Swell

In this video, an abstract kaleidoscopic pattern slowly morphs and changes colour. It is accompanied by a male voice performing a word association or stream-of-consciousness activity. This work examines the nature of consciousness and identity in a contemporary context. It mixes the languages of meditation, new age philosophy and pop-psychology. Drawing on Zygmunt Bauman’s theoretical work on “liquid modernity”, this work questions how and where we find space for contemplation in a contemporary context increasingly defined by temporary social bonds, consumer choices and private anxieties.

Unlikely friends? Oprah Winfrey and restorative justice

In recent years, restorative justice has surfaced as a new criminal justice practice in diverse parts of the world. Often, it appears that these practices have emerged in complete isolation from one another. This prompts us to question what it is that has allowed restorative justice to become an acceptable way of dealing with criminal justice issues, or in Foucault's terms, the ‘conditions of emergence’ of restorative justice. This article explores one of numerous potential ‘conditions of emergence’ of restorative justice — the discourses of the ‘therapeutic’, ‘recovery’, ‘self-help’ and ‘New Age’ movements. It aims to investigate the ways in which the taken-for-granted nature of these discourses have, in part, permitted restorative practices to become an approved way of ‘doing justice’.

What’s Oprah Winfrey got to do with it? The rise and rise of restorative justice

In recent years, restorative justice has become an immensely popular criminal justice option in contemporary western societies. Restorative practices have emerged in diverse parts of the world often in total isolation from one another – that is, they have emerged without knowledge of other, similar practices. This quandary prompts us to question how it is that restorative processes have come about, and what it is that has allowed restorative justice to become such a widely acceptable way of thinking about crime and criminal justice. The research project from which this pa-per stems takes this as its central problem, and aims to explore the many dis-courses which inform the field of restorative justice, or more specifically, the “conditions of emergence” of this field. This paper focuses on one of these discourses – the discourse of the therapeutic/recovery/self-help movement, famously championed by talk-show host Oprah Winfrey. It aims to investigate the ways in which the taken-for-granted nature of this discourse has permitted restorative justice to be-come an approved way of “doing justice”.

Ecological risk analysis of transgenic plants

Public concern about the safety of many forms of industrial technology are known to be linked to a range of factors including a perceived lack of confidence in regulatory decision making.1 The use of transgenic plants in agriculture may be seen as an issue that could generate similar concern. Criticism has been made about the completeness of knowledge on the potential for aberrant behaviour of genetically manipulated organisms (GMO's) in release environments, and the adequacy of existing pre­‐release screening and assessment methodologies (Goldberg & Tjaden, 1990). Such comments are important because any perceived shortcomings in the pre-release assessment of GMO safety may lead to decreased public support of the technology -­‐and the industry itself...

"Wicca=..." : Sosiaalisen identiteetin vaikutus wiccan määrittelyyn Suomiwicca-keskustelulistalla

Kysymys wiccan määrittelystä nousi ajankohtaiseksi vuosituhannen vaihteessa, kun joukko wiccoja päätti hakea uskonnolleen virallisen yhdyskunnan asemaa. Yritys ei onnistunut, sillä opetusministeriö piti wiccaa liian hajanaisena, eikä katsonut sen täyttävän laissa määriteltyjä uskonnon tunnusmerkkejä. Tutkielman tarkoitus on paneutua nimenomaan virallistamis-prosessin puitteissa käytyyn määrittelykeskusteluun diskurssianalyysin tarjoamin keinoin. Aineistona käytän projektin avuksi perustettua Suomiwicca-keskustelulistaa. Keskeisiä kysymyksiä ovat mm. miksi määrittely loppujen lopuksi on niin vaikeaa, ja miten siihen liittyviä ongelmia on pyritty ratkaisemaan. Samalla kiinnitän huomiota yleiseen uskonnon määrittelyyn uskonnonvapauslain näkökulmasta sekä länsimaissa tapahtuvaan uskonnollisuuden individualistumiseen. Määrittelyvaikeuksien juuret nousevat wiccan historiasta ja avoimen lähteen uskonnolle tyypillisistä piirteistä. Aineistossani lisäväriä keskusteluun tuovat lainsäädännön vaatimukset sekä oman sosiaalisen identiteetin varjeleminen. Teoreettisena viitekehyksenä toimiikin H. Tajfelin ja J. C. Turnerin sosiaalisen identiteetin teoria. Määrittelyyn kiinteässä yhteydessä olevan kategorisoinnin kognitiiviset periaatteet on niin ikään huomioitu. Analyysi paljastaa, että määrittely koetaan vaikeaksi, koska wicca on luonteeltaan epä-dogmaattinen, yksilön autonomiaa korostava mysteeriuskonto. Tällaista uskontoa ei kukaan voi eikä kenenkään pitäisi määritellä, vaan wiccalaisuus perustuu itsemäärittelyyn. Silti tunnustetaan, ettei kaikki wiccaksi nimetty ole wiccaa, ja käytännössä itsemäärittelyn rinnalle astuu muita tekijöitä. Eroa wiccan ja ei-wiccan välille yritetään tehdä mm. erottautumalla sosiaalista identiteettiä heikentävistä liikkeistä (esim. satanismi, new age), jotka ulkopuoliset usein yhdistävät wiccaan. Erotteluja tehdään myös wiccan sisällä. Kritiikin kohteeksi joutuvat sekä yksittäiset henkilöt että eklektinen wicca-suuntaus kokonaisuutena. Oikeudesta wicca-nimitykseen ja siihen liittyvään sosiaaliseen identiteettiin pidetään kuitenkin lujasti kiinni, ja vihjailuja epäaitoudesta pidetään loukkaavina. Käytännössä itsemäärittely osoittatuu siis toimimattomaksi ja liian löyhäksi strategiaksi, vaikka onkin sopusoinnussa wiccan ideologian kanssa. Itseidentifikaatio on toki oleellinen osa wiccana olemista, mutta sen lisäksi on oltava uskottava, ja tultava muiden wiccojen hyväksymäksi perheyhtäläisyyden perusteella. Perheyhtäläisyyspiirteiden sijasta listalla keskitytään kuitenkin wiccaa monoteettisesti määrittävän piirteen etsimiseen. Tällaiseksi ehdotetaan mm. redeä, jumalkäsitystä sekä luontosuhdetta, mutta tulkinnallisten erimieli-syyksien vuoksi yhtäkään niistä ei kelpuuteta. Sen sijaan selkeyttä wiccakenttään näyttää tuovan taksonomisten jaotteluiden tekeminen ja wicca-suuntausten erojen korostaminen. Näin kaikki wiccaksi nimittäytyvät tunnustetaan wiccoiksi, mutta kenenkään sosiaalinen identiteetti ei silti heikkene. Strategia vaikuttaa lupaavalta, mutta sen tasa-arvoinen toteutuminen vaatii vielä hiomista ja uudenlaisten jaottelujen vakiinnuttamista. Tämä kuitenkin todistaa, ettei tyydyttävän määritelmän löytyminen ole täysin mahdotonta, kunhan kaikki wicca-ryhmittymät huomioidaan eikä keneltäkään yritetä väkisin riistää sosiaalista identiteettiä.

Computational systems approach for drug target discovery

Importance of the field: The shift in focus from ligand based design approaches to target based discovery over the last two to three decades has been a major milestone in drug discovery research. Currently, it is witnessing another major paradigm shift by leaning towards the holistic systems based approaches rather the reductionist single molecule based methods. The effect of this new trend is likely to be felt strongly in terms of new strategies for therapeutic intervention, new targets individually and in combinations, and design of specific and safer drugs. Computational modeling and simulation form important constituents of new-age biology because they are essential to comprehend the large-scale data generated by high-throughput experiments and to generate hypotheses, which are typically iterated with experimental validation. Areas covered in this review: This review focuses on the repertoire of systems-level computational approaches currently available for target identification. The review starts with a discussion on levels of abstraction of biological systems and describes different modeling methodologies that are available for this purpose. The review then focuses on how such modeling and simulations can be applied for drug target discovery. Finally, it discusses methods for studying other important issues such as understanding targetability, identifying target combinations and predicting drug resistance, and considering them during the target identification stage itself. What the reader will gain: The reader will get an account of the various approaches for target discovery and the need for systems approaches, followed by an overview of the different modeling and simulation approaches that have been developed. An idea of the promise and limitations of the various approaches and perspectives for future development will also be obtained. Take home message: Systems thinking has now come of age enabling a `bird's eye view' of the biological systems under study, at the same time allowing us to `zoom in', where necessary, for a detailed description of individual components. A number of different methods available for computational modeling and simulation of biological systems can be used effectively for drug target discovery.

”Ihanan överi ja juhlallinen jakku olisi kyllä kiva lisä vaatekaappiin” – tutkimus kuluttamisesta ja professionalisoitumisesta elämäntyyliblogeissa

Tarkastelen tutkimuksessani muotibloggaajien kulutuspuhetta. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaista kuluttajuutta muotiblogeissa ilmaistaan ja millainen kehityskaari muotiblogeissa on tapahtunut vuodesta 2007 tämän tutkimuksen tekemiseen asti tutkimusaineiston sekä tekemieni havaintojen perusteella. Tutkimus on toteutettu laadullisia tutkimusmenetelmiä käyttämällä. Olen kerännyt aineistoni kymmenestä naisten kirjoittamasta muotiblogista kahtena eri ajanjaksona vuonna 2009. Lisäksi tutkimuksessa on sekä etnografisen että netnografisen havainnoinnin piirteitä. Aineiston analysoinnin apuna olen käyttänyt teemoittelua sekä tyypittelyä. Tutkimuksesta selvisi, että muotibloggaajien näkeminen identiteettiään etsivänä liittyy oman tyylin etsimiseen ja erottautumisen haluun. Perinteinen näkemys kuluttajasta valitsijana ja passiivisena markkinoilla toimijana on väistymässä, sillä muotibloggaajat näyttäytyvät tutkimuksessa aktiivisina toimijoina ja tuottajina. Muotibloggaajat hakevat myös jatkuvasti uusia kulutuselämyksiä ja kommunikoivat toistensa kanssa välittämällä merkityksiä kuluttamisensa kautta. Muotibloggaajien kulutuspuheet näyttäytyvät tutkimuksessa ekonomistisen kulutuseetoksen ja perinteisen suomalaisen kulutuspuheen mukaisesti järkevinä. Säästäväisyyttä pidetään hyveellisenä ja tuotteiden hinnat vaikuttavat ostopäätösten tekemiseen. Muotibloggaajat osaavat kuitenkin kontrolloidusti nauttia kuluttamisesta. Kulutuspuheet noudattavat myös ekologis-eettisen kulutuseetoksen perinnettä, mikä ilmenee fanaattisuuden välttämisenä sekä perinteisten että sosiaalisen median kirpputorien suosimisena. Lisäksi muotibloggaajien kulutuspuheet käyvät ilmi sosiaalisena pakkona, sillä muotiblogin pitäminen mielenkiintoisena vaatii jatkuvaa himoa uusia kulutustuotteita kohtaan. Tutkimuksen perusteella muotiblogeissa korostuu yhteisöllisyys ja kuluttaminen on hyvin naisellista. Tutkimusaineistosta sekä havainnoista tekemieni päätelmien mukaan muotiblogit ovat muuttumassa elämäntyyliblogeiksi, sillä niissä kerrotaan yhä enemmän myös muista kuin kuluttamiseen liittyvistä aiheista. Samalla muotibloggaajat ovat kehittymässä tavallisesta kuluttajasta kohti asiantuntijuutta eli professionalisoitumassa. Professionalisoitumisen myötä muotibloggaajat toimivat uuden ajan kuluttajavalistajina ja muotiblogeissa syntyy uusia sanoja ja merkityksiä. Lisäksi muotibloggaajille on kehittynyt sellaisia tietoja ja taitoja, joita voi myydä. Muotibloggaajista onkin tulossa muodin ammattilaisia, joille maksetaan tulevaisuudessa bloggaamisesta myös palkkaa.

Pursuit of Sustainable Iron-Based Sodium Battery Cathodes: Two Case Studies

Rechargeable batteries have been the torchbearer electrochemical energy storage devices empowering small-scale electronic gadgets to large-scale grid storage. Complementing the lithium-ion technology, sodium-ion batteries have emerged as viable economic alternatives in applications unrestricted by volume/weight. What is the best performance limit for new-age Na-ion batteries? This mission has unravelled suites of oxides and polyanionic positive insertion (cathode) compounds in the quest to realize high energy density. Economically and ecologically, iron-based cathodes are ideal for mass-scale dissemination of sodium batteries. This Perspective captures the progress of Fe-containing earth-abundant sodium battery cathodes with two best examples: (i) an oxide system delivering the highest capacity (similar to 200 mA h/g) and (ii) a polyanionic system showing the highest redox potential (3.8 V). Both develop very high energy density with commercial promise for large-scale applications. Here, the structural and electrochemical properties of these two cathodes are compared and contrasted to describe two alternate strategies to achieve the same goal, i.e., improved energy density in Fe-based sodium battery cathodes.

PICES Press, Vol. 8, No. 1, January 2000

The state of PICES science - 1999 The status of the Bering Sea: January - July, 1999 The state of the western North Pacific in the second half of 1998 The state of the eastern North Pacific since February 1999 MEQ/WG 8 Practical Workshop Michael M. Mullin - A biography Highlights of Eighth Annual Meeting Mechanism causing the variability of the Japanese sardine population: Achievements of the Bio-Cosmos Project in Japan Climate change, global warming, and the PICES mandate – The need for improved monitoring The new age of China-GLOBEC study GLOBEC activities in Korean waters Aspects of the Global Ocean Observing System (GOOS)

A Previdência Social no estado contemporâneo Fundamentos, financiamento e regulação

A previdência social brasileira, apesar de constituir um dos modelos mais antigos e tradicionais de proteção social da América Latina, não muito distante dos modelos europeus quanto a sua gênese, passa por momentos difíceis. Em um contexto de rápido envelhecimento populacional, acelerada redução de natalidade e novas realidades de trabalho, nas quais a mão-de-obra assalariada perde seu espaço, o modelo tradicional de cobertura, nos moldes bismarckianos, carece de revisão, de forma a não somente adequar-se às novas premissas demográficas, mas permitir uma universalidade de cobertura efetiva. Para tanto, adota-se, como fundamento de um novo modelo, a justiça social em três dimensões necessidade, igualdade e mérito. A necessidade visa atender e assegurar a qualquer pessoa, dentro das necessidades sociais cobertas, um pagamento mínimo de forma a assegurar o mínimo existencial. A dimensão da igualdade, no viés material, visa preservar nível de bem-estar compatível, em alguma medida, com o usufruído durante a vida ativa. Já o mérito individual implica fornecer prestações mais elevadas aos que, conscientemente, reduziram o consumo presente, preservando parte de suas receitas para o futuro. As duas primeiras dimensões são, na proposta apresentada, organizadas pelo Estado, em pilares compulsórios e financiados, preponderantemente, por repartição simples. O modelo de financiamento adotado, no longo prazo, tem se mostrado mais seguro e isonômico frente a modelos capitalizados. As variantes demográficas podem ser adequadas mediante novos limites de idade para aposentadorias e, em especial, estímulo a natalidade, como novos serviços da previdência social, incluindo creches e pré-escolas. O terceiro pilar, fundado no mérito individual, é a previdência complementar, organizado de forma privada, autônoma e voluntária. Aqui, o financiamento sugerido é a capitalização, de forma a priorizar o rendimento e a eficiência, com as externalidades positivas para a economia e a sociedade, com risco assumido e aceitável em razão do papel subsidiário deste pilar protetivo. Os pilares estatais, no modelo proposto, serão financiados, exclusivamente, por impostos, pondo-se fim às contribuições sociais, que perdem a importância em um modelo universal de proteção. Troca-se a solidariedade do grupo pela solidariedade social e, como conseqüência, saem as contribuições e ingressam os impostos. Mesmo o segundo pilar, que visa prestações correlacionadas com os rendimentos em atividade, será financiado por adicional de imposto de renda. Sistema mais simples, eficaz, e com estímulo à formalização da receita por parte das pessoas. A gestão do modelo previdenciário, em todos os segmentos, contará com forte regulação estatal, mas com efetiva participação dos interessados, afastadas, dentro do possível, as ingerências políticas e formas de captura. A regulação previdenciária, desde adequadamente disciplinada e executada, permitirá que os pilares propostos funcionem em harmonia.

Tutoria e formação humana no ensino superior a distância

O presente estudo trata da relação que se estabelece entre o atual modelo de sociedade e os objetivos para a formação dos alunos no ensino superior, com foco nos processo educacional na modalidade a distância. Os impactos das transformações causadas pela sociedade do Informacionismo foram estudados em áreas como a cultura, a economia e a sociedade, mas ainda estão carecendo de estudos mais profundos sobre seus reflexos sobre a educação e a formação humana. Um novo tempo exige uma nova forma de compreender como esses processos se dão e como podemos viabilizá-los, para além da técnica, com o olhar voltado para a educação, mas também para a formação humana, com objetivos que nos permitam conceber uma Universidade para o século XXI. Os cursos superiores na modalidade a distância oferecem a possibilidade de um processo educacional com o uso das novas tecnologias digitais, em ambientes virtuais de aprendizagem, como novas forma de comunicação e interação que reconfiguram as relações entre: espaço e tempo; professor e aluno e, principalmente, ensino e formação. Por esse motivo, a tese central centra-se na necessidade dos tutores, docentes responsáveis diretamente pela interação com os alunos na EAD, exercerem a sua autonomia para a escolha das estratégias de mediação que façam seus alunos aprenderem efetivamente e com liberdade para a tomada de decisões sobre as suas práticas em sala de aula, para uma EAD formadora.