VHE emission originates. Here we report on radio and VHE observations of the radio galaxy Messier 87, revealing a period of extremely strong VHE γ-ray flares accompanied by a strong increase of the radio flux from its nucleus. These results imply that charged particles are accelerated to very high energies in the immediate vicinity of the black hole.

Gamma-ray emission from microquasars: a numerical model for LSI+61º303

We explore the possible association between the microquasar LSI +61°303 and the EGRET source 2CG 135+01/3EG J0241+6103 by studying, with a detailed numerical model, whether this system can produce the emission and the variability detected by EGRET (>100 MeV) through inverse Compton (IC) scattering. Our numerical approach considers a population of relativistic electrons entrained in a cylindrical inhomogeneous jet, interacting with both the radiation and the magnetic fields, taking into account the Thomson and Klein-Nishina regimes of interaction. Our results reproduce the observed spectral characteristics and variability at γ-rays, thus strengthening the identification of LSI +61°303 as a high-energy γ-ray source.

Three-step pathway engineering results in more incidence rate and higher emission of nerolidol and improved attraction of Diadegma semiclausum

The concentration and ratio of terpenoids in the headspace volatile blend of plants have a fundamental role in the communication of plants and insects. The sesquiterpene (E)-nerolidol is one of the important volatiles with effect on beneficial carnivores for biologic pest management in the field. To optimize de novo biosynthesis and reliable and uniform emission of (E)-nerolidol, we engineered different steps of the (E)-nerolidol biosynthesis pathway in Arabidopsis thaliana. Introduction of a mitochondrial nerolidol synthase gene mediates de novo emission of (E)-nerolidol and linalool. Co-expression of the mitochondrial FPS1 and cytosolic HMGR1 increased the number of emitting transgenic plants (incidence rate) and the emission rate of both volatiles. No association between the emission rate of transgenic volatiles and their growth inhibitory effect could be established. (E)-Nerolidol was to a large extent metabolized to non-volatile conjugates.