Predicting the deleterious effects of mutation load in fragmented populations.

Human-induced habitat fragmentation constitutes a major threat to biodiversity. Both genetic and demographic factors combine to drive small and isolated populations into extinction vortices. Nevertheless, the deleterious effects of inbreeding and drift load may depend on population structure, migration patterns, and mating systems and are difficult to predict in the absence of crossing experiments. We performed stochastic individual-based simulations aimed at predicting the effects of deleterious mutations on population fitness (offspring viability and median time to extinction) under a variety of settings (landscape configurations, migration models, and mating systems) on the basis of easy-to-collect demographic and genetic information. Pooling all simulations, a large part (70%) of variance in offspring viability was explained by a combination of genetic structure (F(ST)) and within-deme heterozygosity (H(S)). A similar part of variance in median time to extinction was explained by a combination of local population size (N) and heterozygosity (H(S)). In both cases the predictive power increased above 80% when information on mating systems was available. These results provide robust predictive models to evaluate the viability prospects of fragmented populations.

Infective Endocarditis in a Finnish Teaching Hospital. 25 Years of Experience of Adult Patients

Infektiivinen endokardiitti yliopistollisessa keskussairaalassa vuosina 1980-2004 hoidetuilla aikuispotilailla Tausta: Infektiivinen endokardiitti on edelleen vakava sairaus. Huolimatta siitä, että taudin diagnostiikka ja hoito ovat kehittyneet, siihen liittyy edelleen merkittävää sairastuvuutta ja kuolleisuutta. Endokardiitin taudinkuvassa on viime vuosina tapahtunut muutoksia monissa maissa. Tavoitteet: Tutkia endokardiitin kliinista kuvaa ja ennustetta suomalaisessa yliopistosairaalassa vuosina 1980-2004 endokardiitin vuoksi hoidetuilla aikuispotilailla. Aineisto: Osatyössä I endokardiitin todennäköisyyttä analysoitiin 222:lla vuosina 1980-1995 endokardiittiepäilyn vuoksi hoidetulla potilaalla käyttäen apuna sekä Duken että von Reyn diagnostisia kriteereitä. Osatyössä II tutkittiin endokardiittiin liittyviä neurologisia komplikaatioita 218 varmassa tai mahdollisessa endokardiittiepisodissa. Osatyössä III tutkittiin seerumin C-reaktiivisen proteiinin (CRP) käyttökelpoisuutta hoitovasteen arvioinnissa 134:ssä varmaksi luokitellussa endokardiittiepisodissa. Osatyössä IV tutkittiin yleisbakteeri-PCRmenetelmän käyttökelpoisuutta etiologisessa diagnostiikassa 56:lla endokardiittiepäilyn vuoksi leikatulla potilaalla. Osatöissä V ja VI analysoitiin kaikki vuosina 1980-2004 hoidetut 303 endokardiittipotilasta lyhytaikais- ja 1-vuotisennusteen suhteen sekä tutkittiin endokardiitin taudinkuvassa tapahtuneita muutoksia sairaalassamme. Tulokset: Duken kriteerit osoittautuivat von Reyn kriteereitä herkemmiksi endokardiitin diagnostiikassa: 243 tutkitusta episodista 114 luokiteltiin varmoiksi endokardiiteiksi Duken kriteereillä, kun vastaavasti ainoastaan 64 luoteltiin varmoiksi von Reyn kriteereillä (p<0.001). Lisäksi peräti 115 episodissa endokardiitin diagnoosi hylättiin von Reyn kriteereillä, kun diagnoosi hylättiin Duken kriteereillä ainoastaan 37 episodissa (p<0.001). Neurologinen komplikaatio ilmeni ennen mikrobilääkehoidon aloittamista 76 %:ssa episodeja ollen ensimmäinen oire 47 %:ssa. Kuolema oli merkitsevästi yhteydessä neurologisiin komplikaatioihin. Hoitovastetta seurattaessa seerumin CRP:n lasku oli merkitsevästi nopeampaa komplikaatioitta toipuvilla potilailla kuin niillä, joille kehittyi komplikaatioita tai jotka menehtyivät tautiinsa. PCR-tutkimus poistetusta läpästä antoi ainoana menetelmänä etiologisen diagnoosin neljässä tapauksessa (2 stafylokokkilajia, 1 Streptococcus bovis,1 Bartonella quintana), joissa kaikissa mikrobilääkehoito oli ollut käytössä ennen näytteiden ottamista. Koko aineistossa kahden läpän infektio tai neurologisten komplikaatioiden, perifeeristen embolioiden tai sydämen vajaatoiminnan kehittyminen ennustivat sekä sairaalakuolleisuutta että 1-vuotiskuolleisuutta, kun taas ≥65 vuoden ikä ja sydämen ultraäänitutkimuksessa todettu vegetaatio tai Duken luokittelun mukainen pääkriteeri ennustivat kuolemaa vuoden sisällä. Korkea CRP-taso sairaalaan tullessa ennusti sekä sairaalakuolleisuutta että 1-vuotiskuolleisuutta. Huumeiden käyttäjien endokardiitit lisääntyivät tutkimusaikana merkitsevästi (p<0.001). Päätelmät: Tässä työssä vahvistetaan Duken kriteerien käyttökelpoisuus endokardiitin diagnostiikassa. Lisäksi vahvistui käsitys, että nopea diagnoosi ja mikrobilääkehoidon aloittaminen ovat parhaat keinot ehkäistä neurologisia komplikaatioita ja parantaa endokardiittipotilaiden ennustetta. CRP:n normalisoituminen on endokardiittipotilailla hyvän ennusteen merkki. Suoraan läppäkudoksesta tehty PCR-tutkimus on hyödyllinen, kun taudin aiheuttaja on kasvuominaisuuksiltaan vaativa tai potilas on saanut mikrobilääkehoitoa ennen viljelynäytteiden ottamista. Muutamat aiemmissa tutkimuksissa todetut huonon ennusteen merkit ennustavat huonoa ennustetta myös tämän tutkimuksen potilailla. Uutena löydöksenä ilmeni, että korkea CRP-arvo sairaalaan tullessa merkitsee sekä huonoa lyhyt- että pitkäaikaisennustetta. Huumeiden käyttäjien endokardiittien ilmaantuminen on tärkein epidemiologinen muutos 25 vuoden tutkimusaikana.

DNA methylation by CcrM activates the transcription of two genes required for the division of Caulobacter crescentus.

DNA methylation regulates many processes, including gene expression, by superimposing secondary information on DNA sequences. The conserved CcrM enzyme, which methylates adenines in GANTC sequences, is essential to the viability of several Alphaproteobacteria. In this study, we find that Caulobacter crescentus cells lacking the CcrM enzyme accumulate low levels of the two conserved FtsZ and MipZ proteins, leading to a severe defect in cell division. This defect can be compensated by the expression of the ftsZ gene from an inducible promoter or by spontaneous suppressor mutations that promote FtsZ accumulation. We show that CcrM promotes the transcription of the ftsZ and mipZ genes and that the ftsZ and mipZ promoter regions contain a conserved CGACTC motif that is critical to their activities and to their regulation by CcrM. In addition, our results suggest that the ftsZ promoter has the lowest activity when the CGACTC motif is non-methylated, an intermediate activity when it is hemi-methylated and the highest activity when it is fully methylated. The regulation of ftsZ expression by DNA methylation may explain why CcrM is essential in a subset of Alphaproteobacteria.

Effects of genetics and environment on isoflavone content of soybean from different regions of Brazil

The effects of genetics and environmental factors on isoflavone content of soybean (Glycine max L.) cultivars grown in different locations in Brazil in 1993/94 were evaluated. Seeds of different cultivars were analised by high performance liquid chromatography (HPLC). In Rio Grande do Sul (RS), Paraná (PR), and Mato Grosso do Sul (MS) States, a significant difference in the isoflavone total content average of the cultivars IAS 5 and FT-Abyara (163.9, 116.4 and 79.5 mg/100 g, respectively) was observed. In general, IAS 5 contained higher isoflavone than FT-Abyara. Cultivars IAS 5 and FT-Abyara grown at Vacaria, RS (28°30' S latitude) with temperature average of 19°C, had the highest isoflavone concentrations (218.7 and 163.8 mg/100 g, respectively). In Palotina, PR (24°27' S latitude), where temperature average was 24°C, the isoflavone concentrations were 105.9 and 86.8 mg/100 g, respectively. The lowest isoflavone contents were observed for FT-Estrela and FT-Cristalina, (27.6 and 46.5 mg/100 g, repectively) at Rondonópolis, MT (16°20' S latitude), where the temperature was 27°C.

Efeito do cultivo da soja na dinâmica da população bacteriana, em solos de cerrado

Este trabalho teve por objetivo avaliar a influência do cultivo da soja sobre a dinâmica da população bacteriana, em dois solos de Cerrado do Estado de São Paulo, originalmente cobertos com Paspalum notatum (em Barretos) e Brachiaria decumbens (em São Carlos). Nesses solos, a densidade da população de bactérias em geral variou de 398,1 x 10³ a 467,7 x 10³ e de 123 x 10³ a 218,8 x 10³ ufc (unidades formadoras de colônias)/g de solo seco, respectivamente. O cultivo da soja, em ambos os solos, resultou em incrementos variados nos números de ufc/g de solo seco da população de bactérias em geral, das resistentes aos antibióticos estreptomicina e cloranfenicol, e de actinomicetos. A população de actinomicetos ocorreu no solo principalmente como esporos, e as variações das relações esporos/hifas entre os solos não-rizosférico e rizosférico não foram significativas. Os resultados evidenciam que o cultivo da soja influenciou de forma diferenciada a população desses solos.

Bridge Deck Expansion Assembly on I-380 in Waterloo, HR-505B, 1990

The objective of this research was to evaluate two experimental Acme MSB neoprene expansion assemblies to identify possible construction problems and to determine the long term performance. These joints were installed in Black Hawk County on the curved bridge of ramp H from US 218 to I-380 in Waterloo, Iowa. Visual inspections were made yearly. There is slow leakage at one joint and indication that there is some slow leakage of both joints. The joint assemblies have performed well.

Iowa Department of Transportation Major Items - Preliminary Quantity Report, December 16, 2014; With Addendums

Weekly letting report.

Contribució a la flora dels macromicets de l'illa de Mallorca

Com a resultat de les prospeccions micològiques realitzades a Mallorca entre els anys 1983 i 1990, donem a conèixer un catàleg de 218 taxons (8 Ascomycetes i 210 Basidiomycetes), dels quals creiem que 74 corresponen a citacions noves per a l'illa. En destaquem, entre d'altres: Cordyceps militaris (L.) Link, Daldinia vernicosa (Schw.) Ces. et de Not., Dichomitus campestris (Quél.) Domanski et Ori., Agaricus lanipes (Moell. et Schaeff.) Sing., Amanita boudieri Barla, Clitocybe lituus (Fr.) Metr., Hygrocybe reai Mre., Inocybe tenebrosa Quél., Leucopaxillus tricolor (Peck) Kühn, i Russula seperina Dupain.

Diagnostic et traitement des tumeurs intra-oculaires chez l'enfant [Diagnosis and treatment of intraocular tumors in the child]

PURPOSE: To remind of the absolute necessity for early diagnosis in the presence of ocular signs in children giving rise to possible intraocular tumours. METHOD: Based on our own experience of intraocular tumours in children, together with findings from the literature, diagnostic criteria and methods of treatment are presented. RESULTS: Retinoblastoma is the predominant cause of intraocular tumours in children, representing over 80% of cases under the age of 15 years. Other diseases may give rise to the same initial signs, usually leukocoria, sometimes strabismus, more rarely other atypical signs. Elements taken into account for diagnosis include age, sex, laterality, heredity, size of the globe, clinical aspect of the tumours, presence of calcifications and vitreous seeding. Full fundus examination under general anaesthetic is usually necessary. Biological examination, ultrasonography, computerized tomography and MRI enable an accurate diagnosis to be made in the majority of doubtful cases. The management of retinoblastoma is adapted for each individual case from the wide range of treatments available. Enucleation, radioactive applicators (...), brachytherapy (...), cryo- and photocoagulation represent classical measures. Primary chemotherapy, combined with other treatments such as thermotherapy, has become the treatment of choice in those cases where external beam radiotherapy has been used up to now, or in some instances before enucleation. Enucleation is usually carried out for medullo-epitheliomas, but brachytherapy may offer an alternative. CONCLUSION: Any unexplained ocular sign in children should be considered as a possible retinoblastoma, making an accurate and certain diagnosis imperative. Early treatment may save not only the life but also the vision of patients carrying this highly malignant lesion.