L'autre du même : emprunts et répétitions dans le "Roman de Perceforest"

Issu de la fin du Moyen Âge, le Roman de Perceforest est le plus long texte que le Moyen Âge nous ait laissé. Il entend décrire la vie des ancêtres préchrétiens d'Arthur et de ses chevaliers en les faisant descendre d'Alexandre le Grand. Au fil de son récit, l'auteur met en place une véritable poétique de la reprise, tant externe qu'interne. Il multiplie les références à des textes préexistants issus de différentes matières et va même jusqu'à en intégrer des morceaux entiers. Il reprend par ailleurs des parties de sa propre oeuvre, n'hésitant pas à reproduire des schémas, voire des séquences narratives précises. Cette esthétique répétitive a plusieurs conséquences, tant sur l'appartenance générique du texte, sur sa construction, que sur sa réception par le lecteur. Elle est au coeur de notre étude. Nous nous intéressons plus spécifiquement à un phénomène particulier de reprise qui montre l'intégration d'une séquence préexistante dans un contexte distinct de son apparition d'origine et que nous qualifions d'emprunt. Notre travail s'organise autour d'un examen successif des différents types d'emprunts qui apparaissent au sein du texte, tant intertextuels qu'intratextuels. À terme, c'est la cohérence et l'individualité du Perceforest, ainsi que la conception de l'écriture qui anime son auteur que nous mettons en avant, tout en proposant des jalons pour une théorie générale de l'emprunt. - The Roman de Perceforest, the longest known text from the Middle Ages, aims to describe the life of Arthur's pre-christian ancestors and knights, presenting them as descendants of Alexander the Great. Along the storytelling, a genuine poetics of external and internal repetition takes place: the Perceforest s authors multiply the references to previous texts belonging to several materials, integrating sometimes entire parts of other texts. Furthermore the narrative reproduces its own patterns and particular sequences in different places of the text. Throughout this research, we consider the influence of such repetition aesthetics on the literary genre definition, on its construction as well as on the reader's reception. In this dissertation, we explore a specific category of repetitions where pre-existing sequences are embedded in a narrative context that differs from the original context of occurrence, which we called emprunt (s). Reviewing the species of inter- and intra-textual recurrences occurring within the text, we reveal some overlooked aspects of the consistency, the specificity of the Perceforest and its author's idea of writing, striving to groundwork on general theory of «emprunts» that shall thereby be laid.

The Effect of Sexual Abuse on Children's Attachment Representations in Chile.

Child sexual abuse is associated with problems in children's emotional development, particularly increased insecurity of attachment. However, few studies have examined its effect on the organization of attachment representations in preschoolers, and the findings of those that have been conducted have not been entirely consistent. Therefore, this study aims to analyze the effect of child sexual abuse on attachment representation quality in a sample of children 3 to 7 years old in Chile. The results indicate child sexual abuse does affect children's attachment representation quality. The attachment narratives of child sexual abuse victims scored significantly higher than nonvictims on the hyperactivity and disorganization dimensions of attachment. These results are discussed in terms of attachment theory, clinical findings on child sexual abuse, and clinical implications.

La construcción narrativa de la identidad en un contexto educativo intercultural = The narrative construction of identity in a intercultural educative setting

En este trabajo se expone e ilustra un modelo teórico para entender las funciones de la identidad, así como los mecanismospsicosociales asociados a su construcción: “Modelo Evolutivo y Funcional de la Identidad Mediada” (MEBIM). La identidad, mediada narrativamente, cumple una función personal orientada a la dirección de la propia vida, así como una función sociocultural vinculada a la búsqueda de reconocimiento de los derechos de los grupos sociales a los que uno se siente apegado. Se ilustran los factores asociados a la construcción de la identidad personal (sí mismos posibles, transiciones vitales, vínculo afectivo) y sociocultural (acción-transformación e identificación simbólica) a partir de 12 historias de vida realizadas con mestizos e indígenasde la Universidad Intercultural de Chiapas (México). Se sugiere que en contextos educativos formales, como la escuela o la Universidad, se deben propiciar narrativas personales y socioculturales con el objetivo de optimizar la identidad en un mundo a la vez globalizado y plural

Tilallista kerrontaa Turun linnassa

Abstract: Spatial narratives at the Turku Castle

Els mitjans de comunicació i la construcció del relat polític.El cas del procés de transició nacional de Catalunya

“Els mitjans de comunicació i la construcció del relat polític. El cas del procés de transició nacional de Catalunya”, es presenta comuna proposta de recerca doctoral que té com a objectiu analitzar elsmecanismes emprats pels mitjans de comunicació per explicar el conflicte polític latent en les relacions socials i institucionalsentre Catalunya i Espanya. La recerca que es proposa va més enllà de l’anàlisi i l’evolució quantitativa de les diverses opcions deresolució del conflicte (independència, reforma constitucional imanteniment de l’statu quo), per centrar-­‐se en l’ús d’un seguitd’estructures narratives

Pumppuvaivaisten kertomuksia sairaudestaan ja terveydenhuollon järjestelmästä

Summary: "Ailment with my pump" - narratives about ailment and the health care system

Les représentations d'attachement du jeune enfant. Développement d'un système de codage pour les histoires à compléter

Les histoires d'attachement à compléter de Bretherton et Ridgeway (1990) constituent un moyen d'évaluer les narratifs d'enfants dès l'âge de 3 ans. Dans le présent article, nous présentons un Q-sort permettant de coder ces productions enfantines. Des scores à 4 dimensions d'attachement (sécurité, désactivation, hyperactivation, désorganisation) peuvent être obtenus grâce à une comparaison des réponses du sujet à celles de prototypes. Par ailleurs, une analyse en composantes principales a permis de définir 6 échelles, correspondant chacune à un aspect spécifique du jeu. Certains aspects des narratifs semblent influencés par le sexe et l'âge de l'enfant, mais non par son QI. Des exemples d'application du Q-sort sont présentés, notamment pour l'étude de la transmission intergénérationnelle des stratégies d'attachement ou pour l'étude de l'implication des représentations et des capacités narratives en matière de psychopathologie. Bretherton and Ridgeway's (1990) attachment story completion task allows for the assessment of child narratives as early as 3 years of age. In the present article, we present a Q-sort for the coding of these child productions. Scores on 4 attachment dimensions (security, deactivation, hyperactivation, disorganization) can be computed by comparing participants' responses to those of each prototype. Following a principal components analysis, 6 scales have been defined, each one corresponding to some specific aspects of child play. Certain aspects of child narratives seem to be influenced by gender and age, but not by IQ. Examples of possible applications of the Q-sort are presented, such as its use in the study of intergenerational transmission of attachment strategies or the study of the role of representations and narrative competence in psychopathology.

Anita Roddick - Naisyrittäjän tarinoita eettisestä liiketoiminnasta

Tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella The Body Shopin perustajan Anita Roddickin kahden elämäkertateoksen tarinoita ja tutkia, mitä hän kertoo tarinoissaan naisyrittäjyydestä ja yrityksensä eettisestä liiketoiminnasta. Tarinoita analysoitiin ja verrattiin muuhun tutkimustietoon aiheista. Tutkimus oli luonteeltaan kvalitatiivinen ja tutkimuksen metodologiana käytettiin narratiivis-elämäkerrallista tutkimusotetta. Roddickin tarinat yrittäjyydestä ja liiketoiminnan eettisyydestä myötäilivät pääasiallisesti valitsevaa tutkimustietoa. Eroksi löydettiin kuitenkin naisyrittäjälle poikkeuksellinen rohkeus ja halukasvattaa yrityksen liiketoimintaa sen perustamishetkestä lähtien. Erona voidaan pitää myös seikkaa, ettei Roddick korosta tarinoissaan perhettä. Yrityksen yhteiskunnallisissa vas-tuissa The Body Shop on tarinoiden mukaan ollut aina esimerkillinen suunnannäyttäjä ja edelläkävijä.

Coaching henkilöstön kehittämisen välineenä Case: Suomen Posti Oyj

Henkilöstön kehittäminen ja henkilöstön osaamisen ylläpitäminen muuttuvat yhä tärkeämmiksi tekijöiksi yrityksen menestymiselle. Coaching on yksi uusimmista ja kasvavan suosion saaneista henkilöstön kehittämisen menetelmistä, mutta samalla se on vielä hyvin tuntematon. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää mitä coaching on ja millaisia hyötyjä sen avulla voidaan saavuttaa. Tutkimuksen case-yrityksenä toimii Suomen Posti Oyj. Tutkimus on kvalitatiivinen ja se on suoritettu aineistotriangulaatiolla. Tulokset on kerätty kyselylomaketutkimuksesta ja haastatteluiden avulla ja tämän jälkeen aineistoista on tehty yhteenvetoja ja niitä on vertailtu sekä toisiinsa että kirjallisuuslähteisiin. Tulosten perusteella voidaan todeta, että coaching on yksilöllisesti räätälöitävä ja keskustelun kautta etenevä henkilöstön kehittämismuoto. Sen avulla voidaan muun muassa parantaa yksilöiden ammatti-identiteettiä ja tehostaa työskentelytapoja. Yritys puolestaan kokee coachingin edut toiminnan laadun parantumisen, henkilöstönsitouttamisen ja motivoimisen kautta.

Improving Social Understanding of Preschool Children: Evaluation of a Training Program

This study tested the effects of a training program intending to foster social understanding or the capacity which enables them to understand themselves and others in terms of intentions, beliefs, desires, and emotions in children at preschool age. A number of studies have shown that in the context of shared narratives, children are particularly likely to engage in talk about inner states

"Voyage through death/to life upon these shores": the living dead of the Middle Passage

While historical studies of the Atlantic slave trade have amply demonstrated the magnitude of slave mortality during the Middle Passage, only recently have they started to examine how the captives might have endured and coped with this traumatic experience. Although it constitutes a major topos in African diasporic culture, the Middle Passage has only occasionally been represented directly and in details in novels and in films. This article examines three recent narratives of the Middle Passage, Fred D'Aguiar's novel Feeding the Ghosts (1998), Guy Deslauriers's film Passage du milieu (2000), and Stephanie Smallwood's historical study Saltwater Slavery: A Middle Passage from Africa to American Diaspora (2007). Beyond their individual poetic, aesthetic, and scholarly qualities, what is most striking about these three texts is that they all use the figure of the living dead in order to explore the captives' experience of the transatlantic journey. If the ghastly quality of the living dead powerfully captures the life-threatening material and physical conditions the captives endured on the voyage, its dual, liminal character also allows D'Aguiar, Deslauriers, and Smallwood to represent the metaphysical, psychological, social, and cultural journey they were forced to undertake. Through their use of the trope of the living dead, these three texts show that if death is indeed a central aspect of the experience of the Middle Passage, it impacts the captives in ways that go well beyond the issue of mortality.

Sukupolvenvaihdos perheyrityksessä - menestystarinoita

Tutkielman tavoitteena oli selvittää perheyrittäjien kokemusten kautta menestyksellisen sukupolvenvaihdoksen keskeisiä teemoja. Tämä toteutettiin käyttämällä kvalitatiivista tapaustutkimusta. Tutkimuksen tarkoituksena on pyrkiä auttamaan sekä yrittäjiä että vaihdoksessa mukana toimivia ulkopuolisia asiantuntijoita ymmärtämään perheyrityksestä luopumiseen ja vastaavasti sen jatkamiseen liittyviä haasteita ja monimuotoista päätöksentekoprosessia. Tapaustutkimus toteutettiin teemahaastattelujen avulla. Teema-haastattelujen perusteella muodostettiin neljä yrityskohtaista tarinaa, joita analysoimalla löydettiin eräitä sukupolvenvaihdoksen avaintekijöitä ja teemoja. Tärkeimmät tekijät liittyvät sukupolvenvaihdosprosessin ajalliseen sidonnaisuuteen ja dynaamisuuteen, sekä luopujan ja jatkajan sosiaalisen todellisuuden merkitykseen. Olennaista on myös erilaisen ulkopuolisen tuen tarve. Lisäksi tutkimuksessa havaittiin, että paraskaan suunnitelma ei ole automaattinen tae sukupolvenvaihdoksen onnistumisesta, vaan vaihdos edellyttää panostusta myös seurantaan ennen vaihdosta, sen aikana ja jälkeen.

Tellability

Tellability is a notion that was first developed in conversational storytelling analysis but which then proved extensible to all kinds of narrative, referring to features that make a story worth telling, its "noteworthiness." Tellability (sometimes designated "narratibility" or "reportability") is dependent on the nature of specific incidents judged by storytellers to be significant or surprising and worthy of being reported in specific contexts, thus conferring a "point" on the story. The breaching of a canonical development tends to transform a mere incident into a tellable event, but the tellability of a story can also rely on purely contextual parameters (e.g. the newsworthiness of an event); in conversation it is often negotiated and progressively co-constructed through discursive interaction. Tellability may also be dependent on discourse features, i.e. on the way in which a sequence of incidents is rendered in a narrative.