Toimittajahallintaprosessin kehittäminen

Nykyaikaisessa monipuolisessa liiketoimintaympäristössä, tieto joka saadaan koko toimitusketjun osapuolilta, on perusedellytys menestykselle. Ammattimaisessa hankinnassa keskitytään kokonaisuuden hallintamenetelmiin, joissa keskitytään ohjaamaan toimittajasuhteita, prosesseja ja tuloksia. Näistä erityispiirteistä johtuen, toimittajahallinta on yksi tärkeimmistä hankinnan tehtävistä. Toimittajahallinta vaatii laaja-alaista asiantuntijuutta ja yhteistyötä, niin sisäisten, kuin ulkoisten sidosryhmien kanssa. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia kokonaisvaltaisesti hankintaa ja toimittajahallintaa, sekä kehittää suositukset kattavalle toimittajahallintaprosessille kohdeyrityksen hankintakategorialle. Tutkimuksen kirjallisuusselvitys perustuu kahteen osa-alueeseen, jotka ovat olennaisia kohdeyrityksen kokonaisvaltaisessa hankintaprosessissa. Ensimmäisessä osassa tarkastellaan hankintatoimea yrityksen sisäisistä näkökulmista, joita ovat hankinta, muutoksenhallinta ja prosessijohtaminen. Toisessa osassa hankintatoimea tarkastellaan toimittajayhteistyön näkökulmista, joita ovat toimittajahallinta, toimittajien luokittelu ja suorituskyvyn mittaaminen. Tutkimuksen tulosten perusteella kohteena olevan hankintakategorian kehityskohteiksi erityisesti nousivat kokonaisuuden ja kaikkien toimitusketjun osien kustannustehokkuuden analysointi, kokonaiskustannustenhallinta, prosessien määrittäminen ja syklisyys, sekä yhteistyön merkitys poikkifunktionaalisten ryhmien kanssa.

Indoor NO2 air pollution and lung function of professional cooks

Studies of cooking-generated NO2 effects are rare in occupational epidemiology. In the present study, we evaluated the lung function of professional cooks exposed to NO2 in hospital kitchens. We performed spirometry in 37 cooks working in four hospital kitchens and estimated the predicted FVC, FEV1 and FEF25-75, based on age, sex, race, weight, and height, according to Knudson standards. NO2 measurements were obtained for 4 consecutive days during 4 different periods at 20-day intervals in each kitchen. Measurements were performed inside and outside the kitchens, simultaneously using Palm diffusion tubes. A time/exposure indicator was defined as representative of the cumulative exposure of each cook. No statistically significant effect of NO2 exposure on FVC was found. Each year of work as a cook corresponded to a decrease in predicted FEV1 of 2.5% (P = 0.046) for the group as a whole. When smoking status and asthma were included in the analysis the effect of time/exposure decreased about 10% and lost statistical significance. On predicted FEF25-75, a decrease of 3.5% (P = 0.035) was observed for the same group and the inclusion of controllers for smoking status and asthma did not affect the effects of time/exposure on pulmonary function parameter. After a 10-year period of work as cooks the participants of the study may present decreases in both predicted FEV1 and FEF25-75 that can reach 20 and 30%, respectively. The present study showed small but statistically significant adverse effects of gas stove exposure on the lung function of professional cooks.

Repositories and ETDs - a success story from Finland

24x7 presentation at Open Repositories 2015, Indianapolis, June 10, 2015.

Stability of relative oxygen pulse curve during repeated maximal cardiopulmonary testing in professional soccer players

During cardiopulmonary exercise testing (CPET), stroke volume can be indirectly assessed by O2 pulse profile. However, for a valid interpretation, the stability of this variable over time should be known. The objective was to analyze the stability of the O2 pulse curve relative to body mass in elite athletes. VO2, heart rate (HR), and relative O2 pulse were compared at every 10% of the running time in two maximal CPETs, from 2005 to 2010, of 49 soccer players. Maximal values of VO2 (63.4 ± 0.9 vs 63.5 ± 0.9 mL O2•kg-1•min-1), HR (190 ± 1 vs188 ± 1 bpm) and relative O2 pulse (32.9 ± 0.6 vs 32.6 ± 0.6 mL O2•beat-1•kg-1) were similar for the two CPETs (P > 0.05), while the final treadmill velocity increased from 18.5 ± 0.9 to 18.9 ± 1.0 km/h (P < 0.01). Relative O2 pulse increased linearly and similarly in both evaluations (r² = 0.64 and 0.63) up to 90% of the running time. Between 90 and 100% of the running time, the values were less stable, with up to 50% of the players showing a tendency to a plateau in the relative O2 pulse. In young healthy men in good to excellent aerobic condition, the morphology of the relative O2 pulse curve is consistent up to close to the peak effort for a CPET repeated within a 1-year period. No increase in relative O2pulse at peak effort could represent a physiologic stroke volume limitation in these athletes.

Translating with the Web. Professional translators' information-seeking behaviour in translation with online resources

Tämän tutkielman aiheena on ammattikääntäjien tiedonhaku, kun käytettävissä on ainoastaan verkkolähteitä. Tutkimuksessa on tarkasteltu, mistä ja miten ammattikääntäjät etsivät tietoa internetistä kääntäessään lähtötekstiä englannista suomeen. Lisäksi tutkimuksen tarkoituksena on osoittaa, että tiedonhakutaidot ja lähdekriittisyys ovat käännöskompetensseja, joita tulisi sekä ylläpitää että opettaa osana kääntäjäkoulutusta. Tutkimuksen aineisto kerättiin empiirisesti käyttämällä kolmea metodia. Käännösprosessi ja sen aikana tapahtunut tiedonhaku tallennettiin käyttäen Camtasia-näyttövideointiohjelmaa ja Translog-II -näppäilyntallennusohjelmaa. Lisäksi tutkimukseen osallistuneet kääntäjät täyttivät kaksi kyselyä, joista ensimmäinen sisälsi taustatietokysymyksiä ja toinen itse prosessiin liittyviä retrospektiivisiä kysymyksiä. Kyselyt toteutettiin Webropol-kyselytyökalulla. Aineistoa kerättiin yhteensä viidestä koetilanteesta. Tutkimuksessa tarkasteltiin lähemmin kolmen ammattikääntäjän tiedon-hakutoimintoja erottelemalla käännösprosesseista ne tauot, joiden aikana kääntäjät etsivät tietoa internetistä. Käytettyjen verkkolähteiden osalta tutkimuksessa saatiin vastaavia tuloksia kuin aiemmissakin tutkimuksissa: eniten käytettyjä olivat Google, Wikipedia sekä erilaiset verkkosanakirjat. Tässä tutkimuksessa kuitenkin paljastui, että ammattikääntäjien tiedonhaun toimintamallit vaihtelevat riippuen niin kääntäjän erikoisalasta kuin hänen tiedonhakutaitojensa tasosta. Joutuessaan työskentelemään tutun työympäristönsä ja oman erikoisalansa ulkopuolella turvautuu myös osa ammattikääntäjistä alkeellisimpiin tiedonhakutekniikoihin, joita käännöstieteen opiskelijoiden on havaittu yleisesti käyttävän. Tulokset paljastivat myös, että tiedonhaku voi viedä jopa 70 prosenttia koko käännösprosessiin kuluvasta ajasta riippuen kääntäjän aiemmasta lähtötekstin aihepiiriin liittyvästä tietopohjasta ja tiedonhaun tehokkuudesta. Tutkimuksessa saatujen tulosten pohjalta voidaan sanoa, että myös ammattikääntäjien tulisi kehittää tiedonhakutaitojaan pitääkseen käännösprosessinsa tehokkaana. Lisäksi kääntäjien pitäisi muistaa arvioida kriittisesti käyttämiään tietolähteitä: lähdekritiikki on tarpeen erityisesti verkkolähteitä käytettäessä. Tästä syystä tiedonhakutaitoja ja lähdekriittisyyttä tulisikin opettaa ja harjoitella jo osana kääntäjäkoulutusta. Kääntäjien ei myöskään pidä jättää tiedonhakua pelkkien verkkolähteiden varaan, vaan jatkossakin käyttää hyväkseen niin painettuja tietolähteitä kuin myös henkilölähteitä.