Serviço de nuvem pública e sua relação com os arranjos de governança de TI e o alinhamento estratégico

Increasingly, the Information Technology (IT) has been used to sustain the business strategies, causing increased its relevance. Therefore IT governance is seen as one of the priorities of organizations at the time. The search for strategic alignment between business and IT is debated as a factor for business success, but even with that importance, usually the main business managers are reluctant to take responsibility for decisions involving IT, mainly due to the complexity of your infrastructure. Since cloud computing is being seen as an element capable of assisting in the implementation of organizational strategies, because their characteristics enable greater efficiency and agility in IT, and is considered as a new computing paradigm. The main objective of the analyze the relationship between IT governance arrangements and strategic alignment with the infrastructure as a service (IaaS) of public cloud computing. Therefore, an exploratory, descriptive and inferential was developed, with approach to the problem of quantitatively research, with descriptive survey method and cross section. An electronic questionnaire that was applied to the ISACA chapters Associates of São Paulo and the Distrito Federal, totaling 164 respondents was used. The instrument used based on the theories of Weill and Ross (2006) for array of IT governance arrangement; Henderson and Venkatraman (1993) and Luftman (2000), for maturity of the strategic alignment model; and NIST (2011 b), ITGI (2007) and CSA (2010) for infrastructure maturity as a service (IaaS) public in its essential characteristics. As regards the main results, this research proved that with public IaaS decision-making structures have changed, with a greater participation of senior executives in all five key IT decisions (IT governance arrangement array) including more technical decisions as architecture and IT infrastructure. With increased participation of senior executives the decrease was also observed in the share of IT specialists, characterizing the decision process with the duopoly archetype (shared decision). With regard to strategic alignment, it was observed that it changes with cloud computing, and organizations with public IaaS, a maturity of strategic alignment with statistically significant and greater difference when compared to organizations without IaaS. The maturity of public IaaS is at the intermediate level (level 3 - "defined process"), with the elasticity and measurement achieved level 4 - "managed and measurable" It was also possible to infer in organizations with public IaaS, there are positive correlations between the key decisions and the maturity of IaaS, especially at the beginning, architecture and infrastructure, and the archetypes involving senior executives and IT specialists. In the correlation between the maturity and mature strategic alignment of public IaaS therefore the higher the strategic alignment, the greater the maturity of the public IaaS and vice versa.

Agent-K: An Integration of AOP & KQML

Postprint

(Table 1) Boron concentration and d11B values of interstitial water from IODP Holes 308-U1319A, U1320A, U1322B and U1324B

The Integrated Ocean Drilling Program Expedition 308 (IODP308) drilled normal-pressured sediments from the Brazos-Trinity Basin IV and over-pressured sediments from the Ursa Basin on the northern slope of the Gulf of Mexico. The interstitial water samples from the normal-pressured basin show B concentrations and B isotopic compositions ranging from 255 to 631 µM (0.6 to 1.5 times of seawater value) and from +29.1 to +42.7 per mil (relative to NIST SRM 951), respectively. A wider range is observed both for B concentrations (292 to 865 µM, 0.7 to 2.1 times of seawater value) and d11B values (+25.5 to +43.2 per mil) of the interstitial water in the over-pressured basin. The down-core distribution of B concentrations and d11B values in the interstitial waters are sensitive tracers for assessing various processes occurring in the sediment column, including boron adsorption/desorption reactions involving clay minerals and organic matter in sediments as well as fluid migration and mixing in certain horizons and in the sediment column. In the normal-pressured basin adsorption/desorption reactions in shallow sediments play the major role in controlling the B content and B isotopic composition of the interstitial water. In contrast, multiple processes affect the B content and d11B of the interstitial water in the over-pressured Ursa Basin. There, the stratigraphic level of the maxima of B and d11B correspond to seismic reflectors. The intruded fluids along the seismic reflector boundary from high to low-topography mix with local interstitial water. Fluid flow is inferred in the Blue Unit (a coarse sandstone layer, connecting the high- to low-pressured region) from the freshening of interstitial water in Ursa Basin Site U1322, and upward flow by the overpressure expels fluid from the overburden above the Blue Unit.

Nd isotopes an geochemistry of bulk deep sea sediments of the Atlantic Ocean

Nd isotopes preserved in fossil fish teeth and ferromanganese crusts have become a common tool for tracking variations in water mass composition and circulation through time. Studies of Nd isotopes extracted from Pleistocene to Holocene bulk sediments using hydroxylamine hydrochloride (HH) solution yield high resolution records of Nd isotopes that can be interpreted in terms of deep water circulation, but concerns about diagenesis and potential contamination of the seawater signal limit application of this technique to geologically young samples. In this study we demonstrate that Nd extracted from the > 63 µm, decarbonated fraction of older Ocean Drilling Program (ODP) sediments using a 0.02 M HH solution produces Nd isotopic ratios that are within error of values from cleaned fossil fish teeth collected from the same samples, indicating that the HH-extractions are robust recorders of deep sea Nd isotopes. This excellent correlation was achieved for 94 paired fish teeth and HH-extraction samples ranging in age from the Miocene to Cretaceous, distributed throughout the north, tropical and south Atlantic, and composed of a range of lithologies including carbonate-rich oozes/chalks and black shales. The strong Nd signal recovered from Cretaceous anoxic black shale sequences is unlikely to be associated with ferromanganese oxide coatings, but may be derived from abundant phosphatic fish teeth and debris or organic matter in these samples. In contrast to the deep water Nd isotopic signal, Sr isotopes from HH-extractions are often offset from seawater values, suggesting that evaluation of Sr isotopes is a conservative test for the integrity of Nd isotopes in the HH fraction. However, rare earth elements (REE) from the HH-extractions and fish teeth produce distinctive middle REE bulge patterns that may prove useful for evaluating whether the Nd isotopic signal represents uncontaminated seawater. Alternatively, a few paired HH-extraction and cleaned fish teeth samples from each site of interest can be used to verify the seawater composition of the HH-extractions. The similarity between isotopic values for the HH-extraction and fish teeth illustrates that the extensive cleaning protocol applied to fish teeth samples is not necessary in typical, carbonate-rich, deep sea sediments.

Energy levels and radiative rates for Cr-like Cu VI and Zn VII

Energy levels and radiative rates (. A-values) for transitions in Cr-like Cu VI and Zn VII are reported. These data are determined in the quasi-relativistic approach (QR), by employing a very large configuration interaction (CI) expansion which is highly important for these ions. No radiative rates are available in the literature to compare with our results, but our calculated energies are in close agreement with those compiled by NIST and other available theoretical data, for a majority of the levels. The A-values (and resultant lifetimes) are listed for all significantly contributing E1, E2 and M1 radiative transitions among the energetically lowest 322 levels of each ion.

Energy levels and radiative rates for transitions in Cr-like Co IV and Ni V

We report calculations of energy levels and radiative rates (A-values) for transitions in Cr-like Co IV and Ni V. The quasi-relativistic Hartree-Fock (QRHF) code is adopted for calculating the data although grasp (general-purpose relativistic atomic structure package) and flexible atomic code (fac) have also been employed for comparison purposes. No radiative rates are available in the literature to compare with our results, but our calculated energies are in close agreement with those compiled by NIST for a majority of the levels. However, there are discrepancies for a few levels of up to 3%. The A-values are listed for all significantly contributing E1, E2 and M1 transitions, and the corresponding lifetimes reported, although unfortunately no previous theoretical or experimental results exist to compare with our data.

Benchmarking a modified version of the civ3 nonrelativistic atomic-structure code within Na-like-tungsten R -matrix calculations

In this work we explore the validity of employing a modified version of the nonrelativistic structure code civ3 for heavy, highly charged systems, using Na-like tungsten as a simple benchmark. Consequently, we present radiative and subsequent collisional atomic data compared with corresponding results from a fully relativistic structure and collisional model. Our motivation for this line of study is to benchmark civ3 against the relativistic grasp0 structure code. This is an important study as civ3 wave functions in nonrelativistic R-matrix calculations are computationally less expensive than their Dirac counterparts. There are very few existing data for the W LXIV ion in the literature with which we can compare except for an incomplete set of energy levels available from the NIST database. The overall accuracy of the present results is thus determined by the comparison between the civ3 and grasp0 structure codes alongside collisional atomic data computed by the R-matrix Breit-Pauli and Dirac codes. It is found that the electron-impact collision strengths and effective collision strengths computed by these differing methods are in good general agreement for the majority of the transitions considered, across a broad range of electron temperatures.

Rahoitusmallit kehittyvien talouksien yrityksissä Kiinaan painottuen

Tämän kandidaatintyön tavoitteena on kartoittaa kirjallisuustyönä kehittyvien talouksien yritysten rahoitusmalleja. Työssä esitellään kirjallisuudessa esiintyviä rahoitusmalleja sekä tarkastellaan, mitkä näistä ovat käytössä BRIC-maihin kuuluvan Kiinan markkinoilla. Lopuksi työssä tarkastellaan vielä esitettyjen rahoitusmallien soveltuvuutta kehittyvillä talouksilla toimiville yrityksille. Kehittyvien talouksien nopea kasvu kasvattaa uusien yrityksien määrää, mikä lisää kilpailua rahoituksen saamisessa. Tulorahoitus ja pankkilainat ovat olleet tärkeitä yrityksen toiminnan rahoituksen lähteitä, mutta tällainen rahoitusmalli ei ole enää riittävä yrityksen nopealle kasvulle. Erilaisten rahoitusmallien hyödyntäminen on lisääntynyt kehittyvissä talouksissa näiden vähennettyä rahoitukseen liittyviä sääntelyitä. Esimerkiksi pääomasijoittajien antama rahoitus, leasing ja elinkaarirahoitus ovat selvästi kasvussa kehittyvissä talouksissa. Valtioiden hallitukset tukevat yrityksiä antamalla avustuksia sekä pienempiä vakuuksia vaativilla lainoilla. Nämä valtion rahoitukset kohdistuvat kuitenkin suurelta osin korkean teknologian ja valtion kannalta strategisiin yrityksiin. Pankkitoimintaa harjoittamattomien rahoituslaitosten ja varjopankkien tarjoaman rahoituksen yleistyminen antaa myös muille yrityksille mahdollisuuden saada rahoitusta.

‘Théorie’, ‘hypothèse’, ‘modèle’ et ‘méthode’ dans le domaine de la linguistique: perspectives sémasiologique et onomasiologique

'Theory', 'hypothesis', 'model' and 'method' in linguistics: Semasiological and onomasiological perspectives The subject of this thesis is the use of generic scientific terms, in particular the four terms 'theory', 'hypothesis', 'model' and 'method', in linguistic research articles written in French and in Finnish. The thesis examines the types of scientific constructs to which these terms are applied, and seeks to explain the variation in the use of each term. A second objective of the thesis is to analyze the relationships among these terms, and the factors determining the choices made by writers. With its focus on the authentic use of generic scientific terms, the thesis complements the normative and theoretical descriptions of these terms in Science Studies and offers new information on actual writing practices. This thesis adheres to functional and usage-based linguistics, drawing its theoretical background from cognitive linguistics and from functional approaches to terminology. The research material consisted of 120 research articles (856 569 words), representing different domains of linguistics and written in French or Finnish (60 articles in each language). The articles were extracted from peer-reviewed scientific journals and were published between 2000 and 2010. The use of generic scientific terms in the material has been examined from semasiological and onomasiological perspectives. In the first stage, different usages related to each of the four central terms were analyzed. In the second stage, the analysis was extended to other terms and expressions, such as 'theoretical framework', 'approach' and ‘claim’, which were used to name scientific constructs similar to the four terms analyzed in the first stage. Finally, in order to account for the writer’s choice among the terms, a mixed methods approach was adopted, based on the results of a previously conducted questionnaire concerning the differences between these terms as experienced by linguists themselves. Despite the general ideal that scientific terms should be carefully defined, the study shows that the use of these central terms is not without ambiguity. What is understood by these terms may vary according to different conceptual and stylistic factors as well as epistemic and disciplinary traditions. In addition to their polysemy, the semantic potentials of these terms are in part overlapping. In most cases, the variation in the use of these terms is not likely to cause serious misunderstanding. Rather, it allows the researcher to express a specific conceptualization of the scientific constructs mentioned in the article. The discipline of linguistics, however, would benefit from a more elaborate metatheoretical discussion.

Johdon laskentatoimen kuukausiraportoinnin kehittäminen case-yrityksessä

Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena on tutkia johdon laskentatoimen kuukau-siraportointia ja sen kehittämistä case-yrityksen avulla. Tutkielman teoriaosuus muo-dostaa työlle sen teoreettisen viitekehyksen. Empiriaosuudessa käsiteltävä kuukausi-raportoinnin kehittäminen alkaa sen lähtötason määrittelemisellä. Tämän jälkeen tun-nistetaan prosessiin liittyviä kehitystä vaativia asioita sekä pyritään löytämään keinot näiden ongelmien ratkaisemiseksi. Tutkielmassa käytettävä empiirinen aineisto on kerätty laadullisen tutkimuksen mene-telmiä käyttäen. Tähän on kuulunut sekä työnteon havainnointia että haastatteluja. Ha-vainnointi koostui kahden kuukaudenvaihteen raportointiprosessin seuraamisesta. Siitä saatua aineistoa hyödynnettiin erityisesti raportoinnin lähtötason määrittämiseksi. Haastatteluja hyödynnettiin puolestaan prosessin ongelmakohtien tunnistamiseksi ja niiden ratkaisemiseksi. Tutkimuksesta selvisi, että case-yrityksen kuukausiraportointiprosessin lähtötilanne on yleisesti ottaen hyvä. Raportoinnille tunnistettiin kolme keskeistä päämäärää: hyvä ai-kataulutus, korkea automaation taso ja analyysin hyödynnettävyys. Koska kuukausira-portointi on jatkuvasti kehittyvä prosessi, on siinä aina jotain parannettavaa. Tutkimuk-sesta nousikin kolme keskeistä raportointiprosessin kehittämiskohdetta: aikataulutuk-sen ja talousosaston sisäisen kommunikaation haasteet, raportointityökalut sekä tie-don tiedon analyysin ja yksiköiden välisen kommunikaation haasteet. Näistä jokaiseen löydettiin konkreettisia parannusehdotuksia, joita case-yritys voi hyödyntää raportoin-tiprosessin päämäärien saavuttamiseksi.

Esineiden internetin verkkostandardit älykodissa

Tutkielman tavoitteena on esitellä esineiden internetin kokonaisuutta ja tutkia siellä käytettäviä langattomia verkkostandardeja sekä niiden käyttöä älykodissa. Esineiden internetin soveltamisalueet jakautuvat älykodin, teollisuuden ja yhteiskunnan osa-alueisiin. Näistä älykotia käsitellään tutkielmassa tarkemmin. Työssä selvitetään, mitkä ovat esineiden internetin yleisimmät langattomat verkkostandardit ja niiden ominaisuudet. Lisäksi selvitetään, mistä osista älykoti koostuu, mitkä ovat soveltamisalueet ja miten älykoti toimii. Vertailukohteina käytetään kahden suuren elektroniikkavalmistajan, Samsungin ja LG:n, älykotiratkaisuja. Tutkielmassa esitellään esineiden internetin määritelmä, sen historiaa ja käyttökohteita, jotta saadaan yleiskuva esineiden internetin kokonaisuudesta. Tämän jälkeen syvennytään langattomiin verkkostandardeihin, jotka ovat keskeisesti käytössä esineiden internetissä. Kyseiset verkkostandardit ovat Bluetooth, Bluetooth Low Energy, NFC, Wi-Fi, Zigbee ja 6LoWPAN. Lopuksi käsitellään älykotia ja sen ominaisuuksia. Samalla tutkitaan Samsungin ja LG:n älykotilaitteita ja pohditaan niiden toimivuutta. Lisäksi pohditaan verkkostandardien käyttöä älykodeissa sekä esineiden internetin ja älylaitteiden vaikutuksia ihmisiin. Lopputuloksena todetaan, että Wi-Fi, Bluetooth ja Zigbee ovat yleisimmät älykodin verkkostandardit ja että ainoastaan yksi verkkostandardi ei tällä hetkellä riitä monipuolisen älykodin kaikkia toimintoja varten. Vertailussa huomataan Samsungin älykotiratkaisun olevan kehityksessä LG:tä edellä.

Big datan hyödyntäminen markkinointiviestinnän kohdentamisessa, Case S-Pankin mobiiliverkkopankki

Tiedon hyödyntäminen on yhä merkittävämmässä osassa markkinoinnin perustehtävien toteuttamisessa. Tiedon avulla asiakkaiden tarpeita saadaan tunnistettua paremmin ja niihin voidaan vastata tehokkaammin. Lisäksi erityisesti viimevuosien teknologinen kehitys on parantanut tiedon hyödyntämismahdollisuuksia markkinoinnissa merkittävästi. Tämä tutkielma käsittelee uudenlaista tiedon hyödyntämistä markkinointiviestinnässä. Työssä tutkitaan tiedon kehityksen uutta aikakautta, big dataa, joka vaikuttaa erityisesti markkinointiviestinnän kohdentamisen kehittymiseen. Kohdentamisen kanavana tutkielmassa tarkastellaan mobiiliverkkopankkia, mistä syystä markkinointiviestinnän tutkiminen on rajattu työssä käsittämään lähinnä asiakaspalvelun sekä mainonnan. Tutkielman tarkoituksena on vastata kysymykseen: Mitkä ovat big datan tuomat mahdollisuudet ja haasteet markkinointiviestinnän kohdentamisessa mobiiliverkkopankissa? Vastaus tähän tutkimuskysymykseen muodostetaan kahden osakysymyksen avulla: Mitä mahdollisuuksia ja haasteita big data tuo markkinointiviestinnän kohdentamiseen? Millainen markkinointiviestinnän kohdentamisen kanava on mobiiliverkkopankki? Tutkimuskysymykseen vastattiin sekä tutkielman teoriaosassa toteutetun teoreettis-käsitteellisen aikaisemman tutkimuksen läpikäynnin että erillisen empiirisen tapaustutkimuksen avulla. Laadullinen tapaustutkimus suoritettiin teemahaastatteluina S-Pankin mobiiliverkkopankkiin, Smobiiliin, liittyen. Teemahaastatteluissa haastateltiin seitsemää asiantuntijaa sekä kahta S-mobiilin käyttäjää. Tutkielman teoriaosassa tuli ilmi, että big datan avulla kuluttaja on mahdollista tuntea kokonaisuudessaan paremmin, mikä parantaa perinteisiä sekä tarjoaa myös täysin uusia markkinointiviestinnän kohdentamisen keinoja. Näiden kautta on mahdollista vaikuttaa yrityksen kilpailuetuun. Teoriaosuudessa todettiin big datan tuomien haasteiden liittyvän ilmiön uutuuteen ja tuntemattomuuteen, tiedonhallintaan sekä yritysten ulkopuolelta tuleviin haasteisiin koskien yksityisyydensuojaa, kuluttajien mielipiteitä sekä erilaisia määrättyjä rajoitteita. Tapaustutkimuksen tulokset erosivat näistä löydöksistä ainoastaan haasteiden tärkeyden painotuksissa: suurimpana tiedonhallintaan liittyvänä haasteena empiirisessä tutkimuksessa tuli esiin teknologioiden tarve tutkielman teoriaosuudessa ilmenneen asiantuntijuuden tarpeen sijaan. Lisäksi ulkoisia haasteita ei koettu merkittävinä haasteina empiirisessä tutkimuksessa. Tapaustutkimuksen tulokset tukivat tutkielman teoriaosuudessa muodostettua kuvaa mobiiliverkkopankista markkinointiviestinnän kohdentamisen kanavana: se on henkilökohtainen pankkisovellus, jonka avulla tarkasti tunnettu asiakas voidaan tavoittaa suojatussa ympäristössä tehokkaasti, ajasta ja paikasta riippumatta. Mobiiliverkkopankkia käytetään oletettavasti päämääräkeskeisesti, mutta mahdollisesti myös osittain viihdykkeellisesti sekä ajankulutustarkoituksiin. Lisäksi sovelluksen sisällä on mahdollista saada asiakkaan jakamaton huomio, jota älypuhelimen erilaiset käyttötilanteet voivat kuitenkin käytännössä häiritä. Mobiiliverkkopankin kautta toteutetun markkinointiviestinnän kohdentamisen hyväksyttävyyteen voitaneen vaikuttaa luvan pyytämisen, pull-tyyppisen mainonnan, viestinnän hyödyllisyyden sekä viestivän yrityksen brändin luotettavuuden kautta. Tutkielman aihepiiri on vielä hyvin tuore ja muuttuva, mistä syystä siihen liittyvät ilmiöt ja termit ovat osittain vakiintumattomia sekä hankalasti hahmotettavissa. Tämä tuo esiin tarpeellisia jatkotutkimusmahdollisuuksia liittyen esimerkiksi big data -termin käsiteanalyyttiseen tutkimiseen. Jatkotutkimusta olisi hyödyllistä suorittaa myös koskien big datan ja mobiiliverkkopankin avulla toteutetun kohdentamisen

3D-grafiikan selaintekniikat, erikoistapauksena karttasovellukset

Harava on karttapohjainen kyselypalvelu, jonka avulla voidaan kerätä tietoa erilaisista kyselykohteista. Harava-kyselypalvelussa kyselyihin voidaan vastata muun muassa tekstikentillä, monivalinnoilla ja merkitsemällä alueita ja pisteitä karttapohjaan. Tutkielman tavoitteena oli löytää Harava-kyselypalvelun 2D-karttojen rinnalle 3D-karttavaihtoehto. Aluksi tutkittiin, mitä eri vaihtoehtoja löytyy 3D-komponenttien esittämiseen selaimessa. Tutkituista vaihtoehdoista parhaimmaksi tähän tarkoitukseen osoittautui WebGL-kirjasto. WebGL-kirjaston käyttö suoraan osoittautui vaikeaksi, joten etsittiin rajapintaa, jonka avulla WebGL-kirjaston käyttö helpottuisi. Käsittelyyn otettiin karttapalveluita sekä 3D-mallien esittämiseen tarkoitettuja JavaScript-kirjastoja, jotka käyttävät WebGL-kirjastoa rajapinnan kautta. Näistä sopivimmaksi osoittautui Cesium. Cesium on JavaScript-kirjasto, jonka avulla voidaan toteuttaa 2D-kartta ja 3D-karttapallo sekä upottaa karttapohjaan 3D-elementtejä.

Tanniinien ja proteiinien välisen vuorovaikutuksen tutkiminen isotermisen titrauskalorimetrian avulla

Tanniinit ovat kasvien polyfenolisia sekundäärimetaboliitteja. Kasvikunnassa yleisimpiä näistä ovat kondensoituneet tanniinit ja harvinaisimpia florotanniinit, joita tavataan vain ruskolevissä. Hydrolysoituvat tanniinit ovat rakenteeltaan monimutkaisimpia ja ne jaotellaan edelleen kolmeen alaluokkaan: yksinkertaisiin galloyylihappojohdannaisiin, gallotanniineihin ja ellagitanniineihin. Tanniinit ovat biologisesti aktiivisia yhdisteitä, jotka vaikuttavat kasvin ravintoarvoon ja voivat olla terveydelle hyödyllisiä tai haitallisia. Biologisen aktiivisuuden uskotaan johtuvan toisaalta tanniinien kyvystä saostaa proteiineja vesiliuoksista neutraaleissa ja happamissa olosuhteissa ja toisaalta myös niiden oksidatiivisesta aktiivisuudesta neutraaleissa tai emäksisissä olosuhteissa. Isotermisen titrauskalorimetrian, ITC:n, avulla kyetään mittaamaan tanniinien ja proteiinien välisen vuorovaikutuksen reaktiolämpö ja määrittämään kyseiselle reaktiolle sen termodynaamiset parametrit. Tässä työssä luotiin katsaus ITC:n hyödyntämiseen tanniinitutkimuksessa. ITC:n käyttö on yleistynyt erityisesti viimeisen vuosikymmenen aikana, mutta tutkimuksissa on pääasiassa käytetty yhdisteseoksia puhtaiden tanniinien asemesta. Kokeellisen osan tavoitteena oli selvittää puhdistettujen ellagitanniinien affiniteetti kahteen erityyppiseen proteiiniin, globulaariseen naudan seerumin albumiiniin, BSA, ja kuitumaiseen proliinirikkaaseen gelatiiniin, ITC:n avulla. Tutkitut ellagitanniinit olivat monomeereja, dimeerejä, sekä pidempiä oligomeerejä. Erityisenä kiinnostuksen kohteena olivat pienet eroavaisuudet ellagitanniinien rakenteissa ja näiden vaikutus proteiiniaffiniteettiin. ITC on erinomainen työkalu selvitettäessä tanniinin ja proteiinin rakenteen vaikutusta niiden väliseen vuorovaikutukseen. Gelatiinilla on suurempi affiniteetti tanniineihin. Todennäköisesti tämä johtuu sen konformationaalisesti taipuisasta rakenteesta, mutta myös sen sisältämien proliinitähteiden suuresta osuudesta. Tanniinin rakenteen ollessa joustava, proteiinin rakenteella on vähemmän vaikutusta ja tällaisilla tanniineilla on suurempi affiniteetti globulaarisiin proteiineihin kuten BSA:han. Lisäksi kooltaan suuremmat tanniinit sitoutuvat proteiineihin hanakammin, sillä ne voivat vuorovaikuttaa samanaikaisesti useamman sitoutumiskohdan kanssa.

”En mä aluks kuvitellukaan et siit tulee mitään, niin se on mun mielest niinko paras työ mitä oon tehny tähän asti” Yrittäjämäinen pedagogiikka käsityön opetuksessa: 7. luokkalaisten riskin ottaminen käsityöprosessin aikana.

Käsityöoppiaine sekä sille ominainen toiminnallinen ja vuorovaikutteinen oppimisympäristö tarjoavat erinomaiset puitteet yrittäjyyskasvatuksen toteuttamiseen. Käsityöoppiaineen sekä yrittäjyyskasvatuksen tavoitteet, sisällöt ja toimintatavat ovat yhteneviä. Yrittäjyydessä sekä elämässä ylipäätään yksi olennainen ominaisuus on kyky ottaa riskejä. Käsitöiden tekeminen on luovaa toimintaa, johon riskin ottaminen liittyy olennaisesti. Tässä tutkielmassa tarkastellaan oppilaiden kokonaiseen käsityöprosessiin liittyviä riskinottotilanteita Ristimäen (2004) yrittäjyyteen liittyvien taloudellisen, psykologisen ja sosiaalisen riskin luokittelun näkökulmasta. Tutkielmassa luodaan omat määritelmät edellä mainituille riskeille käsityöprosessissa, koska aiempia määritelmiä ei ole saatavilla. Tutkielmassa selvitetään, millaisia riskinottotilanteita oppilaat kohtaavat käsityöprosessinsa eri vaiheissa, ja voidaanko riskinottotilanteista erottaa taloudelliset, psykologiset ja sosiaaliset riskit. Lisäksi tutkitaan eroaako oppilaiden riskin ottaminen ryhmässä, jossa käsityön opetus on järjestetty yrittäjämäistä pedagogiikkaa noudattaen verrattuna ryhmään, jonka opetuksessa yrittäjämäistä pedagogiikkaa ei ole huomioitu, ja mikäli eroja on, niin millaisia ne ovat. Tutkimusaineistona on kaksi eri aineistoa: ensimmäinen on Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen Rauman yksikön tutkimushankkeessa vuonna 2013 kerätty haastatteluaineisto 7. luokkalaisten oppilaiden tekstiilityön ja teknisen työn opetusjaksoilta. Toinen aineisto on kerätty keväällä 2016 7. luokkalaisten oppilaiden oppimispäiväkirjateksteinä tekstiilityön opetusjaksolta, jossa opetus toteutettiin yrittäjämäistä pedagogiikkaa noudattaen. Tutkimusaineistot analysoidaan käyttäen teoriasidonnaista sisällönanalyysia. Edellä mainitut Ristimäen (2004) riskin luokittelut ohjaavat analyysia. Tulokset osoittavat, että oppilaat kohtaavat kaikissa käsityöprosessin vaiheissa riskinottotilanteita, joissa he joko ottavat riskejä tai välttävät niiden ottamista. Suunnitteluvaiheessa riskinottotilanteet liittyivät päätöksentekoon valmistettavasta tuotteesta sekä valmistustekniikasta. Valmistusvaiheessa riskinottotilanteina korostuivat työn aloittaminen sekä työvaiheissa eteneminen. Arviointivaiheessa riskinottotilanteet liittyivät sosiaalisen ympäristön reaktioihin omaa valmista tuotetta kohtaan. Osoittautui, että näistä riskinottotilanteista on mahdollista erottaa taloudellisia, psykologisia ja sosiaalisia riskejä. Tämän tutkielman tulosten perusteella yrittäjämäisellä pedagogiikalla ei ole merkittävästi yhteyttä siihen, miten oppilaat riskin ottamiseen suhtautuvat. Erot, joita oppilaiden riskin ottamisessa ilmeni, liittyivät opetuksen toteuttamisen menetelmää enemmän oppilaiden valmistamaan tuotteeseen ja sen valmistustekniikkaan.