O projeto de literacia da informação numa biblioteca da saúde: o caso da Biblioteca da ESTeSL

Introdução – Ao aumento exponencial de informação, sobretudo a científica, não corresponde obrigatoriamente a melhoria de qualidade na pesquisa e no uso da mesma. O conceito de literacia da informação ganha pertinência e destaque, na medida em que abarca competências que permitem reconhecer quando é necessária a informação e de atuar de forma eficiente e efetiva na sua obtenção e utilização. A biblioteca académica assume, neste contexto, o papel de parceiro privilegiado, preparando o momento em que o estudante se sente capaz de produzir e registar novo conhecimento através da escrita. Objectivo – A Biblioteca da ESTeSL reestruturou as sessões desenvolvidas desde o ano lectivo 2002/2003 e deu início a um projecto mais formal denominado «Saber usar a informação de forma eficiente e eficaz». Objectivos: a) promover a melhoria da qualidade dos trabalhos académicos e científicos; b) contribuir para a diminuição do risco de plágio; c) aumentar a confiança dos estudantes nas suas capacidades de utilização dos recursos de informação; d) incentivar uma participação mais ativa em sala de aulas; e) colaborar para a integração dos conteúdos pedagógicos e das várias fontes de informação. Método – Dinamizaram-se várias sessões de formação de curta duração, versando diferentes temas associados à literacia de informação, designadamente: 1) Pesquisa de informação com sessões dedicadas à MEDLINE, RCAAP, SciELO, B-ON e Scopus; 2) Factor de impacto das revistas científicas: Journal Citation Reports e SciMAGO; 3) Como fazer um resumo científico?; 4) Como estruturar o trabalho científico?; 5) Como fazer uma apresentação oral?; 6) Como evitar o plágio?; 7) Referenciação bibliográfica usando a norma de Vancouver; 8) Utilização de gestores de referências bibliográficas: ZOTERO (primeira abordagem para os estudantes de 1º ano de licenciatura) e a gestão de referências e rede académica de informação com o MENDELEY (direcionado para estudantes finalistas, mestrandos, docentes e investigadores). O projecto foi apresentado à comunidade académica no site da ESTeSL; cada sessão foi divulgada individualmente no site e por email. Em 2015, a divulgação investiu na nova página da Biblioteca (https://estesl.biblio.ipl.pt/), que alojava informações e recursos abordados nas formações. As inscrições eram feitas por email, sem custos associados ou limite mínimo ou máximo de sessões para participar. Resultados – Em 2014 registaram-se 87 inscrições. Constatou-se a presença de, pelo menos, um participante em cada sessão de formação. Em 2015, o total de inscrições foi de 190. Foram reagendadas novas sessões a pedido dos estudantes cujos horários não eram compatíveis com os inicialmente agendados. Foram então organizados dois dias de formação seguida (cerca de 4h em cada dia) com conteúdos selecionados pelos estudantes. Registou-se, nestas sessões, a presença contante de cerca de 30 estudantes em sala. No total, as sessões da literacia da informação contaram com estudantes de licenciatura de todos os anos, estudantes de mestrado, docentes e investigadores (internos e externos à ESTeSL). Conclusões – Constata-se a necessidade de introdução de novos conteúdos no projeto de literacia da informação. O tempo, os conteúdos e o interesse demonstrado por aqueles que dele usufruíram evidenciam que este é um projeto que está a ganhar o seu espaço na comunidade da ESTeSL e que a literacia da informação contribui de forma efetiva para a construção e para a produção de conhecimento no meio académico.

HRM higher education in Europe

Higher education has earned in the recent years an increasing attention in Europe. European Higher Education Area (EHEA) is being developed, a three-cycle qualifications structure is formally in place, the principles of quality assurance are agreed, and a range of mobility instruments is being created. A European Qualifications Framework (EQF) is established (2008), and national qualifications frameworks in Europe should be all be published this year. In the HRM field, higher education is remaining largely unexamined. It is undertheorised and with lack of empirical research, especially if we consider the European reality. With the exception of Brewster et al. (2000) and Boxall et al. (2007), all the research published on the specific HRM higher education field seems to be American (Barber, 1999; Chadwick, 2005; Hayton et al.,2005; Kaufman, 1996, 1999; Langbert, 2005, 2000; Sincoff & Owen, 2004; Van Eyden et al., 1997; Wimbush 2008). This study analyses HRM higher education in Europe with the aim to identify the current trends of European HRM academic qualifications system. In order to provide strategic indicators on the subject, research was carried out in 14 European countries. The sample was constituted by the three cycles defined in Bergen (bachelor, master and PhD) and the primary information source was the Portal on Learning Opportunities throughout the European Space promoted by the European Commission (PLOTEUS). Within a qualitative methodology, qualifications’ structures, approaches, and competencies are explored as main analytical categories.

21st century quality: Looking into the “Crystal ball”

The discussion of possible scenarios for the future of Quality is on the priority list of major Quality Practitioners Societies. EOQ – European Organization for Quality (EOQ, 2014) main team for its 58th EOQ-Congress held June 2014 in Göteborg was “Managing Challenges in Quality Leadership” and ASQ - American Society for Quality (ASQ, 2015) appointed “the Future of Quality” for Quality Progress Magazine November 2015 issue. In addition, the ISO 9001:2008 revision process carried by ISO/TC 176 aims to assure that ISO 9001:2015 International Standard remains stable for the next 10 years (ISO, 2014) contributing to an increased discussion on the future of quality. The purpose of this research is to review available Quality Management approaches and outline, adding an academic perspective, expected developments for Quality within the 21st Century. This paper follows a qualitative approach, although data from international organizations is used. A literature review has been undertaken on quality management past and potential future trends. Based on these findings a model is proposed for organization quality management development and propositions for the future of quality management are advanced. Firstly, a state of the art of existing Quality Management approaches is presented, for example, like Total Quality Management (TQM) and Quality Gurus, ISO 9000 International Standards Series (with an outline of the expected changes for ISO 9001:2015), Six Sigma and Business Excellence Models.Secondly, building on theoretical and managerial approaches, a two dimensional matrix – Quality Engineering (QE - technical aspects of quality) and Quality Management (QM: soft aspects of quality) - is presented, outlining five proposed characterizations of Quality maturity levels and giving insights for applications and future developments. Literature review highlights that QM and QE may be addressing similar quality issues but their approaches are different in terms of scope breadth and intensity and they ought to complement and reciprocally reinforce one another. The challenges organizations face within the 21st century have stronger uncertainty, complexity, and differentiation. Two main propositions are advanced as relevant for 21st Century Quality: - QM importance for the sustainable success of organizations will increase and they should be aware of the larger ecosystem to be managed for improvement, possibly leading to the emergence of a new Quality paradigm, The Civilizacional Excellence paradigm. - QE should get more attention from QM and the Quality professionals will have to: a) Master and apply in wider contexts and in additional depth the Quality Tools (basic, intermediate and advanced); b) Have the soft skills needed for its success; c) Be results oriented and better understand and demonstrate the relationships between approaches and results These propositions challenge both scholars and practitioners for a sustained and supported discussion on the future of Quality. “All things are ready, if our mind be so.” (Shakespeare, Henry V, circa 1599).

Os programas de educação física e o desempenho motor na ginástica: um estudo exploratório com alunos do 12º ano de escolaridade

Relatório de estágio de mestre em Ensino de Educação Física nos Ensinos Básico e Secundário

4

Cultured primary fetal cells from one organ donation could possibly meet the exigent and stringent technical aspects for development of therapeutic products. These cell types have fewer technological limitations for cellular proliferation capacity (simple culture conditions) and maintenance of differentiated phenotype, and they also have low probability for transmission of communicable diseases. Master and Working Cell Banks (MCB, WCB) can be obtained from one fetal organ donation, permitting multiple tissues (skin, bone, cartilage, muscle and intervertebral disc) to be processed in short periods of time with identical methods to assure a stringent tracing of the processes for the production of standardized therapeutic agents. Clinical use of biologics from embryo and fetal tissues is relatively new and current legislation and ethics have some differences between countries to date. In addition, specific cell delivery systems for each tissue type can be adapted to the clinical application. Since it is the intention that banked primary fetal cells enhance the prospective treatment of hundreds of thousands of patients with only one organ donation, it is imperative to show consistency, traceability and safety of the processes including donor tissue selection, cell banking, cell testing and growth of cells in out-scaling for the preparation of bio-engineered products for clinical application.

Whole-cell bioprocessing of human fetal cells for tissue engineering of skin.

Current restrictions for human cell-based therapies have been related to technological limitations with regards to cellular proliferation capacity (simple culture conditions), maintenance of differentiated phenotype for primary human cell culture and transmission of communicable diseases. Cultured primary fetal cells from one organ donation could possibly meet the exigent and stringent technical aspects for development of therapeutic products. Master and working cell banks from one fetal organ donation (skin) can be developed in short periods of time and safety tests can be performed at all stages of cell banking. For therapeutic use, fetal cells can be used up to two thirds of their life-span in an out-scaling process and consistency for several biological properties includes protein concentration, gene expression and biological activity. As it is the intention that banked primary fetal cells can profit from the prospected treatment of hundreds of thousands of patients with only one organ donation, it is imperative to show consistency, tracability and safety of the process including donor tissue selection, cell banking, cell testing and growth of cells in out-scaling for the preparation of whole-cell tissue-engineering products.

Frequency dynamics of gain-switched injection-locked semiconductor lasers

The frequency dynamics of gain-switched singlemode semiconductor lasers subject to optical injection is investigated. The requirements for low time jitter and reduced frequency chirp operation are studied as a function of the frequency mismatch between the master and slave lasers. Suppression of the power overshoot, typical during gain-switched operation, can be achieved for selected frequency detunings.

Generator of ultrashort optical pulses for time division multiplexing

The performance of a device based on modified injection-locking techniques is studied by means of numerical simulations. The device incorporates master and slave configurations, each one with a DFB laser and an electroabsortion modulator (EAM). This arrangement allows the generation of high peak power, narrow optical pulses according to a periodic or pseudorandom bit stream provided by a current signal generator. The device is able to considerably increase the modulation bandwidth of free-running gain-switched semiconductor lasers using multiplexing in the time domain. Opportunities for integration in small packages or single chips are discussed.

Histórias de Vida em Educação: A Construção do Conhecimento a partir de Histórias de Vida

[spa] Esta publicación recoge los trabajos presentados en las III Jornadas de Historias de Vida en Educación – La construcción del conocimiento a partir de las historias de vida, celebradas en la Facultad de Psicología y Ciencias de la Educación de la Universidad de Porto en los días 8 y 9 de noviembre 2012, y organizadas por el Centro de Investigación e Intervención Educativas.En las diferentes contribuciones se profundiza la reflexión sobre el uso de las historias de vida en educación como proceso de investigación y de construcción de conocimiento insustituible, específico y pertinente para la formación y mejora de los docentes y los investigadores y para explorar relaciones y procedimientos particulares derivados de cada ejemplo presentadoEsta publicación ofrece un retrato del debate que tuvo lugar en la Universidad de Porto y da muestras de la vitalidad de esa comunidad que integra docentes e investigadores universitarios y estudiantes de master y doctorado de España, Portugal, México, Chile, Suiza, Argentina y Brasil.

Tuotannon budjettimallin uudistaminen elektroniikka-alan yrityksessä

Diplomityön tavoitteena on suunnitella ja toteuttaa tuotannon budjettimalli elektroniikka-alalla toimivalle yritykselle. Työn onnistumisen kannalta keskeistä on löytää vanhan budjettimallin puutteet sekä uudet tietotarpeet, joita tuotannon johto tarvitsee pyrittäessä kustannustehokkaaseen ja kannattavaan tuotantotoimintaan. Näiden tietojen pohjalta suunnitellaan ja toteutetaan uusi budjettimalli sekä kuvataan sen toimintaperiaatteet. Työn teoreettisessa osuudessa esitellään budjetoinnin tavoitteet, hyödyt, kritiikin kohteet sekä tyypillisen teollisuusyrityksen osabudjetit. Myös perinteiseen budjetointiin läheisesti liittyvät muodot ja sovellukset, kuten toimintopohjainen budjetointi, vastuualuelaskenta ja nollapohjabudjetointi esitellään. Budjettiseurannan ja eroanalyysin tärkeä merkitys tuodaan esiin. Ennen uuden mallin esittämistä tutkitaan vanhan budjettimallin toimintaperiaatteet ja heikkoudet. Empiirisessä osassa keskitytään tuotannon budjetin toimintaperiaatteisiin sen sisältämien osabudjettien kautta. Työn loppupuolella esitellään uuden budjettimallin antamat tulokset ja poikkeamat sekä arvioidaan budjettimallin toimivuutta. Budjettimallin tuottaman informaation pohjalta tuotannonjohtoa ja suunnittelua ryhdyttiin välittömästi tehostamaan välillisten kustannusten alentamiseksi. Tehostustoimet ilmenivät konkreettisesti positiivisena erona poikkeama-analyysissä suhteessa budjettiin. Rakennetun budjettimallin mallinnustarkkuus osoittautui hyväksi ja uudet esiin tuodut kustannuserät hyödylliseksi informaatioksi.

Formação e trabalho de mestres e doutores em química titulados no Brasil

This article reports questions related to the training and jobs of chemistry graduates from Brazilian universities. It is focussed on academic and career paths and on relations between knowledge and work. The main questions addressed in this study were: what have been the paths since undergraduate education? what were graduates doing before their enrolment in master and doctoral programs? Which were their motivations for this? Where do graduates work now? How do they appraise some aspects of their graduate education? Did the degree enlarge their job opportunities and improve work quality? How much do they earn?

Formação e trabalho de mestres e doutores em bioquímica titulados no brasil

This article reports questions related to the training and jobs of biochemistry graduates from Brazilian universities. It is focussed on academic and career paths and on relations between knowledge and work. The main questions addressed in this study were: what have been the paths since undergraduate education? What were graduates doing before their enrolment in master and doctoral programs? Which were their motivations for this? Where do graduates work now? How do they appraise some aspects of their graduate education? Did the degree enlarge their job opportunities and improve work quality? How much do they earn?

Tuotannonohjauksen kehittäminen piensarjatuotannossa

Tämä diplomityö käsittelee teollisen yrityksen tuotannonohjauksen kehittämistä piensarjatuotannossa. Työn kohteena on ABB Oy:n Tuulivoimageneraattorit-tulosyksikkö, joka valmistaa vakiotuotteita asiakasohjautuvasti. Työssä esitellään aluksi tuotannon ja tuotannonohjauksen teoriaa. Lävitse käydään perusasioiden kuten määritelmien, tavoitteiden ja tehtävien lisäksi tuotannonohjausprosessia sekä tuotannonohjauksen tietotekniikkaa. Teorian jälkeisessä empiriaosuudessa esitellään työssä kehitettyjä keinoja tuotannonohjauksen parantamiseksi. Tutkimus on toteutettu teoreettisen ja empiirisen tutkimustyön avulla. Teoreettiseen tutkimustyöhön sisältyi suomalaisiin ja ulkomaalaisiin kirjallisuuslähteisiin perehtyminen. Empiirinen tutkimustyö suoritettiin itsenäisen ongelman ratkaisutyön avulla. Tämä sisälsi kehittämiskohteiden analysoinnin, tarkempien kehittämistarpeiden määrityksen sekä kokeilujen kautta tapahtuneen kehittämistyön. Tutkimuksen päätavoitteena oli selvittää, miten tuotannonohjauksen kehittämisellä voidaan parantaa kohteena olevan tulosyksikön tuottavuutta ja kannattavuutta. Päätavoitteen pohjalta muodostettiin kuusi osatavoitetta: toimitusvarmuuden parantaminen, kapasiteetin kuormitusasteen nostaminen, kapasiteetin suunnittelun kehittäminen, läpäisyaikojen lyhentäminen, uuden ERP-järjestelmän vaatimusmäärittely sekä tuotannonohjausprosessin määrittäminen. Työssä rakennettiin neljään ensiksi mainittuun osatavoitteeseen tietotekniset sovellukset, jotka mahdollistavat osatavoitteiden suunnittelun ja ohjaamisen. Sovelluksia varten kullekin tuotteelle määriteltiin esimerkiksi työnvaiheketjut läpäisyaikoineen, kuormitusryhmät, kuormitusryhmien kapasiteetit, tuotteiden kuormittavuudet sekä kriittiset työvälineet. Työ osoitti, että tietotekniikka auttaa suuresti tuotannonohjauksessa. Lisääntynyt läpinäkyvyys, parantunut tiedonkulku, simulointimahdollisuudet sekä graafinen esitystapa helpottavat erilaisten suunnitelmien teossa ja parantavat siten päätöksenteon laatua. Tietotekniikan hyväksikäytön pohjana toimii tuotannon perus- ja tapahtumatietojen kurinalainen päivitys. Tämän vuoksi tietojärjestelmistä kannattaa rakentaa mahdollisimman yksinkertaisia.

Construction Plan Image Service for Mobile Devices

The forthcoming media revolution of exchanging paper documents to digital media in construction engineering requires new tools to be developed. The basis of this bachelor’s thesis was to explore the preliminary possibilities of exporting imagery from a Building Information Modelling –software to a mobile phone on a construction yard. This was done by producing a Web Service which uses the design software’s Application Programming Interface to interact with a structures model in order to produce the requested imagery. While mobile phones were found lacking as client devices, because of limited processing power and small displays, the implementation showed that the Tekla Structures API can be used to automatically produce various types of imagery. Web Services can be used to transfer this data to the client. Before further development the needs of the contractor, benefits for the building master and inspector and the full potential of the BIM-software need to be mapped out with surveys.

Developing Bioimage Informatics – from Microscopy to Software Solutions – with alpha2beta1 Integrin as a Case Study

Biokuvainformatiikan kehittäminen – mikroskopiasta ohjelmistoratkaisuihin – sovellusesimerkkinä α2β1-integriini Kun ihmisen genomi saatiin sekvensoitua vuonna 2003, biotieteiden päätehtäväksi tuli selvittää eri geenien tehtävät, ja erilaisista biokuvantamistekniikoista tuli keskeisiä tutkimusmenetelmiä. Teknologiset kehitysaskeleet johtivat erityisesti fluoresenssipohjaisten valomikroskopiatekniikoiden suosion räjähdysmäiseen kasvuun, mutta mikroskopian tuli muuntua kvalitatiivisesta tieteestä kvantitatiiviseksi. Tämä muutos synnytti uuden tieteenalan, biokuvainformatiikan, jonka on sanottu mahdollisesti mullistavan biotieteet. Tämä väitöskirja esittelee laajan, poikkitieteellisen työkokonaisuuden biokuvainformatiikan alalta. Väitöskirjan ensimmäinen tavoite oli kehittää protokollia elävien solujen neliulotteiseen konfokaalimikroskopiaan, joka oli yksi nopeimmin kasvavista biokuvantamismenetelmistä. Ihmisen kollageenireseptori α2β1-integriini, joka on tärkeä molekyyli monissa fysiologisissa ja patologisissa prosesseissa, oli sovellusesimerkkinä. Työssä saavutettiin selkeitä visualisointeja integriinien liikkeistä, yhteenkeräytymisestä ja solun sisään siirtymisestä, mutta työkaluja kuvainformaation kvantitatiiviseen analysointiin ei ollut. Väitöskirjan toiseksi tavoitteeksi tulikin tällaiseen analysointiin soveltuvan tietokoneohjelmiston kehittäminen. Samaan aikaan syntyi biokuvainformatiikka, ja kipeimmin uudella alalla kaivattiin erikoistuneita tietokoneohjelmistoja. Tämän väitöskirjatyön tärkeimmäksi tulokseksi muodostui näin ollen BioImageXD, uudenlainen avoimen lähdekoodin ohjelmisto moniulotteisten biokuvien visualisointiin, prosessointiin ja analysointiin. BioImageXD kasvoi yhdeksi alansa suurimmista ja monipuolisimmista. Se julkaistiin Nature Methods -lehden biokuvainformatiikkaa käsittelevässä erikoisnumerossa, ja siitä tuli tunnettu ja laajalti käytetty. Väitöskirjan kolmas tavoite oli soveltaa kehitettyjä menetelmiä johonkin käytännönläheisempään. Tehtiin keinotekoisia piidioksidinanopartikkeleita, joissa oli "osoitelappuina" α2β1-integriinin tunnistavia vasta-aineita. BioImageXD:n avulla osoitettiin, että nanopartikkeleilla on potentiaalia lääkkeiden täsmäohjaussovelluksissa. Tämän väitöskirjatyön yksi perimmäinen tavoite oli edistää uutta ja tuntematonta biokuvainformatiikan tieteenalaa, ja tämä tavoite saavutettiin erityisesti BioImageXD:n ja sen lukuisten julkaistujen sovellusten kautta. Väitöskirjatyöllä on merkittävää potentiaalia tulevaisuudessa, mutta biokuvainformatiikalla on vakavia haasteita. Ala on liian monimutkainen keskimääräisen biolääketieteen tutkijan hallittavaksi, ja alan keskeisin elementti, avoimen lähdekoodin ohjelmistokehitystyö, on aliarvostettu. Näihin seikkoihin tarvitaan useita parannuksia,