Tehohoidon haittatapahtumien herätetyökalun sisällöllinen ja kulttuurinen validointi suomalaiseen tehohoitoon

Tehohoidossa tapahtuu potilaan turvallisuutta vaarantavia tapahtumia, joista voi seurata potilaalle vakavaa haittaa. Haittatapahtumat johtavat inhimillisen kärsimyksen lisääntymiseen, pitkittyneeseen sairaalahoitoon, viivästyneeseen toipumiseen ja pysyvään vammautumiseen tai kuolemaan. Haittatapahtumien raportointi, mittaaminen ja tunnistaminen ovat edellytys potilasturvallisuuden edistämiselle ja korkealaatuiselle hoidolle. Tehohoitoon tarvitaan tehohoidon haittatapahtumat tunnistava menetelmä. Yksi tehokkaaksi ja hyväksi todettu menetelmä on haittatapahtumien herätetyökalu, jonka avulla voidaan tunnistaa potilasasiakirjoista takautuvasti haittaan johtaneita tapahtumia. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää soveltuuko Yhdysvalloissa kehitetty tehohoidon haittatapahtumien herätetyökalu (IHI ICU Adverse Event Trigger Tool) suomalaiseen tehohoitoon sisällöllisesti ja kulttuurisesti. Tehohoidon haittatapahtumien herätetyökalu valittiin kirjallisuuskatsauksen perusteella. Herätetyökalun käänsi suomeksi kaksi virallista kielenkääntäjää, jonka jälkeen tehohoidon asiantuntijat (N=14) arvioivat käännösten sisällöllistä ja kulttuurista soveltuvuutta suomalaiseen tehohoitoon. Asiantuntijat arvioivat herätetyökalun jokaisen muuttujan merkityksellisyyttä suhteessa tarkoitukseen sisällön validiteetti indeksin avulla. Lisäksi asiantuntijat antoivat kommentteja ja ehdotuksia käännöksiin liittyen. Asiantuntijoiden antamista numeerisista arvioinneista laskettiin yksimielisyysprosentit ja keskiarvot. Kommentit ja ehdotukset ryhmiteltiin analyysirungon mukaisiin luokkiin, jonka jälkeen niistä tiivistettiin ja pelkistettiin oleellinen tehohoidon haittatapahtumien herätetyökaluun liittyvä tieto. Asiantuntijoiden antamien kommenttien ja ehdotusten sekä numeeristen arvioiden mukaan herätteistä (N=24) kymmenen soveltuu (yksimielisyys ≥ 80 %) sisällöllisesti ja kulttuurisesti suomalaiseen tehohoidon haittatapahtumien herätetyökaluun. 12 herätteen suomenkielistä käännöstä voidaan käyttää suomalaisessa haittatapahtumien herätetyökalussa, mutta sen kielellinen vastaavuus ei ole kovin hyvä (yksimielisyys ≥ 40–≤ 80 %) Kahden herätteen käännös ei vastaa suomenkielistä ilmaisua, joten ne eivät sovellu sellaisenaan suomalaiseen tehohoidon haittatapahtumien herätetyökaluun (yksimielisyys ≤ 40 %). Kommenttien ja ehdotusten mukaan tärkeää on, että herätetyökalussa käytetyt termit ja sanat ovat selkeitä ja soveltuvat siihen kulttuuriin, jossa niitä käytetään. Tulosten mukaan tehohoidon haittatapahtumien herätetyökalu soveltuu osittain suomalaiseen tehohoitoon, mutta herätetyökalun muokkaamista, täydentämistä ja päivittämistä tarvitaan. Tutkimuksesta saatuja tuloksia voidaan käyttää hyödyksi kehitettäessä uutta ja paremmin suomalaiseen tehohoitoon soveltuvaa tehohoidon haittatapahtumien herätetyökalua.

The Child Occupational Self Assessment (COSA, version 2.1) : lasten toimintamahdollisuuksien itsearviointi COSA:n esittely ja suomentamisprosessi

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on aloittaa lapsille ja nuorille suunnatun The Child Occupational Self Assessment (COSA, version 2.1) itsearviointimenetelmän suomenkielisen version käännöstyö. COSA on asiakaslähtöinen itsearviointi, jolla kartoitetaan lasten ja nuorten kokemusta toiminnallisesta pätevyydestään ja jokapäiväisten toimintojen tärkeydestä heille. COSA pohjaa Inhimillisen toiminnan malliin ja sen toteutus seuraa asiakaslähtöistä teoriaa. COSA:n avulla voidaan asettaa toimintaterapialle tavoitteet ja tarkastella niiden toteutumista. Työssämme suomennamme arviointimenetelmän nimen muotoon; Lasten toimintamahdollisuuksien itsearviointi COSA. Arviointimenetelmän käännöstyö tehdään Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian toimintaterapian koulutusohjelmalle. Opinnäytetyössä esittelemme ensin arviointia ja tavoitteiden asettamista lasten toimintaterapiassa sekä itsearvioinnin käyttämistä arviointimenetelmänä. Esittelemme COSA itsearviointimenetelmän sekä sen taustalla vaikuttavat Inhimillisen toiminnan mallin sisällön ja asiakaslähtöisyyden. Kartoitamme myös The Child Occupational Self Assessment (COSA, version 2.1 )itsearviointimenetelmän kehittymistä, sitä edeltäneitä arviointimenetelmiä ja COSA:sta aiemmin tehtyjä tutkimuksia. Opinnäytetyössä suomennamme COSA:n arviointilomakkeen. Arviointilomakkeessa on 25 lasten ja nuorten toiminnallista pätevyyttä ja jokapäiväisten toimintojen tärkeyttä kartoittava väittämää. Suomentamisprosessissa selvitämme COSA:n arviointilomakkeen väittämien suomennosten ymmärrettävyyden onnistumista kahdeksan käyttökokeiluun ja haastatteluun osallistuvan lapsen avulla. Saimme arviointilomakkeen suomentamisprosessiin apua neljältä lasten kanssa työskentelevältä toimintaterapeutilta sekä koulutusohjelmamme koulutuspäälliköltä. Käyttökokeiluiden sekä toimintaterapeuttien palautteiden avulla viimeistelimme suomennetun arviointilomakkeen väittämät. Opinnäytetyön lopuksi pohdimme arviointilomakkeen suomentamisprosessin vaiheita sekä mahdollisia jatkotutkimusehdotuksia. Luovutimme Lasten toimintamahdollisuuksien itsearviointi COSA:n arviointilomakkeen koulutusohjelmamme käyttöön ja mahdollisten jatkotutkimusten kohteeksi.

Yrityksen suorituskyvyn mittaaminen hävikin hallinnassa makeisteollisuudessa

Yritysten toimintaympäristössä on tapahtunut viime vuosina suuria muutoksia ja niitä tapahtuu tulevaisuudessakin yhä nopeammassa tahdissa. Yritysten on kehitettävä suorituskykyään, jotta sidosryhmien tarpeet kyetään tyydyttämään. Suorituskyvyn kehittäminen perustuu mittaustuloksiin ja niistä tehtäviin johtopäätöksiin. Hävikin mittaaminen ja analysointi on osa yrityksen suorituskykyä. Mittarit, joita käytetään suorituskyvyn mittaamiseen, tulee olla luotettavia. Mittaustuloksia tulee pystyä hyödyntämään tehokkaasti. Makeisteollisuudessa hävikkimärät ovat jatkuvasti kasvaneet. Tämä oli heräte tälle tutkimukselle yrittää löytää paras tapa mitata hävikkiä. Toinen tavoite oli selvittää, kuinka olisi mahdollista vähentää hävikin syntymistä. Näiden tavoitteiden saavuttaminen vaati selvitystä, kuinka hävikkiä mitataan tänä päivänä, mistä hävikki syntyy ja kuinka siihen reagoidaan. Tutkimuksessa mukana olevassa yrityksessä on laaja valikoima erilaisia makeistuotteita, sokerimakeisia ja suklaatuotteita. Tähän tutkimukseen valittiin saman tyyppiset valmistuslinjat jokaiselta tehtaalta. Näiltä linjoilta valittiin tutkittavaksi kaksi erilaista tuotetta. Tämän tutkimuksen tulos oli, että hävikkiä käsitellään jamitataan hyvin eri tavalla jokaisella tehtaalla. Hävikkiä mitataan juuri, kutenkirjallisuudessa on mainittu verraten myyntiin tai valmistettuihin kiloihin. Näin ollen ei ollut tarvetta muuttaa mittausmenetelmää, joka oli tutkimuksen päätavoite. Tärkeintä oli löytää kohdat, joissa hävikkiä syntyy. Ajan puutteen vuoksiei ollut mahdollista selvittää kaikkia hävikin syntyyn vaikuttavia syitä tai paikkoja, joissa hävikkiä syntyy. Suurin syy hävikkiin on huono laatu. Tähän syynäon osaamisen ja koulutuksen puute. Syynä hävikin syntyyn voi olla myös raaka-aineissa tai resepteissä. Tässä tutkimuksessa käytettiin Bill Crosbyn kirjaa 'Laatu on ilmaista'. Kirjassa käsitellään -14 kohdan ohjelmaa', joka voisi olla hyvä ohjelma nostaa tuotteiden laatutasoa myös tutkimuksessa mukana olevassa yrityksessä.On tärkeää tarkentaa säännöt, kuinka kirjataan hävikkiä, tarkistaa reseptit ja koulutuksen avulla nostaa osaamisen tasoa. Tällaiselle projektille täytyy olla koko organisaation ja ylimmän johdon tuki. Kaikki ne miljoonat eurot, jotka heitetään pois, voisivat olla tuloksessa. Se ei tapahdu yhdessä yössä, vaan vaatiijatkuvaa työtä tavoitteen saavuttamiseen.

Toimintajärjestelmän rakentaminen laatu-, ympäristö- sekä työterveys- ja työturvallisuusstandardien vaatimusten mukaisesti

Diplomityön kohdeyritys on Lassila & Tikanoja Oyj:n (L&T) Vantaan jätehuolto -yksikkö.Yrityksen yhtenäiset toimintatavat ovat edellytyksenä toiminnan tehostamiselle,jatkuvalle kehittämiselle ja hallitulle laajentumiselle. Yrityksen toimintajärjestelmä (johtamisjärjestelmä) muodostuu laadun (ISO 9001), ympäristön (ISO 14001) sekä työterveyden ja työturvallisuuden (OHSAS 18001) hallintajärjestelmistä. Integroitu toimintajärjestelmä muodostaa yritykselle tehokkaan ja kokonaisvaltaisen kehittämisen työvälineen.Diplomityön tavoitteena on luoda teoreettinen perusta L&T:n Vantaan jätehuolto -yksikön sertifiointi -projektille. Diplomityön teoriasisältö muodostuu seuraavien asiakokonaisuuksien käsittelystä: kohdeyrityksen liiketoiminta-alan tunnuspiirteet, standardien sisältövaatimukset, toimintajärjestelmä yrityksen johtamisvälineenä sekä suorituskyvyn mittaaminen ja analysointi. Diplomityö kokoaa selkeät esitiedolliset lähtökohdat yksikön sertifiointi -projektille.Diplomityön muodostama teoreettinen perusta saavuttaa varsin onnistuneesti sille asetetut tavoitteet. Diplomityön määrittelemien lähtökohtien pohjalta rakentui yksikön varsinainen toimintajärjestelmä. Diplomityö tulee toimimaanhyvänä tukimateriaalina työn kohdeyritykselle jatkossakin; työstä on helppo tarkastaa ja kerrata toimintajärjestelmään liittyviä asiakokonaisuuksia.

Tavaratalojohtajien osaamisesta kohti koko organisaation kehittämistä - Case K-citymarket Oy

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella tietojohtamista organisaation inhimillisen pääoman (human capital) näkökulmasta. Erityisesti tässä työssä tarkasteltiin johtajien osaamista, motivaatiota ja motivointia, sitoutumista ja sitouttamista sekä johtajien vuorovaikutustaitoja ja edellä mainittujen aiheiden merkitystä organisaatiolle pääomien kasvattamisen näkökulmasta. Tutkimuksen empiirisessä osassa käytettiin kvantitatiivista ja kvalitatiivista tutkimusotetta. Tutkimusmenetelmänä käytettiin SPSS for Windows (12.0.1.) -tilasto-ohjelmaa sekä puolistrukturoituja teemahaastatteluja. Tutkimus osoitti selkeästi inhimillisen pääoman (osaamisen, motivaation ja sitoutumisen) tärkeyden ja merkityksen organisaatiolle. Tulevaisuuden kilpailukyky rakentuu paljolti juuri inhimillisen pääoman varaan. Kilpailukyvyn kannalta juuri inhimillisen pääoman merkityksen tunnistaminen ja hyödyntäminen on tärkeää. Johtajilla on oma merkityksensä organisaation kehitykselle, kuitenkin organisaation koostuu kaikista siinä vaikuttavista ihmisistä.

Tuloskortti, strategia ja tavoitteet, Case: TeliaSonera Finland Oyj, Verkot ja tuotanto -divisioona

Tuloskortti on mittaristo, jonka avulla yritystä johdetaan, tuloksia mitataan, luodaan yrityksen strategia ja asetetaan sekä pitkän että lyhyen aikavälin tavoitteet. Se toimii myös raportoinnin välineenä. Tutkielman teoreettinen tavoite on selvittää miten tuloskorttia voi hyödyntää yrityksen strategian implementoinnissa ja sitä kauttayrityksen sille asettamiin tavoitteisiin pääsemisessä. Tuloskortin avulla ohjataan liiketoimintaa sekä organisaation nykyistä ja tulevaisuuden suorituskykyä. Tuloskortin mittariston tavoitteet johdetaan strategiasta ja toisaalta strategia johdetaan tuloskortin tavoitteista. Hyvätuloskortti kertoo tarinan yrityksen strategiasta ja visiosta. Tutkielman empiirinen osa liittyy caseyrityksen TeliaSonera Finland Oyj:n Verkot ja tuotanto - divisioonassa suoritettuun kyselytutkimukseen. Empiirisenä tavoitteena on tutkia, miten työntekijän asema organisaatiossa vaikuttaa suhtautumisessa tuloskorttiin ja sen avulla suoritettavaan työn ohjaukseen. Miten vastaajat kokevat tuloskortin avulla asetetun yrityksen suunnan sekä tuloksellisuuden mittauksen? Onko näkemyseroja esimiesten ja asiantuntijoiden välillä? Kirjoittaja havaitsi, että kyseiset luokat suhtautuvat varsin yhteneväisesti kysymyksiin. Näkemyseroa ilmenee lähinnä siinä, miten tuloskortin avulla voidaan vaikuttaa ja miten tärkeää se on. Tuloskortti koetaan myös tärkeänä sitouttamisen sekä palkitsemisen välineenä.

Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun alueellinen vaikuttavuus

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun (LTKK:n) koulutuksellista ja taloudellista vaikuttavuutta Etelä-Karjalassa ja kehittää sitä kuvaavia mittareita. Lisäksi selvitetään sidosryhmien näkemystä LTKK:n imagosta sekä osaamisen ja inhimillisen pääoman alueellista merkitystä. Tutkimus on luonteeltaan toiminta-analyyttinen, mutta sisältää myös käsite-analyyttisiä ja nomoteettisia piirteitä. Lähtökohtana vaikuttavuuden tarkastelussa pidetään yliopiston yhteiskunnallisia funktioita. Nämä funktiot ovat: opetus, tutkimus sekä olemassaolo ja toiminta. Tässä tutkimuksessa yliopisto nähdään inhimillisen pääoman kartuttajana, työvoiman tuottajana, työllistäjänä, rahavirtojen lähteenä, yhteistyökumppanina ja innovaatiokeskuksena. Myös yliopiston imagoa pidetään yhtenä vaikuttavuuden osatekijänä. Tutkimus sisältää sekä teoreettisen että empiirisen osan. Teoriaosassa käsitellään yliopiston vaikuttavuuteen liittyviä käsitteitä ja malleja, osaamisen alueellista merkitystä ja yliopiston roolia inhimillisen pääoman tuottajana sekä yliopiston imagon merkitystä. Tutkimukseen liittyi LTKK:sta vuonna 1997 – 2000 valmistuneille tehty kyselytutkimus sekä sidosryhmiin kohdistettu teema-haastattelu. Tutkimuksen empiriaosassa mitataan LTKK:n alueellista vaikuttavuutta opetukseen, tutkimukseen sekä olemassaoloon ja yhteistyöhön liittyvien mittareiden perusteella. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että LTKK:n merkitys työvoiman tuottajana on voimakkaasti kasvanut, samoin kuin valmistumisen jälkeen Etelä-Karjalaan jäävien osuus. LTKK:sta valmistuneet pitävät koulutuksen antamia valmiuksia pääosin hyvinä, mutta työnantajat näkevät puutteita muun muassa johtamis- ja sosiaalisissa taidoissa. LTKK saa toiminnallaan aikaan huomattavia rahavirtoja ja on tärkeä yhteistyökumppani alueen muiden toimijoiden kannalta, lukuun ottamatta pienyrityksiä. LTKK:n imago on maakunnassa positiivinen, mutta sen valtakunnallinen tunnettuus on huono.

Yrityksen kasvu ja omistaja-arvo - Diskontatun kassavirran periaatteella lasketun omistaja-arvon aikasarjapohjainen tarkastelu

Tutkielman päätavoitteena oli selvittää yrityksen kasvun vaikutusta omistaja-arvoon. Omistaja-arvon laskentaa selvitetään diskontatun kassavirran periaatteella. Omistaja-arvot esitettiin ja niiden kehitystä tutkittiin vuosittain aikasarjana. Kasvun vaikutuksia tutkittiin kolmella kannattavuustasolla ja kahdella pääoman tuottovaatimusprosentilla. Omistaja-arvon kehitystä verrattiin sijoitetun pääoman tuottoprosenttiin ja pääoman kiertonopeuteen. Tutkimusta varten rakennettiin yksinkertainen malliyritys, jonka rakennetta muuttamalla kyettiin tutkimaan kasvun vaikutuksia ja omistaja-arvoon vaikuttavia tekijöitä. Yrityksen kasvaessa kannattavuudella on suuri merkitys siihen, kuinka omistaja-arvo kehittyy. Tutkimus osoittaa, että yrityksen kasvu vaikuttaa omistaja-arvoa lisäävästi tiettyyn rajaan saakka, jonka jälkeen kasvu alkaa tuhota omistaja-arvoa. Tutkimuksessa löydettiin se liikevaihdon kasvun taso, jolla omistaja-arvo on korkeimmillaan. Tämä arvo ei riipu pääoman tuottovaatimustasosta. Alhaisempi pääoman tuottovaatimus luo suuremman omistaja-arvon kuin korkeampi tuottovaatimus. Tutkimus osoittaa, että vaikka kannattavuus sijoitetun pääoman tuottovaatimusprosentilla mitattuna paranee edelleen yrityksen omistaja-arvo alkaa tuhoutua jollakin tietyllä liikevaihdon kasvuntasolla. Pääoman kiertonopeus käyttäytyy sijoitetun pääoman tuottoprosentin kanssa samalla tavalla. Tutkimus osoittaa, että omistaja-arvon tuhoutuminen johtuu yrityksen tuottaman vapaan kassavirran pienentymisestä. Vapaa kassavirta alkaa pienentyä, kun kasvun vaatimat investoinnit ja käyttöpääoman lisäys kasvavat nopeammin suhteessa kasvun tuottoon verrattuna.

Aineettomien pääomaerien tunnistaminen ja hyväksikäyttö strategiatyössä

Tässä tutkimuksessa tutkittiin keinoja tunnistaa organisaation aineeton pääoma ja yhdistää se strategiatyöhön. Aineettomien pääomien tunnistamisen yhteydessä tutkittiin myös sitä, miten on mahdollista tunnistaa juuri strategisesti merkittävät aineettomat pääomat. Tutkimuksen teoreettinen osuus toteutettiin kirjallisuuskatsauksena. Tutkimuksen empiirinen osuus toteutettiin case-tutkimuksena käyttäen menetelminä osallistuvaa havainnointia kahden työpajan aikana ja kyselylomaketta. Tutkimus oli haasteellinen toteuttaa johtuen aihe-alueen laajuudesta ja teorioiden päällekkäisyydestä sekä aihepiirin vieraudesta tutkimukseen osallistuneille. Analyysi, tulokset ja johtopäätökset perustuivat tutkijan omiin tulkintoihin. Tulkintoja tehtiin analysoimalla case-tutkimuksen aikana kerättyjä aineistoja ja vertaamalla case-tutkimuksen tuloksia teoriaan. Case-tutkimus osoitti, että aineettoman pääoman tunnistamisen ja strategiaan yhdistämisen tueksi tarvitaan toimivia työkaluja. Huolimatta toimivistakin työkaluista, on aineettoman pääoman erien tunnistaminen haastavaa eikä ydinkompetenssien tunnistaminen välttämättä onnistu täysin objektiivisesti. Myös aineettoman pääoman yhdistäminen strategiaan on aiemmin asiaan perehtymättömälle vaikeaa. Tutkimus todisti, että aineettoman pääoman rakenteen ja hyväksikäytön tutkimusta tulee jatkaa jotta voidaan kehittää toimivia ja helppokäyttöisiä työkaluja aineettoman pääoman johtamisen tueksi.

Varastonohjauksen menetelmät ja niiden käyttö osana yrityksen kannattavuuden hallintaa

Tutkielman tavoitteena on tuottaa kohdeyrityksessä tietoa, joka auttaa tunnistamaan ja soveltamaan kannattavuuden parantamiseen vaikuttavia varastonohjauksen menetelmiä ja tukee varastonohjausta koskevaa päätöksentekoa. Varastonohjauksella tarkoitetaan varastoihin sitoutuneen pääoman hallintaa ja materiaalivirtojen ohjausta. Varastonohjauksen ensisijainen tavoite on saavuttaa optimaalinen tasapaino halutun asiakaspalvelutason ja varastonpidosta aiheutuvien kustannusten välillä. Tutkielma toteutettiin tapaustutkimuksena. Aineistona käytettiin kohdeyrityksen sisäisiä tietoja. Varastonohjausperiaatteiden kohdentamiseksi varastonimikkeet luokiteltiin ABC-analyysin avulla, jota täydennettiin kriittisyysanalyysillä. Ohjausmenetelmät määriteltiin luokittain. Varastoilla on merkittävä rooli yrityksen toiminnassa. Niihin sitoutuu pääomaa, joka vaikuttaa yrityksen kannattavuuteen. Nimikkeiden luokittelu ja luokkakohtaisten ohjausmenetelmien ja -periaatteiden määrittely on erittäin tärkeää. Varastotasojen alentamisella ja varaston kiertonopeuden nostamisella on kannattavuutta parantava vaikutus.

Asiantuntijaorganisaation suorituskyvyn mittaus

Aineettoman pääoman katsotaan olevan merkittävä tekijä erityisesti yrityksen tulevaisuuden menestyksen kannalta. Johtamalla ja kehittämällä aineettomia resursseja varmistetaan se, että yritys menestyy ja säilyy elinvoimaisena myös tulevaisuudessa. Aineettoman pääoman johtaminen ja järjestelmällinen kehittäminen ja parantaminen edellyttävät ajantasaista ja käyttökelpoista tietoa yrityksen aineettomista resursseista. Suorituskyvyn mittausjärjestelmä voi toimia tällaisen tiedon lähteenä. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli asiantuntijaorganisaation aineettoman pääoman suorituskyvyn mittaamisen viitekehyksen luominen ja sen soveltaminen yhteen case-organisaatioon. Suorituskykymittaristona tässä tutkimuksessa käytettiin tasapainotettua mittaristoa. Tutkimuksen tutkimusote oli toiminta-analyyttinen ja menetelmä kvalitatiivinen. Tutkimuksen tuloksia arvioitaessa huomataan, että aineettoman pääoman mittaaminen samalla mittaristolla aineellisen pääoman kanssa on haasteellista. Aineelliset tekijät korostuvat helposti aineettomien kustannuksella ja tämä voi aiheuttaa mittariston painopisteen kallistumisen aineellisen pääoman puolelle. Tapauskohtaista lisätarkastelua tarvitaan tulosten hyödynnettävyyttä arvioitaessa, mikä johtuu tutkimusotteesta ja menetelmästä. Tärkein yksittäinen tekijä aineettomaan pääoman suorituskyvyn mittauksessa on se, että organisaatio näkee aineettoman pääoman oman toimintansa kannalta kriittisenä tekijänä, joka on organisaation menestyksen kannalta elintärkeä ja jonka kehitykseen halutaan panostaa. Tämän havainnon jälkeen mittaristomallin valinta tehdään organisaation ja sen toimintojen perusteella.

Aineettoman pääoman merkitys alkavan yrityksen rahoituksen saantiin

Tässä tutkimuksessa tutkittiin aineettoman pääoman merkitystä alkavan yrityksen rahoituksen saantiin. Tutkimuksen teoreettinen osuus toteutettiin kirjallisuuskatsauksena. Tutkimuksen empiirinen osuus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoiduilla yksilöllisillä teemahaastatteluilla alkavan yrityksen ensisijaisilta rahoittajilta, joita katsottiin olevan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Teknologian kehittämiskeskus Tekes, Keksintösäätiö, Finnvera Oyj ja pankit. Tutkimuksen tuloksena selvisi, että aineettomalla pääomalla on tärkeä merkitys alkavan yrityksen rahoituksen saantiin. Mikäli alkavalla yrittäjällä ei ollut aineetonta pääomaa, alkava yritys ei saanut rahoitusta vaikka vakuudet olisivat olleet kunnossa. Tämän johdosta, nyt tulisi valita mittarit, joilla pystytään mittaamaan rahoituksen kannalta vaikuttavat aineettoman pääoman menestystekijät ja raportoimaan nämä. Jotta yritykset olisivat rahoittajan kannalta vertailukelpoisia, tulisi rahoittajan määritellä mittarit, joihin se rahoitusta myöntäessään kiinnittää huomiota.

Projektinhallintaprosessin suorituskykymittariston kehittäminen

Yritysten toimintaympäristöjen muuttuminen, organisaatioiden rajojen hämärtyminen ja aineettoman pääoman merkityksen korostuminen vaikeuttavat sekä onnistuneen strategian luontia, että sen toteuttamista. Strategisten mittausjärjestelmien avulla pyritään kehittämään ja varmistamaan strategian toteutuminen liiketoiminnassa. Parhaimmillaan hyvä mittaristo kertoo mitkä ovat yrityksen strategiset tavoitteet ja mihin yritys tulevaisuudessa haluaa panostaa. Suorituskyvyn mittaamisessa on perinteisesti keskitytty taloudellisiin mittareihin. Taloudelliset luvut ovat usein menneeseen viittaavia seuraustekijöitä, ei tulevaisuuteen katsovia mittareita. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli projektiliiketoimintaa harjoittavan yrityksen projektinhallintaprosessin suorituskykymittariston kehittäminen. Tavoitteena oli rakentaa projektinhallintaprosessille tasapainoinen suorituskykymittaristo, joka ottaa huomioon myös aineettoman pääoman. Tutkimuksen tutkimusote oli toimintaanalyyttinen, jonka lisäksi tutkimus sisältää konstruktiivisen ja kvalitatiivisen tutkimusotteen piirteitä. Tutkimuksen tuloksia arvioitaessa havaitaan, että valitut mittarit ovat kiinteästi sidoksissa projektinhallintaprosessin kriittisiin menestystekijöihin. Kriittiset menestystekijät puolestaan valittiin tunnistetuista menestystekijöistä, jotka määriteltiin yrityksen strategiaan ja visioon perustuen. Mittariston tasapainoisuus näkyy aineettoman ja aineellisen pääoman mittareiden välillä kattaen samalla tasapainon ennakoivien ja seurausmittareiden kesken. Haasteellisinta oli projektinhallintaprosessin aineettoman pääoman mittaaminen, jota ei aikaisemmin ole mitattu. Aineettoman pääoman mittaaminen tasapainoisen mittariston viitekehyksessä on mahdollista, mutta vaatii organisaation ymmärryksen miksi aineetonta pääomaa mitataan ja miten se vaikuttaa kokonaisvaltaiseen suorituskykyyn.

Kansainvälisen liiketoiminnan mahdollisuudet kehityksen edistämisessä: suomalaisyritysten kokemuksia Intiassa

Kannattava liiketoiminta nähdään yhä useammin taloudellisen ja inhimillisen kehityksen edistämisen keinona. Tutkielman tarkoituksena oli selvittää pitkäaikaiseksi aiotun liiketoiminnan kehitysvaikutuksia tarkastelemalla yhdentoista Intiaan kansainvälistyneen suomalaisyrityksen toimintaa ja kokemuksia Intiassa. Teoreettinen viitekehys muodostuu kehityksen, yritysten kansainvälistymisprosessin sekä liiketoiminnan mahdollisten kehitysvaikutusten tarkastelusta. Liiketoiminnan kehitysvaikutukset ovat tutkielmassa jaoteltu teknologiaan ja inhimilliseen pääomaan liittyviin, taloudellisiin, sosiaalisiin sekä ympäristöön ja infrastruktuuriin liittyviin vaikutuksiin. Tutkimuksen lähestymistapa on laadullinen ja se toteutettiin haastattelemalla, minkä jälkeen aineisto analysoitiin sisällönanalyysin keinoin. Yritykset ovat siirtäneet kansainvälistyessään teknologiaa Suomesta Intiaan ja kasvattaneet siten teknologista tasoa Intiassa, jossa niiden teknologinen taso on keskivertoa korkeampi. Niillä on ollut vaikutuksia myös inhimillisen pääoman kasvuun kouluttamalla työntekijöitä ja tarjoamalla työssä oppimisen mahdollisuuksia. Inhimillinen pääoma todennäköisesti kasvaa tutkimuksen yritysten henkilökunnalla enemmän kuin maan työntekijöillä keskimäärin. Teknologian ja inhimillisen pääoman siirtäminen hyödyttää alueen muita yrityksiä ja yhteiskuntaa laajemmin leviämisvaikutusten vuoksi. Taloudelliset vaikutukset muodostuvat suorista, epäsuorista ja kannustinvaikutuksista. Tutkimuksen yrityksistä suurin osa ei vielä toimi Intiassa kannattavasti, minkä vuoksi suorat, liikevaihtoon liittyvät, taloudelliset vaikutukset ovat rajallisia. Yrityksillä on kuitenkin taloudellisia vaikutuksia liittyen muun muassa tehtyihin investointeihin, maksettuihin palkkoihin ja välillisiin veroihin, toiminnan menoihin, kysynnän ja viennin kasvattamiseen sekä tuotantorakenteen monipuolistamiseen. Sosiaalisiin vaikutuksiin on tutkielmassa sisällytetty työllisyys, työolosuhteet, palkka sekä sukupuolten välinen tasa-arvo. Yritykset työllistävät suoraan reilu tuhat ihmistä ja määrän odotetaan kasvavan huomattavasti, minkä lisäksi yrityksillä on epäsuoria työllisyysvaikutuksia. Työolosuhteita ja palkkatasoa kuvailtiin alueen keskitasoa paremmiksi. Palkkataso jää osalla yrityksistä vielä hieman toimialan keskitason alapuolelle, mutta sitä kasvattavat merkittävät etuudet. Yritysten työvoima on miesvaltaista, minkä vuoksi vaikutukset sukupuolten väliseen tasa-arvoon ovat luultavasti melko vähäiset. Ulkomaisten yritysten toiminta kehitysmaissa voi johtaa negatiivisiin ja positiivisiin ympäristövaikutuksiin. Negatiivisten ympäristövaikutusten arvellaan yrityksissä olevan suhteellisen samanlaiset Intiassa ja Suomessa. Yrityksillä vaikuttaa olevan positiivisia ympäristövaikutuksia liittyen ydinliiketoimintaan, raakaaineisiin, kone- ja laitekantaan sekä muiden yritysten toimintaan ja asenteisiin vaikuttamiseen. Enemmistössä yrityksistä uskotaan, ettei toiminnalla ole ollut vaikutusta paikallisen infrastruktuurin kehittymiseen, mutta muutamalla yrityksellä on ollut tällaisia vaikutuksia esimerkiksi ydinliiketoimintaan liittyen. Yrityksissä ollaan optimistisia toiminnan kasvun suhteen, minkä vuoksi kehitysvaikutusten odotetaan kasvavan tulevaisuudessa. Kehitysvaikutukset ovat monitahoisia ja niiden selvittäminen yrityskohtaisesti on haastavaa. Tutkimuksen kohteena olleilla yrityksillä on ollut myönteisiä vaikutuksia kaikilla kehityksen osaalueilla, mutta vaikutukset on järkevää mieltää ennemmin mahdollisina kuin täysin varmoina vaikutuksina. Teoreettisen viitekehyksen ja empiirisen osan perusteella vaikuttaa siltä, että kannattava liiketoiminta on muiden kehityksen edistämisen keinojen ohella potentiaalinen väline kehityksen saavuttamiseksi.

Yritysten rooli kehitysmaiden alueellisessa kehityksessä: yritystoiminnasta vaihtoehtoisia ratkaisuja virallisen kehitysavun ongelmiin?

Kehitysmaiden alueellisen kehityksen edistäminen, köyhyys ja kehitysavun toimivuus ovat saaneet paljon huomiota osakseen kansainvälisessä keskustelussa. Sekä alueellinen kehitys että kehitysavun kenttä ovat hyvin monimutkaisia kokonaisuuksia, eivätkä kehitysmaiden kehitykseen liittyvät kysymykset täten ole helppoja. Virallinen kehitysapu ei ole yltänyt toivottuihin tuloksiin ja se onkin saanut paljon kritiikkiä osakseen. Yritykset ovat merkittävä tekijä etenkin alueellisen taloudellisen kasvun ja kehityksen, ja sitä kautta kokonaisvaltaisemman kehityksen, edistämisessä. Tästä huolimatta yritystoiminta ei ole saanut osakseen merkittävää huomiota kansainvälisessä kehityskeskustelussa. Tutkielmassa tarkastellaankin yritysten roolia kehitysmaiden alueellisessa kehityksessä. Erityisesti halutaan selvittää, millaisia ratkaisuvaihtoehtoja yritystoiminta voi tarjota niillä alueellisen kehityksen alueilla, joilla virallisen kehitysavun voidaan nähdä epäonnistuneen. Kyseessä on syntetisoiva tutkielma. Tutkimusta on täten tehty tutustumalla laajasti alueellista kehitystä, virallista kehitysapua ja yritystoimintaa käsittelevään kirjallisuuteen. Tämän pohjalta havaittiin, että virallisessa kehitysavussa tulisi keskittyä nykyistä enemmän ihmisoikeuksiin tarpeiden sijaan, vastaanotettujen apurahamäärien vakauteen, kunnollisen palautteen saamiseen, politiikkaan ja pitkän aikavälin tavoitteiden saavuttamiseen. Näiden viiden osa-alueen takana nähtiin puutteita seuraavissa kehitystekijöissä: inhimillisen pääoman vahvistamisessa, vakaan kasvun tavoittelemisessa, palautteen saamisen tärkeyden ymmärtämisessä, poliittisen vallan hajauttamisessa ja pitkän aikavälin kasvun ja kehityksen lähteisiin panostamisessa. Yritykset voivat vahvistaa inhimillistä pääomaa työllisyyden kautta suoraan ylläpitämällä kyvykkyyksiä tai välillisesti kannustamalla kouluttautumista. Yritystoiminnan nähtiin myös tarjoavan paremmat mahdollisuudet vakaan kasvun saavuttamiselle kuin virallisen kehitysavun. Markkinat antavat yrityksille palautetta ihmisten tarpeista ja toisaalta menestyminen markkinoilla edellyttää paikallisen toimintaympäristön tuntemista ja yritysvastuun kantamista. Yritysten työllistävä vaikutus auttaa hajauttamaan poliittista valtaa suoraan voimauttamalla ihmisiä tai välillisesti vähentämällä tiedon ja osaamisen kasautumista hallitsevalle eliitille. Teknologisella edistymisellä, innovoinnilla ja yrittäjyydellä on tärkeä sija yritysmaailmassa, ja ne puolestaan ovat keskeisiä pitkän aikavälin alueellisen kasvun ja kehityksen lähteitä. Yritystoimintaa voisi siis hyödyntää nykyistä enemmän kehitysmaiden alueellisen kehityksen edistämisessä niillä osa-alueilla, joilla yritykset voivat tuottaa tuloksia tehokkaasti.