Kurt Hirschfeld (left) speaking with Thomas Mann Portraits Groups Men

Digital Image

Meta-analysis identifies 13 new loci associated with waist-hip ratio and reveals sexual dimorphism in the genetic basis of fat distribution

Waist-hip ratio (WHR) is a measure of body fat distribution and a predictor of metabolic consequences independent of overall adiposity. WHR is heritable, but few genetic variants influencing this trait have been identified. We conducted a meta-analysis of 32 genome-wide association studies for WHR adjusted for body mass index (comprising up to 77,167 participants), following up 16 loci in an additional 29 studies (comprising up to 113,636 subjects). We identified 13 new loci in or near RSPO3, VEGFA, TBX15-WARS2, NFE2L3, GRB14, DNM3-PIGC, ITPR2-SSPN, LY86, HOXC13, ADAMTS9, ZNRF3-KREMEN1, NISCH-STAB1 and CPEB4 (P = 1.9 × 10−9 to P = 1.8 × 10−40) and the known signal at LYPLAL1. Seven of these loci exhibited marked sexual dimorphism, all with a stronger effect on WHR in women than men (P for sex difference = 1.9 × 10−3 to P = 1.2 × 10−13). These findings provide evidence for multiple loci that modulate body fat distribution independent of overall adiposity and reveal strong gene-by-sex interactions.

Adolpf Molling, Janet Krakauer nee McColl, Hymie Joachim and Thomas Krakauer (l-r); Weggis, Switzerland Portraits Groups

Digital Image

Audience members watching the opening ceremonies of the Heidelberg festival, with opening speech given by Thomas Mann.

Typed caption: Festakt in der Stadthalle zur Eroeffnung der Heidelberger Festpiele 1929. Thomas Mann hielt die Festrede. Unsere Aufnahme zeigt einen Ausschnitt aus der Festversammlung, an der die geistige Prominenz Heidelbergs und zahlreiche bedeutende Persoenlichkeiten des deutschen Kulturlebends teilnahmen. Von links nach rechts in der 1. Reihe: Rene Schickele, Rudolf Rittner, Gustav Hargung, Prof. Dr. Martin Dibelius, Gerhart Hauptmann, Dr. Rudolf H. Goldschmidt, Oberbuergermeister Dr. Neinhaus, Thomas Mann und Frau, Kultusminister Leers, Rudolf G. Binding; In der 3. Reihe: Oberbaurat L. Schmieder, Nobelpreistraeger Dr. F. Bergius, Bankdirektor Fremerey, Prof. Hellpach, Prof. Radbruch

Beatific Enjoyment in Scholastic Philosophy and Theology: 1240-1335

This dissertation examines the concept of beatific enjoyment (fruitio beatifica) in scholastic theology and philosophy in the thirteenth and early fourteenth century. The aim of the study is to explain what is enjoyment and to show why scholastic thinkers were interested in discussing it. The dissertation consists of five chapters. The first chapter deals with Aurelius Augustine's distinction between enjoyment and use and the place of enjoyment in the framework of Augustine's view of the passions and the human will. The first chapter also focuses upon the importance of Peter Lombard's Sentences for the transmission of Augustine's treatment of enjoyment in scholastic thought as well as upon Lombard's understanding of enjoyment. The second chapter treats thirteenth-century conceptions of the object and psychology of enjoyment. Material for this chapter is provided by the writings - mostly Sentences commentaries - of Alexander of Hales, Albert the Great, Bonaventure, Thomas Aquinas, Peter of Tarentaise, Robert Kilwardby, William de la Mare, Giles of Rome, and Richard of Middleton. The third chapter inspects early fourteenth-century views of the object and psychology of enjoyment. The fourth chapter focuses upon discussions of the enjoyment of the Holy Trinity. The fifth chapter discusses the contingency of beatific enjoyment. The main writers studied in the third, fourth and fifth chapters are John Duns Scotus, Peter Aureoli, Durandus of Saint Pourçain, William of Ockham, Walter Chatton, Robert Holcot, and Adam Wodeham. Historians of medieval intellectual history have emphasized the significance of the concept of beatific enjoyment for understanding the character and aims of scholastic theology and philosophy. The concept of beatific enjoyment was developed by Augustine on the basis of the insight that only God can satisfy our heart's desire. The possibility of satisfying this desire requires a right ordering of the human mind and a detachment of the will from the relative goals of earthly existence. Augustine placed this insight at the very foundation of the notion of Christian learning and education in his treatise On Christian Doctrine. Following Augustine, the twelfth-century scholastic theologian Peter Lombard made the concept of enjoyment the first topic in his plan of systematic theology. The official inclusion of Lombard's Sentences in the curriculum of theological studies in the early universities stimulated vigorous discussions of enjoyment. Enjoyment was understood as a volition and was analyzed in relation to cognition and other psychic features such as rest and pleasure. This study shows that early fourteenth-century authors deepened the analysis of enjoyment by concentrating upon the relationship between enjoyment and mental pleasure, the relationship between cognition and volition, and the relationship between the will and the beatific object (i.e., the Holy Trinity). The study also demonstrates the way in which the idea of enjoyment was affected by changes in the method of theological analysis - the application of Aristotelian logic in a Trinitarian context and the shift from virtue ethics to normative ethics.

Letter from Thomas Hope, architect, regarding drawings for ark of new synagogue

Digital image

Kaikkialla minne hän katsoo, hän näkee Sinut : Johannes Viiniköynnöksen käsitys ruumiillisten ja hengellisten aistien merkityksestä Jumalan tuntemisessa

Johannes Viiniköynnös oli 700-luvulla syyrialaisella kielialueella elänyt erakko ja mystikko, jonka värikkäissä ja runollisissa kirjoituksissa käsitellään monenlaisia hengellisen elämän kysymyksiä. Eräs merkille pantava piirre hänen ilmaisussaan on hengellisten aistikielikuvien runsaus. Tässä pro gradu -tutkielmassa Johannes Viiniköynnöksen kirjoitukset liitetään osaksi patristista hengellisten aistien traditiota. Tutkielmassa selvitetään, miten Johannes ymmärtää sisäisen ja ulkoisen aistitoiminnan merkityksen ja muutoksen hengellisen elämän eri vaiheissa. Kysymys sisältää sekä epistemologisen että antropologisen tason: Ensinnäkin analysoidaan, mikä on ruumiillisen ja hengellisen aistitoiminnan tiedollinen merkitys hengellisessä elämässä ja Jumalan tuntemisessa. Sen ohella pohditaan, minkä roolin Johannes antaa ruumiille ja sielulle tässä prosessissa ja millaisia muutoksia niiden suhteessa tapahtuu hengellisen elämän edetessä. Tutkielmassa tarkastellaan Johanneksen käsitystä aistitoiminnasta sekä askeettisen kilvoittelun että mystisen kontemplaation yhteydessä. Analyysissa osoittautuu, että Johanneksen käsitys ihmisen langenneesta aistitoiminnasta sisältää stoalaisen havaintoteorian elementtejä, jotka ovat välittyneet hänelle Evagrios Pontoslaisen kautta. Johannes painottaa, että ihmisen on irtauduttava aistimaailman impulsseista ja käännettävä katseensa omaan sisimpäänsä, sillä Jumala voidaan oppia tuntemaan vain sielun peilistä kuvastuvana heijastuksena. Johannes Viiniköynnökselle mystinen elämä merkitsee yhdistymistä Kristuksen mieleen, jonka kautta avautuvat kaikki hengelliset salaisuudet. Ne vastaanotetaan aistien kaltaisilla kyvyillä, joita Johannes kutsuu sielun voimiksi . Analyysi hengellisen aistivaikutuksen välittymisestä osoittaa, että Johanneksen aistiteologiassa tapahtuu askeesista kontemplaatioon siirryttäessä myös siirtymä stoalaisen havainto-opin periaatteista uusplatonistiseen emanaatiomalliin, jossa aistivaikutus välittyy intellektin kautta sieluun ja lopulta ruumiiseen. Tutkielmassa tuodaan esiin, että hengelliseen aistikieleen sisältyy myös tiettyjä ongelmia. Se kuvaa aina väistämättä olemisen tapaa, joka muistuttaa ihmisen ruumiillista eksistenssiä aineellisessa maailmassa. Tarkastelussa kuitenkin osoittautuu, että Johannes on tietoinen tästä ongelmasta ja vastaa siihen kuvaamalla mystisen yhtymyksen huipentuman tilaksi, jossa kaikki aistinta lamaantuu. Tästä tilasta voidaan puhua vain apofaattisesti negaatioilla ja paradokseilla, jotka irrottavat Jumalan aistimaailman lainalaisuuksista. Tutkielmassa kiinnitetään huomiota arvoon, jonka Johannes antaa sekä aineelliselle luodulle että ihmisruumiille Jumalan tuntemisessa, ja korostetaan, ettei platonistisen filosofian vaikutus väistämättä tarkoita ruumiin ja hengen dualismia. Lopuksi esitetään, että hengellisten aistien ideaa on hedelmällisintä tarkastella koko hengellisen elämän kattavana tiedollisten kykyjen transformaationa eikä pelkkänä mystisen kontemplaation erityisaspektina.

Thomas-Fermi Method For Particles Obeying Generalized Exclusion Statistics

We use the Thomas-Fermi method to examine the thermodynamics of particles obeying Haldane exclusion statistics. Specifically, we study Calogero-Sutherland particles placed in a given external potential in one dimension. For the case of a simple harmonic potential (constant density of states), we obtain the exact one-particle spatial density and a {\it closed} form for the equation of state at finite temperature, which are both new results. We then solve the problem of particles in a $x^{2/3} ~$ potential (linear density of states) and show that Bose-Einstein condensation does not occur for any statistics other than bosons.

Variational Approach to the Thomas-Fermi Equation

By the semi-inverse method, a variational principle is obtained for the Thomas-Fermi equation, then the Ritz method is applied to solve an analytical solution, which is a much simpler and more efficient method.

Las escenas espejo en el teatro isabelino : el jardín de Isabel en “La tragedia española” de Thomas Kyd

Resumen: Este trabajo busca demostrar cómo la escena de “El Jardín de Isabel” (acto IV, escena ii) en la obra La tragedia española de Thomas Kyd es un ejemplo de una escena espejo. Inicialmente se observa cómo esta escena está laxamente conectada con el resto de la obra y la misma no sufriría un cambio significativo de ser la escena eliminada; la característica de “prescindible” de ésta, es propia de una escena espejo. La escena del Jardín de Isabel es luego estudiada en profundidad para dejar en evidencia cómo resume la obra y la simboliza. El personaje de Isabel es examinado en detalle, siguiendo una sensibilidad pictórica y, a través de una interpretación temática y simbólica, Isabel es presentada como Piedad, Testigo de Justicia Divina y Venganza. Finalmente el espacio es también analizado como locus amoenus al ser inicialmente un lugar de encuentro de los enamorados y locus eremus luego de la maldición de Isabel. Luego del estudio de estos aspectos de esta escena espejo, se pone en evidencia cómo la misma “refleja” los temas centrales de la obra: la verdad se revela con el tiempo, hay que ser paciente y esperar la justicia divina y, por último, la venganza sólo condena al vengador.

Restauracion de la ciudad del Salvador, i Baia de Todos-Santos, en la provincia del Brasil :por las armas de Don Philippe IV, el Grande, Rei Catholico de las Espanas i Indias, [et]c. A su Magestad : Don Thomas Tamaio de Vargas, su cronista

Tomás Tamayo de Vargas, historiador espanhol, nasceu em 1588 e morreu em 1641. Cronista do Reino, escreveu essa obra por ordem real, que foi publicada em 1628, utilizando documentação oficial e informações que as relações da época lhe proporcionavam. ‘Restauracion de la ciudad del Salvador, i Baia de Todos-Sanctos, en la Provincia del Brasil’ reflete a opinião oficial espanhola sobre a restauração da Bahia e mostra a repercussão que o acontecimento teve na metrópole espanhola que, na época, dominava o Brasil. Rodrigues considera essa uma edição ‘rara’ e Brunet afirma ser ‘muito rara’. Há uma edição brasileira, difícil de encontrar, publicada em Salvador pela Tipografia de Epifanio Pedroza (1847)