Leaving and After Care Guidance and Regulations

The eighth volume in the series of Regulations and Guidance produced in the context of the Children (Northern Ireland) Order 1995.

Strategic Review of Medical Training and Career Structures Report on Medical Career Structures and Pathways following completion of Specialist Training

The Minister for Health decided, in July 2013, to establish a Working Group, chaired by Professor Brian MacCraith, President of DCU, to carry out a strategic review of medical training and career structure. The Working Group will examine and make high-level recommendations relating to training and career pathways for doctors with a view to: From January-April 2014, the Working Group prioritised work on career structures and pathways following completion of specialist training in order to report to the Minister for Health on these issues in this report. Download the Report (PDF, 800 kb)  

Effectiveness of career counseling and the impact of the working alliance.

This study analyzes the role of the working alliance on the life satisfaction and career decision difficulties of clients participating in career counseling in Switzerland. The study also compares these career counseling clients to a group of students who did not seek counseling, to explore the overall effectiveness of a face-to-face career counseling intervention, using a pre-post design. Results indicated that the working alliance was positively associated with clients' satisfaction with the intervention and with the final level of their life satisfaction. Working alliance was also negatively associated with the final levels of career decision difficulties. Moreover, clients' career decision difficulties significantly decreased and their life satisfaction increased throughout the intervention. These findings suggest that working alliance represents an important variable to better understand career interventions' underlying mechanisms. Moreover, face-to-face career counseling is effective considering career-specific as well as broader, life-related indicators.

Practical guidance and considerations for transitioning patients from oxcarbazepine or carbamazepine to eslicarbazepine acetate--Expert opinion.

There is currently a lack of guidance on methodology and special considerations for transitioning patients from oxcarbazepine (OXC) or carbamazepine (CBZ) to eslicarbazepine acetate (ESL), if deemed clinically necessary. An advisory panel of epilepsy experts was convened to share their experience on the use of adjunctive ESL in clinical practice and to provide practical recommendations to help address this gap. When changing over from OXC to ESL, an OXC:ESL dose ratio of 1:1 should be employed to calculate the ESL target dose, and the changeover can take place overnight. No changes to comedication are required. Since CBZ has a different mechanism of action to ESL and is a stronger inducer of cytochrome P450 (CYP) enzymes, the transitioning of patients from CBZ to ESL requires careful consideration on a patient-by-patient basis. In general, a CBZ:ESL dose ratio of 1:1.3 should be employed to calculate the ESL target dose, and patients should be transitioned over a minimum period of 1-2weeks. Special considerations include adjustment of titration schedule and target dose in elderly patients and those with hepatic or renal impairment and potential adjustment of comedications metabolized by CYP enzymes. In summary, due to structural distinctions between ESL, OXC, and CBZ, which affect mechanism of action and tolerability, there are clinical situations in which it may be appropriate to consider transitioning patients from OXC or CBZ to ESL. Changing patients over from OXC to ESL is generally more straightforward than transitioning patients from CBZ to ESL, which requires careful consideration.

Missense mutations in TENM4, a regulator of axon guidance and central myelination, cause essential tremor.

Essential tremor (ET) is a common movement disorder with an estimated prevalence of 5% of the population aged over 65 years. In spite of intensive efforts, the genetic architecture of ET remains unknown. We used a combination of whole-exome sequencing and targeted resequencing in three ET families. In vitro and in vivo experiments in oligodendrocyte precursor cells and zebrafish were performed to test our findings. Whole-exome sequencing revealed a missense mutation in TENM4 segregating in an autosomal-dominant fashion in an ET family. Subsequent targeted resequencing of TENM4 led to the discovery of two novel missense mutations. Not only did these two mutations segregate with ET in two additional families, but we also observed significant over transmission of pathogenic TENM4 alleles across the three families. Consistent with a dominant mode of inheritance, in vitro analysis in oligodendrocyte precursor cells showed that mutant proteins mislocalize. Finally, expression of human mRNA harboring any of three patient mutations in zebrafish embryos induced defects in axon guidance, confirming a dominant-negative mode of action for these mutations. Our genetic and functional data, which is corroborated by the existence of a Tenm4 knockout mouse displaying an ET phenotype, implicates TENM4 in ET. Together with previous studies of TENM4 in model organisms, our studies intimate that processes regulating myelination in the central nervous system and axon guidance might be significant contributors to the genetic burden of this disorder.

Hammaslääkärin ura. Odotukset ja kokemukset. [Career Expectations and Experiences of Dentists]

Tutkimuksella selvitettiin eri tekijöiden merkitystä hammaslääkärien tehdessä uraansa koskevia valintoja lähtien ammatinvalinnasta. Tutkimuksessa verrattiin erilaisissa työpaikoissa toimivien hammaslääkärien sekä hammaslääketieteen opiskelijoiden odotuksia ja kokemuksia. Tutkimus tehtiin kyselynä postitse lähetetyin lomakkein. Kyselyyn osallistui 350 hammaslääkäriä ja 115 opiskelijaa. Kiinnostus lääketieteeseen ja työn konkreettisuus olivat keskeisimmät syyt lähteä hammaslääketiedettä opiskelemaan. Suurin osa sekä hammaslääkäreistä että opiskelijoista valitsisi vähintään todennäköisesti saman ammatin uudelleen, hammaslääkäreistä yksityishammaslääkärit useimmin. 69 % hammaslääkäreistä oli aloittanut työuransa terveyskeskuksessa, opiskelijoista 46 % toivoi työpaikkaa yksityissektorilta ja 37 % terveyskeskuksesta. Hammaslääkärit kokivat työn mielekkyyden, positiivisen kaiun, työn ja elämän reunaehtojen sekä taloudellisen turvallisuuden vaikuttaneen ensimmäiseen työpaikkaan menoon vähemmän kuin opiskelijat arvioivat niiden vaikuttavan. Työssä tärkeänä sekä hammaslääkärit että opiskelijat pitivät hyviä työolosuhteita ja mielekästä työn sisältöä. Toimiva yhteistyö työparin kanssa oli myös erittäin tärkeää. Hammaslääkärit pitivät hyviä työoloja ja autonomiaa tärkeämpinä kuin opiskelijat, joille puolestaan uralla eteneminen ja työajan joustot olivat tärkeämpiä. Hammaslääkärit arvostivat työtä ja työssä suoriutumista sekä hyvää työpaikkaa enemmän kuin opiskelijat. Parhaiten työssään toteutuvana suhteessa asian merkitykseen hammaslääkärit kokivat autonomian ja huonoiten ilmapiirin. Naiset kokivat asioiden toteutumisessa enemmän puutteita kuin miehet. Työpaikkaansa heikosti sitoutuneita oli 8 %, joista valtaosa terveyskeskushammaslääkäreitä. Heikosti sitoutuneet kokivat sitoutuneita huonompina varsinkin työilmapiirin, työolosuhteet ja mahdollisuuden uralla etenemiseen. Hammaslääkärit olivat halukkaampia jatkokoulutukseen kuin kokivat siihen olevanmahdollisuuksia; 25 % oli harkinnut erikoistumista, mutta luopunut ajatuksesta, ja20 % halusi erikoistua, mutta koki siihen käytännön esteitä. Jatkossa tulisi tarkemmin analysoida ja toistettavin tutkimuksin seurata hammaslääkärien urakokemuksia ja valintoja sekä koetun työssä vallitsevan tilanteen ja asioiden merkityksen välistä suhdetta. Myös opiskelijoiden urasuunnitelmia ja arvostuksia tulisi tutkia säännöllisin väliajoin.

Uraohjaus ja urasuunnittelu ammattikorkeakoulussa

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaista uraohjausta ammattikorkeakoulun tuutoriopettajat antavat ja millaista uraohjausta opiskelijat haluavat. Lisäksi tavoitteena oli selvittää, löytyykö opiskelijoiden koulutusalavalinnan perusteista yhteyttä uran suunnittelutaitoihin ja ohjauksen tarpeeseen, ja tunnistavatko tuutoriopettajat opiskelijoiden erilaiset uraohjauksen tarpeet. Tutkimuksen teoreettisissa rakenteissa hyödynnettiin kolmea postmodernia urateoriaa, jotka olivat Hodkinsonin ja Sparkesin (1997) uranvalinnan päätöksentekoteoria, Mitchellin, Lewinin ja Krumbolzin (1999) suunnitellun sattuman teoria ja Savickasin (2005) uran rakentamisteoria. Tutkimusympäristönä oli Satakunnan ammattikorkeakoulu. Tutkimus oli kaksivaiheinen. Ensimmäisessä vaiheessa kerättiin harkinnanvaraisesti valituilta tuutoriopettajilta (n=14) ja opintojensa eri vaiheissa olevilta opiskelijoilta (n=65) kirjoitettu aineisto. Kvalitatiivinen aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä. Aineiston perusteella löydettiin kolmenlaisia urasuunnittelijoita: epävarmat, uteliaat ja tietoiset. Aineiston perusteella laadittiin kyselylomake tutkimuksen toisen vaiheen tiedonkeruuta varten. Tutkimuksen toisessa vaiheessa kerättiin opintojen eri vaiheissa olevilta opiskelijoilta kyselylomakekyselynä kvantitatiivinen aineisto (n=903), joka analysoitiin tilastollisin menetelmin. Koulutusalavalinnan perusteista elämäntilanne, alan mahdollisuudet, oma toive, kutsumus, aktiivinen tiedonhaku ja halu opiskella ammattikorkeakoulussa olivat yhteydessä opiskelijan hyvään urasuunnittelukykyyn. Näillä perusteilla koulutusalansa valinneita tietoisiksi luokiteltuja urasuunnittelijoita oli 72 % vastanneista. Alavalinnan perusteista sattuman, kavereiden, sukulaisten, lukion opinto-ohjauksen ja paikkakunnan perusteella koulutusalansa valinneet luokiteltiin epävarmoiksi urasuunnittelijoiksi, ja heitä oli 28 % vastanneista. Tulokset antavat ohjaajille tukea epävarman ja muita enemmän uraohjausta tarvitsevan opiskelijan tunnistamiseen ja heidän hops-prosessinsa tehostamiseen opintojen alusta asti. Lisäksi tulosten perusteella esitetään seuraavia suosituksia: tuutoriopettajille tulisi asettaa pätevyysvaatimukseksi ohjausalan opintojen suorittaminen; opiskelijoita tulisi ohjata tunnistamaan erilaisia satunnaisesti avautuvia mahdollisuuksia ja tietoisesti hyödyntämään niitä elämässään; uraohjaukseen tulisi kytkeä mukaan työelämäyhteistyö; ohjaajien tulisi tiivistää yhteistyötä toisen asteen ohjaajien kanssa, jotta opiskelijoiden koulutusalavalinnat onnistuisivat paremmin; uraohjausta tulisi antaa tulevaisuuden kvalifikaatioiden ennakoinnin ja elinikäisten oppimisvalmiuksien näkökulmasta.

Wellness and balance: perceptions amongst female health care professionals negotiating career, family, and continuing education /

The purpose ofthis study was to explore the perceptions of wellness and bidance amongst female health care professionals negotiating career, family aiul continuing education commitments. Five women who met the criteria of having a family (with children), holding a full-time professional career in health care, and who were presently pursuing continuing education were interviewed. This paper begins with the introduction to the topic of research and the questions to be answered. The review of literature explores the theory and research A^ch precede this study and addresses the surrounding areas of: wellness, balance, multiple roles, stress and continuing education. < This study has assumed a qualitative, phenomenological approach. The data collected through the use of individual interviews were analyzed using a two-part process. Analysis using both (a) methodological interpretation and (b) The Listening Guide method has allowed for the uncovering of major themes, and the portrayal of each participant's unique experience. Some of the major themes which emerged from this research include: wellness as multidimensional and fluctuating, making personal sacrifices, the presence of stress, professional as a vital role, and continuing education as something for me. Perhaps the most significant finding this research has identified is the positive role continuing education can hold in the lives of women already negotiating multiple commitments. The notion that continuing education can act as a means of enhancing perceptions of wellness and balance holds a number of implications in theory, practice, and for future research.

Life after hockey : an examination of athletic career transition and the National Hockey League's career transition program

The existent body of athletic career retirement literature is scant in studies of career transition programs. In an effort to attend to this analytical gap, the present study set out to examine the transitions of National Hockey League (NHL; ice hockey) alumni, as well as the effect ~and effectiveness of their respective career transition program, the Life After Hockey program. Interviews with 17 NHL/program alumni revealed that quality of transition (to post-playing life) was affected by: the continuity between pre- and postretirement environments; athletic identity; physical/psychological health (particularly with respect to post-concussion syndrome); selective coping strategies (e.g., preretirement planning (e.g., financial planning, continued education), positive reinterpretation, alcohol/substance abuse); and social support. Also affecting quality of transition, and found to be highly effective (particularly in generating new occupational opportunities, assisting in the acquisition of new skills, and providing a system of continuous support), was the Life After Hockey program.

Career Officers and Political Appointees in American Diplomacy: Contending for Diplomatic Positions through Boundary Work

American Political and Economic Series

Technical Report Background Reading Guidance and Links

Handout which contains a set of links to a variety of background resources associated with the topics for a technical report coursework. Resources are clustered into three overview areas, but contain links which be used to address each of the six questions scenarios.

La orientación e inserción sociolaboral de menores tutelados = Guidance and placement of children-youth who live in foster homes.

Resumen basado en el del autor