Small Cities, Neoliberal Governance and Sustainable Development in the Global South : A Conceptual Framework and Research Agenda

Development and environmental issues of small cities in developing countries have largely been overlooked although these settlements are of global demographic importance and often face a "triple challenge"; that is, they have limited financial and human resources to address growing environmental problems that are related to both development (e.g., pollution) and under-development (e.g., inadequate water supply). Neoliberal policy has arguably aggravated this challenge as public investments in infrastructure generally declined while the focus shifted to the metropolitan "economic growth machines". This paper develops a conceptual framework and agenda for the study of small cities in the global south, their environmental dynamics, governance and politics in the current neoliberal context. While small cities are governed in a neoliberal policy context, they are not central to neoliberalism, and their (environmental) governance therefore seems to differ from that of global cities. Furthermore, "actually existing" neoliberal governance of small cities is shaped by the interplay of regional and local politics and environmental situations. The approach of urban political ecology and the concept of rural-urban linkages are used to consider these socio-ecological processes. The conceptual framework and research agenda are illustrated in the case of India, where the agency of small cities in regard to environmental governance seems to remain limited despite formal political decentralization.

Local capitalism and neoliberalization in a Shenzhen former lineage-village

This article examines the process of neoliberalization in the Shenzhen special economic zone in Guangdong province, China. Building on the case study of a former peasant and almost single-lineage village that has become a part of Shenzhen city, I show how neoliberal principles aimed at advancing the transition to capitalism are combined with and countered by other ethical traditions. Owing to the long-standing conception of the lineage as an enterprise, the maintenance of the lineage structure in the transformation of the rural collectives has offered fertile ground for the emergence of a local capitalist coalition. Yet the current discourses on the necessity of obliterating the remains of the collective economy and introducing individual ownership run counter to the collectivist values of the lineage-village community and the embeddedness of its economy in kinship and territorial ties. I further illustrate this discordance by the way in which the villagers managed to save their founding ancestor's gravesite following government requests to clear the land by removing tombs. These policies form a complex blend of state interventions in the economy, neoliberal governance and Confucian principles.

Por un espacio público no estatal. Contra la hegemonía neoliberal y el declive el de la democracia.

Este artículo plantea la necesidad de crear un espacio público no estatal para defender el bien común en las democracias occidentales. La importante crisis de los partidos políticos y de las instituciones representativas exige la creación de nuevas instituciones desde la sociedad civil que tengan como principal fin la defensa del 'bien común'. La participación de los ciudadanos que formen parte de estas instituciones deberá estar regida por los principios del voluntarismo, la transparencia y el compromiso cívico. En la primera sección se realiza una breve descripción de las políticas que están poniendo hoy en cuestión el Estado de derecho y la democracia en los países occidentales: el neoliberalismo y el autoritarismo. En la segunda parte, se abordan los límites que presentan las teorías neoconstitucionalistas y del garantismo frente a la actual deriva autoritaria y neoliberal de las instituciones estatales. El texto concluye reivindicando la elaboración de una nueva antropología de la democracia que abra la puerta a la construcción de este nuevo espacio público independiente de las instituciones del actual modelo de Estado de derecho.

Lukion opettajien ääni - Aineenopettajien käsityksiä muutoksista ja visioista lukiossa

Tulevaisuusorientaatio on tullut entistä tärkeämmäksi myös koulumaailmassa johtuen yhteiskunnassa nopeasti eteen tulevista muutoksista. On myös esitetty epäilyjä, että tulevaisuuteen reagoimisessa heikoin tilanne olisikin juuri kuntatason päätöksenteossa. Ymmärrys ja tieto opettajan työstä nimenomaan opettajan omasta perspektiivistä tarkasteltuna mahdollistavat lähtökohdan ja edellytykset todelliselle koulun uudistamiselle. Peruskysymys, johon tässä tutkimuksessa etsittiin vastausta oli: Millaisia ovat lukion aineenopettajien käsitykset lukion muutosprosesseista ja miten he visioivat oman lukionsa ja yleensä lukioiden tulevaisuutta? Aineiston keruu osui ajankohtaan, joka oli hyvin otollinen tulevaisuuden tarkasteluun, sillä uusi opetussuunnitelma otettiin käyttöön kaikissa Suomen lukioissa viimeistään lukuvuonna 2005-2006. Tutkimuksessa oli mukana kaksi hyvin erilaista lukiota Länsi-Suomen läänistä eli pieni maaseudun lukio ja hyvin suuri kaupunkilukio. Tutkimusaineiston keruu eteni kaksivaiheisesti: informoitu kysely ja teemahaastattelu. Tutkimusjoukon suuruus oli yhteensä 20, joista puolet oli miehiä ja puolet naisia. Aineenopettajien käsityksiä muutoksista ja visioista tutkittiin fenomenografisen tutkimusotteen avulla. Fenomenografiassa kiinnostuksen kohteena ovat ihmisten erilaiset käsitykset todellisuudesta ja näin saatava ymmärrys tavoista, joilla ihmiset kokevat tilanteita ja maailmaa. Organisaation muutosprosesseja voidaan kutsua myös oppimiseksi. Tutkimuksen oppivan organisaation näkökulmat perustuivat juuri yhteistyössä tapahtuvaan yhteisen toiminnan kehittämiseen. Aineenopettajien käsityksiä työyhteisöstään tarkasteltiin seuraavista oppivan organisaatiomallin näkökulmista: vuorovaikutus, päätöksenteko sekä rehtorin ja aineenopettajan rooli ja asema työyhteisössä. Aineenopettajien keskeisimmät käsitykset muutoksista lukiossa viime vuosina kohdistuivat aineenopettajan ammattirooliin ja lukio-opiskelijaan sekä opiskelijalta vaadittaviin lukio-opintoihin. Muutokset ammattiroolissa korostavat tutkimustulosten perusteella aineenopettajilta vaadittavia muitakin kuin opetettavien aineiden hallintataitoja. Suoranaista ammattitaidon puutetta opettajat kokivat varsinkin ryhmänohjaustehtävien yhteydessä, osittain myös uusien oppimisympäristöjen, esimerkiksi verkkopedagogisten taitojen, yhteydessä. Opettajien lisäkoulutuksen tarve koetaan konkreettisena, mutta sekä koulutusten sisältöihin, järjestelyihin ja ajankohtiin että koulun sijais- ym. järjestelyihin kaivattaisiin parannuksia. Verrattuna aikaisempiin tutkimuksiin näyttäisi siltä, että luokaton lukio on saanut opettajat enenevässä määrin huolestumaan opiskelijoiden syrjäytymisriskistä ja hyvinvoinnista. Opiskelijoiden syrjäytymisriskin kasvu lukio-opintojen aikana nouseekin yhdeksi lukion pessimistiseksi skenaarioksi. Muista pessimistisistä skenaarioista lukiolle, jotka saattoi johtaa tutkimustuloksista, voidaan mainita työyhteisön demokratiavajeen syveneminen sekä opetussuunnitelmasisältöjen ja ylioppilastutkintovaatimusten välisen kuilun syveneminen. Aineenopettajien käsitykset oman lukionsa visioista olivat sisällöiltään pääosin välineellisiä ja ne kohdentuivat kaikki opiskelijoihin. Esimerkiksi työyhteisöllisiä kehittämisajatuksia ei visioissa ilmennyt. Myöskään visioinnin dynaamisuus ei aineistossa korostunut. Aineenopettajien käsitykset visioiden arvopohjasta heijastivat perinteistä suomalaista arvomaailmaa eli itsekuria, velvollisuudentuntoa, kuuliaisuutta esivaltaa kohtaan ja perinteisten arvojen kunnioittamista. Sen sijaan antiikista perityviä Sokrateen edustamia keskustelua ja auktoriteettien kyseenalaistamista ei arvoissa ilmennyt, eikä myöskään uusliberalistista individualismia. Käsitykset visioiden synnystä näyttävät parhaiten selittävän opettajan muita käsityksiä liittyen visioon, visiointiin ja työyhteisöllisiin vaikutusmahdollisuuksiin sekä opettajan tulevaisuusorientoitumiseen.. Käsitykset vision syntytaustasta voidaan jakaa seuraaviin pää- ja alakategorioihin: 1. auktoriteettikeskeinen visiointi: johdon linjaus tai valtakunnallinen linjaus, 2. yhteisökeskeinen visiointi: yhteisöllinen linjaus tai toiminnallinen linjaus ja 3. yksilökeskeinen visiointi. Pessimistisimmiksi eli vähiten tulevaisuusorientoituneiksi opettajiksi työyhteisössä osoittautuivat ne opettajat, jotka pitivät oman lukionsa visiota koulun johdon sanelemana. Monet teoriat oppivasta organisaatiosta korostavat johtajuuden merkitystä työyhteisöä kehitettäessä. Johtajuuden merkitys nousi tämänkin tutkimuksen aineistosta keskeisesti esiin. Pyrkimystä kohti oppivaa organisaatiota opettajien puheista löytyy paljonkin, esimerkkeinä viittaukset johtajuuden ja vuorovaikutustapojen kehittämistarpeisiin. Sen sijaan opettajien puheet omista työyhteisöllisistä kehittymistarpeistaan, ns. alaistaidot, jäivät vähäisiksi. Tutkimustuloksista on luotu sovellusmalli kouluyhteisöjen visioinnin ja muun kehittämistyön tueksi.

Del mito del hombre democrático a la nueva Internacional civil

En nom de la exportació dels valors democràtics s’ha pretès justificar la introducció dels principis del neoliberalisme a escala mundial. L’imaginari democràtic ha estat utilitzat com a disfressa elegant per a intentar tapar la progressiva debilitat generada en el cos social pels processos de globalització de l’economia. Però malgrat de l’inicial triomfalisme del “pensament únic”, paral•lelament s’ha anat generant tota una xarxa internacional de resistència que sembla tenir cada cop més un gran poder de mobilització

Feminismejä, feministejä ja ruotsalaista tyttöelokuvaa 1990-2000-luvuilla

Lectio praecursoria kulttuurihistorian väitöskirjaan New feminisms, gender equality and neoliberalism in Swedish girl films, 1995-2006 Turun yliopistossa 24.1.2015.

Mudança em tempos de globalização: o capitalismo não é mais progressista?

Technical progress and economic development are promotions of capitalism, says a well known idea hereby contradicted. Recent changes under neoliberalism show that the more freedom of move to capital the less development of productive forces. There was no synchronicity and coherence fostering economic growth between changes at the micro level of techno-productive and managerial innovations and the ones at the macro level of institutional structures and economic policy. Empowerment of finance capital and monopolies got them opportunity to control the state and set its economic policy to support fictitious capital accumulation and to rule restructuring of corporate management. Surplus redistribution favoring finance capital is a burden to be carried on the back of society's productive structures, lowering investment, employment and growth. Focusing Latin America and Brazil, the same picture is seen, worsened by external fragility that deepens historical dependency.

Economia e retórica: o capítulo brasileiro

Considering the rise of the discussion about the rhetoric of economics at the beginning of the 1980's, the paper aims to show: 1) the relation between the origin of this issue in the academic field and the ascension of the so labeled "neoliberalism" as a doctrine and a collection of capitalist practices perceived at the same time; and 2) the consequences produced by this idea, overseas born, when it meets a peripherical reality like the Brazilian one. In the first case, we are going to show the importance of Hayek's reflections about the inadequateness of neoclassical discourse to the aim of ideologically legitimate the market society. In the second we are going to point out that, taking the consequences of the rhetoric project in Brazil, it can be seeing as an additional chapter of "the ideas out of its place" that comes marking the Brazilian history of the ideas.

Para superar el estancamiento económico en México: "nudos críticos" de un proyecto nacional de desarrollo

This article is devoted to analyze changes in economic policy to be adopted by Mexico if a national development project were implemented. Starting from an evaluation of the main economic and political outcomes of Vicente’s Fox administration, the author proposes an alternative development strategy which permits Mexico to overcome economic stagnation. That strategy would be based in recovering the internal market as the dynamical focus of the economy with the purpose of satisfying basic needs of people. To be successful this strategy should to confront the "critical knots" of the Neo-liberal model: to reverse the uneven distribution of income; abandoning the fixing of restrictive monetary, fiscal and exchange rate policies; and mobilizing economic surplus by means of a profound revision of debt service schemes. It concludes that to implement a national development project it is required a political and economic strategy to dismantle neoliberalism, which is an antinational structure of power.

A Argentina depois da conversibilidade: um caso de novo-desenvolvimentismo?

This paper analyses the economic recovery in post-Convertibility Argentina. We try to identify if there are evidences to support the suggestion that Argentina could be an example of the so-called "new developmentalism".

The 2008 financial crisis and neoclassical economics

The 2008 global financial crisis was the consequence of the process of financialization, or the creation of massive fictitious financial wealth, that began in the 1980s, and of the hegemony of a reactionary ideology, namely, neoliberalism, based on self-regulated and efficient markets. Although capitalism is intrinsically unstable, the lessons from the stock-market crash of 1929 and the Great Depression of the 1930s were transformed into theories and institutions or regulations that led to the "30 glorious years of capitalism" (1948-1977) and that could have avoided a financial crisis as profound as the present one. It did not because a coalition of rentiers and "financists" achieved hegemony and, while deregulating the existing financial operations, refused to regulate the financial innovations that made these markets even more risky. Neoclassical economics played the role of a meta-ideology as it legitimized, mathematically and "scientifically", neoliberal ideology and deregulation. From this crisis a new capitalism will emerge, though its character is difficult to predict. It will not be financialized but the tendencies present in the 30 glorious years toward global and knowledge-based capitalism, where professionals will have more say than rentier capitalists, as well as the tendency to improve democracy by making it more social and participative, will b e resumed.

O neoliberalismo na America Latina

Neoliberalism in Latin America. Neoliberalism and globalization had decisive influence in shaping public policies both internal and foreign in Latin America. Less state, trade and market freedoms, social goals subordinated to economic criteria, are part and parcel of the neoliberal utopia. Price stability was erected as the main social objective; import substitution resulted replaced by exports as the main source of growth. The neoliberal net results as applied to Latin America are: less growth, deindustrialization, income concentration and precarious employments. Therefore, countries public policies should try to gain autonomy to use jointly markets and public intervention in a constructive and innovative fashion.

Financialization and financial profit

This article starts from the critical review of the concept of financial capital. I consider it is necessary not to confuse this category with of financialization, which has acquired a certificate of naturalization from the rise of neoliberalism. Although financial monopoly-financial capital is the hegemonic segment of the bourgeoisie in the major capitalist countries, their dominance does not imply, a fortiori, financialization of economic activity, since it depends of the conditions of the process reproduction of capital. The emergence of joint stock companies modified the formation of the average rate of profit. The "promoter profit" becomes one of the main forms of income of monopoly-financial capital. It is postulated that financial profit is a kind of "extraordinary surplus-value" which is appropriated by monopoly-financial capital by means of the monopolistic control it exerts on the issue and circulation of fictitious capital.

The neoliberalization of street vending policy in Lima, Peru: the politics of citizenship. property and public space in the production of a new urban marginality

Neoliberalism is having a significant and global impact on political, social and economic life across spaces. This work illustrates how neoliberalism is attempting to change the ways in which the urban poor - particularly those that participate in street vending - use urban spaces in Lima, Peru. Using municipal policies, newspaper articles and local academic texts I argue that there is a changing marginality in Lima that is being experienced by street vendors, and currently in los canas of Lima. In particular, I discuss formalization, a neoliberal strategy in street vending policy, which is used with eradication and social assistance strategies in attempts to re-regulate street vendors.

L'influence du contexte conjoncturel sur la fonction intégrative de la cour de justice des communautés européennes dans le domaine de la libre circulation des marchandises

Le rôle intégratif que la Cour de justice des Communautés européennes (CJCE) a joué dans la construction européenne est bien connu et très documenté. Ce qui l'est moins ce sont les raisons qui l'ont motivé, et le motivent encore. Si certains se sont déjà penchés sur cette question, un aspect a néanmoins été complètement négligé, celui de l'influence qu'a pu avoir à cet égard le contexte conjoncturel sur la jurisprudence communautaire et plus précisément sur l'orientation que la Cour a choisi de lui donner. Dans ce cadre, les auditoires de la Cour ont un rôle déterminant. Pour s'assurer d'une bonne application de ses décisions, la Cour est en effet amenée à prendre en considération les attentes des États membres, des institutions européennes, de la communauté juridique (tribunaux nationaux, avocats généraux, doctrine et praticiens) et des ressortissants européens (citoyens et opérateurs économiques). Aussi, à la question du pourquoi la CJCE décide (ou non) d'intervenir, dans le domaine de la libre circulation des marchandises, en faveur de l'intégration économique européenne, j'avance l'hypothèse suivante: l'intervention de la Cour dépend d'une variable centrale : les auditoires, dont les attentes (et leur poids respectif) sont elles-mêmes déterminées par le contexte conjoncturel. L'objectif est de faire ressortir l'aspect plus idéologique de la prise de décision de la Cour, largement méconnu par la doctrine, et de démontrer que le caractère fluctuant de la jurisprudence communautaire dans ce domaine, et en particulier dans l'interprétation de l'article 28 du traité CE, s'explique par la prise en compte par la Cour des attentes de ses auditoires, lesquels ont majoritairement adhéré à l'idéologie néolibérale. Afin de mieux saisir le poids - variable - de chaque auditoire de la Cour, j'apprécierai, dans une première partie, le contexte conjoncturel de la construction européenne de 1990 à 2006 et notamment le virage néolibéral que celle-ci a opéré. L'étude des auditoires et de leur impact sur la jurisprudence fera l'objet de la seconde partie de ma thèse. Je montrerai ainsi que la jurisprudence communautaire est une jurisprudence « sous influence », essentiellement au service de la réalisation puis de l'approfondissement du marché intérieur européen.