Bliss, Nathaniel, 1622-1654, autographed letter signed to John Winthrop; Springfield, Mass., 1 side (2 pages), 1652 December 21

Correspondence regarding an illness Bliss was suffering; he writes that the medicines Winthrop had given him were ineffective and he has been suffering fits. The letter, which was finished in an unknown hand, reports further symptoms had developed, including headache and blindness, and requests Winthrop again send instructions for taking the medicine he originally sent Bliss, and any other medicine he would recommend.

Letter: to Francis Nicholson, [17--]

Letter, undated, from committee of eight members of the Church of England in Boston, John Barnes, Thomas Greaves, Anthony Blount, John Gibbins, George Cradock, Thomas Selbey and two others, appealing to Nicholson to help support the founding and building of Christ Church.

Narratives of early Pennsylvania, West New Jersey and Delaware, 1630-1707,

--A further account of the province of Pennsylvania, by William Penn, 1685.--Letters of Doctor Nicholas More, and others, 1686.--A short description of Pennsylvania, by Richard Frame, 1692.--An historical and geographical account of Pennsylvania and West-New-Jersey, by Gabriel Thomas, 1698.--Circumstantial geographical description of Pennsylvania, by Francis Daniel Pastorius, 1700.--Letter of John Jones, 1725.

Onde fica o sertão rompem-se as águas: processo de territorialização da ribeira do Apodi-Mossoró (1676-1725)

The Portuguese territorial process of the captaincy of Rio Grande was initiated in1598 with the conquest of the Potengi River bar by Mascarenhas Homem. This process lasted until 1633, when it was interrupted by the arrival of the Dutch, and resumed only in 1654. From this year on, the occupation of unknown lands of the captaincy was encouraged, supporting the advancement towards conquering the backlands, breaking the divisive boundaries with the captaincy of Siará Grande so far known: the Assú riverside. This breakthrough resulted in confrontations with the inhabitants of these lands, known as tapuias, leading to outbreak of several conflicts that composed the Barbarians War. The main stage of such events in Rio Grande, between the years 1687 and 1720, was precisely the Assú riverside, one of the spaces to be investigated by this research. Therefore, this paper aims to analyze the advance of the conquerors in Rio Grande, contributing to the territorial process, which resulted in the emergence of a new border between Rio Grande and Siará Grande: the Apodi-Mossoró river. For this purpose, it was used sources produced between the years 1659 and 1725, as the settlement letters, royal charters, correspondence between the City Council of Natal, captains of Rio Grande and the government of Pernambuco and also the general government, as well as the documents related to the militia composed mainly by Paulistas who struggled in the captaincy.

David Hicks and Cathie Holden (eds.) (2007). Teaching The Global Dimension. London: Routledge, Taylor & Francis Group, 212 pages.

Teaching The Global Dimension (2007) is intended for primary and secondary teachers, pre-service teachers and educators interested in fostering global concerns in the education system. It aims at linking theory and practice and is structured as follows. Part 1, the global dimension, proposes an educational framework for understanding global concerns. Individual chapters in this section deal with some educational responses to global issues and the ways in which young people might become, in Hick’s terms, more “world-minded”. In the first two chapters, Hicks presents first, some educational responses to global issues that have emerged in recent decades, and second, an outline of the evolution of global education as a specific field. As with all the chapters in this book, most of the examples are drawn from the United Kingdom. Young people’s concerns, student teachers’ views and the teaching of controversial issues, comprise the other chapters in this section. Taken collectively, the chapters in Part 2 articulate the conceptual framework for developing, teaching and evaluating a global dimension across the curriculum. Individual chapters in this section, written by a range of authors, explore eight key concepts considered necessary to underpin appropriate learning experiences in the classroom. These are conflict, social justice, values and perceptions, sustainability, interdependence, human rights, diversity and citizenship. These chapters are engaging and well structured. Their common format consists of a succinct introduction, reference to positive action for change, and examples of recent effective classroom practice. Two chapters comprise the final section of this book and suggest different ways in which the global dimension can be achieved in the primary and the secondary classroom.

Remixing Canadian copyright law: A review essay on'An Emerging Intellectual Property Paradigm','Canadian Copyright: A Citizen's Guide'; and'RiP!: A Remix Manifesto', Prometheus, Vol. 27 (3), p. 297-305

In her album, Hymns of the 49th Parallel, the chanteuse K.D. Lang pays tribute to a series of great Canadian songwriters—such as Neil Young, Leonard Cohen, Joni Mitchell and Jane Siberry. In a similar spirit of celebration, this review essay pays homage to a number of recent texts and films dealing with Canadian intellectual property. First, it considers Ysolde Gendreau’s collection, An Emerging Intellectual Property Paradigm: Perspectives from Canada. Second, this essay looks at Laura Murray and Samuel Trosow’s manual, Canadian Copyright: A Citizen’s Guide. Finally, this review evaluates Brett Gaylor’s documentary, RiP! A Remix Manifesto. The three works share certain affinities—a spirit of scepticism about the legitimacy and the efficacy of existing networks of law, policy and bureaucracy; a populist interest in the impact of intellectual property on the everyday lives of citizens, creators and consumers; a passion for human rights; and a melioristic desire for sensible law reform of copyright law and related regimes of intellectual property.

Lithics after Stone Age in East Africa : Wadh Lang'o case study

Tutkielmassa käsitellään kiviesineiden käytön jatkumista kivikauden jälkeen Itä-Afrikassa. Rautakauden alku Itä- ja Etelä-Afrikassa liitetään perinteisesti bantuheimojen migraatioon näille alueille. Tämä vallitseva teoria otettiin tässä tutkimuksessa lähtökohdaksi. Afrikasta tunnetaan runsaasti sekä etnografisia että arkeologisia esimerkkejä kiviteknologian säilymisestä paikoin 1900-luvun loppupuolelle. Nämä liittyvät usein perimätiedon perusteella "kivikautisten" metsästäjä-keräilijöiden ja rautakautisten maanviljelijä- ja karjanhoitajayhteisöjen rinnakkaiseloon. Tutkimuskysymystä lähestytään sekä julkaistun että primääriaineiston kautta. Alussa esitellään kirjallisuudesta löytyviä esimerkkejä myöhäisestä kiviesineiden käytöstä, minkä jälkeen käydään tarkemmin läpi Malawin alueelta julkaistu aiheeseen liitettävissä oleva arkeologinen aineisto. Tätä käytetään vertailuaineistona tutkimuksen pääasiallista tapaustutkimusta käsiteltäessä. Pääasiallisena tapaustutkimuksena toimii Viktoria-järven läheisyydessä sijaitsevan Wadh Lang'o:n asuinpaikan kiviesineistön analyysi. Wadh Lang'o:sta tunnetaan pitkä kulttuurisekvenssi, joka kattaa alueen myöhäiskivikautiset ja rautakautiset kulttuurivaiheet. Stratigrafisen aineiston perusteella kiviesineet ovat säilyneet asuinpaikalla käytössä ainakin keskisen rautakauden alkuun. Varhaisimmassa vaiheessa asuinpaikkaa on asuttanut Oltome-kulttuuriin kuuluva väestö. Suurimmat muutokset materiaalisessa kulttuurissa analyysin kattamana aikana ovat aiheutuneet seuraavan kulttuurivaiheen, Elmenteitan-kulttuurin, myötä. Kiviesineistön perusteella Elmenteitan-keramiikan ilmaantuminen asuinpaikalle on liitettävissä idästäpäin Itä-Afrikan hautavajoaman suunnalta tapahtuneeseen migraatioon. Jatkuvuuden puolesta puhuvat esimerkiksi tehdyt kiviraaka-aine valinnat. Vaikuttaa, että edeltänyt Oltome-keraaminen väestö on säilyttänyt vaikutuksensa asuinpaikalla vielä tänäkin aikana. Varhaisrautakautisen Urewe-keramiikan ilmestymiseen asuinpaikalle ei näyttäisi olevan liitettävissä mitään suurisuuntaista migraatiota, toisin kuin vallalla oleva teoria bantumigraatiosta antaisi olettaa. Mahdollisesti uusi keramiikka on omaksuttu spesialistien, esimerkiksi seppien, muuton myötä tai vaeltavien kauppiaiden vaikutuksesta. Kiviesineistö osoittaa jatkuvuutta esimerkiksi mikroliittien morfologisten piirteiden ja käytettyjen raaka-aineiden perusteella. Mahdollisesti Elmenteitan-kulttuurin karjanhoitoa harjoittanut väestö on kyennyt estämään bantusiirtolaisten muuton alueelleen. Rauta ei vaikuta olleen asuinpaikalla missään vaiheessa erityisen yleistä, eikä paikalta tunneta merkkejä raudanvalmistuksesta. Tutkielman lopussa esitellään kaksi vaihtoehtoista mallia, joiden pohjalta myöhäinen kiviesineiden käyttö voisi selittyä. Niistä ensimmäinen perustuu konventinaaliseen käsitykseen, jossa rautakauden alku nähdään bantumigraation seurauksena. Toinen malli perustuu varhaisrautakautisten kulttuuripiirteiden leviämiseen diffuusion avulla. Wadh Lang'o:n tapaustutkimus näyttäisi puhuvan diffuusion puolesta, mutta toisilla alueilla, esimerkiksi Malawissa, migraatio vaikuttaa olevan todennäköisin selitysmalli. Avainsanat: arkeologia, kiviteknologia, Itä-Afrikka, Oltome, Elmenteitan, Urewe, bantumigraatio, myöhäiskivikausi, rautakausi

QTLs for water absorption and flour yield identified in the doubled haploid wheat population Lang/QT8766

Two key quality traits in milling wheat are flour yield (FY) and water absorption (WA). Ideally, breeders would prefer to use markers to select promising lines rather than time consuming rheology tests. In this study, we measured FY and WA on a wheat mapping population (Lang/QT8766) of 162 individuals grown in two replicated field experiments at three locations over 2 years. We also carried out near infrared reflectance spectroscopy (NIRS) predictions on the grain for these traits to see if NIRS phenotypic data could provide useful mapping results when compared to the reference phenotypic data. Several common QTLs were identified for FY and WA by both sets of data. The QTL on chromosome 4D was a consistently recurring QTL region for both traits. The QTL on chromosome 2A was positively linked to protein content which was supported by genetic correlation data. The results also indicated it was possible to obtain useful phenotypic data for mapping FY and WA using NIRS data. This would save time and costs as NIRS is quicker and cheaper than current rheology methods.

Francis Nicosia Collection.

Two photos of Nicosia.

Genealogie der Familie Eberstadt aus Worms 1654-

Three volumes of genealogy and family trees of the Eberstadt family.

Francis Watsonin teologinen hermeneutiikka

Tämän tutkimuksen tehtävänä on selvittää Francis Watsonin käsitys teologisesta hermeneutiikasta. Tutkielmassa käytetään kolmea tarkentavaa tutkimuskysymystä: Miten Watson hahmottaa tieteellisen raamatuntutkimuksen ja Raamatun teologisen tulkinnan suhteen? Miten Watson näkee raamatuntutkimuksessa historiallisen ja kirjallisen lähestymistavan suhteen toisiinsa? Miten Watson suhtautuu postmodernismiin teologisessa hermeneutiikassaan? Tutkimusmetodina on systemaattinen analyysi. Watsonin teologista hermeneutiikkaa ei ole tutkittu suomeksi ennen tätä työtä ja kansainvälistäkin tutkimusta aiheesta on hyvin vähän. Sen vuoksi tutkimuksessa on pyritty käsittelemään Watsonin teologista hermeneutiikkaa mahdollisimman kattavasti, mutta samalla on jouduttu rajaamaan työn ulkopuolelle osa Watsonin käsittelemistä teemoista, kuten Raamatun feministinen kritiikki ja VT:n ja UT:n suhde. Tutkimuksen päälähteinä ovat Watsonin kirjat Text, Church and World ja Text and Truth, joissa hän analysoi modernia historiallis-kriittistä raamatuntutkimusta, postmodernismia ja kirjallista lähestymistapaa Raamattuun. Watson kritisoi niissä näkemiään ongelmia ja kritiikkinsä pohjalta rakentaa omaa teologista hermeneutiikkaansa. Toissijaisina lähteinä tutkimuksessa on useita Watsonin artikkeleja, jotka tuovat lisävalaistusta Watsonin hermeneuttiseen ajatteluun. Päälähteiksi valitut teokset ja toissijaisiksi lähteiksi valitut artikkelit kattavat laajasti Watsonin hermeneutiikkaa käsittelevät kirjoitukset. Johdannon ja loppukatsauksen lisäksi tutkimus on jaettu neljään päälukuun. Tutkielman toisessa luvussa selvitetään Watsonin näkemys tieteellisen raamatuntutkimuksen ja Raamatun teologisen tulkinnan suhteesta ja havaitaan, että Watsonin mukaan raamatuntutkimuksen tulisi palvella teologista tulkintaa. Watson näkee ongelmallisena modernin raamatuntutkimuksen taipumuksen pitää erillään raamatuntutkimus ja -tulkinta ja luoda vastakkainasetteluja yliopiston ja kirkon, eksegetiikan ja systemaattisen teologian sekä neutraalin ja teologisen tulkinnan välille. Kolmannessa luvussa tarkastellaan Watsonin kritiikkiä historiallis-kriittistä tutkimusta kohtaan ja hänen perustelujaan päätökselle käyttää raamatuntulkinnassa ensisijaisesti tekstien lopullista, kanonista muotoa. Watson tukeutuu perusteluissaan Brevard Childsin kanoniseen lukutapaan ja tekstien yhteisölliseen käyttöön. Havaitaan, että Watson kuitenkin kritisoi kanonista lukutapaa sekä formalismista että sen teologisista sidonnaisuuksista. Watson hakee tukea myös Hans Frein narratiivisesta lähestymistavasta, jota Watson samalla kritisoi totuuskysymyksen ohittamisesta. Lopuksi käsitellään Watsonin yritystä liittää tekstin maailma ja sen taustalla oleva sosio-poliittinen todellisuus toisiinsa. Neljännessä luvussa käsitellään Watsonin yritystä yhdistää historiallinen ja kirjallisuustieteellinen lähestymistapa Raamatun teksteihin. Havaitaan, että Watsonin mielestä historiallis-kriittinen tutkimus polkee paikallaan ja siksi tarvitaan kirjallinen lähestymistapa, joka painottaa tekstin lopullista muotoa. Luvussa osoitetaan, ettei Watson kuitenkaan halua korvata puhtaasti historiallista lähestymistapaa puhtaasti kirjallisuustieteellisellä lähestymistavalla, sillä hän näkee ongelmallisena myös narratiivisen kritiikin taipumuksen käsitellä raamatunkertomuksia fiktiivisinä narratiiveina. Watson pyrkii ratkaisemaan ongelman yhdistämällä historiallisen ja kirjallisuustieteellisen lähestymistavan toisiinsa käsittelemällä evankeliumeja kerrottuna historiana. Viidennessä luvussa selvitetään miten Watson suhtautuu postmodernismiin teologisessa hermeneutiikassaan. Siinä havaitaan, että Watson näkee postmodernismin tarjoavan hyödyllisiä näkökulmia useissa hermeneuttisissa kysymyksissä. Samalla Watson vastustaa postmodernismin näkemystä, ettei teksteillä ole yhtä määrättyä merkitystä ja postmodernin teologian taipumusta viedä Raamatun kertomukselta sen universaali merkitys. Luvussa kuitenkin osoitetaan, että Watsonin antama kuva George Lindbeckin ja Stanley Hauerwasin postmodernista teologiasta on yksipuolinen ja osittain virheellinen.

Historia das lutas com os hollandezes no Brazil : desde 1624 a 1654

Blake, Sacramento. Diccionario bibliographico brazileiro. Rio de Janeiro: Typ. Nacional, 1883-1902.v. 2, p. 377