VOI VELJET! Brothers-miestenvaateketjun brändi-identiteetti ja sen viestintä suomalaiselle asiakkaalle

Muotivaateketjujen markkinointi on ajankohtainen aihe, sillä monet kansainväliset ketjut ovat viimeaikoina rantautuneet suomalaisille markkinoille. Miesten muoti on alana vielä melko tuore, joten siitä ei ole tehty paljon tutkimusta. Toisaalta, muotimarkkinoiden kasvun odotetaan lähivuosien aikana tapahtuvan suurelta osin miesten muodin ansiosta, mikä tuo lisämielenkiintoa tutkimusaiheelle. Tutkimus keskittyy suomalaisiin miestenmuodin markkinoihin ja lähestyy miestenmuotia brändi-identiteetin ja imagon näkökulmasta. Tutkimuskohteena on ruotsalainen, Suomessa vielä melko tuntematon miestenvaateketju Brothers, joka on perustanut liikkeitä myös Suomeen. Brothersilla on Suomessa oma maaorganisaatio, joka johtaa suomalaista Brothers-brändiä, joten tässä tutkimuksessa käytetään empiirisenä aineistona tämän maaorganisaation haastattelua. Tutkimusongelma on: Miten Brothers-miestenvaateketju voi luoda itselleen haluamansa brändimielikuvan Suomessa? Tutkimuskysymys jaettiin kahteen osaongelmaan: 1. Millainen on Brothers-miestenvaateketjun brändi-identiteetti Suomessa? 2. Miten yritys voi viestiä identiteettiään kuluttajille saavuttaakseen toivomansa brändimielikuvan? Perusymmärrys brändistä saavutettiin käymällä brändin eri elementtejä läpi Chernatonyn ja Dall’Olmo Rileyn (1998) listaamien brändiin liitettävien teemojen avulla. Ensimmäistä osaongelmaa lähestyttiin muodostamalla Brothers-brändille identiteettiprisma hyödyntäen Kapfererin (2008) mallia. Toista osaongelmaa puolestaan lähestyttiin hyödyntäen Kapfererin identiteetin ja imagon suhdetta (2008) kuvaavaa mallia. Tutkimuksen avulla havaittiin, että Brothers-miestenvaateketjulla on erilainen identiteetti Suomessa, kuin Ruotsissa. Suomalaisessa identiteetissä havaittiin epävarmuuksia, joiden vuoksi myös brändin viesti asiakkaalle hämärtyy. Merkittävimmäksi epävarmuustekijäksi ja identiteetin horjuttajaksi osoittautui yrityksen epäröinti tarkan kohderyhmänsä määrittelyssä. Jos yritys ei uskalla kohdentaa viestiään niille henkilöille, joita se ensisijaisesti haluaa mallistoillaan houkutella, viesti muuttuu ympäripyöreäksi, laimeaksi ja epäselväksi. Tutkimus antaa kuvan siitä, mitä asioita yrityksen tulee ottaa huomioon viestiessään identiteetistään suomalaisille mieskuluttajille. Kohdeyrityksen lisäksi ne yritykset, jotka suunnittelevat rantautuvansa suomalaisille miestenvaatemarkkinoille tulevaisuudessa, tai jotka ovat vielä melko tuntemattomia maassamme, voivat hyödyntää tutkimustuloksia omassa toiminnassaan.

Tulospalkitseminen johdon ohjauskeinona. Case-tutkimus: Osastokohtaisten tulospalkkiotavoitteiden suunnittelu

Tulospalkitseminen on yksi johdon käytettävissä olevista ohjauskeinoista, jonka käyttö yleistyi Suomessa 1990-luvun laman jälkeen. Sen avulla voidaan pyrkiä ohjaamaan henkilöstön käytöstä kohti strategisia tavoitteita, viestimään yhtiön arvoista ja tavoitteista sekä sitouttamaan ja motivoimaan heitä. Toisaalta mikäli tulospalkitsemisen kautta väärät asiat tulevat korostetuiksi, voi siitä olla enemmän haittaa kuin hyötyä. Tulospalkitseminen on organisaatiolle vapaaehtoinen palkitsemismuoto ja sen perusteena on yleensä muu kuin yhden henkilön välitön työsuoritus. Yleisin peruste on yhtiön taloudellinen tulos, mutta perusteena voivat toimia myös erilaiset laadulliset tavoitteet tai monet tavoitteet yhdessä. Niitä voidaan asettaa niin yksilö kuin laajemmallakin tasolla. Tulospalkkiojärjestelmän tulee olla yhtiölle kannattava, toisin sanoen sen tulee kustantaa itse itsensä. Tutkielman tavoitteena oli suunnitella kohdeyhtiön, suomalaisen varustamoalan yhtiön, maaorganisaation tulospalkitsemisjärjestelmän perustaksi asetettavat tavoitteet vuodelle 2014. Tulospalkkiojärjestelmä oli uusittu yhtiössä vuonna 2013 ja kehitystyö oli edelleen kesken tutkielman aloituksen yhteydessä. Uuden järjestelmän kautta palkintaa haluttiin tuoda lähemmäs kunkin henkilön omia vaikutusmahdollisuuksia. Tutkimuksen tutkimusote on toimintatutkimus ja tutkimus toteutettiin case-tutkimuksena. Metodeina toimi kysely sekä osallistuva havainnointi. Tutkimuksen teoria koostuu johdon ohjausjärjestelmiä ja tulospalkintaa koskevasta teoriasta ja tutkimuksista. Empiirisessä osiossa kohdehenkilöstölle teetettiin palkitsemista koskeva kysely, jolla selvitettiin heidän mielipiteitään ja asenteitaan koskien edellistä voittopalkkiojärjestelmää sekä uutta tulospalkkiojärjestelmää. Lisäksi suunniteltiin tavoitteet kullekin maaorganisaation osastolle yhdessä yhtiön johdon kanssa ja mietittiin, kuinka tulospalkitsemisjärjestelmää voitaisiin edelleen kehittää kohdeyhtiössä. Kyselystä selvisi, että organisaatio tuki tulospalkintajärjestelmän muutosta ja koki sen olemassaolon tärkeäksi. Tulospalkkiojärjestelmän perustaksi asetettavat tavoitteet päätettiin suunnitella osastokohtaisiksi. Tämä siitä syystä, että osastoiden työskentely on pitkälti yhteistyötä eikä henkilökohtainen mittaus olisi näin ollen välttämättä mielekästä. Myös tutkimukset tukevat ryhmäkohtaista tulospalkintaa. Osa tavoitteista suunniteltiin lisäksi useamman osaston yhteisiksi, jolla pyrittiin korostamaan yhteistyön merkitystä läpi organisaation. Tulospalkkiojärjestelmän tavoitteet johdettiin kohdeyhtiön strategiasta, jota niiden on tarkoitus tukea ja saada henkilöstö ajattelemaan entistä kokonaisvaltaisemmin työtä tehdessään. Tulospalkkiojärjestelmän kautta uskotaan myös voitavan viestiä yhtiön strategiaa tehokkaasti kohdehenkilöstölle.

Symbolein rakennettu ritarius Chrétien de Troyes’n Lancelot, Yvain ja Perceval -teoksien nimikkosymbolit ideaalin ritariuden kuvaajina

Tutkielmani käsittelee Chrétien de Troyes’n Lancelot, Yvain ja Perceval -romanssien nimikkosymboleita. Tutkin miten hän rakentaa symboleiden avulla kuvaa ihanteellisesta ritarista 1100-luvun loppupuolen kulttuurisessa kontekstissa. Lähdeaineistona olen käyttänyt P BnF fr. 794 -käsikirjoituksen pohjalta laadittuja transkriptioita. Tutkin kontekstia, jossa nimikkosymbolit tulevat esille, sillä symbolit eivät toimi yksinään, vaan saavat merkityksensä vasta suhteessa muihin symboleihin. Havaitsin, että symboleiden konteksti määrittää ja ennakoi symboleiden välittämää viestiä. Muut symbolit voivat toimia vastakohtana nimikkosymbolille tai tukea sen merkitystä. Nimikkosymbolit sijoittuvat eri kohtiin juonessa. Lancelotissa kärryt suuntaavat heti alussa romanssin juonta tiettyyn suuntaan, kun taas Yvainissä leijona tulee esille vasta teoksen puolessa välissä ohjaten juonta uudelleen. Percevalissa Graalin kulkue taas on sankarin initiaatiopolun kulminaatiopiste. Havaitsin nimikkosymbolien viestivän ihanteellisen ritariuteen liittyviä uskonnollisia arvoja ja hyveitä. Lancelotin kärryt vertautuivat Kristuksen ristiin tehden Lancelotista nöyryyden esikuvan. Yvainissä leijona symboloi ritariutta ja sen hyveitä, kuten rohkeutta, hyvyyttä ja jaloutta, jotka Yvain valitsee itsekkyyden asemasta. Percevalissa Graalin kulkueessa kannettu verta valuva keihäs tarkoittaa Percevalin syyllisyyttä, jota hän ritarina ja väkivallan ammattilaisena kantaa. Graalin maljan tulkitsen tarkoittavan jumalallista armoa, anteeksiantoa ja lähimmäisenrakkautta, jotka hillitsevät väkivaltaa. Chrétien de Troyes asettaa Kristuksen kaltaisuuden ja hyveet ritareiden päämääräksi. Kärryjen häpeä varjostaa Lancelotia, mutta hän osoittaa olevansa täydellinen, nöyrä ritari. Lancelot asetetaan Kristuksen kaltaisena pelastajana esikuvaksi ritareille. Leijona symboloi Yvainin loppuosan taisteluissa Jumalan apua oikeuden puolesta taistelevalle ritarille, mutta myös täydellistä ritariutta, johon Yvain pyrkii. Graalin salaisuus aukeaa Percevalissa tarkoituksellisesti hitaasti. Näin lukija joutuu pohtimaan sen mysteeriä ja käymään Percevalin kanssa saman matkan tietämättömyydestä ymmärrykseen. Vasta tarinan lopussa paljastuu, että Graal on hengellinen esine. Tulkitsen Graalin ja verta valuvan keihään symboloivan hengellistä todellisuutta. Chrétien de Troyes asettaa siis kaikissa kolmessa romanssissa aikansa ritareille hengellisen päämäärän ja ihanteen.

Liikuntaa opettavien luokanopettajien käsityksiä ja ajatuksia musiikkiliikunnasta ja sen opettamisesta koulussa

Tutkielmassa tarkasteltiin liikuntaa opettavien luokanopettajien käsityksiä ja ajatuksia musiikkiliikunnasta ja sen opettamisesta alakoulun liikuntatunneilla. Tutkielman tavoitteena oli kuvailla, miten opettajat musiikkiliikunnan käsitteen määrittelevät sekä kuinka paljon ja millaisia musiikkiliikuntasisältöjä he liikuntatunneillaan opettavat. Tutkimusaineisto kerättiin maalis-huhtikuussa 2015 lähettämällä sähköpostikysely kaikille Helsingin, Espoon, Vantaan, Lohjan Kouvolan ja Lahden suomenkielisten peruskoulujen rehtoreille, joita pyydettiin välittämään viesti eteenpäin kaikille koulunsa luokanopettajille. Kyselyyn vastasi 80 opettajaa, joista 59 oli naisia ja 21 miehiä. Aineiston käsittelyyn käytettiin teorialähtöistä sisällönanalyysiä. Musiikkiliikunta koettiin opettajien keskuudessa ennen kaikkea musiikin ja liikkeen yhdistämiseksi, se voi olla lähes mitä tahansa aktiviteettia, jossa musiikki on mukana. Tämän lisäksi musiikkiliikunta voi olla erilaisten tanssilajien ja -liikkeiden opettelua, improvisointia ja itseilmaisua, rytmiikkaa, laululeikkejä ja loruja sekä kehonhallintaa ja voimistelua. Tulosten mukaan musiikkiliikuntaa opetetaan peruskouluissa hyvin vaihtelevasti. Aineistolle tehdyn jaottelun mukaan vastaukset musiikkiliikunnan opettamisesta jakautuivat lähes tasaisesti kaikkien ryhmien (harvoin tai ei koskaan, 1–3h/ vuosi, 3–6h/ vuosi, 6– h/ vuosi) kesken. Kysyttäessä opettajilta asioita, joita he musiikkiliikunnan yhteydessä oppitunneillaan opettavat, suosituimmiksi opetussisällöiksi nousivat tanssiliikkeiden ja koreografioiden opettelu, rytmiikka- ja rytmiharjoitteet sekä ilmaisu- ja improvisaatiotehtävät. Musiikkiliikuntaa toteutetaan opettajien vastausten mukaan myös välineenä muiden tietojen ja taitojen opetteluun, rentoutumisena, lihaskuntoharjoitteluna, kehonhallinta- ja koordinaatioharjoituksina sekä erilaisina leikkeinä ja tarinoina.

”Ich bin alles anderes als ein Freund von Prostitution.” Eine linguistische Analyse über Selbst- und Fremddefinition in einem Diskussionsforum

Tämä sivuainetutkielma tarkastelee, miten keskustelufoorumin käyttäjät tunnistavat ja määrittelevät erilaisia sosiaalisia viiteryhmiä erimielisyystilanteissa. Työ pohjautuu sosiaalipsykologisiin käsitteisiin omasta ja vieraista viiteryhmistä, jotka voidaan ilmaista eksplisiittisesti tai implisiittisesti. Viiteryhmiin viittausta analysoitiin keskustelunanalyyttisen konseptin jäsenkategoria avulla. Tarkasteltavana oli saksalaisen naistenlehden Brigitte Community -keskustelupalstalta löytyvän keskusteluketjun 50 ensimmäistä viestiä. Keskustelunaiheena oli vastakkainasettelu kumppaninen salaisen rakastajan ja kumppanin salaisen bordellissa käymisen välillä. Tämän sivuaineen tutkielman taustalla vaikuttavat useammat teoreettiset lähtökohdat, jotka yhdistettiin ja joita muokattiin aineistoon sopivaksi. Jotta eri viiteryhmien määritelmiä pystyttiin analysoimaan keskustelunanalyyttisin keinoin, piti huomioida sellaiset perinteiset käsitteet, kuin vuoroparit ja keskustelun rakenne. Vuoropareja käsiteltiin näkökulmasta, jonka mukaan asynkronisessa tietokonevälitteisessä viestinnässä vallitsee illuusio vuoropareista. Keskustelun katsottiin koostuvan kokonaisuutena lomittaisista ja toisiinsa nivoutuneista keskustelukentistä. Analyysiin sisällytettiin kenttiä, jotka koostuivat vähintään kolmesta vuorosta ja muodostivat selkeän erimielisyyden. Erimielisyyden määrittely pohjautuu Muntiglin ja Turnbullin (1998) malliin. Tulokset osoittivat, että asynkronisen median käyttäjillä on monimuotoisia keinoja määritellä sekä oma että vieras viiteryhmä. Oman viiteryhmän määrittelyssä ilmeni ainoastaan harvoja esimerkkejä monitahoisemmista rakenteista, mutta vieraiden viiteryhmien määrittelyssä mahdollisuudet olivat moninaisemmat. Tulokset vihjaavat, että toisinaan erimielisyydet saattavat johtua vieraiden viiteryhmien eriävistä määritelmistä eriävien omien viiteryhmien sijaan.

Datenherrschaft – an Ethically Justified Solution to the Problem of Ownership of Patient Information

Patient information systems are crucial components for the modern healthcare and medicine. It is obvious that without them the healthcare cannot function properly – one can try to imagine how brain surgery could be done without using information systems to gather and show information needed for an operation. Thus, it can be stated that digital information is irremovable part of modern healthcare. However, the legal ownership of patient information lacks a coherent and justified basis. The whole issue itself is actually bypassed by controlling pa- tient information with different laws and regulations how patient information can be used and by whom. Nonetheless, the issue itself – who owns the patient in- formation – is commonly missed or bypassed. This dissertation show the problems if the legislation of patient information ownership is not clear. Without clear legislation, the outcome can be unexpected like it seems to be in Finland, Sweden and United Kingdom: the lack of clear regulation has come up with unwanted consequences because of problematic Eu- ropean Union database directive implementation in those countries. The legal ownership is actually granted to the creators of databases which contains the pa- tient information, and this is not a desirable situation. In healthcare and medicine, we are dealing with issues such as life, health and information which are very sensitive and in many cases very personal. Thus, this dissertation leans on four philosophical theories form Locke, Kant, Heidegger and Rawls to have an ethically justified basis for regulating the patient infor- mation in a proper way. Because of the problems of property and ownership in the context of information, a new concept is needed and presented to replace the concept of owning, that concept being Datenherrschaft (eng. mastery over in- formation). Datenherrschaft seems to be suitable for regulating patient infor- mation because its core is the protection of one’s right over information and this aligns with the work of the philosophers whose theories are used in the work. The philosophical argumentation of this study shows that Datenherrschaft granted to the patients is ethically acceptable. It supports the view that patient should be controlling the patient information about themselves unless there are such specific circumstance that justifies the authorities to use patient information to protect other people’s basic rights. Thus, if the patients would be legally grant- ed Datenherrschaft over patient information we would endorse patients as indi- viduals who have their own and personal experience of their own life and have a strong stance against any unjustified paternalism in healthcare. Keywords: patient information, ownership, Datenherrschaft, ethics, Locke, Kant, Heidegger, Rawls

Teknologiazombie – Sosiaalinen media arjessa

Tutkielman tavoitteena on tutkia teknologian ja sosiaalisen median vaikutusta yksilön arkeen, sekä selvittää, miten saatavilla olevan tiedon määrä näkyy yksilön arkielämässä ja mitä oheisvaikutuksia jatkuvalla tietovirralla ja aktiivisella sosiaalisen median käytöllä on. Lisäksi tavoitteena on muodostaa kuva siitä, miten yhteisöverkkopalvelut ja kokoaikaisen tavoitettavuuden vaatimus vaikuttavat arkeen ja mitä mahdollisia seuraamuksia aktiivisella sosiaalisen median käytöllä on. Tutkielma vastaa seuraaviin kysymyksiin: Katoaako yksityisyyden rajat tulevaisuudessa? Miten lisääntyvä sosiaalisen median käyttö vaikuttaa ihmisten keskinäiseen vuorovaikutukseen työssä ja yksityiselämässä? Kysymyksiin vastataan muodostamalla kattava kuva mobiili- ja verkkopalveluiden aiheuttamista arjen muutoksista, sekä sosiaalisen median käytön nykytilasta. Sosiaalisen median nykytilan tarkastelu keskittyy sosiaalisen median kehitykseen sekä yhteisöverkkopalveluiden suosituimpiin muotoihin. Erityisesti käydään läpi miten palveluita voidaan kategorisoida, sekä miten ne eroavat toisistaan. Tutkielman lopussa keskitytään sosiaalisen median vaikutuksiin: mitä positiivista ja negatiivista yhteisöpalveluiden käytössä on ja miten ne näkyvät niin työ- kuin arkielämässä. Tutkielman tuloksena todetaan, että sosiaalisen median aktiivinen käyttö hämärtää yksityisen ja julkisen tiedon rajaa, sillä sosiaalisessa mediassa yksityiseksi tarkoitettu viesti tai kuva voi levitä merkittävästi laajemmalle yleisölle. Kun epäsuotuisa julkaisu on tehty, on yksityisyys menetetty eikä julkaistua tietoa voi enää täysin poistaa verkosta. Tämä ominaisuus voi aiheuttaa epäsuotuisia sosiaalisia tilanteita etenkin silloin, kun käyttäjän medialukutaito tai teknologiaosaaminen ovat matalalla tasolla. Sosiaalinen yhteydenpito on yhä useamman virtuaalista, mikä edellyttää kykyä ja halua hyödyntää verkkopalveluita madaltuneen yksityisyyden kustannuksella.

Pörssiyritysten taloudellinen raportointi ja konkurssiyritysten vuosikertomusten sisällönanalyysi

Listattuja yrityksiä käsittelevä konkurssitutkimus on ollut vähäistä aineiston niukkuuden vuoksi. Perinteiset tutkimusmenetelmät ovat soveltaneet pitkälti kvantitatiivista lähestymistapaa, jonka historiallisesti keskeisinä vaikuttajina ovat olleet Edward I. Altman (1968) ja William H. Beaver (1966). Näiden vanavedessä suomalaiset Aatto Prihti ja Erkki K. Laitinen (1990) ovat tehneet omaa tutkimustyötään konkurssitutkimuksen parissa. Kvantitatiivisen tutkimuksen rinnalle on kuitenkin nostettu kvalitatiivinen lähestymistapa, erityisesti sisällönanalyysi. Tuoreet tutkimukset puoltavat tämänkaltaisen lähestymistavan käyttökelpoisuutta, sillä metodi perustuu ei-numeerisen tiedon, esimerkiksi vuosikertomusnarratiivien analysointiin. Narratiivien on todettu sisältävän informaatiota, joka indikoi mahdollista konkurssia jopa aiemmin kuin numeerinen tunnuslukuinformaatio Tässä tutkielmassa analysoidaan kolmen suomalaisen konkurssiin menneen pörssiyrityksen tuottamaa ei-numeerista taloudellista informaatiota viideltä vuodelta ennen konkurssia. Aineisto on rajattu johdon katsausosioihin. Lähestymistavasta huolimatta numeerista tunnuslukuinformaatiota ei ole sivuutettu tutkielmassa, vaan se kulkee rinnalla läpi työn. Tarkastelunäkökulman avulla on pyritty vertailemaan yrityksen tilinpäätöksestä johdettujen tunnuslukujen ja toisaalta yrityksen oman sanallisen kerronnan välisiä mahdollisia ristiriitaisuuksia. Tutkimusmetodina sovelletaan teoriaohjaavaa sisällönanalyysia, jonka valinta perustuu tutkimusaineistoon ja sen luonteeseen. Narrattivisen aineiston teemoittelu pohjautuu Osgoodin ym. (1957) sekä Houghtonin (1988) luomaan teoreettiseen viitekehykseen. Tutkimustulokset osoittavat, että kunkin case-yrityksen narratiivisessa viestinnässä korostuu optimismi, positiiviset odotukset sekä vahva usko toiminnan jatkuvuuteen, vaikka tunnuslukuinformaatio viestii varsin mittavista taloudellisista haasteista. Yrityksen toimintaympäristöstä kumpuavat haasteet tuodaan myös esille, mutta myös epäonnistumiset omassa operatiivisessa toiminnassa viestitään. Samanaikaisesti viitataan kuitenkin toimenpiteisiin liiketoiminnan suunnan kääntämiseksi positiiviseksi ja asenne on tulevaisuusorientoitunut. Toimenpiteet ovat kuitenkin ennemmin rationalisointihankkeita kuin varsinaisia kehitysaktiviteetteja. Identtiset piirteet yritysten narratiivien kesken eivät kuitenkaan viesti siitä, että sanallinen kerronta olisi ristiriidassa tunnuslukuinformaation kanssa. Lisäksi johdon katsausosion vapaamuotoinen luonne tilintarkastamattomana kertomuksena antaa tietynlaisen vapauden kertoa asioista kirjoittajan toivomalla tavalla, joka hyvin tyypillisesti on katsausosiossa ollut varsinaisia tunnuslukuja väistävä.

Brändin vahvistaminen ja uudistaminen kiinteistönvälitysalalla

Tutkimus keskittyy brändin luomiseen ja brändin kokonaisvaltaisen hallinnan keinoihin kiinteistönvälitysalalla. Tutkielman tavoitteena on selvittää miten yritykset hyödyntävät brändipääomiaan brändiä vahvistettaessa ja uudistettaessa. Tätä kysymystä pyritään tarkastelemaan erityisesti kahden case-yhtiön näkökulmasta, jotka molemmat toimivat kiinteistönvälitysalalla. Tutkimuksen pääongelmaksi muodostui kysymys: ”Mitä tekijöitä tulisi huomioida brändipääoman vahvistamisessa ja uudistamisessa kiinteistönvälitysalalla toimivissa yrityksissä?”. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimus. Laadullinen tutkimus pohjaa läheisesti teorian ja empirian väliseen vuorovaikutukseen ja sen lähtökohtana on pyrkiä kuvaamaan tutkimuskysymystä kokonaisvaltaisesti. Laadullisen tutkimuksen tarkoituksena on myös löytää tai tuoda esille tosiasioita sen sijaan, että todennettaisiin jo olemassa olevia väittämiä (Hirsijärvi, Remes & Sajavaara 2000, 152). Tutkimusmetodina aineiston keräämisessä käytettiin tutkimushaastattelua, joka toteutettiin tapaustutkimuksena. Tapaustutkimukselle tyypillisesti haastattelu oli puolistrukturoitu, joten haastateltavat vastasivat tutkijan esittämiin kysymyksiin, jotka olivat samat molemmille haastateltaville, mutta keskustelua ei rajoitettu. Huoneistokeskuksen edustajan mukaan brändejä pitää tarpeen tullen uudistaa, mutta se ei saa olla itsetarkoituksena. Mikäli brändi on brändijohtaja alallaan, ei suuria muutoksia kannata lähteä tekemään vain tekemisen vuoksi, vaan niille pitää olla jokin selvä tarkoitus. Brändin viestin vahvistaminen onkin brändijohtajana toimivalle yritykselle usein parempi ratkaisu, kuin toimivan konseptin uudistaminen. Huoneistokeskus pyrkiikin varmistamaan sen, että brändin viesti ei pääse unohtumaan asiakkailta. Huom!:in liiketoimintajohtajan mukaan brändiä uudistettaessa on tärkeää, että brändiä konkreettisesti muutetaan. Huom! onkin tästä syystä positioinut itsensä aikaisemmasta poiketen edelläkävijäksi pitkäikäisyyden painottamisen sijaan. Huom! on myös painottanut entistä enemmän laadukkuuttaan ja avoimuuttaan ja nämä pyritään osoittamaan verkkosivujen asiakasarvosteluilla. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että molemmat yritykset pitävät kaikkia brändipääomatekijöitä tärkeinä kiinteistönvälitysalalla. Tästä huolimatta brändiä vahvistettaessa Huoneistokeskuksen edustaja oli sitä mieltä, että tärkeintä on keskittyä brändin tunnettuuteen. Huom!:in edustaja sen sijaan oli sitä mieltä, että brändiä uudistettaessa tärkeintä on keskittyä laadun tuottamiseen ja yhdistämään tämä myös mielleyhtymäksi. Haastateltavia oli kuitenkin vain kaksi, joten tutkimuksen johtopäätöksiä ei voida yleistää koskemaan koko toimialaa.

Transmediatarina brändin rakentamisen keinona – Saunalahden Rikkaat & Järjettömät -kampanja

Tutkielman tarkoituksena oli selvittää, miten tarinat toimivat brändäämisen apuvälineenä. Tutkimuksessa tarkasteltiin tarinoita brändimielikuvan luomisen näkökulmasta ja selvitettiin, mitä ominaisuuksia mainonnan kannalta toimivalla transmediatarinalla on. Tutkimuksen osakysymykset olivat: (1) Mihin brändäämisen ja tarinankerronnan yhteys perustuu, (2) Mitä transmediatarinalta vaaditaan, että se olisi käyttökelpoinen brändin rakentamisen väline, (3) Millaisia rajoituksia transmediaalisuus asettaa tarinalle. Transmediatarinalla tarkoitetaan tarinaa, joka kehittyy ja laajenee eri media-alustojen välityksellä. Tällöin mainostaja ei kykene määräämään järjestystä, jolla vastaanottaja kokee tarinan eri osat. Tästä syystä jokaisen mainoksen osan on oltava ymmärrettävissä omana itsenään. Tutkimus oli luonteeltaan laadullinen ja intensiivinen tapaustutkimus, jossa analysoitiin Saunalahden Rikkaat ja Järjettömät -kampanjan kampanjamateriaaleja ja kuluttajien sosiaalisessa mediassa kampanjaa kohtaan antamaa palautetta. Tutkimus toteutettiin 1.8.2012 – 10.7.2013 välisenä aikana, jolloin kampanja oli kiihkeimmillään. Tarinankerronta ja brändäys pohjaavat samoihin asioihin, eli tunteisiin ja arvoihin. Hyvällä brändillä on selkeästi määritellyt arvot ja hyvä tarina viestii näitä arvoja eteenpäin ymmärrettävällä tavalla. Tarinaa voidaan käyttää brändäämisen työkaluna eri tavoin. Käyttötarkoituksia voivat olla esimerkiksi yritystarina ja yrityshistoria tai johtajan elämäntarina. Tarina on kommunikointivälineenä tehokas, sillä se sisältää useita kosketuspintoja kuulijan elämään. Nämä kosketuspinnat voivat luoda automaattista tietoisuutta, ymmärrystä ja empatiaa kuulijassa. Hyvällä tarinalla on seuraavat ominaisuudet: yksi tarkasti määritelty viesti, viesti sisältää yrityksen uniikin kilpailuedun, viesti on tiivistettävissä, taustatarina, relevantti kuulijalle, ymmärrettävyys, sisältää jotain vierasta tai tuntematonta, lisää ymmärrystä tai vaikuttaa toimintaan, sisältää jotain selitettyä, puhuttelee kohderyhmää suoruudella ja rehellisyydellä, on uskottava, sisältää yllätyselementin, sisältää konfliktin, sisältää tietyt hahmot (sankari, vastustaja, tukija, hyväntekijä ja edunasaaja), on itseleviävä. Transmediatarinassa kunkin tarinan osan tulee lisäksi rikastuttaa aiempaa tarinaa, mutta yhdenkään osan ei tule olla välttämätön kuluttajan kokemukselle. Kirjallisuudessa transmediaalisuuden rajoitteena on ajateltu olevan sen, ettei juonta ole mahdollista suunnitella lineaarisesti, vaan vastaanottaja näkee tarinan sattumanvaraisessa järjestyksessä. Tutkimuksessa kuitenkin osoitetaan, että jonkin tyyppistä ajallista järjestystä on tarinalle mahdollista saada. Esimerkiksi Saunalahti oli kykenyt luomaan lineaarisuutta jakamalla kampanjan kolmeen osaan eli ”huijaus-kampanjaan”, ”paljastus-kampanjaan” ja ”pää-kampanjaan”.

Suorituskyvyn mittaaminen valmistavan yrityksen logistiikkatoiminnoissa

Yrityksen hakiessa kasvua vientimarkkinoilta sen logistiikka nousee entistä tärkeämpään rooliin. Jotta tuotteet ovat kilpailukykyisiä kansainvälisillä markkinoilla, tulee tuotteen hinta – laatu – suhde olla kohdallaan, jolloin logistiikan kustannusten pienentäminen ja laadukas toimitusketju ovat varsin keskeisiä tavoitteita. Toimitusketjun eri vaiheiden laatu korostuu, kun kyseessä on räätälöity tuote, jota ei voida korvata varastossa olevalla tuotteella. Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää logistiikkaprosessien suorituskyvyn mittaamista ja kehittämistä. Suorituskyvyn mittaamisen avulla voidaan viestiä logistiikalle asetetut tavoitteet ja seurata tavoitteiden toteutumista Tämän työn tavoitteena oli selvittää, miten suorituskykyä voidaan mitata valmistavan yrityksen logistiikkatoiminnoissa. Tarkasteltavana olivat logistiikan prosessit tilauksen vahvistamisesta valmiin tuotteen toimittamiseen asiakkaalle. Työn alussa käytiin läpi suorituskyvyn mittaamista yleisellä tasolla sekä logistiikan mittaamista ja mittareita. Tämän jälkeen aloitettiin mittausjärjestelmän suunnittelu kohdeyrityksen logistiikkaosastolle, sen vision ja strategian pohjalta. Työn tuloksena kohdeyrityksen logistiikkaosastolle kehitettiin suorituskykymittaristo mittareineen. Mittareita eri logistiikkatoimintojen mittaamiseen on varsin runsaasti, ja kaikkia niitä ei ole järkevä liittää osaksi mittaristoa, mutta tilanteiden muuttuessa niitä voidaan vaihtaa tai lisätä tarpeen mukaan.

Markkinointisuunnitelma B2B-konsulttiyritykselle

Kandidaatintyössä luodaan markkinointisuunnitelma Asset Vision Oy:lle. Työssä vastataan tutkimuskysymykseen sekä kahteen alakysymykseen: miten B2B-yritys voi lähestyä potentiaalisia asiakkaitaan, keitä ovat Asset Visionin potentiaaliset asiakkaat ja mitä keinoja yrityksellä on niiden saavuttamiseksi. Työ on rajattu Asset Visionin markkinointisuunnitelman luomiseen sekä sen soveltuvuuden tarkasteluun yritysten välisillä markkinoilla toimivan konsulttiyrityksen markkinoinnissa. Työn teoriaosiossa tarkastellaan kirjallisuuden avulla erilaisia markkinointisuunnitelman luomisessa tarvittavia teoriaviitekehyksiä markkinointialan kirjallisuutta sekä tieteellisiä artikkeleita hyödyntäen. Empiriaosiossa luodaan markkinointisuunnitelma Asset Vision Oy:lle. Asset Visionin tulee viestiä markkinoinnissaan lisäarvon luontia painottamalla markkinoinnissaan kilpailuetujaan laatua ja asiantuntijuutta. Yrityksen on oltava itse aloitteellinen ottamalla yhteyttä potentiaalisiin asiakkaisiin ja markkinoimalla myymiään palveluita. Suunnitelma soveltuu pienin täydennyksin käytettäväksi Asset Visionin markkinoinnissa. Lisäksi sitä voidaan käyttää lähtökohtana luotaessa markkinointisuunnitelmaa yritysten välisillä markkinoilla toimivalle konsulttiyritykselle. Tällaisen yrityksen on viestittävä markkinoinnissaan lisäarvon tuottamista asiakkaalle kilpailuetujen avulla.

Corporate green image communication through public disclosures and social media

Today, companies need to mind the environment in all their actions. Policies, regulations and growing pressure from environmentally conscious public are driving corporations to invest increasingly in their green images. Communication plays a key role in forming and maintaining that image. This thesis explores how six selected companies communicate about their environmental efforts and activities, and its linkage to their green images, in annual and sustainability reports and in Facebook. The companies come from the U.S. and Europe and operate in three different industries: ICT, oil and gas, and aerospace & defense. Qualitative and quantitative content analyses are conducted to examine 36 reports and 121 Facebook messages, collected from the period of 2010-2014, and from 2005 for comparison. The results show that although the quality and quantity of environmental disclosure is increasing, there is still room for improvement. Overall, disclosure in the ICT sector is on the highest level. The European companies disclose more and on average have stronger green images than the American ones. Emissions and ways to reduce them is by far the most covered topic in both continents and in all three industry sectors. The messages in Facebook are closer to advertising, and overall the platform is utilized surprisingly little.

Yhteiskuntavastuullinen toimittajavalinta

Yritysten yhteiskuntavastuu on viime vuosina noussut merkittäväksi osaksi yritysten jokapäiväistä toimintaa. Yhteiskuntavastuun aseman kehittymiseen yritysten strategiseksi valinnaksi on edesauttanut internetin sidosryhmille tarjoama lähes rajaton informaatio, joka on pakottanut yritykset muuttamaan toimintatapojaan kestävämpään suuntaan. Nykyinen asetelma on myös pakottanut yritykset miettimään uudestaan mitä he yhteiskuntavastuullaan haluavat sidosryhmilleen viestiä, ja miten he sen tekevät. Vastauksena tähän yritykset ovat kehittäneet voimakkaasti yhteiskuntavastuuraportointikäytäntöjään viime vuosien aikana, mikä näkyy muun muassa erialaisten raportointiohjeistusten hyödyntämisen yleistymisenä yhteiskuntavastuuraportoinnin apuvälineenä. Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää mitä yhteiskuntavastuu on, ja millaisia keinoja yrityksillä on integroida yhteiskuntavastuullinen toiminta osaksi hankintatoimeen kuuluvaa toimittajavalintaa. Työn empiriaosuus on toteutettu laadullisena tutkimuksena vertailemalla kahden suomalaisen eri toimialoilla toimivan yrityksen yhteiskuntavastuuraportteja, ja sen tavoitteena on löytää teemoja ja työkaluja, joiden avulla yritykset implementoivat yhteiskuntavastuuta toimittajavalinnassaan. Tutkimuksen yksi merkittävimmistä löydöistä oli yritysten tarve nostaa sekä yhteiskuntavastuu että toimittajavalinta strategisiksi toiminnoiksi, mitä tukee molempien empiriaosuudessa käytettyjen yritysten yhteiskuntavastuuraporteista löytynyt maininta toimitusketjujen sekä toimittajavalinnan suuresta merkityksestä yritysten yhteiskuntavastuun toteuttamisen välineenä.

Kuluttajan ja brändin välinen suhde: Narratiivinen tutkimus kuluttajan positiivisilla tunteilla ladatuista brändisuhteista

Tutkielma käsittelee kuluttajien ja brändien välillä vallitsevia positiivisilla tunteilla ladattuja brändisuhteita. Brändisuhteet ovat luonnoltaan hyvin moniulotteisia, jolloin niiden mittaaminen ja tarkastelu on haasteellista. Brändisuhteet voivat saada lukuisia erilaisia muotoja, sillä siihen vaikuttavat sekä brändin että sitä käyttävän kuluttajan subjektiiviset ominaisuudet ja kokemukset. Brändisuhteilla on myös lukuisia erilaisia funktioita. Tunnepitoisissa brändisuhteissa kuluttajan ja brändin välillä on yhteys, jolloin kuluttaja voi brändin avulla laajentaa minäkuvaansa sekä vahvistaa omaa yksilöllistä tai sosiaalista identiteettiään ja viestiä sitä muille. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tehdä ymmärrettäväksi brändisuhteita, niihin liittyviä tarkoituksia, tunteita ja assosiaatioita, jotka vaikuttavat vahvan ja tunnepitoisen brändisuhteen olemassaoloon. Tutkimus toteutettiin laadullisin menetelmin haastattelemalla neljää kuluttajaa. Tutkimusaiheen moniulotteisen ja subjektiivisen luonteen vuoksi tutkimusmenetelmäksi valittiin puolistrukturoitu haastattelu, kuitenkin hyvin fenomenologisella lähestymistavalla. Haastattelut olivat ikään kuin keskusteluita tutkijan kanssa, ja jokainen haastattelu kesti noin tunnin. Litteroidun aineiston perusteella haastateltavista muodostettiin omat kuluttajaprofiilit, jotka kuvaavat kuluttajien subjektiivisia kokemuksia brändisuhteissa. Kuluttajaprofiilien pohjalta aineistosta nostettiin narratiivisen analyysin avulla esiin yhteneväisiä elementtejä eri brändisuhteiden välillä. Tutkimuksessa selvisi, että kuluttajat muodostavat suhteita brändien kanssa ilmaistakseen omaa yksilöllistä identiteettiään. Haastateltavat kokivat brändiin liittyvät assosiaatiot yhteneväisiksi oman minäkuvansa kanssa tai ne edustivat heille jotain tavoiteltavaa ominaisuutta tai muuta asiaa. Kolmessa tapauksessa brändisuhde oli ollut hyvin pitkäaikainen, jolloin se oli vakiintunut osa haastateltavan elämää, ja yhdessä tapauksessa brändisuhde oli tuoreempi. Tuoreempi brändisuhde tarjosi kuluttajalle myös keinoja minäkuvan laajentamiseen. Tutkimustulokset olivat yhteneväisiä aikaisemman tutkimuksen kanssa, vaikka tutkimuksella ei haettu yleistettäviä tuloksia. Brändisuhteet ovat hyvin subjektiivisia ja moniulotteisia ilmiöitä, jotka tarjoavat kuluttajalle mahdollisuuden identiteetin rakentamiseen ja ilmaisuun. Tällaiset brändisuhteet ovat kuluttajille tunteellisesti merkityksellisiä. Jokaisella kuluttajalla on omat kulutusrituaalinsa brändisuhteissa, joiden avulla he ylläpitävät ja vaalivat brändisuhdetta. Tutkimuksessa korostuu brändisuhteiden subjektiivisuus ja kuluttajien oman kokemusmaailman ymmärtäminen.