Mutational screening of splicing factor genes in cases with autosomal dominant retinitis pigmentosa.

PURPOSE: Mutations in genes encoding proteins from the tri-snRNP complex of the spliceosome account for more than 12% of cases of autosomal dominant retinitis pigmentosa (adRP). Although the exact mechanism by which splicing factor defects trigger photoreceptor death is not completely clear, their role in retinitis pigmentosa has been demonstrated by several genetic and functional studies. To test for possible novel associations between splicing factors and adRP, we screened four tri-snRNP splicing factor genes (EFTUD2, PRPF4, NHP2L1, and AAR2) as candidate disease genes. METHODS: We screened up to 303 patients with adRP from Europe and North America who did not carry known RP mutations. Exon-PCR and Sanger methods were used to sequence the NHP2L1 and AAR2 genes, while the sequences of EFTUD2 and PRPF4 were obtained by using long-range PCRs spanning coding and non-coding regions followed by next-generation sequencing. RESULTS: We detected novel missense changes in individual patients in the sequence of the genes PRPF4 and EFTUD2, but the role of these changes in relationship to disease could not be verified. In one other patient we identified a novel nucleotide substitution in the 5' untranslated region (UTR) of NHP2L1, which did not segregate with the disease in the family. CONCLUSIONS: The absence of clearly pathogenic mutations in the candidate genes screened in our cohort suggests that EFTUD2, PRPF4, NHP2L1, and AAR2 are either not involved in adRP or are associated with the disease in rare instances, at least as observed in this study in patients of European and North American origin.

Ultra high performance supercritical fluid chromatography coupled with tandem mass spectrometry for screening of doping agents. I: Investigation of mobile phase and MS conditions.

The conditions for the analysis of selected doping substances by UHPSFC-MS/MS were optimized to ensure suitable peak shapes and maximized MS responses. A representative mixture of 31 acidic and basic doping agents was analyzed, in both ESI+ and ESI- modes. The best compromise for all compounds in terms of MS sensitivity and chromatographic performance was obtained when adding 2% water and 10mM ammonium formate in the CO2/MeOH mobile phase. Beside mobile phase, the nature of the make-up solvent added for interfacing UHPSFC with MS was also evaluated. Ethanol was found to be the best candidate as it was able to compensate for the negative effect of 2% water addition in ESI- mode and provided a suitable MS response for all doping agents. Sensitivity of the optimized UHPSFC-MS/MS method was finally assessed and compared to the results obtained in conventional UHPLC-MS/MS. Sensitivity was improved by 5-100-fold in UHPSFC-MS/MS vs. UHPLC-MS/MS for 56% of compounds, while only one compound (bumetanide) offered a significantly higher MS response (4-fold) under UHPLC-MS/MS conditions. In the second paper of this series, the optimal conditions for UHPSFC-MS/MS analysis will be employed to screen >100 doping agents in urine matrix and results will be compared to those obtained by conventional UHPLC-MS/MS.

Resistance to Fusarium dry root rot disease in cassava accessions

The objective of this work was to identify sources of resistance to dry root rot induced by Fusarium sp. in cassava accessions. A macroconidial suspension (20 µL) of 11 Fusarium sp. isolates was inoculated in cassava roots, from 353 acessions plus seven commercial varieties. Ten days after inoculation, the total area colonized by the pathogen on the root pulp was evaluated by digital image analysis. Cluster analysis revealed the presence of five groups regarding resistance. The root lesion areas ranged from 18.28 to 1,096.07 mm² for the accessions BGM 1518 and BGM 556, respectively. The genotypes BGM 1042, BGM 1552, BGM 1586, BGM 1598, and BGM 1692 present the best agronomical traits.

Educating Pulp and Paper Engineers for the Global Forest Industry

Vol.23, No. 5, pp. 1024-1037, 2007.

Uroradiological screening for upper and lower urinary tract anomalies in patients with hypospadias: a systematic literature review.

INTRODUCTION: Hypospadias is associated with anomalies of the urinary tract, but the exact prevalence and significance of these anomalies are still controversial. OBJECTIVES: To assess the percentage of patients with hypospadias and associated urological anomalies, either requiring or not requiring medical or surgical attention. MATERIAL AND METHODS: We searched several databases using the following Mesh terms: hypospadias AND urination, ultrasonography, urinary tract/abnormalities, urinary bladder/radiography, ureteral obstruction, hydronephrosis or vesico-ureteral reflux. Type of uroradiological studies performed, type of urological anomalies, medical or surgical interventions, number of patients available, enrolled and undergoing uroradiological studies and number of patients with abnormal uroradiological exams were recorded. RESULTS: We found 24 studies. Four studies included 100% of available patients. In the other ones, the percentage of patients undergoing uroradiological screening varied from 12 to 82%. Frequency of anomalies varied from 0 to 56%. The most common anomalies were kidney position anomalies, vesico-ureteral reflux and hydronephrosis. CONCLUSIONS: The data published about screening patients with hypospadias for associated anomalies of their urinary tract are of poor quality. The clinical significance of the anomalies found is difficult to evaluate. We found no relationship between the severity of the hypospadias and associated anomalies of the upper or lower urinary tract.

Harmonization ofsignificant environmental aspects and their risk assessment in UPM paper and pulp mills

Työn tavoite onharmonisoida yhtenäiset rakenteet UPM:n paperi- ja sellutehtaiden merkittävilleympäristönäkökohdille sekä niiden ympäristöriskienhallintajärjestelmille. Näin saavutetaan yhteneväiset tavoitteet ja analysointikeinot yrityksen yksiköille. Harmonisointiprosessi on osa koko yrityksen ympäristöhallintajärjestelmän kehittämistä. Ja konsernin EMS -prosessi puolestaan konvergoi konsernin integroidun johtamisjärjestelmän kehitystä. Lisäksi työn tapaustutkimuksessa selvitettiin riskienhallintajärjestelmien integroitumispotentiaalia. Sen avulla saavutettaisiin paremmin suuren yrityksen synergia-etuja ja vuorovaikutteisuutta toimijoiden kesken, sekä parannettaisiin riskienhallintajärjestelmän mukautuvuutta ja käytettävyyttä. Työssä käsitellään kolmea esimerkkiä, joiden pohjalta tehdään esitys harmonisoiduille merkittäville ympäristönäkökohdille sekä riskienhallintajärjestelmien parametreille. Tutkimusongelmaa lähestytään haastattelujen, kirjallisuuden, yrityksen PWC:llä teettämän selvityksen sekä omien päätelmien avulla. Lisäksi työssä esitetään ympäristöhallintajärjestelmän tehokkuuden todentaminen ympäristösuorituskyvyn muuttujiin suhteutettuna. Pohjana jatkuvan kehityksen päämäärälle on organisaatio-oppiminen, niin yksittäisen työntekijän, tiimien kuin eri yksiköiden kesken. Se antaa sysäyksen aineettoman omaisuuden, kuten ympäristö-osaamisen, hyödyntämiseen parhaalla mahdollisella tavalla. Tärkeimpinä lopputuloksina työssä ovat ehdotukset harmonisoiduille merkittäville ympäristönäkökohdille sekä ympäristöriskienhallintajärjestelmän määritetyille komponenteille. Niitä ovat määritelmät ja skaalat riskien todennäköisyydelle, seurauksille sekä riskiluokille. Työn viimeisenä osana luodaan pohja tapaustutkimuksen avulla Rauman tehtaan jätevedenpuhdistamon kahden erilaisen riskienhallintajärjestelmän integroitumiselle.

Screening fo osteoporosis in elderly patients admitted to post-acute rehabilitation.

Background: Screening for osteoporosis is important in older patients admitted to post-acute rehabilitation. However, DXA measurement is sometimes difficult to perform because of difficulties in positioning the patient and artefacts (osteoarthritis, prosthesis). The objectives were to determine the prevalence of unknown clinical osteoporosis in rehab patients and to determine new strategies for identifying clinical osteoporosis in this population. Method: Over a 9-months period, patients consecutively admitted to post-acute rehabilitation were included in th stdy. Patients with osteoporosis diagnosis, and those with terminal illness or severe physical limitations were excluded. Patients underwent Bone Mineral Density (BMD) by DXA and Vertebral Fracture Assessment (VFA). Clinical osteoporosis was defined as BMD ≤-2.5 SD at any site (lumbar spine, femoral neck, total hip or distal radius), ≥1 vertebral fracture, ≥1 hip fracture, or another fragility fracture and BMD ≤-2 SD. Results: Overall, 102 (17.0%) of the 600 patients admitted to rehab refused to participate in the study or were unable to consent. Among the 498 remaining patients, 99 (19.9%) were excluded because of already known diagnosis of osteoporosis, 101 (20.3%) were excluded because of terminal illness, severe physical limitations, and 45 (9.0%) because of inability to perform DXA during the stay (death, hospital transfer). Overall, 253 patients were assessed with DXA and VFA (166 women, mean age 83±7 years, mean BMI 27±6 kg/m2, and 87 men, mean age 82±6 yrs, mean BMI 27±5 kg/m2). Of these, 70% had history of fall during the last 6 months and 9.1% had hip fracture history. Prevalence of osteoporotic vertebral fracture was 36% in women and 32% in men. Overall, 152 (60.1%) patients had clinical osteoporosis (women: 67%; men: 46%) according to above criteria. Hip fracture history and vertebral fracture assessment identified correctly 105 (69.1%) of these 152 patients. Conclusion: A high prevalence of osteoporosis was observed in this population of rehab patients. Osteoporosis status should be systematically assessed in these patients at high fall risk, at least with careful history of hip fracture and an assessment for vertebral fractures with spine X-ray.

Management of Metals in the Pulping Process

Diplomityön tarkoituksena oli löytää keino korkean mangaanipitoisuuden hallintaan ECF-valkaisussa. Kirjallisuusosassa käsiteltiin eri metallien ja kuidun vuorovaikutuksia sekä niiden vaikutuksia prosessiin. Lisäksi käytiin läpi sellunvalmituksen yleisimpiä metallienhallintamenetelmiä. Työn kokeellisessa osassa tehtiin esikokeina laboratoriokokeita, jotta löydettiin oikeat kelatointistrategiat tehdasmittakaavan koeajoille. Laboratoriovalkaisut suoritettiin kuudella eri kemikaalilla käyttäen DD3-pesurin jälkeistä massaa ja samanlaisia parametrejä kuin tehdasvalkaisussa. Kolmesta eri valkaisusekvenssistä paras tulos saavutettiin D0-QEP-sekvenssillä. Tehdasmittakaavan koeajojen tavoitteena oli saavuttaa alle 1 mg/kg jäännösmangaanipitoisuus valkaistussa massassa ja korkeampi vaaleus EOP-vaiheessa pienemmällä klooridioksidin kulutuksella. Koeajoissa käytettiinDTPA:ta ja EDTA:ta kahdeksassa eri koepisteessä. Pienimpiin jäännöspitoisuuksiin päästiin koepisteissä, joissa kelatointiaine annosteltiin ennen valkaisun viimeistä pesuvaihetta tai sen jälkeen. Samanlaisia tuloksia saavutettiin koepisteissä, joissa kelatointiaine lisättiin suoraan EOP-vaiheeseen. Tällöin kelatointiaineen käyttö johti myös korkeampaan vaaleuteen EOP-vaiheessa pienemmällä kappakertoimella kuin referenssissä. Säästöt klooridioksidin kulutuksessa eivät olleet kuitenkaan tarpeeksi suuret kattaakseen kelatointiaineiden käytön kustannuksia. Kustannustehokkain tapa kontrolloida jäännösmangaanipitoisuutta oli EDTA:n annostelu D2 DD-pesurin jälkeen. Haittapuolena tälläisessä kelatoinnissa oli metallikompleksien palautuminen valkaisuun kuivauskoneen kiertoveden mukana. Tärkeimmät onnistuneeseen kelatointiin vaikuttavat parametrit olivat lajittelussa käytetyn rikkihapon annos, D0-vaiheen pH ja D0 DD-pesurin pesutehokkuus.

Appropriateness of colonoscopy in Europe (EPAGE II). Screening for colorectal cancer.

BACKGROUND AND STUDY AIMS: To summarize the published literature on assessment of appropriateness of colonoscopy for screening for colorectal cancer (CRC) in asymptomatic individuals without personal history of CRC or polyps, and report appropriateness criteria developed by an expert panel, the 2008 European Panel on the Appropriateness of Gastrointestinal Endoscopy, EPAGE II. METHODS: A systematic search of guidelines, systematic reviews, and primary studies regarding colonoscopy for screening for colorectal cancer was performed. The RAND/UCLA Appropriateness Method was applied to develop appropriateness criteria for colonoscopy in these circumstances. RESULTS: Available evidence for CRC screening comes from small case-controlled studies, with heterogeneous results, and from indirect evidence from randomized controlled trials (RCTs) on fecal occult blood test (FOBT) screening and studies on flexible sigmoidoscopy screening. Most guidelines recommend screening colonoscopy every 10 years starting at age 50 in average-risk individuals. In individuals with a higher risk of CRC due to family history, there is a consensus that it is appropriate to offer screening colonoscopy at < 50 years. EPAGE II considered screening colonoscopy appropriate above 50 years in average-risk individuals. Panelists deemed screening colonoscopy appropriate for younger patients, with shorter surveillance intervals, where family or personal risk of colorectal cancer is higher. A positive FOBT or the discovery of adenomas at sigmoidoscopy are considered appropriate indications. CONCLUSIONS: Despite the lack of evidence based on randomized controlled trials (RCTs), colonoscopy is recommended by most published guidelines and EPAGE II criteria available online (http://www.epage.ch), as a screening option for CRC in individuals at average risk of CRC, and undisputedly as the main screening tool for CRC in individuals at moderate and high risk of CRC.

Tertiary treatment of pulp and paper mill effluents

Työn tavoitteena oli selvittää mitä käsittelyvaihtoehtoja on olemassa jäteveden puhdistamon tertiäärikäsittelyyn ja miten suuri tarve paperi- ja selluteollisuuden prosessivesien puhdistukseen on. Tarkoituksena oli saada käsitys koko tertiäärikäsittelystä eri näkökulmista. Lopuksi läpikäytiin tertiäärikäsittelymenetelmiä ja etsittiin mahdollisia uusia menetelmiä, joita voitaisiin käyttää jäteveden tertiääripuhdistukseen. Ensimmäisenä työssä on perehdytty jäteveden koostumukseen paperi- ja selluteollisuudessa ja puhdistukseen ilmastetulla aktiivilietemenetelmällä, jotta tertiäärikäsittely ymmärrettäisiin konseptina paremmin. Lisäksi työssä selvitettiin tertiäärikäsittelyn tarvetta ja vaihtoehtoja sen käyttämättä jättämiselle teollisuuden ja muun ympäristöä vahingoittavan toiminnan ympäristönäkökohdat huomioonottaen. Lyhyiden menetelmäesitysten jälkeen kiteytetään tertiäärikäsittelyn ympäristönäkökohdatja vaihtoehdot sen käytölle yhteenvetona, jossa otetaan huomioon myös viranomaisten, yrityksen ja BAT referenssien sisältämä tieto tertiäärikäsittelystä. Työn kokeellinen osa sisältää erään tertiäärikäsittelysovelluksenrakentamisen, koekäytön ja laboratorioanalyysien yhteenvedon. Lisäksi menetelmää verrataan kustannus-tehokkuudeltaan vastaavien menetelmien kanssa. Tarkoituksena oli löytää jäteveden tertiäärikäsittelyyn sopiva laitteisto, jonka toimintaanei sisältyisi kemikaalien annostelua ja sitä käytettäisiin lähinnä jätevedenpuhdistamon ongelmatilanteiden väliaikaiseksi ratkaisuksi. Mahdollisesti se voisi toimia myös jatkuvatoimisesti veden kirkastuksessa. Diplomityössä rakennettu laitteisto, jota käytettiin myös pilot koeajoissa, ei ollut paras mahdollinen laitteisto tertiäärikäsittelyn toteuttamiseksi paperi- ja selluteollisuudessa, mutta kilpailukykyinen muiden laitteistojen kanssa. Laitteiston toimintaperiaate on kuitenkin käyttökelpoinen tietyin varauksin ja sitä voidaan käyttää vedenpuhdistamiseen.

Pulp Fractionation in a Pilot Paper Machine

Tämän diplomityön tarkoituksena on tutkia paperimassan jakautumiseen vaikuttavia tekijöitä paperinvalmistusprosessissa. Työn empiirisen osan tavoitteena on analysoida perälaatikon hienoainepitoisuuden ja paperimassan virtausnopeuden vaikutusta paperimassan jakautumiseen pilottipaperikoneessa, sekä selvittää voidaanko näitä prosessiparametreja optimoimalla saavuttaa merkittävää retention, vedenpoiston ja kaksipuolisuuden parantumista. Työn teoreettinen osa sisältää kirjallisuuskatsauksen märänpään kemiasta ja yhteenvedon aikaisemmasta tutkimuksesta koskien paperimassan jakautumista paperinvalmistusprosessissa. Työn empiirisessä osassa on tutkittu perälaatikon hienoainepitoisuuden ja paperimassan virtausnopeuden vaikutusta retentioon, vedenpoistoon ja paperimassan jakautumiseen Papricanin pilottipaperikoneessa. Analyysissä on käytetty yhteensovitettua dataa, joka on saatu kattavien pilottipaperikonekokeiden ja taulukkolaskentaohjelmalla toteutettujen staattisten simulointimallien avulla. Simulointimalleissa perälaatikon hienoainepitoisuus on 30-55%, sekä paperimassan virtausnopeudet ovat 2470 L/min, 3870 L/min ja 5230 L/min. Muut prosessiparametrit on vakioitu, eikä retentioainetta käytetty. Retentio pilottipaperikoneessa oli 55-82% riippuen perälaatikon hienoainepitoisuudesta ja paperimassan virtausnopeudesta. Perälaatikon hienoainepitoisuuden ja retention välillä oli voimakas negatiivinen korrelaatio. Myös paperimassan virtausnopeuden ja retention välillä oli negatiivinen korrelaatio. Mitä alhaisempi retentio, sitä enemmän hienoainesta kerääntyi systeemiin. Hienoaineen huuhtoutuminen paperirainasta korreloi vedenpoistoon: pienemmällä paperimassan virtausnopeudella enemmän sekä vettä että hienoainetta poistui viirapuolelta, ja suuremmalla paperimassan virtausnopeudella saman verran sekä vettä että hienoainetta poistui rainan molemmilta puolilta. Paras paperirainan kaksipuolisuus saavutettiin korkeilla perälaatikon hienoainepitoisuuksilla (50% ja 55%) suurilla paperimassan virtausnopeuksilla (3870 L/min ja 5230 L/min).

Screening of papaya accessions resistant to Papaya lethal yellowing virus and capacity of Tetranychus urticae to transmit the virus

The objective of this work was to produce a polyclonal antiserum against the coat protein (CP) of Papaya lethal yellowing virus (PLYV) and to determine its specificity and sensibility in the diagnosis of the virus, as well as to evaluate the genetic resistance to PLYV in papaya (Carica papaya) accessions and to investigate the capacity of the two-spotted spider mite Tetranychus urticae to acquire and transmit PLYV to the plants. Sixty-five papaya accessions were evaluated. For each accession, ten plants were mechanically inoculated using PLYV-infected plant extracts, and three plants were mock inoculated with phosphate buffer alone and used as negative controls. Ninety days after inoculation, newly-emerging systemic leaves were collected from the inoculated plants, and viral infection was diagnosed by indirect Elisa, using polyclonal antiserum sensible to the in vitro-expressed PLYV CP. Viral transmission by T. urticae was evaluated in greenhouse. The experiments were repeated twice. Polyclonal antiserum recognized the recombinant PLYV CP specifically and discriminated PLYV infection from infections caused by other plant viruses. Out of the 65 papaya accessions evaluated, 15 were considered resistant, 18 moderately resistant, and 32 susceptible. The two-spotted spider mite T. urticae was capable of acquiring PLYV, but not of transmitting it to papaya.

Can Orthopantomography be used as a tool for screening of carotid atheromatous pathology and thus be used to help reduce the prevalence of ischemic stroke within the population?

Objective: To assess the possibility of Dentists being able to screen patients with higher risk of vascular diseases. Materials: Kodak 8000C Orthopantomographer, eco-Doppler Logiq-500 General Electric at the Lisbon Hospital Particular. Methods: Assessment of orthopantomographies made to 142 patients aged 50 or more, as well as the existing risk factors. Conduction of carotid eco-Doppler to patients who appear to have calcified plaques of the atheroma. Results: Strong dependence between dichotomised age and having the pathology (p = 0.02).Smokers are twice more likely to present plaques (OR= 2). Being hypertensive increases in about 1.4 the likelihood of having a stroke (OR= 1.4). Of the 27 individuals who presented calcifications in the Orthopantomography, they were all submitted to an eco-Doppler and 21 had the pathology confirmed. 27 individuals, who did not show any plaques in the Orthopantomography, were randomly selected to be the control group. They were submitted to an eco-Doppler. And 23 confirmed the non-existence of plaques. Conclusions: Orthopantomography used for assessing the oral cavity reveals more information which should be the object of the Dentist"s attention

Kasvihuonekaasujen päästökaupan ohjausvaikutus sellutehtaan prosessien ja laitteiden kehityksessä

EU:n päästökaupan ensimmäinen jakso alkoi 1.1.2005. Päästökauppa on aiheuttanut sen piiriin kuuluvalle teollisuudelle monia haasteita ja riskejä kasvavien kustannusten muodossa. Massa- ja paperiteollisuus on päästökaupanpiiriin kuuluva teollisuudenala, johon päästökaupan kustannukset vaikuttavat haitallisesti globaalin hinnoittelun vuoksi. Massa- ja paperiteollisuudelle päästökaupasta voi koitua kustannuksia päästöoikeuksien ostamisesta, sähkön, polttoaineiden ja kemikaalien hinnan noususta sekä raaka-ainehuollon vaikeutumisesta. Toisaalta tehtaat voivat hyötyä päästökaupasta alittaessaan päästöoikeutensa tai myydessään sähköä ulkopuoliseen verkkoon. Massa- ja paperiteollisuudessa sähköä kuluu enimmäkseen pumppauksiin eli massan siirtoon ja mekaanisen massan valmistukseen. Suurimpia sähköenergian kuluttajia sellun valmistuksessa ovat soodakattila, puunkäsittely, valkaisu ja lajittelu. Lämpöä tarvitaan haihdutus-, kuivaus- ja keittoprosesseissa. Kemikaaleista klooridioksidin valmistuksessa käytettävä natriumkloraatti on kustannusten kannalta merkittävin kemikaali. Tässä työssä tutkittiin päästökaupan aiheuttamien kustannusten vähentämismahdollisuuksia kohdetehtaalla. Suurin potentiaali liittyy meesauunissa poltettavan maakaasun korvaamiseen mäntyöljyllä tai biomassan kaasutuskaasulla. Kemikaalikulutuksen osalta happidelignifiointi on merkittävin mahdollisuuskustannusten alentamiseksi. Lisäksi päästökaupan kustannuksia voidaan alentaa muun muassa oikealla mitoituksella ja sekundäärilämpöjen optimaalisella käytöllä.

Effect of antifoams on oxygen mass transfer in pulp and paper mill effluents

Vaahdonestoaineiden haitallinen vaikutus hapen liukenemisnopeuteen biologisen puhdistamon jätevesissä on yleisesti tunnettua. Aineiden eri vaikutusmekanismien takia on silti vaikea etukäteen arvioida, miten ja kuinka paljon aineensiirto muuttuu. Työn tavoitteena oli saada tietoa vaahdonestoaineiden ja muiden pinta-aktiivisten aineiden vaikutuksesta kuplakokoon, kaasun tilavuusosuuteen ja kaasu-neste aineensiirtoon. Työn teoriaosassa on kuvailtu vaahdon muodostumiseen vaikuttavia tekijöitä sekä eri vaahdonestoaineiden vaikutusmekanismeja sellu- ja paperitehtaan jätevedessä. Edelleen on esitetty useita hapen siirtoa estäviä ja parantavia aineita. Työn kokeellisessa osassa tutkittiin kahdenkymmenenviiden eri pinta-aktiivisen aineen vaikutusta hapen liukenemisnopeuteen yksivaiheisessa kuplakolonnissa. Kokeet tehtiin kahdella pitoisuudella, kahdella eri kaasunjakolaitteella ja kolmella eri kaasun tyhjäputkinopeudella. Aineensiirtokokeiden rinnalla tutkittiin jätevesien laatu- ja fysikaalisiaominaisuuksia, niiden vaikutusta hapen liukenemisnopeuteen sekä testattavien koeaineiden vaikutusta fysikaalisin ominaisuuksiin. Kokeet osoittavat että pinta-aktiivisten aineiden vaikutus hapen aineensiirtoon vaihtelee riippuen kaasunjakolaitteesta ja aineen pitoisuuksista. Testatuista vaahdonestonaineista pienin negatiivinen vaikutus oli aineella AT 35 ja positiivinen vaikutustodettiin olevan vaahdonestoaineiden komponenteilla: P2, S1, F4 ja T9.