Loma- ja kokoushotellin energiaratkaisujen kartoitus

Jatkuvasti kohoava energian hinta pakottaa kuluttajaa miettimään energiankulutuksen vähentämistä tai energian tuottamista vaihtoehtoisilla menetelmillä. Etenkin sähkölämmitteiset rakennukset joutuvat ahtaalle lämmitysenergian muodostaessa yli puolet sähkölaskusta ja sähkön hintojen kohotessa jatkuvasti. Tässä kandidaatintyössä paneudutaan ongelmaan esimerkkikohteen, Lappeenrannassa sijaitsevan loma- ja kokoushotelli Marjolan vuonna 1988 rakennetun päärakennuksen Marjohovin kautta. Työssä on tavoitteena kartoittaa Marjohovin energiankulutusta ja ratkaisuja sen tehostamiseksi. Rakennuksessa on keittiö, ravintolasali ja 12 majoitushuonetta.

Strategia akateemisena kysymyksenä

Referee-artikkeli

Strategian käsitteen strateginen merkitys

Referee-artikkeli

Monesti syntynyt legenda

Kirjallisuusarvostelu

Keskeneräinen Marx

Kirjallisuusarvostelu

Eri kerroksista samaan koulunpenkkiin

Kirjallisuusarvostelu

Virtual technology and haptic interface solutions for design and control of mobile working machines

Commercially available haptic interfaces are usable for many purposes. However, as generic devices they are not the most suitable for the control of heavy duty mobile working machines like mining machines, container handling equipment and excavators. Alternative mechanical constructions for a haptic controller are presented and analysed. A virtual reality environment (VRE) was built to test the proposed haptic controller mechanisms. Verification of an electric motor emulating a hydraulic pump in the electro-hydraulic system of a mobile working machine is carried out. A real-time simulator using multi-body-dynamics based software with hardware-in-loop (HIL) setup was used for the tests. Recommendations for further development of a haptic controller and emulator electric motor are given.

Tuoteideoiden ja niiden innovaatiopotentiaalin arviointi pääomasijoittajan näkökulmasta

Tässä tutkimuksessa selvitetään, miten pääomasijoittajat arvioivat tuoteideoita sekä niiden potentiaalisuutta kehittyä innovaatioiksi. Tutkimusongelmaa lähestytään kolmen osaongelman kautta: 1. Millaisia prosesseja, menetelmiä tai käytäntöjä pääomasijoittajilla on tuoteideoiden arviointiin; 2. Millaisia innovaation tekijöitä, komponentteja tai attribuutteja pääomasijoittajat huomioivat tuoteideaa arvioidessaan; 3. Millaisia tekijöitä pääomasijoittajat huomioivat tuoteidean innovaatiopotentiaalin arvioinnissa, ja kuinka tärkeitä nämä tekijät ovat. Tutkimusongelman selvittämiseksi ja ymmärtämiseksi kuvataan innovaatio -käsite: mitä on innovaatiotoiminta, millainen on innovaatioprosessi ja miten ideasta edetään kohti tuotetta ja mahdollista innovaatiota. Potentiaalisten ideoiden rahoitusta tarkastellaan sekä yleisellä tasolla että pääomasijoittajien näkökulmasta. Pääomasijoittamisen historia, sijoitusmotiivit sekä pääomasijoitusprosessi selvitetään. Lisäksi selvitetään tuoteinnovaation tekijät, jotka tässä tutkimuksessa ovat syötteet, prosessit ja tuotokset. Tutkimukseen liittyvä tiedonkeruu suoritettiin verkkokyselynä keväällä 2013. Tutkimus oli kokonaistutkimus, ja kyselylomake lähetettiin kaikille FVCA:n jäsenille (Suomen pääomasijoi-tusyhdistys ry:n varsinaiset jäsenet). Empiirisessä osiossa selvitettiin pääomasijoittajien taus-tatietojen lisäksi tuoteidean arviointiin liittyviä menetelmiä ja järjestelmiä, syötteitä, prosesseja, tuotoksia sekä tuoteidean innovaatiopotentiaaliin liittyviä asioita. Pääomasijoittajia kiinnostaa eniten yritysten kasvuvaiheen rahoitus ja toimialoista teollisuus sekä energia. Tuoteideoita ja niiden innovaatiopotentiaalia arvioidaan useiden eri tekijöiden perusteella, mutta vakiintuneita ja kiinteitä arviointimenetelmiä tai -prosesseja on harvalla yrityksistä.

Epävirallinen organisaatio perusyksikössä

Tutkimuksessa tutkitaan ensimmäisiä kertoja Suomessa epävirallista organisaatiota ja sen esiintymistä perusyksikössä. Ryhmiä ja niiden välisiä suhteita on puolustusvoimissa tutkittu aiemmin vain varusmiesten, reserviläisten ja rauhanturvajoukon keskuudessa. Tutkimuksen kohteena on kaksi maavoimien perusyksikköä ja niiden peruskoulutettu henkilökunta. Tutkimuksessa epävirallista organisaatiota lähestytään teoreettisesti ja käsitellään tutkimuksen kannalta oleellisimmat käsitteet. Tutkimuksen empiirinen osa koostuu sosiometrisestä mittauksesta sekä haastatteluista. Tutkimus on epävirallisen organisaation esiintymisen ja muodostumisen kartoittamista. Tutkimus käsittelee vain tutkimuksessa mukana olleita perusyksiköitä, ja tulokset eivät ole yleistettävissä. Tutkimus on luonteeltaan kuvaileva ja selittävä. Tutkimusmenetelmänä on sosiometrinen mittaus sekä puolistrukturoitu teemahaastattelu. Tutkimuskysymykset on laadittu vastaamaan tässä tutkimuksessa esiin tuleviin näkyvimpiin käyttäytymismuotoihin, tapahtumiin, uskomuksiin ja prosesseihin. Tämän työn tutkimusongelmat ovat: Millaisia epävirallisia ryhmiä ja ihmisten välisiä suhteita esiintyy tutkimuksen kohteena olevissa perusyksiköissä sosiometristen mittausten perusteella? Miten epäviralliset ryhmät ovat määräytyneet? Esiintyykö epävirallisia johtajia ja miten he määräytyvät? Miten havaitut epäviralliset ryhmät vaikuttavat työskentelyyn tutkimuksen kohteena olleissa perusyksiköissä? Tutkimuksessa havaittiin, että perusyksikön henkilökunnan keskuudesta pienryhmiä syntyy herkimmin kaverisuhteiden, harrastusten, ikäryhmien ja kurssitoveruuden perusteella. Tällaiset ryhmät ovat enimmäkseen kahden tai kolmen henkilön muodostamia eivätkä haittaa organisaation toimintaa. Kaverisuhteilla ei näyttäisi olevan suurta merkitystä, kun yksikössä valitaan mieluisia työpareja. Perusyksiköissä pyritään tukemaan vanhempia kouluttajia nuorempien tutorina ja epävirallisena johtajana. Lisäksi perusyksiköissä käytetään paljon hyväksi kaverisuhteita. Niiden avulla hoidellaan paljon päivittäisiä asioita ja samalla pyritään helpottamaan omaa työntekoa. Pienryhmät näyttelevät henkilökunnan keskuudessa melko suurta osaa, mutta niiden olemassaoloa ei yksiköissä välttämättä osata hahmottaa. Epävirallista organisaatiota käytetään paljon hyödyksi päivittäisissä töissä, mutta hyödyntäminen ei ole kuitenkaan systemaattista.