Corporate Identity and Desired Image Elements as a Basis for Corporate Image Development, Case: Myllykoski Sales

Tutkimuksen päätavoitteena oli auttaa Myllykoski –ryhmää määrittämään, mistä tekijöistä ryhmän uuden myyntiorganisaation, Myllykoski Salesin, tulevaisuuden imagon tulisi koostua. Näin ollen tutkimus pyrki selvittämään Myllykoski –ryhmän yritysidentiteetin nykytilaa ja Myllykoski Salesin toivottuja imagotekijöitä, sekä vertaamaan niiden vastaavuutta. Lisäksi tutkimuksen tavoitteena oli tutkia Myllykoski –ryhmän nykyistä ja toivottua tulevaisuuden imagotilaa. Jotta imagonrakennusprosessi olisi menestyksekäs, rakennettavan imagon ja viestittävien imagotekijöiden tulisi perustua yritysidentiteetin todellisiin tekijöihin. Yritysidentiteetin voidaan määritellä olevan yhtäläinen sisäisten sidosryhmien muodostaman yritysmielikuvan kanssa ja näin ollen nykyinen yritysidentiteetti voidaan paljastaa tutkimalla henkilökunnan mielipiteitä työorganisaatiotaan kohtaan. Näin ollen käsiteltävä tutkimus suoritettiin tekemällä kaksi sähköpostikyselyä, jotka suunnattiin Myllykoski -ryhmän myynti- ja markkinointihenkilökunnalle. Tutkimusten vastausprosentit olivat 71,4 % (johto, 14 lähetettyä kyselyä) ja 51,9 % (muu henkilökunta, 108 lähetettyä kyselyä). Saatuja vastauksia analysoitiin sekä laadullisesti että määrällisesti. Saaduista vastauksista oli selvästi havaittavissa Myllykoski –ryhmän yritysidentiteetin nykytila, nykyinen ja toivottu imagotila, sekä Myllykoski Salesin toivotut imagotekijät. Verrattaessa toivottuja imagotekijöitä ryhmän yritysidentiteettiin havaittiin, että suurin osa halutuista imagotekijöistä vastasi ryhmän identiteetin nykytilan ominaisuuksia ja näin ollen kyseisiä tekijöitä voitaisiin huoletta viestiä rakennettaessa Myllykoski Salesin imagoa. Joidenkin toivottujen imagotekijöiden viestintää tulisi kuitenkin vakavasti harkita, jottei rakennettaisi epärealistista imagoa.

On the identity of the type species of the genus Telema (Araneae, Telemidae)

Telema tenella Simon, 1882, the type species of genus Telema, is the only species of family Telemidae reported from Europe and all other 39 congeners occur far from it. However, it has never been properly described. In this paper T. tenella is redescribed and illustrated.

BIOLOGIA FLORAL E VIABILIDADE DE PÓLEN EM CULTIVARES DE CAQUIZEIRO (Diospyros kaki L.) E Diospyros virginiania L.

RESUMO O caquizeiro é uma planta muito complexa na questão de sua biologia floral, já que pode apresentar três tipos de flor (feminina, masculina ou hermafrodita) ou apenas flores femininas, como no caso das cultivares comerciais. O objetivo deste trabalho foi estudar o período de florescimento, os tipos de flores e estimar a viabilidade dos grãos de pólen em nove cultivares de D. kaki e em D. virginiana. As cultivares Pomelo e Rama Forte foram precoces para o início do florescimento. A cultivar Pomelo e a espécie D. virginiana apresentaram produção de flores masculinas, com pólen viável. As nove cultivares de D. kakiestudadas apresentaram produção de flores femininas (também masculinas em Pomelo) como esperado em cultivares comerciais. Porém a cultivar Mikado apresentou, ao final do florescimento, flores com produção de pólen viável, o que ainda não havia sido relatado. A viabilidade dos grãos de pólen, em geral, foi acima de 90% para as cultivares Pomelo e Mikado, e para D. virginiana.

CARACTERIZAÇÃO MOLECULAR DE ISOLADOS DE Colletotrichum spp. ASSOCIADOS A PODRIDÃO FLORAL DOS CITROS

RESUMO A podridão floral dos citros (PFC) é uma importante doença dessa cultura, responsável por elevadas perdas de produção. Normalmente, essa doença mostra-se limitante quando ocorrem prolongados períodos chuvosos durante o florescimento das plantas ou quando existe intenso molhamento foliar. Duas espécies de Colletotrichum estão associadas à doença: C. acutatum e C. gloeosporioides. Entretanto, recentemente, tem-se verificado que, mesmo sob condições não tão propícias, a doença tem ocorrido com relativa frequência, suspeitando-se do envolvimento de outras espécies de Colletotrichumou de novas condições de adaptação das espécies descritas. Este trabalho teve como objetivo determinar se há ou não outra espécie de Colletotrichum associada a PFC e avaliar a viabilidade do emprego de marcadores moleculares ISSR na caracterização taxonômica de isolados de Colletotrichum spp. associados a sintomas de PFC em flores, assim como de tecidos foliares e frutos cítricos assintomáticos. Para tanto, foi empregada uma combinação de iniciadores específicos, levando em conta a região ITS e marcadores moleculares ISSR. Os marcadores ISSR mostraram-se eficientes na caracterização taxonômica dos isolados de Colletotrichum analisados. A população avaliada foi constituída apenas por C. acutatum e C. gloeosporioides, descartando o envolvimento de uma espécie adicional. Foi constatada alta diversidade genética entre os isolados analisados, o que também se mostra convergente quanto às diferenças fenotípicas observadas sob condições de campo. Entretanto, não foi encontrada relação quanto à origem e as espécies de Colletotrichum spp. associadas. De modo inédito, ainda que assintomaticamente, foi detectada a presença de um isolado de C. acutatum associado a frutos cítricos.

SUSCETIBILIDADE DE CLONES DE LIMA ÁCIDA ‘TAHITI’ À PODRIDÃO FLORAL DOS CITROS

RESUMO A podridão floral dos citros (PFC), causada por Colletotrichum acutatum Simmons e C. gloeosporioides, é a doença fúngica mais importante em limeira-ácida ‘Tahiti’, pois, leva à queda prematura de flores e frutos, acarretando a redução da produção. Avaliou-se a suscetibilidade à PFC dos clones de lima-ácida ‘Tahiti’ “IAC 5”, “IAC 5-1”, “CNPMF/EECB”, “CNPMF 2000” e “CNPMF 2001”, em Bebedouro-SP. Todos os clones são suscetíveis à doença. A maior incidência de PFC em plantas do clone “IAC 5-1” indica que este clone apresenta maior suscetibilidade. Mesmo com sintomas, plantas do clone “CNPMF/EECB” apresentam maior fixação de frutos.

Planning and Implementing a New Corporate Identity in a Global Service Company, Case: TNT International Express

Tutkielman tavoitteena on tarkastella uuden yritysidentiteetin suunnittelua ja käyttöönottoa maailmanlaajuisessa palveluyrityksessä. Tutkielma jakaantuu teoreettiseen ja empiiriseen osaan. Teoreettisessa osassa käsitellään yritysidentiteetin käsitettä sekä tarkastellaan uuden yritysidenteetin suunnittelua ja käyttöönottoa. Teoriaa tarkastellaan keskeisten kirjallisten lähteiden perusteella, jotka käsittelevät markkinoinnin johtamista, palveluyritystä, yritysidentiteettiä, imagoa ja brändiä. Empiirinen tarkastelu pohjautuu yritysesimerkkiin. Yritysesimerkkinä on maailmanlaajuinen palveluyritys, ja sen uuden yritysidentiteetin suunnittelu- ja lanseeraustoimenpiteet. Empiirinen aineisto perustuu markkinointipäälliköiden haastatteluihin Australiassa ja Suomessa sekä yrityksen sisäiseen suunnittelu- ja lanseerausmateriaaliin. Tutkielmassa tulee esille yritysidentiteettikäsitteen monimuotoisuus. Yritysidentiteetin rakentaminen lähtee visiosta, missiosta ja yrityksen tavoitteista, jotka pitää olla selkeät ja johdonmukaiset. Yritysidentiteetti käsittää visuaalisen ilmeen lisäksi kaikki ne prosessit, joissa ollaan tekemisissä sidosryhmien kanssa. Yritysidentiteetin rakentaminen ja ylläpitäminen vaatii, että jokainen liiketoimintafunktio ymmärtää yritysidenteetin sisällön ja toimii sen mukaisesti kaikissa tilanteissa. Yrityksen on viestittävä henkilöstölle ja ulkoisille sidosryhmilleen, miksi se on olemassa. Henkilöstön tulee ymmärtää yrityksen tapa toimia, jotta he pystyvät vastaamaan yrityksen asettamiin haasteisiin kohdatessaan asiakkaan. Uuden yritysidentiteetin suunnitteluun on panostettava. Onnistumisen edellytykseksi osoittautui, että suunnitellaan tarkasti toimenpiteet ennen käyttöönottoa, käyttöönoton aikana sekä käyttöönoton jälkeen.

Creating and Internalizing Corporate Brand Identity, Case Wärtsilä

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli paremmin ymmärtää yritysbrandin identiteetin käsitettä sekä tutkia, miten brandi-identiteetti voidaan luoda ja sisäistää globaalissa konsernissa. Tutkimuksen tarkoituksena oli myös selvittää mahdollisia eroavuuksia case-yritys Wärtsilän todellisen ja toivotun brandi-identiteetin välillä. Kattavan kirjallisuuskatsauksen avulla tarkasteltiin yritysbrandin käsitettä ja sen merkitystä liiketoiminnassa sekä sitä, minkälaisen prosessin avulla yritysbrandi voidaan rakentaa. Myös brandi-identiteetin sisäistämiskeinoja pyrittiin löytämään kirjallisuuskatsauksen avulla. Wärtsilän toivottua brandi-identiteettiä tutkittiin teemahaastattelujen avulla. Henkilöstön mielikuvia eli todellista sisäistä brandi-identiteettiä selvitettiin kvantitatiivisella kyselytutkimuksella. Tutkimus osoitti, että yritysbrandin identiteetti on käsitteenä monitahoinen ja että sillä on yhtymäkohtia useisiin rinnakkaisiin käsitteisiin, kuten yrityksen identiteettiin, uskottavuuteen, maineeseen, liiketoimintastrategiaan, visioon ja missioon. Tämä tutkimus esittääkin, että yritysbrandin identiteetin käsittelyn tulisi aina olla kokonaisvaltaista, jotta saavutettaisiin jotakin rakentavaa ja arvokasta. Tutkimuksessa todetaan myös, että yritysbrandin rooli tulee tulevaisuudessa kasvamaan, koska kestävän kilpailuedun saavuttaminen tulee entistä vaikeammaksi. Tutkimus tähdentää myös henkilöstön roolin merkitystä yritysbrandin kehittämisessä. Tämän tutkimuksen mukaan yritysbrandin identiteetti voidaan luoda portaittaisen mallin avulla: Ensin tehdään strategiset brandianalyysit, määritellään toivotut mielikuvat ja positiointi, toisin sanoen brandin olemus, ja lopuksi nämä kaikki yhdistetään brandilupaukseksi. Yrityksen henkilöstön tulee sisäistää brandilupaus, jotta sen viestiminen ulospäin olisi mahdollisimman yhdenmukaista. Sisäistämistä voidaan edesauttaa mm. luomalla brandikirja, video, yritystarina, roolimalleja, käyttämällä yrityksen Intranettiä sekä pitämällä seminaareja ja ”workshopeja”. Tutkimuksessa havaittiin, että luomisprosessiin vaikuttavat monenlaiset tekijät, kuten muuttuva globaali liiketoimintaympäristö, organisatoriset asiat sekä moninaiset sidosryhmät.

Risk Behavior and Reciprocity of Organ Donation Attitudes in Young Men.

BACKGROUND: Lack of donor organs remains a major obstacle in organ transplantation. Our aim was to evaluate (1) the association between engaging in high-risk recreational activities and attitudes toward organ donation and (2) the degree of reciprocity between organ acceptance and donation willingness in young men. METHODS: A 17-item, close-ended survey was offered to male conscripts ages 18 to 26 years in all Swiss military conscription centers. Predictors of organ donation attitudes were assessed in bivariate analyses and multiple logistic regression. Reciprocity of the intentions to accept and to donate organs was assessed by means of donor card status. RESULTS: In 1559 responses analyzed, neither motorcycling nor practicing extreme sports reached significant association with donor card holder status. Family communication about organ donation, student, or academic profession and living in a Latin linguistic region were predictors of positive organ donation attitudes, whereas residence in a German-speaking region and practicing any religion predicted reluctance. Significantly more respondents were willing to accept than to donate organs, especially among those without family communication concerning organ donation. CONCLUSIONS: For the first time, it was shown that high-risk recreational activities do not influence organ donation attitudes. Second, a considerable discrepancy in organ donation reciprocity was identified. We propose that increasing this reciprocity could eventually increase organ donation rates.

Corporate identity and its efficient and effective communication

Yritysidentiteetistä on monta eri näkemystä ja yleisesti hyväksyttyä määritelmää ei ole olemassa. Monia eri näkemyksiä käsitellään tässä tutkielmassa. Vaikka yritysidentiteettiä ei olekaan helppo mitata, on tätä varten kuitenkin kehitetty useampia metodeja. Identiteetin viestintä vaati strategisia päätöksiä ennen kuin viestintää voidaan tehdä. Viestinnän integrointi on avainasemassa identiteetin viestinnässä. Hyvin hoidettu ja kommunikoitu yritysidentiteetti voi johtaa useisiin hyötyihin organisaatiolle. Kuitenkaan nämä hyödyt eivät näy kovin nopeasti, koska yritysidentiteetin viestintä on pitkän tähtäimen prosessi.

Centralized Identity Management for Web Applications

Internet-palvelujen määrä kasvaa jatkuvasti. Henkilöllä on yleensä yksi sähköinen identiteetti jokaisessa käyttämässään palvelussa. Autentikointitunnusten turvallinen säilytys käy yhä vaikeammaksi, kun niitä kertyy yhdet jokaisesta uudesta palvelurekisteröitymisestä. Tämä diplomityö tarkastelee ongelmaa ja ratkaisuja sekä palvelulähtöisestä että teknisestä näkökulmasta. Palvelulähtöisen identiteetinhallinnan liiketoimintakonsepti ja toteutustekniikat – kuten single sign-on (SSO) ja Security Assertion Markup Language (SAML) – käydään läpi karkeiden esimerkkien avulla sekä tutustuen Nokia Account -hankkeessa tuotetun ratkaisun konseptiin ja teknisiin yksityiskohtiin. Nokia Account -palvelun ensimmäisen version toteutusta analysoidaan lopuksi identiteetinhallintapalveluiden suunnitteluperiaatteita ja vaatimuksia vasten.

Identity, non-identity, and near-identity: Addressing the complexity of coreference

This article examines the mainstream categorical definition of coreference as "identity of reference." It argues that coreference is best handled when identity is treated as a continuum, ranging from full identity to non-identity, with room for near-identity relations to explain currently problematic cases. This middle ground is needed to account for those linguistic expressions in real text that stand in relations that are neither full coreference nor non-coreference, a situation that has led to contradictory treatment of cases in previous coreference annotation efforts. We discuss key issues for coreference such as conceptual categorization, individuation, criteria of identity, and the discourse model construct. We redefine coreference as a scalar relation between two (or more) linguistic expressions that refer to discourse entities considered to be at the same granularity level relevant to the linguistic and pragmatic context. We view coreference relations in terms of mental space theory and discuss a large number of real life examples that show near-identity at different degrees.

Decoupled evolution of floral traits and climatic preferences in a clade of Neotropical Gesneriaceae.

BACKGROUND: Major factors influencing the phenotypic diversity of a lineage can be recognized by characterizing the extent and mode of trait evolution between related species. Here, we compared the evolutionary dynamics of traits associated with floral morphology and climatic preferences in a clade composed of the genera Codonanthopsis, Codonanthe and Nematanthus (Gesneriaceae). To test the mode and specific components that lead to phenotypic diversity in this group, we performed a Bayesian phylogenetic analysis of combined nuclear and plastid DNA sequences and modeled the evolution of quantitative traits related to flower shape and size and to climatic preferences. We propose an alternative approach to display graphically the complex dynamics of trait evolution along a phylogenetic tree using a wide range of evolutionary scenarios. RESULTS: Our results demonstrated heterogeneous trait evolution. Floral shapes displaced into separate regimes selected by the different pollinator types (hummingbirds versus insects), while floral size underwent a clade-specific evolution. Rates of evolution were higher for the clade that is hummingbird pollinated and experienced flower resupination, compared with species pollinated by bees, suggesting a relevant role of plant-pollinator interactions in lowland rainforest. The evolution of temperature preferences is best explained by a model with distinct selective regimes between the Brazilian Atlantic Forest and the other biomes, whereas differentiation along the precipitation axis was characterized by higher rates, compared with temperature, and no regime or clade-specific patterns. CONCLUSIONS: Our study shows different selective regimes and clade-specific patterns in the evolution of morphological and climatic components during the diversification of Neotropical species. Our new graphical visualization tool allows the representation of trait trajectories under parameter-rich models, thus contributing to a better understanding of complex evolutionary dynamics.

Ethnic identity construction in Chiapas: examining the role of higher intercultural education model = La construcción de la identidad étnica en Chiapas : examinando el rol de un modelo de educación superior intercultural

This study explored ethnic identity among 410 mestizo students who were attending one of three universities, which varied in their ethnic composition and their educative model. One of these universities was private and had mostly mestizo students such as the public one did. The third educative context, also public, had an intercultural model of education and the students were mixed among mestizo and indigenous. The Multigroup Ethnic Identity Measure (MEIM) was administered to high school students in order to compare their scores on ethnic identity and its components: affi rmation, belonging or commitment and exploration. Principle components factor analysis with varimax rotation and tests of mean group differences are performed. The results showed signifi cant differences between the studied groups. Scores on ethnic identity and its components were signifi cantly higher among mestizos group from University with intercultural model of education than mestizos from public and private universities of the same region. Implications of these fi ndings for education are considered, as they are the strengths as well as the limitations of this research

Fatal Outcome of Multiple Clinical Presentations of Human Herpesvirus 8-related Disease After Solid Organ Transplantation.

Kaposi sarcoma is the most common human herpesvirus 8 (HHV-8)-related disease described after solid organ transplantation. Multicentric Castleman disease and hemophagocytic syndrome are other potential HHV-8-induced entities but are less frequently reported. We describe the case of a liver transplant recipient who presented with an acute febrile illness 1 year after transplantation with a rapidly fatal outcome. Autopsy revealed 3 distinct HHV-8-related entities: Kaposi sarcoma, HHV-8-associated multicentric Castleman disease with microlymphomas and a severe hemophagocytic syndrome. Retrospective serologic tests suggested that HHV-8 was likely transmitted by the seropositive donor at the time of transplantation. To our knowledge, this is the first case of copresentation of 3 clinical presentations of HHV-8-mediated human disease in the post-transplant setting. Considering the absence of systematic screening of organ donors/recipients for HHV-8 infection, HHV-8-related illness should be suspected in transplant recipients who present with acute febrile illness, systemic symptoms, lymphadenopathies, and/or multiorgan failure to rapidly document the diagnosis and provide timely an adequate treatment.

National and Gender Measurement Invariance of the Utrecht-Management of Identity Commitments Scale (U-MICS) : A 10-Nation Study With University Students

The purpose of this study was to examine the psychometric properties of the Utrecht-Management of Identity Commitments Scale (U-MICS), a self-report measure aimed at assessing identity processes of commitment, in-depth exploration, and reconsideration of commitment. We tested its factor structure in university students from a large array of cultural contexts, including 10 nations located in Europe (i.e., Italy, the Netherlands, Poland, Portugal, Romania, and Switzerland), Middle East (i.e., Turkey), and Asia (i.e., China, Japan, and Taiwan). Furthermore, we tested national and gender measurement invariance. Participants were 6,118 (63.2% females) university students aged from 18 to 25 years (Mage = 20.91 years). Results indicated that the three-factor structure of the U-MICS fitted well in the total sample, in each national group, and in gender groups. Furthermore, national and gender measurement invariance were established. Thus, the U-MICS can be fruitfully applied to study identity in university students from various Western and non-Western contexts.