Kotitalouksien sijoitusvalintojen rationaalisuus Helsingin pörssissä

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää kotitalouksien sijoituskohteiden valinnan rationaalisuutta Helsingin pörssissä. Lisäksi pyrkimyksenä on ymmärtää kotitalouksien sijoituspäätösten taustalla vaikuttavia ilmiöitä. Tutkielman empiirisessä osiossa selvitetään, korreloivatko kotitalouksien sijoitusmäärät Helsingin pörssissä yhtiöiden tunnuslukuperusteisen kannattavuuden kanssa. Lisäksi selvitetään, miten kotitalouksien sijoitukset ovat aktuaalisesti tuottaneet verrattuna rahoitus- ja vakuutuslaitoksiin ja miten kotitaloudet ovat allokoineet varallisuuttaan sijoituskohteiden välillä.

Asunnottomuuden ratkaisumallit Helsingin Sanomien uutisoinnissa

Tutkimukseni käsittelee Helsingin Sanomien asunnottomuusuutisointia, josta etsin erilaisia ratkaisumalleja, jotka liittyivät asunnottomuuteen tai suoraan asunnottomuudesta johdettavissa olevaan ongelmaan. Tutkin artikkeleita ajanjaksolta 1.1.2013–30.6.2014. Valikoin asunnottomuutta käsitteleviä artikkeleita jotka sisälsivät ainakin yhden ratkaisumallin, ja kokosin lopulta 22 tutkimukseeni sopivaa artikkelia. Sovelsin sisällön analyysia, ja jaottelin näitä ratkaisumalleja kahteen ryhmään. Tutkin samalla minkälaisia ratkaisuja erilaiset asunnottomuusuutisointikehykset sisälsivät. Analysoin sitten millaisena ilmiönä asunnottomuus näyttäytyy Helsingin Sanomissa. Käytin tässä muokattua What's the problem represented to be- menetelmää. Tulokseni osoittivat, että Helsingin Sanomien asunnottomuusuutisoinnissa ennaltaehkäisevät toimenpiteet, sekä majoitukseen ja sen kehittämiseen tähtäävät toimenpiteet olivat yleisempiä ratkaisumalleja. Suurimmassa osassa ehdotetuista toimenpiteistä tähdättiin asunnottomien hyvinvoinnin parantamiseen. Ratkaisujen esittäjät olivat yleisemmin asiantuntijatahoja, kun taas kaikki muut tahot olivat selvä vähemmistö. Asunnottomat itse esiintyivät varsinaisena ratkaisumallin esittäjänä vain yhdessä tapauksessa. Asunnottomat näyttäytyivät yleisesti Helsingin Sanomien uutisoinnissa ihmisryhmänä joka tarvitsi yhteiskunnan apua. Vaikka uutisointi oli suurimmilta osin sympaattissävyistä, joissain tapauksissa asunnottomat saattoivat näyttäytyä taloudellisena rasitteena. Koska ratkaisumallien asunnottomien auttamiseen keskittyvät toimenpiteet olivat keskittyneet voimakkaasti majoitukseen, tämä nosti esiin kysymyksen muunlaisen tarpeellisen avun jäämisestä taka-alalle. Tätä näkemystä vahvisti WPR menetelmällä toteutettu analyysi. Asunnottomuuden aiheuttajana näkyi lähinnä edullisten asuntojen puute. Ongelmat joita asunnottomat kohtaavat ja joihin he voisivat tarvita apua olivat myös hyvin yksipuolisia. Asunnon puute ja asumispalvelut olivat lähestulkoon ainoat esiin nouseet asunnottomia koskevat ongelmat joita ratkaisumallit käsittelivät. Aiheen lisätutkimus olisi tarpeellista, jotta eri ryhmien intressien erottelu, ilmiön monipuolinen kokonaiskuva ja mahdollisimman puolueeton tiedon välitys tulisi esiin tiedon välityksessä ja päätöksen teossa.

O Brasil e a organização internacional para os refugiados (1946-1952)

O artigo cuida da participação do Brasil, como Estado não-membro, nas atividades da Organização Internacional para os Refugiados (OIR). Após contextualizar do ponto de vista histórico, político e jurídico tanto o estabelecimento quanto o mandato da OIR, o autor analiza, com o uso de fontes primárias pesquisadas no Arquivo Histórico do Itamaraty, os bastidores, a implementação e os resultados da política exterior do Brasil no que respeita à proteção de refugiados no periodo que se estende de 1946 a 1952.

Revisitando as origens do ensino de graduação em administração pública no Brasil (1854-1952)

A história do ensino de graduação em administração pública no Brasil é retratada por um conjunto de obras/autores que partem da instalação do curso da EBAP-FGV em 1952 como o marco zero. Contudo, pouco se escreveu sobre a pré-história dessa formação acadêmica no país; seus antecedentes carecem de sistematização. O objetivo deste artigo é rever as origens desse ensino para compreender sua evolução e institucionalização na educação superior nacional. Esse esforço contribui para a construção da memória da área de conhecimento de administração no Brasil, em geral, e do seu ensino (e pesquisa), em particular. Baseado em ampla revisão bibliográfica e em uma razoável análise documental, o artigo desvela três momentos nítidos, conexos e sucessivos entre o Segundo Império e o final do Estado Novo que precedem a institucionalização desse curso superior na década de 1950.

Prevalencia del alcoholismo durante tres décadas en Chile (1952-1982)

Mediante el método de Jellinek se estudió la evolución del número de alcohólicos y de la tasa de prevalencia de alcoholismo en Chile y sus variaciones entre los años 1952 y 1982. Se señalan los sesgos y limitaciones de la metodología empleada y se comparan los resultados obtenidos con los de otras investigaciones chilenas. Se concluye que ha habido un incremento del número de alcohólicos y de la tasa de alcoholismo en el periodo analizado que para 1982 es un 70% mayor que para 1952. Este incremento ha sido irregular y fluctuante. Nuestros resultados cuestionan la eficacia de las políticas de prevención del alcoholismo llevadas a cabo en el período.

O casaco dourado de Jean Paul Gaultier (n.1952-): conservação de alta costura (MUDE - Colecção Francisco Capelo)

Dissertação apresentada na Faculdade de Ciências e Tecnologia da Universidade Nova de Lisboa para obtenção do grau de Mestre em Conservação e Restauro

A revision of the genus Elmas Blackwelder, 1952 (Coleoptera:Staphylinidae:Staphylininae:Xanthopygina) : with a preliminary reconstructed phylogeny of the species / by James S. Ashe and Stylianos Chatzimanolis.

no.28

Inequalities Monitoring Update Second Bulletin 2007 (PDF 1952 KB)

Despite some relative improvements, there is a continuing health gap between the most deprived areas and NI overall. This is most evident in the potential years of life lost, infant mortality rates, teenage births, standardised admission rates to hospitals and cancer incidence rates indicators. The suicide rate within deprived areas, although still considerably higher (almost 50% higher), is now closer to the overall NI rate. Despite the reduction in the inequality gap, there was a recent increase in the number of deaths attributed to suicide across all areas. The extent to which this increase in suicides actually indicates an increase in the problem or it is due to recording/reporting practices changing over time has not been established. Life expectancy has been increasing in recent years for both males and females in both deprived areas and NI overall and there is no evidence of a narrowing of the inequality gap. The gap between deprived areas and Northern Ireland was maintained for circulatory and respiratory standardised death rates. The gap between the proportion of the deprived population suffering from a mood or anxiety disorder and that in NI overall has also remained fairly steady. Deprived areas actually fared better than NI generally for relative hospital waiting times and ambulance response times (although this may be an urban issue). åÊ

Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan hammaslääketieteen perusopintojen kurssikirjat

Kokoelma käsittää Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan hammaslääketieteen perusopetuksen kurssikirjat.