Kaakkois-Suomen metsäklusterin innovatiiviset kehittämisprosessit

Avoin globaali liiketoimintaympäristö tuo jatkuvasti uusia haasteita metsäteollisuudelle ja sitä kautta koko metsäklusterille, ja kilpailussa menestyminen edellyttää proaktiivista lähestymistapaa. Diplomityön tarkoituksena on kartoittaa metsäklusterin tulevaisuudennäkymiä sekä esittää näkemyksiä ja ajatuksia siitä, miten Kaakkois-Suomen osaamiskeskus (Koske) voisi jatkossa omalta osaltaan edesauttaa Kaakkois-Suomen metsäklusterin edellytyksiä menestyä globaalissa kilpailussa. Työssä on hyödynnetty skenaariomenetelmää, jonka tuloksena syntyi metsäklusterin skenaarionelikenttä. Tutkimus toi esille myös näkemyksiä siitä, mitä skenaarionelikentän skenaarioista Kaakkois-Suomessa tulisi lähteä aktiivisesti tavoittelemaan, ja millaisia toimenpiteitä tämä edellyttää. Kun perinteiset kilpailuedun lähteet murentuvat, ja tuotanto sekä kysyntä siirtyvät yhä enemmän nouseville talousalueille, on toimintatavoissa tapahduttava merkittäviä muutoksia. Tavoiteltava skenaario mahdollistaa pääsyn uusille kasvumarkkinoille innovatiivisuuden ja asiakaslähtöisyyden kautta sekä edellyttää tehokkaamman metsäklusteria tukevan innovaatioketjun rakentamista, eli panostusta alueelliseen innovaatioympäristöön. Mallissa tuetaan pienten, innovatiivisten, yritysten alkutaivalta tarjoamalla niille tukea, osaamista ja rahoitusta. Innovaatioympäristön kehittäminen voisi tapahtua laajan alueellisen ohjelman avulla. Kuitenkin myös pienemmillä kehityshankkeilla on tärkeä merkitys päämäärien saavuttamisessa.

ICT-alan yrittäjyyden alueellinen edistäminen CASE: Etelä-Karjala

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää syy siihen, miksi Etelä-Karjalassa syntyy vähemmän uusia ICT-alan yrityksiä, kuin mihin on edellytyksiä. Tutkimusmetodologia oli toiminta-analyyttinen ja sen empiirinen osuus muodostettiin avoimien teemahaastatteluiden avulla. Haastatellut olivat alueen ICTalan päättäjiä ja heitä oli yhteensä 28. Merkittävimpinä syinä siihen, että korkeakoulun, ammattikorkeakoulun ja teknologiakeskuksen olemassaolosta huolimatta maakuntaan syntyy varsin vähän uusia ICT-alan yrityksiä, nähtiin olevan negatiivinen ilmapiiri ja kateus yrittäjyyttä kohtaan, lähimarkkinoiden pieni koko sekä maakunnallisen yhteistyön puuttuminen ICT-alalla. Kehittämisalueina nousivat esiin koulutus, alueellinen yhteistyö, yritysyhteistyö, infrastruktuurin kehittäminen, tutkimus- ja tuotekehitys sekä alueen markkinointi. Ohjeeksi ICT-alan yrittäjyyden edistämiseksi Etelä-Karjalassa tutkimuksessa annettiin laajan yhteisen tahdon aikaansaaminen ja resurssien kohdentaminen jollekin valitulle ICT-alan osa-alueelle tavoitteena synnyttää alueelle kansainvälisesti merkittävä osaamiskeskittymä.

Tukiverkosto yrityksen perustamisessa. Case loviisalaiset yrittäjät

Tavoitteena tutkimuksessani oli saada selville, mistä pienen kaupungin uudet pienyrittäjät hakevat ja saavat neuvoja yrityksen perustamisvaiheissa. Olen myös kartoittanut yrittäjän perustamispäätöksen taustaa ja idean lähdettä. Tutkimukseni alkoi kyselylomakkeen lähettämisellä koko tutkimuksen kohdejoukolle. Tutkimusongelman hahmotuttua valitsin tutkimustavaksi teemahaastattelun. Haastattelin yhteensä yhdeksää uutta yrittäjää vuosilta 1998 ja 1999. Kohderyhmä koostui eri sukupuolta olevista ja eri ikäisistä henkilöistä. Yleisesti ottaen yrittäjien tukiverkostot olivat melko laajoja. Neuvoja haettiin ahkerimmin uusyrityskeskuksesta ja kirjanpitäjiltä. Perheellä ja tuttavilla on myös roolinsa tukiverkostossa. Näyttäisi siltä, että nuoremmat yrittäjät ovat ahkerampia neuvojen kyselijöitä kuin vanhemmat. Tutkimuksen tulosten valossa näyttäisi siltä, että uusi yrittäjä saa tarvitsemansa tuen ja avun

Yrittäjyysintentiosta yrittäjäksi - vai yrittäjyydestä luopujaksi?

Tutkielman tavoitteena on syventää käsitystä yrittäjäksi ryhtymisestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Tutkielmassa on tutkittu yrittäjyyttä, yrittäjäksi ryhtymisen prosessia ja yrittäjäkoulutusta. Tutkielmassa tarkastellaan yrittäjäkurssin käyneitä henkilöitä, joista osa on perustanut yrityksen, mutta osa luopunut yrittäjyysintentiostaan yrittäjäksi ryhtymisen prosessin aikana. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen. Tutkielmassa on teemahaastatteluilla selvitetty, minkälainen on yrittäjäksi ryhtyvän päätöksentekoprosessi, mitkä tekijät korostuvat päätöksentekoprosessissa yrittäjäksi ryhtyneillä ja aiotusta yrittäjyydestä luopuneilla, sekä mikä on ollut koulutuksen vaikutus yrittäjyysprosessissa. Tutkimuksessa on haastateltu yhtätoista Lappeenrannan seudun Yrittäjyysprojektin yrittäjäkurssin käynyttä henkilöä. Näiden haastatteluiden pohjalta on luotu tarinat jokaisesta henkilöstä. Päätöksentekoprosessit vaihtelivat tapauskohtaisesti sekä ajan että intensiteetin suhteen. Haastatelluista yrittäjiksi ryhtyneillä korostuivat tilannetekijät, kuten työttömyys ja työtyytymättömyys yrittäjyyteen ajaneina tekijöinä. Henkilötekijöistä esille nousivat sisäisen hallinnan tunne ja suoriutumisen tarve. Yrittäjäkurssilla koettiin olevan tiedonsaannin kannalta suuri merkitys.

Franchisingyrittäjä–valmennus ja franchisingin tila Suomessa

Tutkielman tavoitteena oli selvittää: - Miten franchisingvalmennus eroaa klassisesta yrittäjäkoulutuksesta? - Mitä mieltä franchisingyrittäjä-valmennuksen läpikäyneet ovat valmennuksesta? - Mikä on franchisingin tila Suomessa? Yrittäjyyttä tarkasteltaessa huomiota kiinnitettiin käsitteen määrittämiseen yrittäjätypologioiden, motivaatioteorioiden ja toimintaympäristön kautta. Tutkielmassa selvitettiin myös yrittäjäksi ryhtymiseen vaikuttavia tekijöitä ja Suomen yrittäjyysaktiivisuuden tasoa. Franchisingin osalta määriteltiin eri toimintamuodot ja keskityttiin Business Format Franchising-toimintamalliin. Työssä selvitettiin myös franchisingyrittäjyyden eroja klassiseen yrittäjyyteen ja tarkasteltiin franchisingin tilaa Suomessa. Koulutuksen osalta keskityttiin tarkastelemaan aikuiskoulutusta ja vielä tarkemmin työvoimapoliittista yrittäjäkoulutusta sekä koulutuksen arviointia. Työssä tarkasteltiin myös franchisingyrittäjä-valmennusta ja sen tavoitteet käytiin myös läpi. Empiirinen tutkimus koostui 118:ta franchisingyrittäjä-valmennukseen vuosina 1998–2000 osallistuneesta henkilöstä. Tutkimus suoritettiin postikyselynä. Tutkimusaineistoa analysoitiin SPSS for Windows-tietojenkäsittelyohjelmalla ja tutkimusjoukon kuvailuun käytettiin frekvenssejä, prosenttilukuja ja ristiintaulukointia. Franchisingvalmennus ja klassinen yrittäjäkoulutus erosivat siinä vaiheessa, kun tarkasteltiin franchisingantajan ja – ottajan näkökulmaa. Franchisingyrittäjä-valmennuksessa käsiteltiin hyvinkin tarkasti sekä franchisingantajan, että – ottajan roolit, velvollisuudet ja oikeudet. Franchisingyrittäjä-valmennuksessa ei myöskään käsitelty lainkaan tuotekehitystä ja lanseerausta. Franchisingyrittäjä-valmennus oli suurimmalle osalle koulutuksen läpäisseistä positiivinen kokemus. Yhdeksän kymmenestä oli myös valmiita suosittelemaan valmennusta franchisingyrittäjyydestä kiinnostuneille henkilöille. Suomessa franchisingin kehitys on siirtymässä suvantovaiheesta uuden kasvun vaiheeseen. Uusia franchisingketjuja perustetaan ja vanhat ketjut lisäävät toimipaikkojensa määrää. Jatkossa voidaan odottaa naisyrittäjien määrän lisääntyvän, sillä uusimmat Suomeen perustetut ketjut ovat terveys- ja hoiva-alalla, jotka ovat perinteisesti naisvaltaisia aloja.

Verkostoyrittäjyys - Kouvolan pilottiprojekti

Tutkimuksen tavoitteena on tutkia miten menestyvä yritysverkosto luodaan. Tarkoituksena on perehtyä yritysten perustamisen ja verkostoitumisen teoriaan, joiden perusteella työn empiirisessä osassa analysoidaan Kouvolan seudun kuntayhtymän yrityshautomoyrityshautomon Pandoram-projektia. tutkimuksen tuloksena on tarkoitus antaa kehitysideoita kuntayhtymän yrityshautomon seuraavien vuosien projekteille. Tämä tutkimus on normatiivinen eli soveltava tutkimus, jossa käytetään survey- ja case-menetelmiä. Käytännössä se tarkoittaa Kouvolan pilottiprojektin käsittelyä haastattelemalla osallisia yrittäjiä ja työntekijöitä. Vertailuryhmänä Kouvolan verkostolle on lappeenrantalaisen teknologiakeskus Kareltekin Verkonmerkki-yritysverkosto, jonka syntytapa on ollut edellistä hitaampi luonnollinen prosessi. Lisäperspektiiviä aiheelle antaa Kymen läänin pienyrittäjille postitse tehty kysely yrittäjyydestä ja suhtautumisesta verkostoihin. Tulosten analysointi on suoritettu manuaalisesti sekä SPSS-tietokoneohjelman avulla. Yritys- ja teknologiakeskuskset stimuloivat paikallistasaon yrittäjyyttä. Kouvolan Pandoram-projekti on saanut yrittäjiksi perinteisestä yrittäjämallista poikkeavia yksilöitä ja rohkaissut verkostoitumista, vaikka itse Pandoram ei tavoitteidensa vastaisesti koskaan toimivaksi verkostoksi kehittynytkään. Mukana olleet yrittäjät saivat hautomossa alan koulutusta, loivat suhteista, saivat itseluottamusta yritystensä jatkokehitystä varten ja olivat projektiin kokonaisuudessaan tyytyväisiä, vaikka taloudelliset hyödytn Pandoramista olivatkin useimmille minimaaliset. Tutkimus osoitti, että verkostot ovat vaikeita johdettavia. Verkostoprosessia on myös vaikea kontrolloida, vaikka sitä voikin hautomon avulla nopeuttaa, sillä kaikista tärkeintä verkoston luomisessa on yrittäjien keskinäiset suhteet ja luottamus toisiinsa.

Sosiaalisen verkkosivun liiketoimintasuunnitelma ja toteutus

Tässä insinöörityössä tutustuttiin sosiaalisen median liiketoimintamahdollisuuksiin ja toteutettiin kokonaisuus uuden liiketoimintamallin avulla. Ajatus sosiaalisesta liikuntasivustosta lähti omasta mielenkiinnosta liikuntaa sekä tehokkaasti verkostoituvaa wwwmaailmaa kohti. Lisäksi yrittäjyys on kiinnostanut minua suuresti, jonka takia innostuin tekemään insinöörityöni yrittäjän näkökulmasta, enkä pelkästään teknisen toteuttajan näkökulmasta. Web 2.0 eli sosiaalinen media on tehnyt tuloaan muutaman vuoden ajan ja yritysten suuri kiinnostus menestystarinoita kohtaan on saanut aikaan kiinnostuksen, jolle ei näy loppua. Hyvin toteutettu sosiaalinen verkkosivu voi olla tehokas ansaintakeino sivun ylläpitäjälle, mutta usein unohdetaan syy, miksi palveluita tehdään. Ensin pitää olla ongelma, johon toteutettu palvelu tarjoaa ratkaisun. Sporttiklubi tarjoaa ratkaisun hyvien liikuntakurssien löytämiseen, liikuntatietouden jakeluun sekä liikuntaystävien kanssa toimimiseen verkossa. Työssä toteutettu verkkosivu rakennettiin käyttämällä seuraavia ohjelmointitekniikoita ja -kieliä: Ajaxia, PHP:ta, JavaScriptiä sekä tietokantana MySQL:ää. Lisäksi verkkosivulla käytettiin mahdollisimman paljon avoimen lähdekoodin toteutuksia pienentääkseni omaa työmäärää itse toteutuksessa. Liiketoimintasuunnitelma toteutettiin käyttäen valmiita ja hyväksi todettuja sisällysluettelopohjia. Suunnitelman taustatyönä tutustuin muihin samalla alalla toimiviin yrityksiin ja verkkosivuihin, joista pyrin analysoimaan työlleni tärkeät työtavat ja menetelmät. Sivusto on nähtävissä verkossa osoitteessa www.sporttiklubi.net ja on täysin toiminnallinen kokonaisuus, jonka kehitystyö tulee jatkumaan tulevaisuudessakin. Jääkin nähtäväksi, tuleeko projektini tuottamaan yhtään euroa tulevaisuudessa, mutta oppimisnäkökulmasta tämä projekti on ollut minulle lottovoitto.

Yrittäjien oppiminen ja verkostoituminen Voimaverkko- projektissa

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata pienyrittäjien verkostoitumista ja oppimista ohjatussa verkostoitumisprojektissa. Tutkimuskohteena on Voimaverkko-projekti. Case-projekti on Kiipulan ammattiopistossa toteutettu ESR-rahoitteinen kehittämisprojekti. Projektissa on ollut mukana 47 yrittäjää Kanta-Hämeen alueelta. Tutkimus on laadullinen tutkimus, jonka empiirinen osuus on kerätty kolmella menetelmällä. Projektiin osallistujat vastasivat kyselylomakkeisiin. Toisena menetelmänä käytettiin henkilökohtaisia teemahaastatteluja ja kolmantena palauteillan ryhmätyöskentelyä. Yrittäjien verkosto-osaaminen lisääntyi: yrittäjien välille syntyi sosiaalisia verkostoja ja liiketoiminnallista yhteistyötä. Projektin aikana yrittäjät oppivat uusia työskentelytapoja ja taitoja. Projekti auttoi yrittäjiä löytämään keinoja oman hyvinvoinnin parantamiseksi. Aineiston avulla on koottu yhteenveto ja tehty johtopäätöksiä, joita voidaan käyttää hyödyksi uusia projekteja kehitettäessä. Johtopäätöksissä esitetään kehittämisideoita mahdolliselle jatkohankkeelle.

Pienen perheyrityksen johtoryhmä yrittäjänä

Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää miten yrittäjyys näkyy pienen perheyrityksen johtoryhmän toiminnassa. Pyrkimyksenä on ymmärtää millaisia nämä johtoryhmät ovat. Tutkimuksessa pyritään myös selvittämään, miten nämä tiimit toimivat. Lopuksi tutkimuksen kiinnostuksen kohteena on, mitä suoritteita tiimit saavat aikaan. Tutkimuksessa on käytetty kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Tutkimus on toteutettu teemahaastatteluina valituissa pienissä perheyrityksissä. Tutkimustulokset osoittavat, että pienissä perheyrityksissä toimivat johtoryhmät ovat hyvin erilaisia koostumukseltaan. Usein niissä on samoja henkilöitä kuin hallituksessa. Heterogeeniset tiimit osoittautuivat kuitenkin toimivimmiksi. Pienissä perheyrityksissä todettiin olevan sekä johtoryhmiä että yrittäjämäisiä tiimejä. Johtoryhmä voi tuoda yritykseen uusia johtamiskäytäntöjä ja siten järkevöittää yrityksen johtamista ja kehittymistä.

Aloittavien hyvinvointialan yrittäjien yrityspalveluprosessien asiakaslähtöinen kehittäminen Etelä-Karjalassa

Tutkimus on osa Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy:n toteuttamaa Hyvinvointialan yrittäjyys -projektia. Tutkimuksen tavoit-teena on selvittää, kuinka aloittavien hyvinvointialan yrittäjien yrityspalve-luita ja toimialakohtaista neuvontaa voidaan kehittää asiakaslähtöisem-mäksi Etelä-Karjalassa. Tutkimuksen teoriaosuudessa tarkastellaan, mitä erityispiirteitä hyvinvointialan yrittäjyyteen liittyy ja mitä annettavaa prosessijohtamisen teorioilla on aloittavan hyvinvointialan yrittäjän palveluprosessin kehittämiselle. Tutkimuksen primääriaineisto on kerätty asiantuntijoiden ja yrittäjien teemahaastatteluilla sekä mallinnus- ja kehityssessioilla. Aineiston teemoittelun avulla keskeisiksi palveluprosessin kehittämiskohteiksi nousivat yrityspalveluiden markkinointi, yrittäjien heikko liiketoimintaosaaminen ja puutteellinen toimialan erityiskysymyksiin liittyvä neuvonta. Lopuksi luodun palveluprosessin tavoitetilan keskeinen viesti on, että Etelä-Karjalaan tarvitaan alaan erikoistunut toimielin, josta yrittäjä saa kokonaisvaltaista ja toimialan erityispiirteet huomioivaa apua ja jonka avulla eri toimijoiden välinen yhteistyöverkosto saadaan tiiviimmäksi.

Pk-yritysten kehittäminen työllisyyden näkökulmasta

Tämän työn tarkoituksena on hahmottaa pk-yrityksien työllistämismahdollisuuksia teollisuuden rakennemuutoksen karsiessa suurteollisuuden työpaikkoja. Tutkimuksessa selvitetään työllistämistä estäviä ja vaikeuttavia tekijöitä pk-yrityksissä sekä pyritään löytämään niihin liittyviä kehittämisehdotuksia. Tutkimus on kirjallisuuspohjainen katsaus, johon liittyy haastattelututkimus, jossa kohderyhmänä ovat julkisen sektorin edustajat ja toisena osapuolena yksityisen sektorin yrittäjät. Tutkimuksen työn pääongelmana on kartoittaa työllistämisesteitä pk-yrityksissä ja etsiä kehittämistoimenpiteitä, joilla työllistämismahdollisuuksien edistämiseksi. Lisäksi etsitään keinoja edistää yrittäjyyttä erityisesti työllisyyden näkökulmasta. Yrittäjyys ja pk-yritykset ovat voimavara, jonka kasvu- ja kehitysongelmia pienentämällä voidaan merkittävästi vaikuttaa uusien työpaikkojen syntymiseen. Työn alaongelmia ovat: irtisanomissuoja, keskitetty työmarkkinajärjestelmä ja ay-liike, työaikamääräykset, työvoimakustannukset ja paikallisen sopimisen puutteellisuus. Muita työllistämisen ongelmia ovat mm. ammattitaitoisen työvoiman saanti, työttömyysturva ja ensimmäisen työntekijän palkkaaminen. Työn lopputuloksina esitetään mm. irtisanomissuojan heikentämistä, ay-liikkeen saamista mukaan paikalliseen sopimiseen ja joustoihin, työaikamääräysten joustoja, työvoimakustannuksista verotuksen kannustavammaksi rakentamista ja sova-maksujen porrastamista pk-yrityksille oikealla tavalla ja paikallisen sopimisen vahvistamista. Lisäksi työttömyys-turvaa tulee muuttaa kannustavammaksi, ammattitaitoisen työvoiman saantia edistää ja ensimmäisen työntekijän palkkaamista on tuettava.

Pk-yritysten kehittäminen työllisyyden näkökulmasta

Tämän työn tarkoituksena on hahmottaa pk-yrityksien työllistämismahdollisuuksia teollisuuden rakennemuutoksen karsiessa suurteollisuuden työpaikkoja. Tutkimuksessa selvitetään työllistämistä estäviä ja vaikeuttavia tekijöitä pk-yrityksissä sekä pyritään löytämään niihin liittyviä kehittämisehdotuksia. Tutkimus on kirjallisuuspohjainen katsaus, johon liittyy haastattelututkimus, jossa kohderyhmänä ovat julkisen sektorin edustajat ja toisena osapuolena yksityisen sektorin yrittäjät. Tutkimuksen työn pääongelmana on kartoittaa työllistämisesteitä pk-yrityksissä ja etsiä kehittämistoimenpiteitä, joilla työllistämismahdollisuuksien edistämiseksi. Lisäksi etsitään keinoja edistää yrittäjyyttä erityisesti työllisyyden näkökulmasta. Yrittäjyys ja pk-yritykset ovat voimavara, jonka kasvu- ja kehitysongelmia pienentämällä voidaan merkittävästi vaikuttaa uusien työpaikkojen syntymiseen. Työn alaongelmia ovat: irtisanomissuoja, keskitetty työmarkkinajärjestelmä ja ay-liike, työaikamääräykset, työvoimakustannukset ja paikallisen sopimisen puutteellisuus. Muita työllistämisen ongelmia ovat mm. ammattitaitoisen työvoiman saanti, työttömyysturva ja ensimmäisen työntekijän palkkaaminen. Työn lopputuloksina esitetään mm. irtisanomissuojan heikentämistä, ay-liikkeen saamista mukaan paikalliseen sopimiseen ja joustoihin, työaikamääräysten joustoja, työvoimakustannuksista verotuksen kannustavammaksi rakentamista ja sova-maksujen porrastamista pk-yrityksille oikealla tavalla ja paikallisen sopimisen vahvistamista. Lisäksi työttömyysturvaa tulee muuttaa kannustavammaksi, ammattitaitoisen työvoiman saantia edistää ja ensimmäisen työntekijän palkkaamista on tuettava.