”Tuntuu, et nää on vielä niin lapsen kengissä tämmöset HR:n luvut…”: Työhyvinvoinnin panostusten ja kustannusten Business Intelligence

Työhyvinvointi saa suomalaisessa työelämässä paljon huomiota juuri tällä hetkellä ja se on tunnis-tettu yrityksen kannalta hyödylliseksi alueeksi, johon kannattaa panostaa. Matalat työhyvinvointiin liittyvät kustannukset, organisaation parempi kilpailukyky ja maine sekä korkea henkilöstön tuotta-vuus ovat esimerkkejä työhyvinvoinnin kautta saavutettavista hyödyistä. Yritys voi parantaa hen-kilöstön työhyvinvointia panostamalla siihen ja tämän pitäisi näkyä suoraan myös työhyvinvointiin liittyvissä tunnusluvuissa, kuten sairauspoissaolo-, työkyvyttömyyseläke- ja vaihtuvuuskustannuk-sissa. Yritykset voivat hyödyntää työhyvinvoinnin panostusten ja kustannusten tunnuslukuja, jos niitä hallitaan onnistuneesti. Tällöin pitää tietää, mistä kustannukset koostuvat ja ymmärtää, millä pa-nostuksilla niihin voidaan vaikuttaa. Business Intelligence on termi, jolla tarkoitetaan kaikkea sel-laista organisaation tiedon hallintaa, jota tarvitaan liiketoiminnan johtamisessa. Sen tavoitteena on tukea organisaatiossa tapahtuvaa päätöksentekoa. Business Intelligence voidaan kuvata prosessina, jossa organisaatio kerää, yhdistelee ja analysoi tietoa eri tietolähteistä. Analysoinnin jälkeen yrityk-sellä on käytössään uutta tietämystä, jota voidaan hyödyntää päätöksenteossa. Toimivien Business Intelligence ratkaisujen ansiosta yrityksen päätöksenteon varmuus ja vaikuttavuus kasvaa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millainen on tehokas työhyvinvoinnin panostusten ja kustannusten hallintaan liittyvä Business Intelligence prosessi. Tehokas prosessi auttaa paranta-maan työhyvinvointiin tehtävien panostusten oikeellisuutta ja nostaa organisaation ymmärrystä omasta toiminnastaan. Tutkimusongelmaan on haettu vastauksia laadullisten tutkimusmenetelmien avulla haastattelemalla työhyvinvoinnin panostusten ja kustannusten tunnuslukuja seuraavia yrityk-siä. Tutkimuksen tulokset on analysoitu käyttämällä hyväksi kirjallisuuteen perustuvaa teema-ana-lyysia, jossa työhyvinvointiin ja Business Intelligenceen liittyvää teoriaa verrataan haastatteluista saatuihin vastauksiin. Tutkimuksen johtopäätöksenä tehokas työhyvinvoinnin panostusten ja kustannusten Business Intelligence prosessi voidaan kuvata perinteisten BI:n tasojen kautta. Työhyvinvoinnin panostusten ja kustannusten tunnuslukujen kerääminen onnistuu eri osapuolten välisen yhteistyön avulla. Tun-nusluvuista voi luoda merkityksellistä tietämystä, kun niistä saa tarkkaa tietoa ja niiden rinnalle tuodaan laadullista aineistoa työntekijöiden kokemuksista. Prosessia tukee se, jos teknologian kautta päätöksentekijä pystyy hankkimaan tarvittavat tiedot itse. Tulevaisuudessa olisi tärkeää, että saa-daan enemmän tietoa eri toimenpiteiden vaikuttavuudesta tunnuslukuihin, jotta päätöksiä voidaan tehdä luotettavamman tietämyksen varassa.

Business intelligence viewpoint on managerial decision-making : Ill-structured problems and decision support systems

Vaikka liiketoimintatiedon hallintaa sekä johdon päätöksentekoa on tutkittu laajasti, näiden kahden käsitteen yhteisvaikutuksesta on olemassa hyvin rajallinen määrä tutkimustietoa. Tulevaisuudessa aiheen tärkeys korostuu, sillä olemassa olevan datan määrä kasvaa jatkuvasti. Yritykset tarvitsevat jatkossa yhä enemmän kyvykkyyksiä sekä resursseja, jotta sekä strukturoitua että strukturoimatonta tietoa voidaan hyödyntää lähteestä riippumatta. Nykyiset Business Intelligence -ratkaisut mahdollistavat tehokkaan liiketoimintatiedon hallinnan osana johdon päätöksentekoa. Aiemman kirjallisuuden pohjalta, tutkimuksen empiirinen osuus tunnistaa liiketoimintatiedon hyödyntämiseen liittyviä tekijöitä, jotka joko tukevat tai rajoittavat johdon päätöksentekoprosessia. Tutkimuksen teoreettinen osuus johdattaa lukijan tutkimusaiheeseen kirjallisuuskatsauksen avulla. Keskeisimmät tutkimukseen liittyvät käsitteet, kuten Business Intelligence ja johdon päätöksenteko, esitetään relevantin kirjallisuuden avulla – tämän lisäksi myös dataan liittyvät käsitteet analysoidaan tarkasti. Tutkimuksen empiirinen osuus rakentuu tutkimusteorian pohjalta. Tutkimuksen empiirisessä osuudessa paneudutaan tutkimusteemoihin käytännön esimerkein: kolmen tapaustutkimuksen avulla tutkitaan sekä kuvataan toisistaan irrallisia tapauksia. Jokainen tapaus kuvataan sekä analysoidaan teoriaan perustuvien väitteiden avulla – nämä väitteet ovat perusedellytyksiä menestyksekkäälle liiketoimintatiedon hyödyntämiseen perustuvalle päätöksenteolle. Tapaustutkimusten avulla alkuperäistä tutkimusongelmaa voidaan analysoida tarkasti huomioiden jo olemassa oleva tutkimustieto. Analyysin tulosten avulla myös yksittäisiä rajoitteita sekä mahdollistavia tekijöitä voidaan analysoida. Tulokset osoittavat, että rajoitteilla on vahvasti negatiivinen vaikutus päätöksentekoprosessin onnistumiseen. Toisaalta yritysjohto on tietoinen liiketoimintatiedon hallintaan liittyvistä positiivisista seurauksista, vaikka kaikkia mahdollisuuksia ei olisikaan hyödynnetty. Tutkimuksen merkittävin tulos esittelee viitekehyksen, jonka puitteissa johdon päätöksentekoprosesseja voidaan arvioida sekä analysoida. Despite the fact that the literature on Business Intelligence and managerial decision-making is extensive, relatively little effort has been made to research the relationship between them. This particular field of study has become important since the amount of data in the world is growing every second. Companies require capabilities and resources in order to utilize structured data and unstructured data from internal and external data sources. However, the present Business Intelligence technologies enable managers to utilize data effectively in decision-making. Based on the prior literature, the empirical part of the thesis identifies the enablers and constraints in computer-aided managerial decision-making process. In this thesis, the theoretical part provides a preliminary understanding about the research area through a literature review. The key concepts such as Business Intelligence and managerial decision-making are explored by reviewing the relevant literature. Additionally, different data sources as well as data forms are analyzed in further detail. All key concepts are taken into account when the empirical part is carried out. The empirical part obtains an understanding of the real world situation when it comes to the themes that were covered in the theoretical part. Three selected case companies are analyzed through those statements, which are considered as critical prerequisites for successful computer-aided managerial decision-making. The case study analysis, which is a part of the empirical part, enables the researcher to examine the relationship between Business Intelligence and managerial decision-making. Based on the findings of the case study analysis, the researcher identifies the enablers and constraints through the case study interviews. The findings indicate that the constraints have a highly negative influence on the decision-making process. In addition, the managers are aware of the positive implications that Business Intelligence has for decision-making, but all possibilities are not yet utilized. As a main result of this study, a data-driven framework for managerial decision-making is introduced. This framework can be used when the managerial decision-making processes are evaluated and analyzed.

Business intelligence and management control

The purpose of this study is to explore the possibilities of utilizing business intelligence (BI)systems in management control (MC). The topic of this study is explored trough four researchquestions. Firstly, what kind of management control systems (MCS) use or could use the data and information enabled by the BI system? Secondly, how the BI system is or could be utilized? Thirdly, has BI system enabled new forms of control or changed old ones? The fourth and final research question is whether the BI system supports some forms of control that the literature has not thought of, or is the BI system not used for some forms of control the literature suggests it should be used? The study is conducted as an extensive case study. Three different organizations were interviewed for the study. For the theoretical basis of the study, central theories in the field of management control are introduced. The term business intelligence is discussed in detail and the mechanisms for governance of business intelligence are presented. A literature analysis of the uses of BI for management control is introduced. The theoretical part of the study ends in the construction of a framework for business intelligence in management control. In the empirical part of the study the case organizations, their BI systems, and the ways they utilize these systems for management control are presented. The main findings of the study are that BI systems can be utilized in the fields suggested in the literature, namely in planning, cybernetic, reward, boundary, and interactive control. The systems are used both as the data or information feeders and directly as the tools. Using BI systems has also enabled entirely new forms of control in the studied organizations, most significantly in the area of interactive control. They have also changed the old control systems by making the information more readily available to the whole organization. No evidence of the BI systems being used for forms of control that the literature had not suggested was found. The systems were mostly used for cybernetic control and interactive control, whereas the support for other types of control was not as prevalent. The main contribution of the study to the existing literature is the insight provided into how BI systems, both theoretically and empirically, are used for management control. The framework for business intelligence in management control presented in the study can also be utilized in further studies about the subject.

Business intelligence – enabling self-service: A case study in a global manufacturing company

Business intelligence (BI) is an information process that includes the activities and applications used to transform business data into valuable business information. Today’s enterprises are collecting detailed data which has increased the available business data drastically. In order to meet changing customer needs and gain competitive advantage businesses try to leverage this information. However, IT departments are struggling to meet the increased amount of reporting needs. Therefore, recent shift in the BI market has been towards empowering business users with self-service BI capabilities. The purpose of this study was to understand how self-service BI could help businesses to meet increased reporting demands. The research problem was approached with an empirical single case study. Qualitative data was gathered with a semi-structured, theme-based interview. The study found out that case company’s BI system was mostly used for group performance reporting. Ad-hoc and business user-driven information needs were mostly fulfilled with self-made tools and manual work. It was felt that necessary business information was not easily available. The concept of self-service BI was perceived to be helpful to meet such reporting needs. However, it was found out that the available data is often too complex for an average user to fully understand. The respondents felt that in order to self-service BI to work, the data has to be simplified and described in a way that it can be understood by the average business user. The results of the study suggest that BI programs struggle in meeting all the information needs of today’s businesses. The concept of self-service BI tries to resolve this problem by allowing users easy self-service access to necessary business information. However, business data is often complex and hard to understand. Self-serviced BI has to overcome this challenge before it can reach its potential benefits.

Business intelligence – enabling self-service: A case study in a global manufacturing company

Business intelligence (BI) is an information process that includes the activities and applications used to transform business data into valuable business information. Today’s enterprises are collecting detailed data which has increased the available business data drastically. In order to meet changing customer needs and gain competitive advantage businesses try to leverage this information. However, IT departments are struggling to meet the increased amount of reporting needs. Therefore, recent shift in the BI market has been towards empowering business users with self-service BI capabilities. The purpose of this study was to understand how self-service BI could help businesses to meet increased reporting demands. The research problem was approached with an empirical single case study. Qualitative data was gathered with a semi-structured, theme-based interview. The study found out that case company’s BI system was mostly used for group performance reporting. Ad-hoc and business user-driven information needs were mostly fulfilled with self-made tools and manual work. It was felt that necessary business information was not easily available. The concept of self-service BI was perceived to be helpful to meet such reporting needs. However, it was found out that the available data is often too complex for an average user to fully understand. The respondents felt that in order to self-service BI to work, the data has to be simplified and described in a way that it can be understood by the average business user. The results of the study suggest that BI programs struggle in meeting all the information needs of today’s businesses. The concept of self-service BI tries to resolve this problem by allowing users easy self-service access to necessary business information. However, business data is often complex and hard to understand. Self-serviced BI has to overcome this challenge before it can reach its potential benefits.

Business Intelligence Competency Centerin perustaminen: Case LähiTapiola

Tässä diplomityössä selvitetään case-tutkimuksena parhaita käytäntöjä Business Intelligence Competency Centerin (BICC) eli liiketoimintatiedonhallinnan osaamiskeskuksen perustamiseen. Työ tehdään LähiTapiolalle, jossa on haasteita BI-alueen hallinnoinnissa kehittämisen hajaantuessa eri yksiköihin ja yhtiöihin. Myös järjestelmäympäristö on moninainen. BICC:llä tavoitellaan parempaa näkyvyyttä liiketoiminnan tarpeisiin ja toisaalta halutaan tehostaa tiedon hyödyntämistä johtamisessa sekä operatiivisen tason työskentelyssä. Tavoitteena on lisäksi saada kustannuksia pienemmäksi yhtenäistämällä järjestelmäympäristöjä ja BI-työkaluja kuten myös toimintamalleja. Työssä tehdään kirjallisuuskatsaus ja haastatellaan asiantuntijoita kolmessa yrityksessä. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että liiketoiminnan BI-tarpeita kannattaa mahdollistaa eri tasoilla perusraportoinnista Ad-hoc –raportointiin ja edistyneeseen analytiikkaan huomioimalla nämä toimintamalleissa ja järjestelmäarkkitehtuurissa. BICC:n perustamisessa liiketoimintatarpeisiin vastaaminen on etusijalla.

Business Intelligence: Microsoft Power BI

Työn tavoitteena on tutkia Business Intelligencen ja BI-työkalujen vaatimusten kehittymistä viime vuosien aikana ja tutkia miten Microsoft Power BI -ohjelmisto vastaa modernin päätöksenteon tarpeisiin. Työ on toteutettu suurimmalta osin kirjallisuuskatsauksena, minkä lisäksi Microsoft Power BI:n toiminnallisuutta on tutkittu käytännössä käyttäen ohjelmiston ilmaisversiota. Tutkimuksessa on havaittu, että tiedon lähteiden määrän ja datan monimuotoisuuden kasvaessa on syntynyt tarve uusille, tehokkaille BI-järjestelmäratkaisuille, jotka hyödyntävät uudenlaisia menetelmiä. Modernissa BI 2.0 -mallissa korostuvat kehittyneemmän verkkoinfrastruktuurin ja ohjelmistotekniikan täysi hyödyntäminen, käytön helppous, tiedon tuottaminen ja jakaminen massoille, tiedon rikastamisen mahdollistaminen ja visualisoinnin ja interaktiivisuuden keskeinen asema tiedon tulkinnassa. Tutkimuksen perusteella Microsoft Power BI vaikuttaisi täyttävän keskeneräisyydestään ja muutamista tiedonhallinnallisista puutteistaan huolimatta lähes kaikki toimivan BI 2.0 -järjestelmän määritelmistä. Ohjelmisto tarjoaa riittävät analyyttiset ja esitystekniset työkalut useimpien tyypillisten käyttäjien tarpeisiin, minkä lisäksi paranneltu Location Intelligence -ratkaisu sekä uudet Q&A ja nopea oivallus -toiminnot luovat mielenkiintoisen tavan selata dataa. Jää nähtäväksi, miten ratkaisu kehittyy vielä tulevaisuudessa.

Die Business Community als CRM-Instrument unter besonderer Berücksichtigung von Business Intelligence Technologien

Das Management von Kundenbeziehungen hat sich in der klassischen Ökonomie unter dem Begriff »Customer Relationship Management« (kurz: CRM) etabliert und sich in den letzten Jahren als erfolgreicher Ansatz erwiesen. In der grundlegenden Zielsetzung, wertvolle, d.h. profitable und kreditwürdige Kunden an ein Unternehmen zu binden, kommen Business-Intelligence Technologien zur Generierung von Kundenwissen aus kundenbezogenen Daten zum Einsatz. Als technologische Plattform der Kommunikation und Interaktion gewähren Business Communities einen direkten Einblick in die Gedanken und Präferenzen der Kunden. Von Business-Communitybasiertem Wissen der Kunden und über Kunden können individuelle Kundenbedürfnisse, Verhaltensweisen und damit auch wertvolle (potenzielle, profilgleiche) Kunden abgeleitet werden, was eine differenziertere und selektivere Behandlung der Kunden möglich macht. Business Communities bieten ein umfassendes Datenpotenzial, welches jedoch bis dato für das CRM im Firmenkundengeschäft respektive die Profilbildung noch nicht genutzt wird. Synergiepotenziale von der Datenquelle "Business Community" und der Technologie "Business Intelligence" werden bislang vernachlässigt. An dieser Stelle setzt die Arbeit an. Das Ziel ist die sinnvolle Zusammenführung beider Ansätze zu einem erweiterten Ansatz für das Management der irmenkundenbeziehung. Dazu wird ein BIgestütztes CRM-Konzept für die Generierung, Analyse und Optimierung von Kundenwissen erarbeitet, welches speziell durch den Einsatz einer B2B-Community gewonnen und für eine Profilbildung genutzt wird. Es soll durch die Anbindung von Fremddatenbanken Optimierung finden: In den Prozess der Wissensgenerierung fließen zur Datenqualifizierung und -quantifizierung externe (Kunden-) Daten ein, die von Fremddatenbanken (wie z.B. Information Provider, Wirtschaftsauskunftsdienste) bereitgestellt werden. Der Kern dieser Zielsetzung liegt in der umfassenden Generierung und stetigen Optimierung von Wissen, das den Aufbau einer langfristigen, individuellen und wertvollen Kundenbeziehung unterstützen soll.

Sistema d'anàlisi financer: tresoreria amb eines Business Intelligence

El projecte tracte d' implementar una solució de Business Intelligence sota la plataforma Microsoft.Aquest projecte va destinat al Departament de Comptabilitat de l' Ajuntament de Cambrils, i està relacionat amb la funció del control de les despeses i els ingressos

Adaptive business intelligence for an open negotiation environment

Engineering of negotiation model allows to develop effective heuristic for business intelligence. Digital ecosystems demand open negotiation models. To define in advance effective heuristics is not compliant with the requirement of openness. The new challenge is to develop business intelligence in advance exploiting an adaptive approach. The idea is to learn business strategy once new negotiation model rise in the e-market arena. In this paper we present how recommendation technology may be deployed in an open negotiation environment where the interaction protocol models are not known in advance. The solution we propose is delivered as part of the ONE Platform, open source software that implements a fully distributed open environment for business negotiation