968 resultados para Frederick II, Holy Roman Emperor, 1194-1250
Resumo:
Työ käsittelee Rooman laivaston kehitystä, toimintaa ja osallistumista laajenemispolitiikkaan, jossa Rooma kasvoi kaupunkivaltiosta Välimeren hallitsijaksi. Rooma on aikaisemmissa tutkimuksissa nähty maavaltiona vailla kiinnostusta merenkulkuun. On katsottu, että ainoa merkittävä merisota Rooman historiassa on ensimmäinen puunilaissota (264-241 eKr.) ja että siinäkin roomalaiset (jotka historioitsija Polybius kuvaa vasta-alkajiksi) menestyivät Karthagoa vastaan turvautumalla laskusiltoihin, joiden avulla he saattoivat muuttaa meritaistelun maataisteluksi. Polybiuksen kuvaukseen on aina tähän asti luotettu. On katsottu että Roomalla ei ollut laivastoa ennen ensimmäistä puunilaissotaa ja että Rooma kaikissa sodissaan panosti merisodankäyntiin mahdollisimman vähän. Tämä työ pyrkii kumoamaan nämä käsitykset. Laivasto oli osallisena ja ehdottoman välttämätön kaikissa Rooman laajenemispolitiikan käänteissä. Arkeologian tiedot osoittavat, että ennen ensimmäistä puunilaissotaa Rooma kehittyi ja siitä tuli merkittävä kaupunki nimenomaan kaupankäynnin ja ulkomaisten kontaktien seurauksena. Se ei siis ollut puhdas agraarivaltio. Roomalaisilla oli laivasto jo viimeistään 500-luvulta lähtien eKr. ja sitä käytettiin Rooman laajentaessa valtaansa Italiassa. Näin ollen ensimmäisessä puunilaissodassa läntisen Välimeren herruudesta kilpaili kaksi merivaltiota, Rooma ja Karthago. Toinen puunilaissota (218-201) tunnetaan yleensä Hannibalin tulosta Alppien yli Italiaan, mutta se oli myöskin merkittävä merisota ja karthagolaiset hävisivät sen nimenomaan merellä. Rooma osallistui kilpailuun itäisen Välimeren hallinnasta ja kukisti Makedonian ja Syyrian laivastot, jotka eivät olleet mitenkään Rooman laivaston veroisia. Kaikista Rooman vastustajista Karthagolla olisi ollut suurin mahdollisuus pysäyttää Rooman laivaston voittokulu toisessa puunilaissodassa. Laivastoa käytettiin moniin eri tarkoituksiin. Suuret meritaistelut eivät ole ainoa osoitus laivastojen mukanaolosta ja merkityksestä, vaan on myös otettava huomion sotalaivojen rakenne ja toimintaedellytykset. Sotalaivat oli rakennettu taisteluita varten ja niissä oli hyvin niukasti säilytystilaa. Niiden oli päästävä laskemaan maihin aina kun miehistö tarvitsi vettä, ruokaa ja lepoa. Laivastot saattoivat toimia vain niiden rannikoiden tuntumassa, joiden satamiin ja laskupaikkoihin niillä oli turvallinen pääsy. Roomalaiset olivat hyvin tietoisia tästä. Suuret merentakaiset sotaretket Afrikkaan, Espanjaan, Kreikkaan ja Vähän-Aasian rannikolle perustuivat kaikki siihen, että Rooman laivasto hallitsi purjehdusreittejä ja sopivia laskupaikkoja ja saattoi huolehtia joukkojen ja varusteiden kuljettamisesta kaukana taisteleville armeijoille. Samalla Rooman laivasto kävi itsenäistä sotaa merellä ja haastoi ja kukisti kaikki Välimeren merivaltiot. 130-luvulle eKr. tultaessa se oli lyönyt vihollisensa ja riisunut aseista liittolaisensa; Rooman laivasto hallitsi Välimerta yksin.
Resumo:
The main aim of the study is to create a many-sided view of dancing in Roman Egypt (1st - early 4th centuries AD) and especially of the dancers who earned their living by dancing as hired performers. Even though dancers and other performers played a central part in many kinds of festivities throughout the ancient world, research on ancient professional dancers is rare and tends to rest on the ancient literature, which reflects the opinions of the elite. Documentary written sources (i.e., papyri, ostraka) the core of the present study are mentioned rather superficially, easily resulting in a stereotypical view of the dancers. This study will balance the picture of professional dancers in antiquity and of ancient dancing in a more general sense. The second aim characterizes this study as basic research: to provide a corpus of written sources from Greco-Roman Egypt on dancing and to discuss pictorial sources contemporary with the texts. The study also takes into account the theoretical discussion that centres on dancing as a nonverbal communicative mode. Dancers are seen as significant conveyors of social and cultural matters. This study shows that dancers were hired to perform especially in religious contexts, where the local associations on the village level also played an important part as the employers of the performers. These performers had a better standard of living in economic terms than the average hired worker, and dancers were better paid than other performers. In the Egyptian villages and towns, where the dancers performed and lived, the dancers do not seem to have been marginal because they were professionals or because of some ethnic or social background. However, their possible marginality may have occurred for reasons related to the practicalities of their profession (e.g., the itinerant life style). The oriental background of performers was a literary topos reflecting partly the situation in the centres of the empire, especially Rome, where many performers were of other than Roman origin. The connection of dancing, prostitution and slavery reflects the essential link between dance, body and gender: dancers are equated with such professions or socio-legal statuses where the body is the focus of attention, a commodity and a source of sensual pleasure; this dimension is clearly observable in ancient literature. According to the Egyptian documentary sources, there is no watertight evidence that professional dancers would have been engaged in prostitution and very little, if any, evidence that the disapproval of the professional dancers expressed by the ancient authors was shared by the Egyptians. From the 4th century onwards the dancers almost disappear from the documentary sources, reflecting the political and religious changes in the Mediterranean east.
Resumo:
We extend here the formalism developed in Part I (for the potentiostatic response) to the admittance analysis of the scheme of squares. The results are applicable, as before, to several configurations of the electrode such as the rotating disk or the planar. All that one has to do is “to plug in” the appropriate matrices relating the interfacial concentrations to the fluxes.
Resumo:
The extension of Hehl's Poincaré gauge theory to more general groups that include space-time diffeomorphisms is worked out for two particular examples, one corresponding to the action of the conformal group on Minkowski space, and the other to the action of the de Sitter group on de Sitter space, and the effect of these groups on physical fields.
Resumo:
With the aim of finding simple methods for the fabrication of He II refilling devices, He II flow has been studied through filters made from various fine powders (oxides and metals, grain sizes in the range 0.05–2 μm) by compacting them under pressure. The results obtained for the different states of He II flow, especially in the “breakthrough” and “easy flow” range, are explained by the fountain effect, He II hydrodynamics and the choking effect. According to the results, pressedpowder filters can be classified into three groups with different flow characteristics, of which the “good transfer filters” with a behaviour neatly described by simple theory are suitable for use in He II refilling devices.
Resumo:
A two-state model allowing for size disparity between the solvent and the adsorbate is analysed to derive the adsorption isotherm for electrosorption of organic compounds. Explicity, the organic adsorbate is assumed to occupy "n" lattice sites at the interface as compared to "one" by the solvent. The model parameters are the respective permanent and induced dipole moments apart from the nearest neighbour distance. The coulombic interactions due to permanent and induced dipole moments, discreteness of charge effects, and short-range and specific substrate interactions have all been incorporated. The adsorption isotherm is then derived using mean field approximation (MFA) and is found to be more general than the earlier multi-site versions of Bockris and Swinkels, Mohilner et al., and Bennes, as far as the entropy contributions are concerned. The role of electrostatic forces is explicity reflected in the adsorption isotherm via the Gibbs energy of adsorption term which itself is a quadratic function of the electrode charge-density. The approximation implicit in the adsorption isotherm of Mohilner et al. or Bennes is indicated briefly.
Resumo:
A lattice formahsm using "spin variables" is employed to analyse multi-state models for the adsorption of neutral dipoles.In particular, a spin-1/2 (two-state) model incorporating permanent and reduced dipole moments of the solvent and the organic adsorbate,substrate interactions, and &screteness of charge effects is analysed The resulting Generalized Islng Hamaltonian is solved under mean field approximation (MFA) in order to derive the adsorption isotherm for organic molecules A few spin-1 (three-state) models are also analysed under MFA to describe the competitive adsorption of multi-state solvent and organic dipoles, and the appropriate equilibrium relations are derived The unification and isomorphism existing at the Hamlltonlan level for several diverse realizations, such as adsorption of ions and solvent/orgamc molecules, is indicated The possibility of analysing phase transitions using this generalized approach is briefly indicated.
Resumo:
Stallard (1998, Biometrics 54, 279-294) recently used Bayesian decision theory for sample-size determination in phase II trials. His design maximizes the expected financial gains in the development of a new treatment. However, it results in a very high probability (0.65) of recommending an ineffective treatment for phase III testing. On the other hand, the expected gain using his design is more than 10 times that of a design that tightly controls the false positive error (Thall and Simon, 1994, Biometrics 50, 337-349). Stallard's design maximizes the expected gain per phase II trial, but it does not maximize the rate of gain or total gain for a fixed length of time because the rate of gain depends on the proportion: of treatments forwarding to the phase III study. We suggest maximizing the rate of gain, and the resulting optimal one-stage design becomes twice as efficient as Stallard's one-stage design. Furthermore, the new design has a probability of only 0.12 of passing an ineffective treatment to phase III study.
Resumo:
(I): Mr= 168, triclinic, P1, Z=2, a= 5.596 (2), b = 6.938 (3), c = 10.852 (4) A, ~t= 75.64 (3), fl= 93.44 (3), ),= 95.47 (3) °, V= 406.0A 3, Din= 1.35 (by flotation using carbon tetrachloride and n-hexane), D x= 1.374 Mg m -3, g(Mo Kct, 2 = 0.7107 A) = 1.08 cm -l, _F(000) = 180, T= 293 K. (II): Mr= 250, triclinic, P1, Z= 2, a = 7.731(2), b=8.580(2), c=11.033(3)A, a= 97-66 (2), fl= 98.86 (2), y= 101.78 (2) °, V= 697.5 A 3, D m = 1.18 (by flotation using KI solution), Dx= 1.190Mgm -3, g(MoKa, 2=0.7107A)= 1.02 cm -1, F(000) = 272, T= 293 K. Both structures were solved by direct methods and refined to R = 4.4% for 901 reflexions for (I) and 5.7% for 2001 reflexions for (II). The C=C bond distances are 1.451 (3) A in (I) and 1.468 (3)A in (II), quite significantly longer than the C=C bond in ethylene [1.336 (2).~; Bartell, Roth, Hollowell, Kuchitsu & Young (1965). J. Chem. Phys. 42, 2683-2686]. The twist angle about the C=C bond in (II) is 72.9 (5) ° but molecule (I) is essentially planar, the twist angle being only 4.9 (5) ° .
Resumo:
Multi-objective optimization is an active field of research with broad applicability in aeronautics. This report details a variant of the original NSGA-II software aimed to improve the performances of such a widely used Genetic Algorithm in finding the optimal Pareto-front of a Multi-Objective optimization problem for the use of UAV and aircraft design and optimsaiton. Original NSGA-II works on a population of predetermined constant size and its computational cost to evaluate one generation is O(mn^2 ), being m the number of objective functions and n the population size. The basic idea encouraging this work is that of reduce the computational cost of the NSGA-II algorithm by making it work on a population of variable size, in order to obtain better convergence towards the Pareto-front in less time. In this work some test functions will be tested with both original NSGA-II and VPNSGA-II algorithms; each test will be timed in order to get a measure of the computational cost of each trial and the results will be compared.
Resumo:
Pro gradu -työssä tutkitaan ja vertaillaan käännöskirjallisuuden arvosteluja Ranskassa ja Suomessa. Empiirinen aineisto koostuu kaikista Helsingin Sanomien ja Le Monden vuonna 2003 julkaisemista arvosteluista. Lehdissä oli yhteensä 2691 arvosteltua kirjaa, joista 845 oli käännöksiä. Päätavoite on ollut selvittää näiden valtasanomalehtien kritiikkejä tutkimalla, kummassa maassa kääntäjän ja käännöksen asema on näkyvämpi ja minkälaisia julkaistut käännöskritiikit ovat. Lisäksi tavoitteena on ollut tutkia, kumpi lehdistä on avoimempi vieraskielisiä kirjoja ja käännöksiä kohtaan. Kirja-arvostelujen lähemmälle tutkimiselle luodaan pohjaa perehtymällä kääntäjän ja käännöksen näkyvyyteen liittyviin seikkoihin. Tässä käytetään hyväksi Koskisen (2000) tutkimusta. Tutkimuksessa tarkastellaan myös, millainen on hyvä käännös eri kääntäjien ja tutkijoiden mielestä, sekä muita saman aihepiirin tutkimuksia ja aiheesta vallalla ollutta keskustelua. Lisäksi selvitetään, miksi laadukkaat käännösarvostelut ovat harvinaisia ja mistä tämä johtuu. Analyysivaiheen kvantitatiivisessa osassa perehdytään käännösten määrälliseen osuuteen sekä aineistossa että Ranskan ja Suomen kokonaisjulkaisumäärissä. Aineiston käännösarvostelut luokitellaan niiden sisällön mukaan. Tässä on käytetty soveltuvin osin Gullinin (1998) kehittelemää mallia. Käännösarvostelujen sisältöanalyysissa kiinnitetään huomiota niiden käännöstä ja kääntäjää koskeviin kommentteihin. Arvostelujen laadun ja kriitikkojen käyttämien arvosteluperusteiden pohdinta nojautuu aiheesta aikaisemmin tehtyihin teoreettisiin sekä empiirisiin tutkimuksiin. Pro gradu -työ sisältää myös erillisen katsauksen käännettyjen lastenkirjojen arvosteluihin sekä arvostelujen ulkopuolisiin kääntäjiin ja kääntämiseen liittyviin artikkeleihin. Koko tutkimuksen ajan lähestymistapa on vertaileva Le Monden ja Helsingin Sanomien välillä. Tutkimuksesta selviää, että Le Monde julkaisee huomattavasti enemmän kirja-arvosteluja. Molemmat lehdet sisältävät kuitenkin suhteellisesti yhtä paljon arvosteluja käännöskirjoista. Helsingin Sanomissa on enemmän vieraskielisten teosten arvosteluja, ja käännösten ja kääntäjän asema on huomattavasti näkyvämpi lehden kritiikeissä. Suurin osa Le Monden käännösarvosteluista sisältää vain kääntäjän nimen bibliografisissa tiedoissa. Helsingin Sanomissa vain alle puolet käännöskirjoista on arvosteltu tällä tavoin. Myös kritiikit, joissa kääntäjän nimeä ei mainita ollenkaan, ovat yleisempiä ranskalaislehdessä. Suhteellisen pieni osa käännösarvosteluista arvioi käännöksen laatua. Näille arvioille on ominaista perustelujen ja analyysin puuttuminen ja ne ovat usein lyhyitä. Arviot ovat sävyltään enimmäkseen positiivisia tai neutraaleja. Hyvin yleistä on myös se, että kriitikko sekoittaa kaksi eri asiaa: kääntäjän ja kirjailijan tyylin. Yleisin kriitikkojen käyttämä arviointikriteeri on tutkia käännöksen ja kohdekielen tai käännöksen ja lähtötekstin suhdetta. Monesti arviointikriteeri jää täysin epäselväksi. Helsingin Sanomien kritiikeissä kääntäjiin viitataan huomattavasti useammin myös itse arvostelutekstissä. Lehti tuo näkyvästi esille kääntäjiä muissakin kuin kirja-arvosteluartikkeleissaan. Sen sijaan Le Mondessa ei ole pelkästään kääntäjiä käsitteleviä tekstejä.
Resumo:
In recent years many sorghum producers in the more marginal (<600 mm annual rainfall) cropping areas of Qld and northern NSW have utilised skip row configurations in an attempt to improve yield reliability and reduce sorghum production risk. But will this work in the long run? What are the trade-offs between productivity and risk of crop failure? This paper describes a modelling and simulation approach to study the long-term effects of skip row configurations. Detailed measurements of light interception and water extraction from sorghum crops grown in solid, single and double skip row configurations were collected from three on-farm participatory research trials established in southern Qld and northern NSW. These measurements resulted in changes to the model that accounted for the elliptical water uptake pattern below the crop row and reduced total light interception associated with the leaf area reduction of the skip configuration. Following validation of the model, long-term simulation runs using historical weather data were used to determine the value of skip row sorghum production as a means of maintaining yield reliability in the dryland cropping regions of southern Qld and northern NSW.
Resumo:
The reproductive biology of the red throat emperor, Lethrinus miniatus (Schneider, 1801) was examined in the southern Great Barrier Reef (GBR), Australia. The species was found to display the characteristics of an incomplete metagynous hermaphrodite based on histological evidence and size frequency information. Over 95% of functional males possessed a remnant lumen, but there was no evidence of oocytes in the testes of males. A single transitional fish was sampled which had both ovarian and testicular tissue present in its gonad. Size frequency data showed that females dominated the smaller size classes with the majority of fish < 40 cm being females. Lethrinus miniatus had an extended spawning season from July-November, although spawning was more pronounced during the spring. Spawning was initiated earlier at lower latitudes. There was no particular size or age when sex change occurred since females older than 20 and males as young as 2-yrs old were sampled.
Resumo:
This study used faecal pellets to investigate the broadscale distribution and diet of koalas in the mulgalands biogeographic region of south-west Queensland. Koala distribution was determined by conducting faecal pellet searches within a 30-cm radius of the base of eucalypts on 149 belt transects, located using a multi-scaled stratified sampling design. Cuticular analysis of pellets collected ffom 22 of these sites was conducted to identify the dietary composition of koalas within the region. Our data suggest that koala distribution is concentrated in the northern and more easterly regions of the study area, and appears to be strongly linked with annual rainfall. Over 50% of our koala records were obtained from non-riverine communities, indicating that koalas in the study area are not primarily restricted to riverine communities, as bas frequently been suggested. Cuticular analysis indicates that more than 90% of koala diet within the region consists of five eucalypt species. Our data highlights the importance of residual Tertiary landforms to koala conservation in the region.