Opettajien johtamiseen soveltuvan suorituskykymittariston taustalla olevat motivaatiotekijät

Työntekijöiden ja organisaatioiden suorituskykyä on tutkittu etenkin tuotantoyrityksissä paljon. Suorituskyvyn mittaamisessa on painotettu taloudellisia tai tuotannollisia mittareita. Yksittäisen työntekijän motivaation merkitystä suorituskykyyn ei ole kuitenkaan tutkittu kovinkaan paljon. Motivaatioon liittyviä tutkimuksia on tehty enemmän kasvatustieteellisissä ja psykologisissa tutkimuksissa. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, minkälaiset motivaatiotekijät vaikuttavat ammatillisessa koulutuksessa työskentelevien opettajien suorituskykyyn. Motivaatiotekijöitä selvitettiin opettajille suunnatulla kyselyllä. Lisäksi selvitettiin, onko motivaatiotekijöillä eroa yksityisen organisaation ja julkisen organisaation työntekijöiden välillä. Tutkimuksessa havaittiin, että yksityisen ja julkisen organisaation työntekijöiden työskentelymotivaatio perustuu erilaisiin tekijöihin. Yrityselämässä menestyvän työntekijän motivaatio kasvaa, mikäli hänellä on mahdollisuus saavuttaa taloudellisia palkkioita hyvistä suorituksista tai hänelle tarjotaan muita ulkoisia hyödykkeitä, kuten ylennystä. Julkisen sektorin palveluksessa olevan työntekijän motivaatio kasvaa, mikäli hän saa tehdä osaamaansa työtä yhteisön hyväksi ja onnistuu työssään. Kyselyn perusteella voidaan todeta, että opettajat ovat hyvin tyytyväisiä työhönsä ja he motivoituvat onnistumisen kokemuksista ja mahdollisuudesta vaikuttaa oman työnsä sisältöön ja aikatauluihin. Esimerkkimittaristo rakennettiin Teaching Balanced Scorecard (TBSC) -menetelmän mukaiseksi. Mittaristossa on huomioitu opettajan työskentelymotivaatioon vaikuttavia tekijöitä. Tuloskorttimalli soveltuu isojen organisaatioiden käyttöön ja nykyinen suuntaus oppilaitoksissa on kohti isoja toimijoita. Esimiesten on tunnistettava alaistensa motivaatioon vaikuttavia tekijöitä, sillä työntekijälle annettu vääränlainen palaute voi jopa laskea hänen suorituskykyä. Tiimeissä ja verkostoissa hyvän motivaation saavuttaminen merkitsee myös työturvallisuuden parantumista, sillä yhteen hiileen puhaltavat työntekijät hyödyntävät yhteistä osaamistaan myös työskentelyolosuhteiden kehittämisessä.

Skannausratkaisun ja yleisarkiston käyttöönotto potilasasiakirjojen käsittelyyn terveydenhuollossa

Julkinen terveydenhuolto on muutoksen ja monien haasteiden edessä, kun palveluiden kysyntä ja laatuvaatimukset kasvavat. Julkisen sektorin taloudellinen tilanne aiheuttaa paineita kustannusten pienentämiseksi ja toimintojen keskittämiseen. Muutoksista huolimatta terveydenhuollon henkilökunnalla tulee olla mahdollisimman helppo ja nopea pääsy potilasta koskeviin ajantasaisiin ja olennaisiin tietoihin. Tämä diplomityö tarkastelee tietojärjestelmän käyttöönottoprosessia, paperisten potilasasiakirjojen digitalisointia ja niiden hyödyntämistä hoitoprosessissa. Tutkimuksessa esitellään paperilähetteiden käsittely, skannausratkaisun käyttöönotto ja integrointi HUS:n XDS-yleisarkistoon. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostuu käyttöönottoprosessista ja siihen liittyvistä haasteista, onnistumiseen vaikuttavista tekijöistä sekä onnistumiseen mittaamiseen käytettävissä olevista malleista ja mittareista. Tietojärjestelmän käyttöönoton onnistumiseen vaikutti erityisesti ennakkosuunnittelu ja muutosvastarinnan ymmärtäminen. Tietojärjestelmän käyttöönotossa havaittiin, että muutos hyväksytään käyttäjien osalta, kun se vastaa käyttäjien todelliseen tarpeeseen. Erityisesti lähetteiden käsittely sähköisessä muodossa koettiin hyödylliseksi ja tarpeelliseksi, koska tämä mahdollisti potilastietojen saatavuuden paikasta ja ajasta riippumatta ja tuki potilaan hoitoprosessia. Käyttöönotossa havaittiin, että skannausprosessi ei voi olla samanlainen kaikkialla, koska eri yksiköissä tapahtuva skannaus voi olla potilaskeskeistä tai asiakirjatyyppien mukaan tai kompeksista ja suuriin määriin perustuvaa.

Julkisen organisaation johdon raportoinnin kehittäminen CASE: Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskus

Tämän tutkielman tavoitteena on tutkia julkisen organisaation sisäistä taloudellista raportointia eli johdon raportointia case -organisaation avulla. Tavoitteena on kehittää ja uudistaa organisaation johdolle tuotettavaa kustannusseurantaan liittyvää raportointityökalua. Teoreettista viitekehystä luodaan pääasiassa New Public Management (NPM) -ajattelua tutkimalla. Teoriaosuudessa pohditaan myös muita julkisen organisaation johtamiseen ja raportointiin liittyviä asioita: tulosjohtamista ja suorituskyvyn mittaamista. Empiria osuudessa kehitetään tutkitun teorian, organisaation sisällä kahdessa eri vaiheessa tehtyjen haastattelujen ja jatkuvan havainnoinnin avulla uusi raportointityökalu johdolle. Tämän kehitystyön tuloksena case -organisaatiossa otettiin vuoden 2015 alussa käyttöön uudistettu johdon raportti resurssien käytöstä. Raportti sai paljon positiivista palautetta sen käyttäjiltä ja sen todettiin helpottavan kustannusseurantaa. Seurannan toteutus ja sen taustojen ymmärtäminen vaatii kuitenkin vielä paljon opettelua organisaatiossa.

Sisäisen valvonnan kehittäminen ammatillisen koulutuksen järjestäjien näkökulmasta

Tutkimus pyrkii selvittämään, miten kunnallisten ammatillisen koulutuksen järjestäjien sisäistä valvontaa voitaisiin kehittää. Tutkimuksen tavoitteena on tarjota kehitystyötä tekeville hyödyllistä tietoa sisäisestä valvonnasta sekä löytää ammatillisen koulutuksen järjestäjien sisäisen valvonnan kehityskohteita. Tutkimus on toteutettu kvalitatiivisena haastattelututkimuksena. Työn teoria pohjautuu aiempiin tutkimukseen ja kirjallisuuteen. Teoreettisessa osassa selvitetään kunta-alan sisäisen valvonnan sääntelyä, alalle tyypillisiä piirteitä ja tutkimuksien havaintoja sekä esitellään kehittämiseen suunniteltuja malleja ja työkaluja. Tutkimuksen tärkeimpänä empiirisenä aineistona käytetään neljälle talousjohtajalle tehtyjä haastatteluja. Haastattelujen avulla muodostetaan kuva ammatillisen koulutuksen järjestäjien sisäisen valvonnan tämän hetkisistä käytännöistä ja kehityskohteista. Kehitystyötä tekevät saavat vastaansa sisäisen valvonnan monimutkaisen ja haastavan kokonaisuuden. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että sisäisen valvonnan seurantaa parantamalla voitaisiin kehittää sisäistä valvontaa ammatillisen koulutuksen järjestäjien keskuudessa. Lisäksi on kysyntää ja tarvetta sisäisen valvonnan mallille, joka ottaa huomioon kuntasektorin erityispiirteet. Tutkimuksen perusteella ei kuitenkaan löytynyt yhtä valmista mallia, joka soveltuisi ammatillisen koulutuksen järjestäjien sisäiseen valvontaan. Huomionarvoista on myös se, että sisäisen valvonnan kehittymistä on vauhdittanut sääntelyn lisääntyminen kuntasektorilla.

Tutkimustiedon hyödyntäminen valtioneuvoston lainvalmistelussa

Valtioneuvoston ja koko julkisen sektorin päätöksenteossa tulisi yleisesti pyrkiä riittävään tieteelliseen tietopohjaan. Hallitusten toimintaa on kuitenkin kritisoitu siitä, ettei tutkimustietoa huomioida riittävästi päätöksenteossa. Tässä tutkimuksessa tutkittiin tieteellisen tiedon hyödyntämistä valtioneuvoston lainvalmistelutyössä. Tutkimuksen tarkoituksena oli myös selvittää mitkä ovat merkittävimmät tutkimustiedon hyödyntämisen haasteet lainvalmistelussa. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tapaustutkimuksena. Tutkimuksen kohteena oli kolme eri valtioneuvoston lainsäädäntöhanketta. Tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla haastatteluilla, joita tehtiin sekä ministeriöiden että tutkimusorganisaatioiden edustajille. Tutkimus osoitti, että aiemmat tutkimustulokset ovat hyvin usein uuden lainsäädännön taustalla ja tutkimustietoa hyödynnetään tietoisesti eri tavoin lainvalmistelutyössä. Syyt tutkimustiedon hyödyntämättömyydelle ovat pääosin inhimillisiä. Osaan tutkimustiedon hyödyntämiseen liittyvistä haasteista voidaan vaikuttaa yksilön tai organisaation toimintatavoilla, mutta esimerkiksi poliittisen päätöksenteon erityispiirteiden vaikutukset tutkimustiedon hyödyntämiseen nähdään monimutkaisempana haasteena ja ne tarjoavat potentiaalisen aiheen jatkotutkimukselle.

Software business expansion through distribution channel : Case M-Files - Denmark

The purpose of this study was to find out how a software company can successfully expand business to the Danish software market through distribution channel. The study was commissioned by a Finnish software company and it was conducted using a qualitative research method by analyzing external and internal business environment, and interviewing Danish ICT organizations and M-Files personnel. Interviews were semi-structured interviews, which were designed to collect comprehensive information on the existing ICT and software market in Denmark. The research used three external and internal analyzing frameworks; PEST analysis (market level), Porter´s Five Force analysis (industry level competition) and SWOT analysis (company level). Distribution channels theory was a base to understand why and what kind of distribution channels the case company uses, and what kind of channels target markets companies’ uses. Channel strategy and design were integrated to the industry level analysis. The empirical findings revealed that Denmark has very business friendly ICT environment. Several organizations have ranked Denmark´s information and communication technology as the best in the world. Denmark’s ICT and software market are relatively small, compared to many other countries in Europe. Danish software market is centralized. Largest software clusters are in the largest cities; Copenhagen, Aarhus, Odense and Aalborg. From these clusters, software companies can most likely find suitable resellers. The following growing trends are clearly seen in the software market: mobile and wireless applications, outsourcing, security solutions, cloud computing, social business solutions and e-business solutions. When expanding software business to the Danish market, it is important to take into account these trends. In Denmark distribution channels varies depending on the product or service. For many, a natural distribution channel is a local partner or internet. In the public sector solutions are purchased through a public procurement process. In the private sector the buying process is more straight forwarded. Danish companies are buying software from reliable suppliers. This means that they usually buy software direct from big software vendors or local partners. Some customers prefer to use professional consulting companies. These consulting companies can strongly influence on the selection of the supplier and products, and in this light, consulting companies can be important partners for software companies. Even though the competition is fierce in ECM and DMS solutions, Danish market offers opportunities for foreign companies. Penetration to the Danish market through reseller channel requires advanced solutions and objective selection criteria for channel partners. Based on the findings, Danish companies are interested in advanced and efficient software solutions. Interest towards M-Files solutions was clearly seen and the company has excellent opportunity to expand business to the Danish market through reseller channel. Since the research explored the Danish ICT and software market, the results of the study may offer valuable information also to the other software companies which are expanding their business to the Danish market.

Kunnan ja kolmannen sektorin välisen kumppanuuden luonne Case: Kouvolan kaupunki ja koripalloseura Kouvot ry

Tämän Pro Gradu -tutkimuksen tavoite on selvittää julkisen toimijan, tässä tapauksessa Kouvolan kaupungin sekä kolmannen sektorin, tässä tapauksessa koripalloseura Kouvot ry:n välisen kahdenvälistä yhteistyön luonnetta; millaisena he näkevät keskinäisen yhteistyön nykytilan ja tavoitetilan. Tästä saatu tieto kuuluu kumppanuuden kehittämisstrategian aineksiin. Lisäksi tutkimuksessa esitellään nykyisistä verotuskäytännöistä johtuvia riskejä kolmannen sektorin toimijan kannalta. Tapaustutkimus toteutettiin laadullisen tutkimuksen keinoin haastattelemalla molempien organisaatioiden edustajia. Tutkimustulosten mukaan keskinäisen kumppanuuden tavoitetilan saavuttamiseksi erityisesti yhteistyösuhteen organisationaalista sidoksisuutta pitäisi kehittää. Tutkittu kumppanuus on tyypiltään taktista, mutta Kouvot ry haluaisi kehittää sitä strategiselle tasolle.

Vastuullisuus Liikenneviraston toiminnassa

Julkisen sektorin raportointi toimintansa yhteiskunnallisista vaikutuksista on yleisesti vielä vähäistä verrattuna yritysmaailmaan. Liikenneviraston tavoitteena on julkaista ensimmäinen vastuullisuusraportti vuodesta 2015. Työ on tehty Liikennevirastolle tavoitteena kehittää vastuullisuustoimintaa tunnistamalla Liikenneviraston prosesseihin liittyvät vastuullisuusnäkökohdat ja kytkemällä ne osaksi Liikenneviraston strategiaa, toimintoja ja päätöksentekoa sekä soveltaa Liikenneviraston toimintaympäristöön sopivat vastuullisuusraportointityökalut. Työssä tarkastellaan liikennesektorin yhteiskunnallisia ja ympäristöllisiä vaikutuksia, yhteiskuntavastuun merkitystä ja erityispiirteitä julkisella sektorilla, vastuullisuustoiminnan kehittämistä ja yhteyttä laatujärjestelmään sekä erilaisia raportointityökaluja. Vertailuanalyysillä tunnistetaan vastuullisuusraportin laadunvarmistuksen kannalta tärkeät toiminnot. Laatujärjestelmän prosessilähtöistä tarkastelua sovelletaan vastuullisuustoiminnan kehittämisessä, jonka pohjalta laaditaan tarkistuslista apuvälineeksi kokonaisuuksien hahmottamiseen ja toimintojen kehittämiseen sekä yhteisten käytäntöjen luomiseen ja juurtumiseen. Tuloksena esitetään toimintamalli Liikenneviraston vastuullisuustoiminnan kehittämisestä, joka perustuu vastuullisuusnäkökohtien systemaattiseen tunnistamiseen toimintaprosesseista, toiminnan vaikuttavuuden ja vaikutusten arvioimiseen sekä sidosryhmien sitouttamiseen vastuullisuustoiminnan tavoitteisiin. Lisäksi annetaan suosituksia jatkotoimenpiteistä.

Corporate Entrepreneurship in Healthcare Organizations: An explorative study of employees’ corporate entrepreneurial behavior, job satisfaction and turnover intention

The Finnish healthcare industry is currently facing significant challenges due to economic crises, aging population and major structural reforms, which have resulted in decreased job satisfaction and increased levels of turnover. This proposes that healthcare organizations need to come up with new, creative means to tackle these issues. Several researchers have argued that corporate entrepreneurship may be the necessary means to achieve this. As previous research has mainly focused on examining this concept from organizational perspective, this study looks at how it occurs on the level of individual employees. The purpose of this study is to examine how corporate entrepreneurship is manifested in individual behavior, and how this type of behavior is associated with the individual’s job satisfaction and turnover intention. Additionally, this study will examine the differences in corporate entrepreneurial behavior between private and public sector organizations, as previous research suggests that these two may be characterized differently. Data was collected with the help of a literature review as well as a survey study, which was sent out to a number of employees of four different healthcare organizations, out of which three were public and one was a private sector organization. Six distinct behavioral characteristics were recognized in previous research, which make up the measure for corporate entrepreneurial behavior. Principal components were formed from the different areas of the survey (corporate entrepreneurial behavior, job satisfaction, turnover intention), after which the association of these components were examined with linear regression analysis, which proved that corporate entrepreneurial behavior is positively correlated with both job satisfaction and intention to leave the organization. Differences between sectors were analyzed with analysis of variance and cross tabulation analysis, but neither of these suggested that any significant differences would occur. These results suggest that employees who behave entrepreneurially tend to be more satisfied with their jobs, but also consider leaving their current organizations more often than others. This may be due to the fact that healthcare organizations are not fertile for entrepreneurial behavior, which will drive entrepreneurial individuals looking for employers who may be more supportive of this type of behavior. With growing levels of dissatisfaction as well as little room for entrepreneurial behavior, the studied organizations may actually be in the process of losing those employees who have the ability and desire to behave in such manner, and who could very well be those who will eventually come up with solutions for the major challenges that these organizations are facing.

From protest to powerlessness : a Marxist analysis of the Ontario NDP /

Using Marxist state theory as an analytical framework, this thesis explains the problems faced by the Ontario New Democratic Party government (1990-1995) in implementing a social democratic agenda. Not only was the government constrained in its ability to implement progressive policy, but it was also pushed to implement a Social Contract (involving legislated wage cuts to public sector employees) that alienated the party's base of support, making it more difficult for the party to organize in the future. Although this study relies predominantly on a reinterpretation of existing research on the topic, some primary research is used in the analysis, including interviews with members of the labour movement and former MPPs and analysis of the news media's treatment of the party/ government. Historical and class analytical perspectives are used to explain the evolution of the ONDP's structure and policies, as well as to assess the relative strength of the working class and its ability to support a social democratic political agenda. It was found that the ONDP' s unwillingness to develop a long term plan for social democracy, and its inability to act as a mass party or to build a strong working class movement, made it more difficult for the party to succeed when it formed the government. Moreover, the class nature of the capitalist state, along with pressure exerted by a well mobilized capitalist class, worked to limit the government' s options.

Caseflow management and the politics of professionalism : lawyers and independent paralegals

Caseflow Management is a public sector program designed to promote effective management of cases through the resolution process in the public court system. Given its public nature caseflow management policy is ultimately an exercise in political will. To date that political will has been dominated by the legal profession which has influenced the Ministry of the Attorney General to limit the term~ of reference for caseflow management and its application to a narrow range of alternatives which are primarily in the interest of the legal profession. This thesis will explain the nature and extent of the politics within the legal profession that impact on caseflow management and demonstrate the potential for better serving the public interest by eXl~anding its terms of reference to incorporate independent paralegals and public / private sector partnerships in the Ontario Provincial Court System for highway traffic offences and other matters of a summary conviction nature.

Taxpayers Coalition Niagara fonds

Taxpayers Coalition Niagara (TCN) was founded and incorporated in 1990 in response to the increasing tax burden faced by citizens, and the sometimes questionable use of taxpayers’ money by the government. Originally founded as the Committee for Responsible Government, the name was changed to Taxpayers Coalition Niagara in order to facilitate membership in a similar provincial organization, Taxpayers Coalition Ontario. The non-partisan Coalition was comprised of businessmen from St. Catharines, with Frank Sheehan as President. The objectives of the Coalition included individual freedom and responsibility; obtaining maximum value for tax dollars; identifying and exposing irresponsible government policy and practice; the reduction of debt at all levels of government; the elimination of wasteful and unnecessary programmes; encouraging elected officials to regain control of their bureaucracies; and discouraging ‘empire building’ within local government. Early in 1991, the Coalition began advertising for members and financial support, receiving $11 000 from 1100 supporters. The membership consisted of both businesses and private citizens, eventually reaching 3500 members. The Coalition formed several committees, each one responsible for monitoring a public sector, such as municipal councils, school boards, police services and regional council. The Coalition worked towards achieving their objectives through presentations given to these groups by the committee leaders, as well as through ‘letters to the Editor’ and advertisements in local newspapers. Frank Sheehan resigned as President in 1995, in order to run as a Conservative candidate in the Provincial election. In June 1995, Charles Atkinson was elected President. The recent election of the Conservative government (led by Mike Harris) resulted in the expectation that many of the Coalition’s objectives would be achieved by the newly elected government. Accordingly, it was decided that the organization would operate in a reduced capacity. The Coalition was terminated in April, 2003, after several years of little or no activity.

Le service minimum et les services essentiels : étude française confrontée au droit québécois

"Thèse présentée à la Faculté des études supérieures en vue de l'obtention du grade de Docteur en droit (L.L.D)"

Ampleur, coûts, facteurs personnels et occupationnels de l’absentéisme dans la fonction publique hospitalière au Cameroun

L'absentéisme parmi le personnel soignant prend de plus en plus d'ampleur dans les institutions sanitaires publiques au Cameroun. Il représente à l'heure actuelle l'une des principales causes de l'effondrement du système de soins de santé. Ce phénomène se doit d'être réduit à des proportions raisonnables; cependant, les informations nationales sur les niveaux d’absentéisme parmi ce personnel, les coûts associés, ainsi que sur les facteurs qui le déterminent restent encore très faibles. Cette recherche avait pour objectifs de mesurer le niveau d’absentéisme parmi les prestataires de soins de santé des hôpitaux publics du Cameroun ; de déterminer l’influence des caractéristiques personnelles et des facteurs occupationnels sur le comportement d’absence parmi ces professionnels ; et d’évaluer les répercussions économiques de l’absentéisme en termes de coûts associés à la perte de productivité pour les employeurs. Elle portait sur du personnel soignant, notamment les médecins, les infirmiers et les aides-soignants exerçant dans les formations sanitaires publiques (hôpitaux) du Cameroun au mois d’octobre 2008. L’absentéisme était mesuré par le nombre d’heures et d’épisodes (fréquence) d’absences et concernait les retards et les absences de trois jours consécutifs et moins. Les facteurs personnels et occupationnels étudiés étaient l’âge, le sexe, le statut civil, les responsabilités familiales (nombre d’enfants), le niveau d’éducation, l’unité de soins, le type d’emploi, le régime d’emploi, l’horaire de travail, le temps supplémentaire, l’ancienneté dans l’hôpital, la taille de l’hôpital et le revenu de l’employé. Les données ont été recueillies dans 15 formations sanitaires publiques réparties dans six régions du Cameroun, sur la période allant du 1er au 31 octobre 2008, à partir des documents officiels émanant du gouvernement et des hôpitaux. Les analyses statistiques comportaient des analyses descriptives, des analyses bivariées et des analyses multivariées. Le taux de participation moyen des employés a été de 50,7%. Sur les 516 personnes qui composaient l’échantillon, 93,4% avaient eu au moins une absence au travail au mois d’octobre 2008. Le taux d’absentéisme global était de 7,2%, et variait entre 2% et 37% dans les hôpitaux. Chaque participant avait en moyenne 12 épisodes d’absences pendant cette période et la durée moyenne d’absences par participant était d’environ 13 heures et 21 minutes. La durée de l’horaire de travail, le fait de travailler dans un hôpital régional, de travailler selon un horaire fixe, d’être un personnel PPTE et de ne pas effectuer du temps supplémentaire, sont associés significativement à une plus grande fréquence des absences. La durée de l’horaire de travail, le fait d’être médecin, de travailler dans un service d’accueil et des urgences, de travailler selon un horaire fixe et d’être une femme, ont un lien significativement positif avec la durée des absences. Cet absentéisme a absorbé environ 8% de la masse salariale d’octobre 2008. On estime à environ 4 088 568 dollars US courants (2008), les dépenses consacrées par le secteur public de la santé du Cameroun à cet absentéisme en 2008, ce qui représentait approximativement 2,1% des dépenses publiques de santé. La réduction de l’absentéisme de courte durée parmi les professionnels de la santé du secteur public au Cameroun passe par l’amélioration du style de gestion des hôpitaux et l’approfondissement des recherches sur le comportement d’absence parmi ces professionnels.