Resource management research in Passive Optical Networks (PON)

Next Generation Access Networks (NGAN) are the new step forward to deliver broadband services and to facilitate the integration of different technologies. It is plausible to assume that, from a technological standpoint, the Future Internet will be composed of long-range high-speed optical networks; a number of wireless networks at the edge; and, in between, several access technologies, among which, the Passive Optical Networks (xPON) are very likely to succeed, due to their simplicity, low-cost, and increased bandwidth. Among the different PON technologies, the Ethernet-PON (EPON) is the most promising alternative to satisfy operator and user needs, due to its cost, flexibility and interoperability with other technologies. One of the most interesting challenges in such technologies relates to the scheduling and allocation of resources in the upstream (shared) channel. The aim of this research project is to study and evaluate current contributions and propose new efficient solutions to address the resource allocation issues in Next Generation EPON (NG-EPON). Key issues in this context are future end-user needs, integrated quality of service (QoS) support and optimized service provisioning for real time and elastic flows. This project will unveil research opportunities, issue recommendations and propose novel mechanisms associated with the convergence within heterogeneous access networks and will thus serve as a basis for long-term research projects in this direction. The project has served as a platform for the generation of new concepts and solutions that were published in national and international conferences, scientific journals and also in book chapter. We expect some more research publications in addition to the ones mentioned to be generated in a few months.

Wildflower areas within revitalized agricultural matrices boost small mammal populations but not breeding Barn Owls

Agro-ecosystems have recently experienced dramatic losses of biodiversity due to more intensive production methods. In order to increase species diversity, agri-environment schemes provide subsidies to farmers who devote a fraction of their land to ecological compensation areas (ECA). Several studies have shown that invertebrate biodiversity is actually higher in ECA than in nearby intensively cultivated farmland. It remains poorly understood, however, to what extent ECA also favour vertebrates, such as small mammals and their predators, which would contribute to restore functioning food chains within revitalized agricultural matrices. We studied small mammal populations among eight habitat types - including wildflower areas, a specific ECA in Switzerland - and habitat selection (radiotracking) by the barn owl Tyto alba, one of their principal predators. Our prediction was that habitats with higher abundances of small mammals would be more visited by foraging Barn owls during the period of chicks' provisioning. Small mammal abundance tended to be higher in wildflower areas than in any other habitat type. Barn owls, however, preferred to forage in cereal fields and grassland. They avoided all types of crops other than cereals, as well as wildflower areas, which suggests that they do not select their hunting habitat primarily with respect to prey density. Instead of prey abundance, prey accessibility may play a more crucial role: wildflower areas have a dense vegetation cover, which may impede access to prey for foraging owls. The exploitation of wildflower areas by the owls might be enhanced by creating open foraging corridors within or around wildflower areas. Wildflower areas managed in that way might contribute to restore functioning food chains within agro-ecosystems.

Born to be bee, fed to be worker? The caste system of a primitively eusocial insect.

ABSTRACT: INTRODUCTION: Primitively eusocial halictid bees are excellent systems to study the origin of eusociality, because all individuals have retained the ancestral ability to breed independently. In the sweat bee Halictus scabiosae, foundresses overwinter, establish nests and rear a first brood by mass-provisioning each offspring with pollen and nectar. The mothers may thus manipulate the phenotype of their offspring by restricting their food provisions. The first brood females generally help their mother to rear a second brood of males and gynes that become foundresses. However, the first brood females may also reproduce in their maternal or in other nests, or possibly enter early diapause. Here, we examined if the behavioural specialization of the first and second brood females was associated with between-brood differences in body size, energetic reserves and pollen provisions. RESULTS: The patterns of variation in adult body size, weight, fat content and food provisioned to the first and second brood indicate that H. scabiosae has dimorphic females. The first-brood females were significantly smaller, lighter and had lower fat reserves than the second-brood females and foundresses. The first-brood females were also less variable in size and fat content, and developed on homogeneously smaller pollen provisions. Foundresses were larger than gynes of the previous year, suggesting that small females were less likely to survive the winter. CONCLUSIONS: The marked size dimorphism between females produced in the first and second brood and the consistently smaller pollen provisions provided to the first brood suggest that the first brood females are channelled into a helper role during their pre-imaginal development. As a large body size is needed for successful hibernation, the mother may promote helping in her first brood offspring by restricting their food provisions. This pattern supports the hypothesis that parental manipulation may contribute to promote worker behaviour in primitively eusocial halictids.

Sex allocation and sex-dependent selection for body size in Trypoxylon rogenhoferi Kohl (Hymenoptera, Sphecidae)

Two populations of the wasp Trypoxylon rogenhoferi Kohl, 1884 from São Carlos and Luís Antônio, State of São Paulo, Brazil, were observed and sampled from May 1999 to February 2001 using trap-nests. This mass-provisioning wasp was used to test some aspects of optimal sex allocation theory. Both populations fit all the predictions of the models of Green and Brockmann and Grafen. Maternal provisions determined the size of each offspring, and females allocated well-stocked brood cells to daughters, the sex that benefits most being large. This strategy resulted in a difference in size between the sexes. In São Carlos, female weight at emergence was 1.18 times that of males, in Luís Antônio this value was 1.13. The brood cell volume was correlated with both wing length and weight at emergence in both sexes, and the chance that a given brood cell contained a male offspring decreased with increased brood cell volume. In T. rogenhoferi female body size was related to fitness. Larger females were able to collect more mass of spiders per day, the spiders they captured were heavier, and they provisioned more brood cells per day. They also produced larger daughters. For males, no relationship between body size and fitness was found, but the data were scarce. Since the patterns of provisioning were variable among different females in both study sites, it is possible that the females not follow a unique strategy for sex allocation. The sex ratio and/or investment ratio in the São Carlos population was female-biased and in Luís Antônio, male-biased. In spite of the influence of trap-nests diameters on male production in Luís Antônio, there is some evidence that in São Carlos population the local availability of prey and/or lower rate of parasitism may be major forces in determining the observed sex ratio, but further studies are necessary to verify such hypothesis.

Nest distribution and nesting habits of Xylocopa ordinaria Smith (Hymenoptera, Apidae) in a restinga area in the northern Rio de Janeiro State, Brazil

This paper aims to study the distribution of natural nests of Xylocopa ordinaria and characterize its nesting habits in the restinga of Grussai/Iquipari (RJ), supporting future studies on the pollinators management in the northern Rio de Janeiro state. The data obtained from Aug/2003 to Dec/2004, in an area of 11.6ha, were related to the nest distribution, substrate identification and dimensions, emergence, sex ratio, nest structure (n= 23 nests) and pollen content analysis of provisioning masses and feces. X. ordinaria nests were abundant and presented a clustered distribution. These bees do not present taxonomical affinity for nesting substrates, but preferences for wood availability and characteristics, being Pera glabrata the main substrate. X. ordinaria is a multivoltine species that tolerates co-specifics in their nests. These bees were generalist on their nectar and pollen consumption, but presented floral constancy while provisioning brood cells. These behaviors, activity along the year, flights throughout the day, and legitimate visits to flowers indicate the importance of X. ordinaria on the pollination of plants in the restinga.

Characterising avian haemosporidian communities : ecological factors, parasite persistence and co-infection

Les parasites jouent un rôle clef dans l'évolution des comportements et des traits d'histoire de vie de leurs hôtes. Le parasitisme s'avère parfois dévastateur à l'échelle de population d'hôtes, et peut également altérer certains traits associés à la valeur sélective d'un individu infecté, tels que son succès reproducteur ou encore son taux de mortalité. La coévolution hôte/parasite, qui représente l'une des forces sélectives les plus puissantes dans l'évolution des organismes, peut également conduire les partenaires de l'association parasitaire à s'adapter localement à des environnements hétérogènes. Cette thèse porte sur l'étude de parasites aviaires, du genre Plasmodium, Haemopro- teus et Leucocytozoon (Haemosporidae), naturellement associés à différentes populations de mésanges charbonnières (Parus major) et d'hirondelles des fenêtres (Delichon ur- bicum). Dans un premier temps, nous avons cherché à déterminer comment se distribuent ces parasites au sein de différentes populations hôtes et si ces communautés de parasites sont structurées. Par la suite, la principale question à laquelle nous voulions répondre était de savoir comment ces parasites, et notamment après coexistence de plusieurs lignées génétiques d'Haemosporidae au sein dun même-individu (i.e. co-infection), affectent la physiologie et le succès de reproducteur des hôtes. Nos résultats suggèrent que la distribution des Haemosporidae est principalement gouvernée par la présence d'insectes vecteurs et que la persistance de l'infection chez les hôtes varie en fonction du genre d'Haemosporidae (Chapitre 1-2). Par ailleurs, nous avons trouvé que des lignées de parasite génétiquement distinctes peuvent avoir des effets contrastés sur leurs hôtes. Par exemple, les hôtes exhibent des différences de parasitémie marquées en fonction des lignées de parasites responsable de l'infection. De plus, le succès reproducteur ainsi que la charge parasitaire des mésanges infectées par Plasmodium ou Haemoproteus n'étaient pas affecté par l'infection simultanée avec Leucocytozoon (Chapitre 2-3). Dans le Chapitre 4, j'ai examiné la capacité immunitaire de mésanges charbonnières infectées par des hémosporidies. Les résultats n'ont pas été concluant, et je suggère fortement une réévaluation de ceux-ci dans de futures études. Les mésanges charbonnières ne semblent pas signaler leur statut infectieux par la coloration de leur plumage (Chapitre 5); toutefois, la coloration noire des plumes reflète l'état de stress oxydatif des mésanges, qui dépend lui-même de l'infection parasitaire. La coloration verte pourrait également indiquer la qualité des soins paxentaux délivrés par les mésanges adultes femelles à leurs petits, comme le suggère la corrélation que nous avons observée entre la masse des jeunes d'une nichée et la coloration de leur mère. Les hirondelles capturées en Algérie souffrent plus de l'infection que celles échantillon¬nées en Europe (Chapitre 6). Les similitudes observées entre les communautés de par¬asites affectant les populations européennes et celles des populations nord-africaines suggèrent que la transmission des parasites a lieu lors de la migration vers le sud. A l'instar de nos observations sur les mésanges dans les chapitres 2 et 3, les hirondelles co-infectées ne montrent pas d'altérations de leur condition physique. Cette thèse démontre qu'il existe, au sein des populations de mésanges charbonnières, des interactions antagonistes entre, d'une part, les parasites et leurs hôtes et d'autre part, entre différent parasites. Le résultat de ces interactions antagonistes varie en fonction des espèces et de la zone géographique considérée. Nous avons démontré que les interactions ne suivent pas toujours la théorie, puisque la coevolution qui, en suivant le concept de la virulence, devrait augmenter la charge parasitaire et diminuer la condition physique des hôtes, ne montre pourtant pas d'impact négatif sur les populations de mésanges. Nous pouvons maintenant concentrer nos efforts à la caractérisation des interactions antagonistes. De plus, grâce aux avancées des méthodes moléculaires, nous pouvons suivre et étudier en détails comment ces interactions se manifestent et quels sont leurs effets sur la condition physique des hôtes. - Parasites are key in shaping various behavioural and life-history traits of their hosts. The influence of parasitism on host populations varies from slight to devastating and might influence such parameters as mortality rates or reproductive success. Host-parasite coevolution is one of the most powerful selective forces in evolution and can lead to local adaptation of parasites and hosts in spatially structured environments. In this thesis, I studied haemosporidian parasites in different populations of great tits (Parus major) and house martins (Delichon urbicum). Firstly, I wanted to determine how parasites are distributed and if parasite communities are structured. The main question I wanted to address hereafter was how parasites, and specifically infection with multiple genera of parasites (i.e. co-infection) influenced host physiology and reproductive success. I found that parasite distribution is environmentally driven and could therefore be closely linked to vector prevalence; and that the stability of parasite infection over time is genus-dependent (Chapter 1 - 2). I further found that different haemosporidian lineages might interact differently with their hosts as parasitaemia was strongly lineage-specific and that the presence of Leucocytozoon parasites showed no correlation to Plasmodium or Haemoproteus parasitaemia, nor to great tit reproductive success (Chapter 2-3). In Chapter 4 I examined immune capacity of haemosporidian-infected great tits. The results proved inconclusive, and I strongly suggest re-evaluation hereof in future work. Great tits do not appear to signal parasite infection through plumage colouration (Chapter 5); however, infection did have a link to oxidative stress resistance which is strongly signalled through the black breast stripe, with darker males being more resistant and darker females less resistant. Females might incur different costs associated with darker stripes. This would allow reversal of signaling function. Green colouration could also serve as a cue for female provisioning quality as indicated by the strong correlation between colouration and chick body mass. Breeding house martins caught in Algeria suffer greater haemosporidian infection than European populations (Chapter 6). Similar parasite communities in European and North-African populations suggest transmission of parasites may occur during southward migration. Similarly to what was observed in great tits in Chapter 2 and 3, no relationship was found between parasite co-infection and Swiss house martin body condition. This thesis demonstrates that host-parasite and inter-parasite antagonistic interac¬tions exist in great tit populations. How these interactions play out is species dependent and varies geographically. I have demonstrated that interactions do not always follow the theory, as co-infection - which under the concept of virulence should increase parasitaemia and decrease body condition - showed no negative impact on great tit populations. We can now concentrate our efforts on characterising these antagonistic interactions, and with the advance in molecular methods, track and investigate how these interactions play out and what the effect on host fitness is.

How demography, life history, and kinship shape the evolution of genomic imprinting.

How phenomena like helping, dispersal, or the sex ratio evolve depends critically on demographic and life-history factors. One phenotype that is of particular interest to biologists is genomic imprinting, which results in parent-of-origin-specific gene expression and thus deviates from the predictions of Mendel's rules. The most prominent explanation for the evolution of genomic imprinting, the kinship theory, originally specified that multiple paternity can cause the evolution of imprinting when offspring affect maternal resource provisioning. Most models of the kinship theory do not detail how population subdivision, demography, and life history affect the evolution of imprinting. In this work, we embed the classic kinship theory within an island model of population structure and allow for diverse demographic and life-history features to affect the direction of selection on imprinting. We find that population structure does not change how multiple paternity affects the evolution of imprinting under the classic kinship theory. However, if the degree of multiple paternity is not too large, we find that sex-specific migration and survival and generation overlap are the primary factors determining which allele is silenced. This indicates that imprinting can evolve purely as a result of sex-related asymmetries in the demographic structure or life history of a species.

Parental investment and its sensitivity to corticosterone is linked to melanin-based coloration in barn owls.

Behavioral and physiological responses to unpredictable changes in environmental conditions are, in part, mediated by glucocorticoids (corticosterone in birds). In polymorphic species, individuals of the same sex and age display different heritable melanin-based color morphs, associated with physiological and reproductive parameters and possibly alternative strategies to cope with variation in environmental conditions. We examined whether the role of corticosterone in resolving the trade-off between self-maintenance and reproductive activities covaries with the size of melanin-based spots displayed on the ventral body side of male barn owls. Administration of corticosterone to simulate physiological stress in males revealed pronounced changes in their food-provisioning rates to nestlings compared to control males. Corticosterone-treated males with small eumelanic spots reduced nestling provisioning rates as compared to controls, and also to a greater degree than did corticosterone-treated males with large spots. Large-spotted males generally exhibited lower parental provisioning and appear insensitive to exogenous corticosterone suggesting that the size of the black spots on the breast feathers predicts the ability to cope with stressful situations. The reduced provisioning rate of corticosterone-treated males caused a temporary reduction in nestling growth rates but, did not affect fledgling success. This suggests that moderately elevated corticosterone levels are not inhibitory to current reproduction but rather trigger behavioral responses to maximize lifetime reproductive success.

Of great tits and fleas: sleep baby sleep

Many bird parasites reduce their hosts' fitness and, as a consequence, anti-parasite behaviour such as preening and nest sanitation has evolved. These activities are time consuming and, during the day, compete directly with time devoted to foraging and food provisioning to nestlings. Moreover, infested hosts may have to allocate extra time to foraging in order to compensate for the energy loss that ectoparasites impose on the nestlings and parents. Alternatively, brooding females could, at the expense of sleeping, allocate more time to preening and nest sanitation at night. If sleeping has a short-term restoring function, one may then expect a reduction in feeding efficiency of sleep-deprived females. In this study, the effect of a haematophagous ectoparasite, the hen flea, on the activity budgets of breeding female great tits during the day and at night was investigated experimentally. Time allocated to nest sanitation increased only slightly from 0.6 % of daytime in ectoparasite-free nests to 2.8% of daytime in infested nests, thus demonstrating the higher priority given to food provisioning than parasite control. Females in infested nests reduced their sleeping time significantly (73.5% of night-time in parasite-free nests versus 48.1% in infested nests). The time freed from the reduction of sleeping time was mainly used for nest sanitation (8.3% of night-time in parasite-free nests versus 27.1% in infested nests). Despite this strong decrease in sleeping time, there was no effect of ectoparasites on the females' rate of food provisioning to nestlings.

ASP-ohjelmiston kehittäminen kansainvälisille markkinoille

ASP eli sovellusvuokraus on jatkuvasti yleistyvä vaihtoehto perinteiselle ohjelmistojen ostamiselle. Suomessa on pieniä ASP-toimittajia joilla voisi olla mahdollisuuksia pärjätä kansainvälisillä markkinoilla, mutta kansainvälistyminen tuo haasteita kaupallisesti sekä myös teknisesti. Työn tavoitteena on suunnitella ASP-ohjelmiston kehittämistä kansainväliseen käyttöön sopivaksi sekä tarkastella myös laajemmin ASP-ohjelmiston vientiä koskevia kysymyksiä. Erityisesti kainsainvälistymiseen liittyvien aiheiden lisäksi työssä esitellään myös ASP-toimintamalli, kehityksen kohteena oleva Severa Oy:n ASP-palvelu sekä ASP-sovelluksen kehittämiseen käytettäviä tekniikoita ja työkaluja niin WWW-sovelluskehityksen kuin tietokantojenkin osalta.

Real-time Quality of Service Controller for Differentiated Services

IP-verkkojen hyvin tunnettu haitta on, että nämä eivät pysty takaamaan tiettyä palvelunlaatua (Quality of Service) lähetetyille paketeille. Seuraavat kaksi tekniikkaa pidetään lupaavimpina palvelunlaadun tarjoamiselle: Differentiated Services (DiffServ) ja palvelunlaatureititys (QoS Routing). DiffServ on varsin uusi IETF:n määrittelemä Internetille tarkoitettu palvelunlaatumekanismi. DiffServ tarjoaa skaalattavaa palvelujen erilaistamista ilman viestintää joka hypyssä ja per-flow –tilan ohjausta. DiffServ on hyvä esimerkki hajautetusta verkkosuunnittelusta. Tämän palvelutasomekanismin tavoite on viestintäjärjestelmien suunnittelun yksinkertaistaminen. Verkkosolmu voidaan rakentaa pienestä hyvin määritellystä rakennuspalikoiden joukosta. Palvelunlaatureititys on reititysmekanismi, jolla liikennereittejä määritellään verkon käytettävissä olevien resurssien pohjalta. Tässä työssä selvitetään uusi palvelunlaatureititystapa, jota kutsutaan yksinkertaiseksi monitiereititykseksi (Simple Multipath Routing). Tämän työn tarkoitus on suunnitella palvelunlaatuohjain DiffServille. Tässä työssä ehdotettu palvelunlaatuohjain on pyrkimys yhdistää DiffServ ja palvelunlaatureititysmekanismeja. Työn kokeellinen osuus keskittyy erityisesti palvelunlaatureititysalgoritmeihin.

Julkisten hyvinvointi- ja tukipalvelujen hankintastrategia - kunta tuottajasta palvelujen järjestäjäksi ja kehittäjäksi

Tutkielman tavoitteena on selvittää, millaisia tekijöitä kuntien on huomioitava hyvinvointi- ja tukipalvelujen hankinnassa. Tutkielmassa tarkastellaan julkisten palveluhankintojen taustalla vaikuttavia tekijöitä ja vertaillaan näitä tekijöitä hankintastrategian liiketaloudelliseen viitekehykseen. Tulosten valossa pohditaan myös hankintastrategian luomisen ajankohtaisuutta julkisissa palveluhankinnoissa. Tutkielman teoreettinen viitekehys perustuu aikaisempiin hankintastrategiaa ja make or buy –päätöstä käsittelevään kirjallisuuteen ja tieteellisiin tutkimuksiin. Tutkimuksen empiirinen osio koostuu kahdesta case – tapauksesta. Tutkimusmenetelmänä käytettiin henkilökohtaisia haastatteluja. Tutkimuksen kohteina olivat Espoon hyvinvointipalvelujen sekä Kotkan tukipalvelujen hankinta ja kilpailuttaminen. Tutkimuksen lähtökohdista ja viitekehyksestä johtuen kohteeksi valittiin sekä hyvinvointi- että tukipalvelujen hankinta. Lisää näkökulmaa tutkimukseen saatiin valitsemalla kohteiksi kaksi eri kuntaa, mikä sopi myös tutkimuksen toimeksiantajan tavoitteisiin. Tulosten perusteella case – tutkimuksen kohteina olevilla kunnilla ei ole hankintastrategiaa ohjaamassa hyvinvointi- ja tukipalvelujen hankintaa. Liiketaloudellisten hankintastrategiaan vaikuttavien tekijöiden katsotaan soveltuvan myös julkisten palvelujen hankintaan. Tutkimuksen kohteiden välisessä vertailussa hankintojen suunnitelmallisuus painottui hankintaprosessin onnistumiseen vaikuttavana tekijänä. Kuntien oman roolin muuttuminen palvelujen tuottajasta niiden järjestäjäksi ja kehittäjäksi edellyttää tiiviimpää yhteistyötä yksityisen sektorin palveluntuottajan kanssa. Molempien palveluntuottajien osaamisen yhdistäminen antaa puitteet laadukkaiden hyvinvointi- ja tukipalvelujen kehittämiseen.

Pankkien tuloksenjärjestelymahdollisuudet siirryttäessä IFRS-normistoon

Tutkielman ensisijaisena tavoitteena oli määrittää pankkien tuloksenjärjestelymahdollisuuksien muutoksia siirryttäessä kansallisesta FAS GAAP -tilinpäätösnormistosta IFRS-normistoon. Tuloksenjärjestelyn ilmiötä käsiteltiin esittelemällä useita koti- ja ulkomaisia tuloksenjärjestelytutkimuksia. Pankeilla on toimialalleen erityisiä kannustimia tuloksenjärjestelyyn. Pankkitoimialalla tuloksenjärjestely on perinteisesti esiintynyt tuloksentasaamisena tilikausien välillä. Tutkimuksessa saatiin selkeä kuva tuloksenjärjestelymahdollisuuksien muutoksesta. IFRS-normiston sisältämä johdon harkintavalta ilmenee tilinpäätöksen laadintaperiaatteiden valinnaisuutena ja standardien laskelmien sisältäminä johdon arvioina ja oletuksina. Harkintavaltaa käyttämällä johto voi vaikuttaa tilinpäätöksen taseeseen ja tulokseen. IFRS-normistossa tilinpäätöksen laadintaperiaatteisiin liittyvä johdon harkintavalta on vähentynyt verrattuna kansalliseen FAS GAAP-tilinpäätöskäytäntöön, mutta IFRS jättää johdolle edelleen harkintavaltaa muutamien kirjaus- ja raportointikäytäntöjen suhteen. Perinteisten tuloksenjärjestelykeinojen rinnalle IFRS:ssä nousevat useiden standardien laskelmien sisältämät johdon arviot ja oletukset tulevaisuuden muuttujista. Omaisuuserien käypään arvoon arvostamisen myötä tilikauden tuloksista saattaa tulla aikaisempaa volatiilimpia. Käypiin arvoihin arvostamisen seurauksena pankit saattavat siirtyä käyttämään sijoitustensa ostoja ja myyntejä tuloksentasauskeinona. FAS GAAP:ssa pankit ovat käyttäneet tuloksentasaamiseen tiettyjä suoriteperusteisia eriä, esimerkiksi luottotappiovarauksia. IFRS tiukentaa varausten tekemisen periaatteita, mutta tuo tilalle lainakannan arvonalentumistestaukseen sisältyvät johdon arviot.

ASP-sovellusvuokraus taloushallinnossa

Tämä kandidaatintyö käsittelee ASP-sovellusvuokrausta ja sen käyttöä taloushallinnon ulkoistamisratkaisuna. Tarkastelu on tehty sovellusvuokrausasiakkaina toimivien pk-yritysten näkökulmasta. ASP-sovellusvuokraus tarkoittaa sovelluksen ja tämän oheispalveluiden käyttöä yhden tai useamman ASP-palveluntarjoajan tuottamana tämän palvelimelta erilaisten tietoverkkojen välityksellä. Työssä esitellään sovellusvuokrauksen käsite, sen kustannukset, mahdollisuudet, käyttöönottoprosessi ja riskit. Toisena osa-alueena on käsitelty sovellusvuokrausta taloushallinnon näkökulmasta sekä yleisesti taloushallinnon ulkoistamista. Tarkasteltuja osa-alueita ovat sopimukset, sähköinen taloushallinto ja lyhyesti toiminnanohjausjärjestelmät. Kolmen caseesimerkin avulla on valotettu taloushallinnon ulkoistamisratkaisua käytännössä. Työn tuloksena todetaan, että sovellusvuokraus on toimiva taloushallinnon ulkoistamisratkaisu niin ohjelmistojen kuin toiminnanohjausjärjestelmienkin näkökulmasta, kunhan riskit huomioidaan ja päätöksentekoprosessi on huolellinen. Toisaalta ASP-mallia tulisi kehittää erityisesti pk-yrityksille ystävällisemmäksi. Tulevaisuudessa taloushallinnon sovellusvuokraus ja ulkoistaminen tulee tarkoittamaan ASP-mallin laajentumista ulkoistettujen palveluiden käyttöön verkon välityksellä.