The genuine epistles of the Apostolical fathers,

Mode of access: Internet.

Qānūnchah fī al-ṭibb, [880, i.e. 1475 or 1476].

Fine copy of al-Jaghmīnī's (d.1344) Qānūnchah, a compendium on medicine and an extract from Ibn Sīnā’s Qānūn. Brockelmann treats this author as distinct from an astronomer of the same name who died in 1221.

at the First National Bank, Bay City, Mich.

verso: attached to letter, W. B. Mershon to C. S. Osborn Dec. 24, 1909

Komputerowe gry edukacyjne dla dzieci z trudnościami w czytaniu – doświadczenia polskie i irlandzkie.

W latach 2011-13 przeprowadziliśmy projekt badawczy, którego celem była ocena skuteczności komputerowych gier edukacyjnych jako narzędzia do treningu tempa czytania w pracy z dziećmi wolno czytającymi. W projekcie napotkaliśmy szereg nieprzewidzianych trudności; niniejszy artykuł stanowi refleksję nad nimi z perspektywy praktycznych możliwości i ograniczeń korzystania z komputerowych gier edukacyjnych w terapii pedagogicznej. Powolne czytanie rozumiemy jako trudność w automatyzacji procesu dekodowania. Zakładamy, że natura treningu komputerowego może służyć zaprojektowaniu skutecznego narzędzia do poprawy automatyzacji dekodowania. W tekście opisujemy przebieg trzykrotnej próby wdrożenia treningu tempa czytania dla dzieci z klas 3-6 na podstawie edukacyjnej gry komputerowej GraphoGame-Fluent. Okazało się, że zebrane w rezultacie dane były niewystarczające do odpowiedzi na postawione przez nas pytania dotyczące efektywności treningu i jego poszczególnych parametrów (tj. rodzaj trenowanego materiału – sylaba / wyraz, frekwencja w języku pisanym). W związku z powyższym, przedstawiamy krytyczne uwagi na temat trudności stojących przed badaczem (a także terapeutą) chcącym stosować edukacyjne gry komputerowe w terapii. Trudności mogą dotyczyć etapu wyboru gry (czy jest odpowiednia do problemu ucznia, skuteczna i motywująca), technicznych trudności ze sprzętem (dostępność komputerów i akcesoriów) oraz organizacji treningu (ograniczenia wynikające ze sztywnego stosowania systemu klasowo-lekcyjnego). Opis trudności w prowadzeniu badań w polskich szkołach zestawiamy z opisem takiego samego badania prowadzonego przez nas w szkołach w Irlandii.

Roślinność wodna, błotna i bagienna północnej części Dolnych Łużyc

Wydział Biologii

Ethanol-induced vasoconstriction is mediated via redox-sensitive cyclo-oxygenase-dependent mechanisms

The present study investigated the role of ROS (reactive oxygen species) and COX (cyclooxygenase) in ethanol-induced contraction and elevation of [Ca(2+)](i) (intracellular [Ca(2+)]). Vascular reactivity experiments, using standard muscle bath procedures, showed that ethanol (1-800 mmol/l) induced contraction in endothelium-intact (EC(50): 306 +/- 34 mmol/l) and endothelium-denuded (EC(50): 180 +/- 40 mmol/l) rat aortic rings. Endothelial removal enhanced ethanol-induced contraction. Preincubation of intact rings with L-NAME [N(G)-nitro-L-arginine methyl ester; non-selective NOS (NO synthase) inhibitor, 100 mu mol/l], 7-nitroindazole [selective nNOS (neuronal NOS) inhibitor, 100 mu mol/l], oxyhaemoglobin (NO scavenger, 10 mu mol/l) and ODQ (selective inhibitor of guanylate cyclase enzyme, 1 mu mol/l) increased ethanol-induced contraction. Tiron [O(2)(-) (superoxide anion) scavenger, 1 mmol/l] and catalase (H(2)O(2) scavenger, 300 units/ml) reduced ethanol-induced contraction to a similar extent in both endothelium-intact and denuded rings. Similarly, indomethacin (non-selective COX inhibitor, 10 mu mol/l), SC560 (selective COX- I inhibitor, 1 mu mol/l), AH6809 [PGF(2 alpha) (prostaglandin F(2 alpha))] receptor antagonist, 10 mu mol/l] or SQ29584 [PGH(2)(prostaglandin H(2))/TXA(2) (thromboxane A(2)) receptor antagonist, 3 mu mol/l] inhibited ethanol-induced contraction in aortic rings with and without intact endothelium. In cultured aortic VSMCs (vascular smooth muscle cells), ethanol stimulated generation of O(2)(-) and H(2)O(2). Ethanol induced a transient increase in [Ca(2+)](i), which was significantly inhibited in VSMCs pre-exposed to tiron or indomethacin. Our data suggest that ethanol induces vasoconstriction via redox-sensitive and COX-dependent pathways, probably through direct effects on ROS production and Ca(2+) signalling. These findings identify putative molecular mechanisms whereby ethanol, at high concentrations, influences vascular reactivity. Whether similar phenomena occur in vivo at lower concentrations of ethanol remains unclear.

Self-reported calcium intake and bone mineral content in children and adolescents

Objective: We examined the relationship between self-reported calcium (Cal intake and bone mineral content (BMC) in children and adolescents. We hypothesized that an expression of Ca adjusted for energy intake (El), i.e., Ca density, would be a better predictor of BMC than unadjusted Ca because of underreporting of EI. Methods: Data were obtained on dietary intakes (repeated 24-hour recalls) and BMC (by DEXA) in a cross-section of 227 children aged 8 to 17 years. Bivariate and multivariate analyses were used to examine die relationship between Ca, Ca density, and the dependent variables total body BMC and lumbar spine BMC. Covariates included were height, weight, bone area, maturity age, activity score and El. Results: Reported El compared to estimated basal metabolic rate suggested underreporting of El. Total body and lumbar spine BMC were significantly associated with El, but not Ca or Ca density, in bivariate analyses. After controlling for size and maturity, multiple linear regression analysis revealed unadjusted Ca to be a predictor of BMC in males in the total body (p = 0.08) and lumbar spine (p = 0.01). Unadjusted Ca was not a predictor of BMC at either site in females. Ca density was not a better predictor of BMC at either site in males or females. Conclusions: The relationship observed in male adolescents in this study between Ca intake and BMC is similar to that seen in clinical trials. Ca density did not enable us to see a relationship between Ca intake and BMC in females, which may reflect systematic reporting errors or that diet is not a limiting factor in this group of healthy adolescents.

Modelling the activated sludge flocculation process combining laser light diffraction particle sizing and population balance modelling (PBM)

A technique based on laser light diffraction is shown to be successful in collecting on-line experimental data. Time series of floc size distributions (FSD) under different shear rates (G) and calcium additions were collected. The steady state mass mean diameter decreased with increasing shear rate G and increased when calcium additions exceeded 8 mg/l. A so-called population balance model (PBM) was used to describe the experimental data, This kind of model describes both aggregation and breakage through birth and death terms. A discretised PBM was used since analytical solutions of the integro-partial differential equations are non-existing. Despite the complexity of the model, only 2 parameters need to be estimated: the aggregation rate and the breakage rate. The model seems, however, to lack flexibility. Also, the description of the floc size distribution (FSD) in time is not accurate.

Diagnostic performance of visual screening tests in the elderly

This study aimed to determine and evaluate the diagnostic accuracy of visual screening tests for detecting vision loss in elderly. This study is defined as study of diagnostic performance. The diagnostic accuracy of 5 visual tests -near convergence point, near accommodation point, stereopsis, contrast sensibility and amsler grid—was evaluated by means of the ROC method (receiver operating characteristics curves), sensitivity, specificity, positive and negative likelihood ratios (LR+/LR−). Visual acuity was used as the reference standard. A sample of 44 elderly aged 76.7 years (±9.32), who were institutionalized, was collected. The curves of contrast sensitivity and stereopsis are the most accurate (area under the curves were 0.814−p = 0.001, C.I.95%[0.653;0.975]— and 0.713−p = 0.027, C.I.95%[0,540;0,887], respectively). The scores with the best diagnostic validity for the stereopsis test were 0.605 (sensitivity 0.87, specificity 0.54; LR+ 1.89, LR−0.24) and 0.610 (sensitivity 0.81, specificity 0.54; LR+1.75, LR−0.36). The scores with higher diagnostic validity for the contrast sensibility test were 0.530 (sensitivity 0.94, specificity 0.69; LR+ 3.04, LR−0.09). The contrast sensitivity and stereopsis test's proved to be clinically useful in detecting vision loss in the elderly.

Trabecular bone score is associated with volumetric bone density and microarchitecture as assessed by central QCT and HRpQCT in Chinese American and white women.

Although high-resolution peripheral quantitative computed tomography (HRpQCT) and central quantitative computed tomography (QCT) studies have shown bone structural differences between Chinese American (CH) and white (WH) women, these techniques are not readily available in the clinical setting. The trabecular bone score (TBS) estimates trabecular microarchitecture from dual-energy X-ray absorptiometry spine images. We assessed TBS in CH and WH women and investigated whether TBS is associated with QCT and HRpQCT indices. Areal bone mineral density (aBMD) by dual-energy X-ray absorptiometry, lumbar spine (LS) TBS, QCT of the LS and hip, and HRpQCT of the radius and tibia were performed in 71 pre- (37 WH and 34 CH) and 44 postmenopausal (21 WH and 23 CH) women. TBS did not differ by race in either pre- or postmenopausal women. In the entire cohort, TBS positively correlated with LS trabecular volumetric bone mineral density (vBMD) (r = 0.664), femoral neck integral (r = 0.651), trabecular (r = 0.641) and cortical vBMD (r = 0.346), and cortical thickness (C/I; r = 0.540) by QCT (p < 0.001 for all). TBS also correlated with integral (r = 0.643), trabecular (r = 0.574) and cortical vBMD (r = 0.491), and C/I (r = 0.541) at the total hip (p < 0.001 for all). The combination of TBS and LS aBMD predicted more of the variance in QCT measures than aBMD alone. TBS was associated with all HRpQCT indices (r = 0.20-0.52) except radial cortical thickness and tibial trabecular thickness. Significant associations between TBS and measures of HRpQCT and QCT in WH and CH pre- and postmenopausal women demonstrated here suggest that TBS may be a useful adjunct to aBMD for assessing bone quality.

La intervenció psicopedagògica en l'etapa d'educació infantil

L’etapa d’Educació Infantil, malgrat no ser obligatòria, representa, per a la majoria de nens i nenes del nostre país, l’entrada a l’escola; per això és important una intervenció psicopedagògica intensa i efi ca�� que faciliti l’adaptació i evolució escolar de l’infant i de les seves famílies a l’entorn escolar. Entre les funcions psicopedagògiques, en la primera etapa de l’ensenyament, podem assenyalar, entre altres, les següents: prevenir i detectar dèfi cits que puguin infl uir en l’aprenentatge escolar; contribuir a l’adaptació dels infants en el nou context escolar; acollir les famílies i integrar-les en la dinàmica del centre escolar; mantenir contactes amb els diferents serveis educatius, sociosanitaris i locals; promoure un caràcter preventiu i compensador per a aquells nens que ho necessitin; assessorar les famílies sobre la primera infància i desenvolupar programes específi cs per a facilitar l’adaptació personal, social i acadèmica. En defi nitiva, l’actuació psicopedagògica ha de contribuir, de manera substancial, a una escolarització de qualitat en els primers anys de vida de l’infant.

Keskikaide- ja leveän keskimerkinnän kohteet Uudenmaan ELY-keskuksen alueella : Esiselvitys

Työn tavoitteena oli selvittää kustannustehokkaat, tien nykyiseen poikkileikkaukseen toteutettavissa olevat keskikaide- ja leveän keskimerkinnän kohteet Uudenmaan ELY-keskuksen maantieverkolla. Tarkastelussa olivat mukana kaikki Uudenmaan ELY-keskuksen yksiajorataiset maantiet, jotka täyttivät vaaditut kriteerit. Yksi tärkeimmistä rajausperusteista oli tien poikkileikkaus, ja lisäksi tierekisteritiedoista otettiin huomioon mm. liikennemäärä, nopeusrajoitus ja yhtäjaksoisen osuuden pituus. Leveän keskialueen tiemerkinnän vaikutuksia liikenneturvallisuuteen kartoittaneessa Liikenneviraston selvityksessä suositellaan, että leveän keskimerkinnän kohteissa käytetään vähintään metrin levyistä keskialuetta ja kaistanleveyttä 3,25–3,5 metriä sekä vähintään 0,75 metrin päällystettyä piennarta. Tässä työssä leveän keskialueen tiemerkinnän kohteeksi katsottiin näin ollen soveltuvan tie, jonka päällysteen leveys on vähintään 9,5 metriä. Liikenneviraston laatiman tien poikkileikkauksen suunnitteluohjeen mukaisesti 1+1- keskikaideteiden poikkileikkauksen minimiarvo on 10,0 metriä ja ohjearvo 12,5 metriä. Päällysteen leveyden minimiarvo on 9,5 metriä ja ohjearvo 12,0 metriä. Tierekisteritietojen perusteella noin 30 mahdollista kohdetta tarkasteltiin maastossa, jolloin voitiin täydentää ja korjata tierekisteritietoja sekä ehdottaa kohteeseen soveltuvaa toimenpidettä. Maastokäyntihavaintojen perusteella valituille kohteille laadittiin onnettomuusanalyysi, jossa selvitettiin mm. onnettomuustiheys ja -aste sekä tiettyjen onnettomuusluokkien yleisyys tieosuudella (kohtaamis- ja ohitusonnettomuudet sekä vasemmalle suistumiset, joihin keskikaiteella ja leveällä keskimerkinnällä pyritään erityisesti vaikuttamaan). Soveltuvat kohteet priorisoitiin kolmeen luokkaan mm. onnettomuustietojen ja liikennemäärän perusteella. Mahdollisiksi keskikaidekohteiksi työssä esitettiin valtatietä 2 välillä Nummela-valtatie 25, valtatietä 5 välillä Tuusjärvi-Paaso sekä kantatietä 50 Espoossa välillä Kirkkonummi-Kauklahti. Valtatie 5 priorisoitiin luokkaan I, valtatie 2 luokkaan II ja kantatie 50 luokkaan III. Keskikaidekohteiden yhteispituus oli noin 17 km. Leveän keskimerkinnän kohteita esitettiin yhteensä 15 tielle, joista valtateitä olivat tiet 2, 4, 6, 24 ja 25. Korkeimpaan priorisointiluokkaan I määritettiin valtatie 2 välillä Nummela-Vihti, valtatie 4 välillä Lusi-Hartola, valtatie 25 välillä Nummela- Rajamäki ja Hyvinkää-Mäntsälä, kantatie 50 välillä Kirkkonummi-Kauklahti, kantatie 51 välillä Kirkkonummi-Siuntio sekä maantie 132 välillä Klaukkala-Röykkä. Priorisointiluokan I keskimerkintäkohteiden yhteispituus oli noin 140 km. Soveltuville kohteille määritettiin suuntaa-antava kustannusarvio perustuen olemassa oleviin suunnitelmiin ja selvityksiin sekä asiantuntija- arvioihin. Lisäksi kohteille määritettiin laskennallinen henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien vähenemä.

Kohti porvarillista sivistyneistön ihannetta : erottautumisen taito helsinkiläiseliitin parissa 1740-luvulta 1820-luvulle

Kirjallisuusarvostelu

Identification of hemolytic and neuroactive fractions in the venom of the sea anemone Bunodosoma cangicum

Sea anemones are a rich source of biologically active substances. In crayfish muscle fibers, Bunodosoma cangicum whole venom selectively blocks the I K(Ca) currents. In the present study, we report for the first time powerful hemolytic and neuroactive effects present in two different fractions obtained by gel-filtration chromatography from whole venom of B. cangicum. A cytolytic fraction (Bcg-2) with components of molecular mass ranging from 8 to 18 kDa elicited hemolysis of mouse erythrocytes with an EC50 = 14 µg/ml and a maximum dose of 22 µg/ml. The effects of the neuroactive fraction, Bcg-3 (2 to 5 kDa), were studied on isolated crab nerves. This fraction prolonged the compound action potentials by increasing their duration and rise time in a dose-dependent manner. This effect was evident after the washout of the preparation, suggesting the existence of a reversible substance that was initially masking the effects of an irreversible one. In order to elucidate the target of Bcg-3 action, the fraction was applied to a tetraethylammonium-pretreated preparation. An additional increase in action potential duration was observed, suggesting a blockade of a different population of K+ channels or of tetraethylammonium-insensitive channels. Also, tetrodotoxin could not block the action potentials in a Bcg-3-pretreated preparation, suggesting a possible interaction of Bcg-3 with Na+ channels. The present data suggest that B. cangicum venom contains at least two bioactive fractions whose activity on cell membranes seems to differ from the I K(Ca) blockade described previously.

Vägnätsutredning l Tieverkkoselvitys :Sisbacka-Lillby, Pedersöre

Landsväg 741 är en regionväg som går genom byarna Sisbacka och Lillby. Vägen startar i Lappajärvi och går via Kortesjärvi till Bennäs och Jakobstad. Vägens trafikmängd (GDT) är i byarna ca 1500 fordon/dygn. Invånarna upplever att största problemet är bristen på gång- och cykelvägar. I byarna finns bebyggelse och några nya hus byggs årligen i jämn takt. Vägen är smal och delvis krokig, således är fotgängarens och cyklistens ställning inte trygg. Dessutom finns anslutningar med dålig sikt och på avsnittet mellan byarna saknas belysning på en ca 2 km lång sträcka. Vägnätsplanens målsättning är att reda ut vägavsnittets trafikmässiga förbättringsbehov och ge förslag till åtgärdsprogram. Utredningen är även en trafikmässig bakgrundsutredning för områdets planläggningsbehov. Förbättringsåtgärderna har delats in i tre olika prioritetsklasser. I det första skedet sänks körhastigheten i båda byarna och små säkerhetsåtgärder görs för att understöda hastighetssänkningen. Även de farligaste anslutningarna förbättras och gång- och cykelleden i Lillby förlängs med ca 400 meter. I det andra skedet anläggs en gång- och cykelled i byn Sisbacka och tätortsportar anläggs på båda sidorna av tätortsgränserna. I Lillby förlängs gång- och cykelleden söderut 1,1 km och den befintliga leden i centrum repareras. I det tredje skedet förnyas gångbron som korsar ån i Lillby och en ny gång- och cykelled anläggs till det planerade bostadsområdet i Yttre Härmälä. Vägavsnittet mellan byarna förses med vägbelysning. Genom åtgärderna förbättras speciellt säkerheten för den lätta trafiken både i vägens riktning men också i den korsande riktningen. En brist kvarstår dock i åtgärdsprogrammet. I programmet ingår inte byggande av en gång- och cykelled längs hela vägsträckan mellan byarna. Åtgärderna har ingen stor inverkan på naturmiljön eller kulturmiljön. Purmo kyrka i Sisbacka är ett objekt med värde, i vars närhet gång- och cykellederna placeras. På basen av planeutkastet bevaras kyrkans murar och hanteringen av området mellan muren och leden löses i den noggrannare planeringen. Förverkligande av gång- och cykellederna i Sisbacka förutsätter ändringar i detaljplanen. Maantie 741 on seututie, joka kulkee Sisbackan ja Lillbyn kylien läpi. Tie lähtee Lappajärvelä ja Tulee Kortesjärven kautta Pännäisiin ja Pietarsaareen. Tien liikennemäärä (KVL) on kylien kohdalla n. 1500 ajon/vrk. Isoimpana ongelmana asukkaat kokevat kevyen liikenteen väylän puuttumisen. Kylissä on asutusta ja uusia taloja rakennetaan tasaisesti muutaman talon vuosivauhtia. Tie on kapea ja osittain mutkainen, joten jalankulkijan ja pyöräilijän asema ei ole turvallinen. On myös liittymiä, joissa on huono näkemä ja kylien väliltä puuttuu n. 2 km valaistusta. Tieverkkosuunnitelman tavoitteena on selvittää tiekäytävän liikenteelliset parantamistarpeet ja tehdä esitys parantamisen toimenpideohjelmaksi. Selvitys on myös liikenteellinen taustaselvitys alueen kaavoitustarpeita varten. Parantamistoimenpiteet on jaettu kolmeen kiireellisyysluokkaan. Ensimmäisessä vaiheessa alennetaan molempien kylien ajonopeuksia ja tehdään nopeuden alentamista tukevia pieniä turvallisuustoimenpiteitä. Myös vaarallisimpia liittymiä parannetaan ja Lillbyn kevyen liikenteen väylää jatketaan etelään vajaat. 400 m. Toisessa vaiheessa rakennetaan Sisbackan kylään kevyen liikenteen väylä ja taajamaportit taajaman molemmille reunoille. Lilbyssä jatketaan kevyen liienteen väylää etelään 1,1 km lisää ja kunnostetaan nykyistä väylää keskustan kohdalla. Kolmannessa vaiheessa uusitaan Lillbyssä joen ylittävä kevyen liikenteen silta ja rakentaan kevyen liikenteen väylä suunnitellulle uudelle asuinalueelle Yttre Härmälään. Kylien välinen tieosuus valaistaan. Toimenpiteillä parannetaan erityisesti kevyen liikenteen liikenneturvallisuutta sekä tien suunnassa että tien poikki kuljettaessa. Puutteeksi jää edelleen se, että toimenpideohjelmaan ei mahtunut kevyen liikenteen väylää koko kylien väliselle osuudelle. Toimenpiteillä ei ole suuria vaikutuksia luonnonympäristön tai kulttuuriympäristöön. Purmon kirkko Sisbackassa on arvokohde, jonka läheisyyteen kevyen liikenteen väylät sijoittuvat. Suunnitelmaluonnoksen perusteella kirkon muurit säilyvät ja muurin ja väylän välisen alueen käsittely ratkaistaan tarkemmassa suunnittelussa. Kevyen liikenteen väylien toteuttaminen Sisbackassa edellyttää asemakaavan muuttamista.