Plan zemelʻnogo uchastka poselka N 13

Digital image

Plan zemelʻnogo uchastka poselka Nº 13 Leninskogo fonda

Digital image

8-13 Hz fluctuations in rectal pressure are an objective marker of clitorally-induced orgasm in women

Orgasm is a subjective experience accompanied by involuntary muscle contractions. We hypothesized that orgasm in women would be distinguishable by frequency analysis of a perineal muscle-derived signal. Rectal pressure, an index of perineal muscle activity, was measured continuously in 23 healthy women during different sexual tasks: receiving clitoral stimulation, imitation of orgasm, and attempt to reach orgasm, in which case the women were asked to report whether orgasm had been reached ("orgasm") or not ("failed orgasm attempt"). We performed spectral analysis on the rectal pressure data and calculated the spectral power in the frequency bands delta (0.5-4 Hz), theta (4-8 Hz), alpha (8-13 Hz), and beta (13-25 Hz). The most significant and most important difference in spectral power between orgasm and both control motor tasks (imitation of orgasm and failed orgasm attempt) was found in the alpha band. An objective rule based on spectral power in the alpha band recognized 94% (29/31) of orgasms and correctly labeled 69% (44/64) of all orgasm attempts as either successful or failed. Because outbursts of alpha fluctuations in rectal pressure only occurred during orgasm and not during voluntary imitation of orgasm or failed attempts, we propose that they represent involuntary contractions of muscles in the rectal vicinity. This is the first objective and quantitative measure that has a strong correspondence with the subjective experience of orgasm.

Jeremia 20:7-13 psykoanalyysissa : Nimettömän valituslaulun syntyprosessi tekstin objektimielikuvien muutosten valossa

Tämän pro gradu -työn tarkoituksena on selvittää tekstin Jer 20:7-13 jumalakuvaa ja muita ”tekstin puhujan” ilmaisemia vuorovaikutussuhteita ja vaihtelevia tunteita. On kuitenkin epäselvää, missä määrin Jeremian kirja tai sen yksittäiset jaksot kuvaavat profeetan persoonaa ja historiallista taustaa. Tekstit voivat kuvata myös muita myöhempiä tilanteita ja asenteita. Tämän tutkimuksen pääasiallinen eksegeettinen metodi on syvyyspsykologinen. Se saattaa pystyä kertomaan jotakin siitä, miten tutkittava teksti peilaa menneisyyden kokemuksellisia kaavoja. Samaan tapaan kuten psykohistoriassa, tutkimus ei yritä tutkia, tulkita tai rekonstruoida tradition tai historian Jeremiaa. Syvyyspsykologinen eksegeesi on tunnistettu jo aiemmin, mutta suomalaisessa tutkimuksessa sitä ei vielä ole sovellettu yksittäisiin teksteihin. Tämän tutkimuksen tutkimusasetelma avaa tekstin sisäisiä ja vaihtelevia vuorovaikutussuhteita eli objektisuhteita. Tutkimus nimittää tätä vuorovaikutussuhteiden analyysiä objektisuhdeanalyysiksi. Se perustuu teologian tohtori, psykoanalyytikko Matti Hyrckin psykoanalyyttiseen suhteessaolon perusmielikuvien teoriaan (SPT), jonka hän esittelee väitöskirjassaan Mielen kuvat Jumalasta (1995). Tekstin Jahve-kuvat on nähtävä objektirepresentaatioina. Nämä vahvasti värittyneet representaatiot ja kuvat kertovat enemmän kokijasta itsestään kuin niistä objekteista, joiden kuviksi ne ovat syntyneet. Käsitys objektien sisäsyntyisyydestä mahdollistaa Hyrckillä objektisuhteiden systematisoinnin ja SPT:n luomisen. Siten emotionaaliset silmälasit on tämän tutkimuksen tekijän mielestä mahdollista valjastaa myös tutkijan käyttöön. Tutkimuksen laaja näkökulmia hakeva teoriaosuus varmistaa tämän. Hermeneuttinen ”kolmen maailman malli” on lukijakeskeisyyteen ja kulttuurihyppyyn arvokas työväline. Jeremian kirja sisältää useita osin runomuotoisia valituksia, joista tutkittava teksti on viimeinen. Valituslaulujen sarja päättyy tutkittavaa tekstiä seuraavaan syntymäpäivän kiroamiseen jakeissa 14-18. Valituksen edellä kontekstina on joitakin kertomuksia Jeremiasta, mutta vasta jakeessa 20:2 Jeremia nimetään profeetaksi. Muuten valittaja on nimetön. Jeremia-kertomusten kehys on tässä toimituksellinen ja valituksen jälkeen seuraa deuteronomistista saarnaa Juudaa ja Jerusalemia vastaan. Tutkimus selvittää jakeiden 7-13 rakennetta, sisältöä ja tulkintaa ensin lähinnä laji- ja kirjallisuus- kriittisesti. Tutkimus osoittaa, että Jeremian valitus noudattaa yksilön valituslaulun kaavaa, mutta ei kuitenkaan yksiselitteisesti taivu lajin usein stereotyyppisiin tarkoituksiin. Suurin syy tähän on tekstin proosa- ja runomuodon vaihtelu ja sisällön hajanaisuus. Edes valituksen ydintä ei voi varmistaa, vaikka valituslaulun nuorimpina osina on tyypillisesti helppo pitää loppupuolen kollektiivisia lisiä. Varsinainen valitus on jakeissa 7-9 ja jakeet 10-13 ovat todennäköisimmin monivaiheinen päätössarja. Tutkimuksen keskeiset objektisuhdeteoreettiset peruskäsitteet sisäinen subjekti ja sisäinen objekti ovat ihmisen tiedostamattoman tason mielikuvia. Varhaisen tilan vuorovaikutusmielikuvien sisäisinä subjekteina ovat Riippuvainen ja Itseriittoinen. Ne ovat vaihtelevissa suhteissa Houkuttajan ja Hallitsijan muotoisia sisäisiä objekteja kohtaan. Myöhäisessä tilassa objekteille on syytä antaa uudet nimet: Vetäytyjä, Vaatija ja Parantaja. Tutkimus etenee osoittamalla tekstin ja SPT:n mukaisen mallin samankaltaisuuksia. Samalla on ollut mahdollista ottaa kantaa myös tekstin saumoihin ja tekstin syntyprosessiin. Tekstin objekti osoittautuu pääosin Hallitsijaksi, sillä Houkuttajan muotoisista jumaluuksista on kollektiivisesti pyritty tekemään pesäeroa Jerusalemin temppelin hävityksestä lähtien. Silti muistoista ja Houkuttajaksikin värittyneistä kaipuun ja pelon muodoista ei päästä eroon. Valituksen alkujakeita 7-9 leimaa Riippuvaisen masennus ja Itseriittoisen häpeä. Jakeissa 11-13 Hallitsijan muotoinen Jahve Sebaot tarjoaa hierarkkista symbioosia. Myöhäistä Vaatijaa ei tutkittavassa tekstissä ole kuin vanhurskaan käsitteenä, joka deuteronomistisessa teologiassa perustuu Jahven sanan kuulemiseen ja lain noudattamiseen. Tutkimus pyrkii osoittamaan, että kaikilla kokemuksilla on jollakin tavalla sekä yhteisöä että yksilöä eheyttäviä tarkoituksia. Kun valitus päättyy sarjaan vakuutuksia ja huipentuu kollektiiviseen ylistyskehotukseen, myös niillä on tarkoitus. Yksi osa tutkimustehtävää on ollut testata psykoanalyyttisen objektisuhdeteoreettisen metodin toimivuutta eksegeettisessä tutkimuksessa. Vaikka tulokset ovat suuntaa antavia, metodi on osoittautunut toimivaksi.

Melting of an Anchored Bilayer: Phase Transitions in the Organic-Inorganic Hybrid Pervoskite (CH3NH3)(CH3(CH2)(n)NH3)(2)Pb2I7 (n=11, 13, 15, 17)

The conformation, organization, and phase transitions of alkyl chains in organic-inorganic hybrids based on the double pervoskite-slab lead iodides, (CH3NH3)(CH3(CH2)(n)NH3)(2)Pb2I7 (n = 11, 13, 15, 17) have been investigated by X-ray diffraction, calorimetry, and infrared vibrational spectroscopy. In these hybrid solids, double pervoskite (CH3NH3)Pb2I7 slabs are interleaved with alkyl ammonium chains with the anchored alkyl chains arranged as tilted bilayers and adopting a planar all-trans conformation at room temperature. The (CH3NH3)(CH3(CH2)(n)NH3)(2)Pb2I7 compounds exhibit a single reversible phase transition above room temperature with the associated enthalpy change varying linearly with alkyl chain length. This transition corresponds to the melting in two-dimensions of the alkyl chains of the anchored bilayer and is characterized by increased conformational disorder of the methylene units of the chain and loss of tilt angle coherence leading to an increase in the interslab spacing. By monitoring features in the infrared spectra that are characteristic of the global conformation of the alkyl chains, a quantitative relation between conformational disorder and melting of the anchored bilayer is established. It is found that, irrespective of the alkyl chain length, melting occurs when at least 60% of the chains in the anchored bilayer of (CH3NH3)(CH3(CH2)(n)NH3)(2)Pb2I7 have one or more gauche defects. This concentration is determined by the underlying lattice to which the alkyl chains are anchored.

Bufadienolides. 8. 12(13→14)abeo skeletal rearrangements

Several methods were developed for converting isodigitoxigenin (2a) into methyl acetals 4b and 4c. Of these, methanolysis (followed by acetylation) of isodigitoxigenin in the presence of p-toluenesulfonic acid proved most useful. Each isomer reached an equilibrium corresponding to ca. 3:1 acetal 4c to 4b within 15 min in benzene containing p-toluenesulfonic acid. Addition of dihydropyran to the equilibrium mixture resulted in excellent conversion into vinyl ether 5a. Heating either acetal 4b or 4c in benzene containing p-toluenesulfonic acid led to a skeletal rearrangement culminating in formation of C-norcardenolide 6. In addition to results of physical measurements, the structure of spiran 6 was confirmed by degradation to methyl ketone 8. Similar rearrangement of isodigitoxigenin gave spiran 9 accompanied by C-norcardenolide 6. Treating lactone 9 with p-toluenesulfonic acid in methanol-water provided acetals 10a and 10b, which on further contact with p-toluenesulfonic acid in refluxing benzene gave lactone 9 and cardenolide 6. Evidence underlying the stereochemical assignments noted for structures 4, 9, and 10 was also discussed.

Generation of Cationic Two-Coordinate Group-13 Ligand Systems by Spontaneous Halide Ejection: Remarkably Nucleophile-Resistant (Dimethylamino)borylene Complexes

Spontaneous ejection of chloride from a three-coordinate boron Lewis acid can be effected by employing very electron rich metal substituents and leads to the formation of a sterically unprotected terminal (dimethylamino)borylene complex that has a short metal-boron bond and remarkable resistance to attack by nucleophilic and protic reagents.

Solution cation-binding properties of segmented polyethylene oxide-A C-13 NMR spectroscopic study

Two segmented polyethylene oxides, SPEO-3 and SPEO-4, were prepared using a novel transetherification methodology. Their structures were confirmed by H-1 and C-13 NMR spectroscopy. The complexation of these SPEO's with alkali-metal ions in solution was investigated by C-13 NMR spectroscopy. The mole-fraction method was used to determine the complexation ratio of SPEO with LIClO4 at 25 degrees C, which showed that these formed 1:1 (polymer repeat unit/salt) complexes. The association constant, K, for the complex formation was calculated from the variation of the chemical shift values with salt concentration, using a standard nonlinear least-square fitting procedure. The maximum change in chemical shift (Delta delta) and the K values suggest that both SPEO-3 and SPEO-4 formed stronger complexes with lithium salts than with sodium salts. Unexpectedly, the K values were found to be different, when the variation of delta of different carbons was used in the fitting procedure. This suggests that several possible complexed species may be in equilibrium with the uncomplexed one. Structurally similar model compounds were also prepared and their complexation studies indicated that all of them also formed 1:1 complexes with Li salts. Interestingly, it was observed that the polymers gave higher K values suggesting the formation of more stable complexes in polymers when compared to the model analogues. (C) 2000 John Wiley & Sons, Inc.

H-1, C-13, N-15 assignments of the dimeric regulatory subunit (ilvN) of the E. coli AHAS I

Acetohydroxyacid synthase (AHAS) is an enzyme involved in the biosynthesis of the branched chain amino acids viz, valine, leucine and isoleucine. The activity of this enzyme is regulated through feedback inhibition by the end products of the pathway. Here we report the backbone and side-chain assignments of ilvN, the 22 kDa dimeric regulatory subunit of E. coli AHAS isoenzyme I, in the valine bound form. Detailed analysis of the structure of ilvN and its interactions with the catalytic subunit of E. coli AHAS I will help in understanding the mechanism of activation and regulation of the branched chain amino acid biosynthesis.