Why Women Rarely Rise to the Top: A Social Identity Model of Leader Prototypes.

Purpose We propose a social identity model of leader prototypes to address why the maleness of leader prototypes is more pronounced among men than among women (e.g., Schein, 2001). Specifically, we argue that individuals project their ingroup prototype (e.g., a male prototype) onto a valued other category (e.g., leaders) (e.g., Wenzel, Mummendey, Weber, & Waldzus, 2003) in order to maintain a positive ingroup (e.g., gender) identity. We hypothesized that both women and men engage in ingroup projection of their gender prototype on their leader prototype, and we expected this effect to be stronger for men than women. We also investigated intelligence as a moderator of ingroup projection. Methodology Participants (276 students, University of Lausanne) assessed to what extent attributes on a list of gender traits were characteristic of a successful leader. We computed relative ingroup similarity scores (e.g., Waldzus & Mummendey, 2004) representing the difference between how characteristic ingroup traits are for a successful leader, and how characteristic outgroup traits are for a successful leader. Results Results showed that men engaged in ingroup projection while women engaged in outgroup projection, and that men engaged in ingroup projection to a greater extent. We also found a small, but positive effect of intelligence on ingroup projection among men. Limitations The use of a student sample might limit the external validity of our findings. Implications Our findings contribute to research on the under-representation of women in managerial roles, and introduce intelligence as a predictor of ingroup projection. Value Our study allows for a more fine-grained understanding of the cognitive representations of leaders of men and women.

The determinants of contractual choice for private involvement in infrastructure projects in the United States

Reliance on private partners to help provide infrastructure investment and service delivery is increasing in the United States. Numerous studies have examined the determinants of the degree of private participation in infrastructure projects as governed by contract type. We depart from this simple public/private dichotomy by examining a rich set of contractual arrangements. We utilize both municipal and state-level data on 472 projects of various types completed between 1985 and 2008. Our estimates indicate that infrastructure characteristics, particularly those that reflect stand alone versus network characteristics, are key factors influencing the extent of private participation. Fiscal variables, such as a jurisdiction’s relative debt level, and basic controls, such as population and locality of government, increase the degree of private participation, while a greater tax burden reduces private participation.

Corporate Social and Regional Responsibility - The View of Small and Medium-sized Enterprises

The objective of this research was to understand and describe what corpo-rate social and regional responsibility is in SMEs and define the meaning of these concepts to the community and region. Corporate social respon-sibility (CSR) creates a basis for regional responsibility. Regional respon-sibility is a new concept and this research examines it from SMEs’ view-point. This is a theoretical research and the aim is to create a theoretical framework of SMEs’ corporate social and regional responsibility. This framework supports the future research on the subject. The research results show that CSR of SMEs is practical, informal and dependent on the scarce resources of SMEs. CSR is a complex and deep concept and SMEs have their own way of interpreting it. It can be stated that CSR-practises in SMEs are closely connected to employment, envi-ronment, community and supply chain. The challenge is to find motivation to socially and regionally responsible behaviour in SMEs. Benefiting from responsible behaviour and the attitude of SME’s owner-manager are the key reasons for SMEs to involve in CSR and regional responsibility. The benefits of this involvement are for example improved image, reputation and market position. CSR can also be used in SMEs as risk management tool and in cost reduction. This study indicates also that creation of strate-gic partnerships, local government participation, a proper legal system and financial support are the basic issues which support CSR of SMEs. This research showed that regional responsibility of SMEs includes active participation in regional strategy processes, L&RED initiatives and regional philanthropy. For SMEs regional responsibility means good relationships with the community and other related stakeholders, involvement in L&RED initiatives and acting responsibly towards the operating environment. In SMEs’ case this means that they need to understand the benefits of this kind of involvement in order to take action and participate. As regional responsibility includes the relationships between firm and the community, it can be stated that regional responsibility extends CSR’s view of stakeholders and emphasises both, the regional stakeholders and public-private partnerships. Community engagement and responsible be-haviour towards community can be seen as a part of SMEs’ social and regional responsibility. This study indicates that social and regional re-sponsibility of SMEs have a significant influence on the community and region where they are located. Better local and regional relationships with regional and community actors are the positive impacts of social and re-gional responsibility of SMEs. Socially and regionally responsible behav-iour creates a more positive environment and deepens the involvement of SMEs to community and L&RED initiatives.

Diagnostic and prognostic value of antibodies against chimeric fibrin/filaggrin citrullinated synthetic peptides in rheumatoid arthritis

Introduction: Evidence suggests that citrullinated fibrin(ogen) may be a potential in vivo target of anticitrullinated protein/peptide antibodies (ACPA) in rheumatoid arthritis (RA). We compared the diagnostic yield of three enzyme-linked immunosorbent assay (ELISA) tests by using chimeric fibrin/filaggrin citrullinated synthetic peptides (CFFCP1, CFFCP2, CFFCP3) with a commercial CCP2-based test in RA and analyzed their prognostic values in early RA. Methods: Samples from 307 blood donors and patients with RA (322), psoriatic arthritis (133), systemic lupus erythematosus (119), and hepatitis C infection (84) were assayed by using CFFCP- and CCP2-based tests. Autoantibodies also were analyzed at baseline and during a 2-year follow-up in 98 early RA patients to determine their prognostic value. Results: With cutoffs giving 98% specificity for RA versus blood donors, the sensitivity was 72.1% for CFFCP1, 78.0% for CFFCP2, 71.4% for CFFCP3, and 73.9% for CCP2, with positive predictive values greater than 97% in all cases. CFFCP sensitivity in RA increased to 80.4% without losing specificity when positivity was considered as any positive anti-CFFCP status. Specificity of the three CFFCP tests versus other rheumatic populations was high (> 90%) and similar to those for the CCP2. In early RA, CFFCP1 best identified patients with a poor radiographic outcome. Radiographic progression was faster in the small subgroup of CCP2-negative and CFFCP1-positive patients than in those negative for both autoantibodies. CFFCP antibodies decreased after 1 year, but without any correlation with changes in disease activity. Conclusions: CFFCP-based assays are highly sensitive and specific for RA. Early RA patients with anti-CFFCP1 antibodies, including CCP2-negative patients, show greater radiographic progression.

Jevons, Mill and the Private Laboratory of the Mind

In this paper the rift between Jevons and Mill over the method of political economy serves as a prehistory to recent attempts of behavioural economists to once again explain economic behaviour by taking recourse to mankind's physiology. While Mill relied on the association psychology and its introspective method to establish indubitable first principles, Jevons scorned all recourse to introspection. As exemplified for Jevons's theory of labour, psychophysiology gave Jevons the means to think about economic behaviour in terms of functional form, and promised its assessment by means of experiments. Thus levelling down the Victorian distinction between mind and matter, Jevons turned political economy into social physics.

Question Waves: A multicast query routing algorithm for social search

This paper describes Question Waves, an algorithm that can be applied to social search protocols, such as Asknext or Sixearch. In this model, the queries are propagated through the social network, with faster propagation through more trustable acquaintances. Question Waves uses local information to make decisions and obtain an answer ranking. With Question Waves, the answers that arrive first are the most likely to be relevant, and we computed the correlation of answer relevance with the order of arrival to demonstrate this result. We obtained correlations equivalent to the heuristics that use global knowledge, such as profile similarity among users or the expertise value of an agent. Because Question Waves is compatible with the social search protocol Asknext, it is possible to stop a search when enough relevant answers have been found; additionally, stopping the search early only introduces a minimal risk of not obtaining the best possible answer. Furthermore, Question Waves does not require a re-ranking algorithm because the results arrive sorted

Prognostic value of baseline total metabolic tumor volume (TMTV0) measured on FDG-PET/CT in patients with peripheral T-cell lymphoma (PTCL).

BACKGROUND: Most peripheral T-cell lymphoma (PTCL) patients have a poor outcome and the identification of prognostic factors at diagnosis is needed. PATIENTS AND METHODS: The prognostic impact of total metabolic tumor volume (TMTV0), measured on baseline [(18)F]2-fluoro-2-deoxy-d-glucose positron emission tomography/computed tomography, was evaluated in a retrospective study including 108 PTCL patients (27 PTCL not otherwise specified, 43 angioimmunoblastic T-cell lymphomas and 38 anaplastic large-cell lymphomas). All received anthracycline-based chemotherapy. TMTV0 was computed with the 41% maximum standardized uptake value threshold method and an optimal cut-off point for binary outcomes was determined and compared with others prognostic factors. RESULTS: With a median follow-up of 23 months, 2-year progression-free survival (PFS) was 49% and 2-year overall survival (OS) was 67%. High TMTV0 was significantly associated with a worse prognosis. At 2 years, PFS was 26% in patients with a high TMTV0 (>230 cm(3), n = 53) versus 71% for those with a low TMTV0, [P < 0.0001, hazard ratio (HR) = 4], whereas OS was 50% versus 80%, respectively, (P = 0.0005, HR = 3.1). In multivariate analysis, TMTV0 was the only significant independent parameter for both PFS and OS. TMTV0, combined with PIT, discriminated even better than TMTV0 alone, patients with an adverse outcome (TMTV0 >230 cm(3) and PIT >1, n = 33,) from those with good prognosis (TMTV0 ≤230 cm(3) and PIT ≤1, n = 40): 19% versus 73% 2-year PFS (P < 0.0001) and 43% versus 81% 2-year OS, respectively (P = 0.0002). Thirty-one patients (other TMTV0-PIT combinations) had an intermediate outcome, 50% 2-year PFS and 68% 2-year OS. CONCLUSION: TMTV0 appears as an independent predictor of PTCL outcome. Combined with PIT, it could identify different risk categories at diagnosis and warrants further validation as a prognostic marker.

Is Transnational Private Regulation Potentially an Effective Means of Promoting Collective Industrial Relations?

This paper asks whether collective industrial relations can be promoted by means other than seeking change in public policy. Recent research points to the increasing significance of transnational private regulation (TPR) in developing economies. There is an emerging consensus that market incentives to improve wages and conditions of work can have a modest positive effect on measurable outcomes like hours of work, and health and safety. However, it appears that TPR has little impact on the capacity of workers to pursue such improvements for themselves via collective action. The paper takes a closer look at the potential of TPR to enhance worker voice and participation. It argues that this potential cannot be properly evaluated without understanding how local actors mobilise the social and political resources that TPR provides. The case studies presented show how different TPR schemes have been used by unions in Africa as a means to pursue the interests of members. The authors found that the scale of the impact of TPR in all of the contexts studied depended almost entirely on the existing capacities and resources of the unions involved. TPR led to the creation of collective industrial relations processes, or helped unions to ensure that certain enterprises participated in existing industrial relations processes, but did virtually nothing to enhance the political and organisational capacity of the unions to influence the outcomes of those processes in terms of wages and conditions of employment. The paper concludes that the potential of TPR to promote the emergence of collective industrial relations systems is very low.

Mobility Among Social Education Students at the University of Girona: Taking Stock of a Decade of Fieldwork Practice Abroad

The following article is divided into five sections, each one with a specific objective. The first section briefly presents the student mobility experiences obtained basically through the fieldwork practice course in social education studies at the University of Girona. The second section delves more deeply to explore the value of the exchange and the student mobility experience over one semester of intensive fieldwork practice. The third section presents data about the students who have participated in this experience inall ten of the graduating classes. The fourth part offers an assessment of the experience and reports which aspects are considered essential to a good student mobility experience. Finally, various actions to be taken to improve these educational experiences within the social education studies at the University of Girona are specified

Social Preferences and Transport Policy: The case of US speed limits

This article, in reviewing the longrunning US debate on speed limits, illustrates how a different valuation of the trade-off between private mobility needs and safety concerns can shape transport policies. It is argued that the regulatory decentralization debate, together with the speed limit in force in each state, obey the social preferences and valuation given to this tradeoff. Such a view is consistent with evidence that higher speed limits are to be found in states with greater private mobility needs, even though their fatality rates might be among the highest in the country. By contrast, lower speed limits and supporters of a low national speed limit are to be found in states that show a greater concern for safety outcomes and which are less dependent on private mobility. By reviewing these events and examining the role played by the main actors and analyzing their motivations, the article identifies important lessons for similar future discussions on transport policy.

Prices versus exams as strategic instruments for competing universities

In this paper we investigate the optimal choice of prices and/or exams by universities in the presence of credit constraints. We first compare the optimal behavior of a public, welfare maximizing, monopoly and a private, profit maximizing, monopoly. Then we model competition between a public and a private institution and investigate the new role of exams/prices in this environment. We find that, under certain circumstances, the public university may have an interest to raise tuition fees from minimum levels if it cares for global welfare. This will be the case provided that (i) the private institution has higher quality and uses only prices to select applicants, or (ii) the private institution has lower quality and uses also exams to select students. When this is the case, there are efficiency grounds for raising public prices

Coneixements, actituds i percepció versus la infecció per Virus del Papil·loma Humà en els professionals d'infermeria : tendències en salut pública

Actualment, s’evidencia una dificultat en el seguiment estricte de les infeccions de transmissió sexual (ITS). A nivell mundial, aquestes causen un problema de Salut Pública (SP) en termes de morbiditat i mortalitat per complicacions i seqüeles que es poden originar si no es diagnostiquen i no es tracten adequadament. Entre les ITS més comunes trobem la provocada pel Virus del Papil·loma Humà (VPH), la principal causant del càncer de cèrvix, entre altres complicacions La família de VPH compta amb més de 150 tipus virals. El coneixement de la situació epidemiològica de la infecció per VPH es veu dificultada per varis aspectes: el caràcter asimptomàtic; l’estigma social; les dificultats diagnòstiques; la falta de homogeneïtat dels sistemes de vigilància amb la infradeclaració de casos. Ens trobem en una inversemblança constant. Les intervencions des de SP, ja sigui a nivell nacional com regional, sónpròpiament enfocades a la prevenció de la malaltia. Paral·lelament, la incidència de les ITS continua amb una tendència ascendent, cosa que provoca una inquietant preocupació. Partint de la problemàtica exposada, el present estudi pretén identificar elsconeixements que tenen els professionals d’infermeria de l’atenció primària en relació a la infecció de transmissió sexual pel virus del papil·loma humà i quina és la seva percepció i actitud sobre l’atenció a l’usuari. Es tractarà d’un estudi multicèntric amb disseny descriptiu transversal. La instrumentació es farà mitjançant una enquesta totalment anònima sobre una mostra aproximada de 115 professionals d’infermeria que durant l’any 2013 que treballen a les àrees bàsiques de salut (ABS) de l’Institut Català de la Salut (ICS) del Gironès. Aquest estudi vol fer visible la necessitat d’incrementar la formació dels professionals d’infermeria en relació a la infecció VPH i el requeriment d’un consell addicional que promogui la salut encaminat a empoderar a la comunitat mitjançant educació per a la salut

Escriure i mercadejar a la Baixa Edat Mitjana "Navigare necesse [est]..."

This article ties the expansion of the Mediterranean and Catalan prosperity to the growth, the changes and the maturing of the society in all aspects (politically, socially, culturally...) Two of the groups that illustrate the growth well and the changes that were taking place in Barcelona society are the craftsmen and craftswomen, liberal professionals and the merchants. The article relates the changes of the XIVth Century to the increase of the capacity to read and write of the men and women of these social groups. The books of accounts of two members of a Barcelona family of merchants and ships’s copyist of the XIVth Century, the Tarascó, are the testimony of the extension of “a functional” literacy, limited and closely together with the profession, work and religious practice. These and other private sources allow for the appreciation of the diffusion of writing. The people of the world of commerce and the sea are very conscious of the decisive value of writing not only for their professional activity, but also because it allows them to make note of, in order to be able, later on, to remember: desires, interests and preoccupations. The article, finally, offers a hypothesis of documentary genesis of books of mercantile accounts

The economic value of reciprocal bilingualism

Some bilingual societies exhibit a distribution of language skills that can- not be explained by economic theories that portray languages as pure commu- nication devices. Such distribution of skills are typically the result of public policies that promote bilingualism among members of both speech commu- nities (reciprocal bilingualism). In this paper I argue that these policies are likely to increase social welfare by diminishing economic and social segmenta- tion between the two communities. However, these gains tend to be unequally distributed over the two communities. As a result, in a large range of circum- stances these policies might not draw su¢ cient support. The model is built upon the communicative value of languages, but also emphasizes the role of linguistic preferences in the behavior of bilingual individuals.

Maritime Safety in the Gulf of Finland. Review on Policy Instruments

Suomenlahden lisääntynyt meriliikenne on herättänyt huolta meriliikenteen turvallisuuden tasosta, ja erityisesti Venäjän öljyviennin kasvu on lisännyt öljyonnettomuuden todennäköisyyttä Suomenlahdella. Erilaiset kansainväliset, alueelliset ja kansalliset ohjauskeinot pyrkivät vähentämään merionnettomuuden riskiä ja meriliikenteen muita haittavaikutuksia. Tämä raportti käsittelee meriturvallisuuden yhteiskunnallisia ohjauskeinoja: ohjauskeinoja yleisellä tasolla, meriturvallisuuden keskeisimpiä säätelijöitä, meriturvallisuuden ohjauskeinoja ja meriturvallisuuspolitiikan tulevaisuuden näkymiä, ohjauskeinojen tehokkuutta ja nykyisen meriturvallisuuden ohjausjärjestelmän heikkouksia. Raportti on kirjallisuuskatsaus meriturvallisuuden yhteiskunnalliseen sääntelyn rakenteeseen ja tilaan erityisesti Suomenlahden meriliikenteen näkökulmasta. Raportti on osa tutkimusprojektia ”SAFGOF - Suomenlahden meriliikenteen kasvunäkymät 2007 - 2015 ja kasvun vaikutukset ympäristölle ja kuljetusketjujen toimintaan” ja sen työpakettia 6 ”Keskeisimmät riskit ja yhteiskunnalliset vaikutuskeinot”. Yhteiskunnalliset ohjauskeinot voidaan ryhmitellä hallinnollisiin, taloudellisiin ja tietoohjaukseen perustuviin ohjauskeinoihin. Meriturvallisuuden edistämisessä käytetään kaikkia näitä, mutta hallinnolliset ohjauskeinot ovat tärkeimmässä asemassa. Merenkulun kansainvälisen luonteen vuoksi meriturvallisuuden sääntely tapahtuu pääosin kansainvälisellä tasolla YK:n ja erityisesti Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) toimesta. Lisäksi myös Euroopan Unionilla on omaa meriturvallisuuteen liittyvää sääntelyä ja on myös olemassa muita alueellisia meriturvallisuuden edistämiseen liittyviä elimiä kuten HELCOM. Joitakin meriturvallisuuden osa-alueita säädellään myös kansallisella tasolla. Hallinnolliset meriturvallisuuden ohjauskeinot sisältävät aluksen rakenteisiin ja varustukseen, alusten kunnon valvontaan, merimiehiin ja merityön tekemiseen sekä navigointiin liittyviä ohjauskeinoja. Taloudellisiin ohjauskeinoihin kuuluvat esimerkiksi väylä- ja satamamaksut, merivakuutukset, P&I klubit, vastuullisuus- ja korvauskysymykset sekä taloudelliset kannustimet. Taloudellisten ohjauskeinojen käyttö meriturvallisuuden edistämiseen on melko vähäistä verrattuna hallinnollisten ohjauskeinojen käyttöön, mutta niitä voitaisiin varmasti käyttää enemmänkin. Ongelmana taloudellisten ohjauskeinojen käytössä on se, että ne kuuluvat pitkälti kansallisen sääntelyn piiriin, joten alueellisten tai kansainvälisten intressien edistäminen taloudellisilla ohjauskeinoilla voi olla hankalaa. Tieto-ohjaus perustuu toimijoiden vapaaehtoisuuteen ja yleisen tiedotuksen lisäksi tieto-ohjaukseen sisältyy esimerkiksi vapaaehtoinen koulutus, sertifiointi tai meriturvallisuuden edistämiseen tähtäävät palkinnot. Poliittisella tasolla meriliikenteen aiheuttamat turvallisuusriskit Suomenlahdella on otettu vakavasti ja paljon työtä tehdään eri tahoilla riskien minimoimiseksi. Uutta sääntelyä on odotettavissa etenkin liittyen meriliikenteen ympäristövaikutuksiin ja meriliikenteen ohjaukseen kuten meriliikenteen sähköisiin seurantajärjestelmiin. Myös inhimilliseen tekijän merkitykseen meriturvallisuuden kehittämisessä on kiinnitetty lisääntyvissä määrin huomiota, mutta inhimilliseen tekijän osalta tehokkaiden ohjauskeinojen kehittäminen näyttää olevan haasteellista. Yleisimmin lääkkeeksi esitetään koulutuksen kehittämistä. Kirjallisuudessa esitettyjen kriteereiden mukaan tehokkaiden ohjauskeinojen tulisi täyttää seuraavat vaatimukset: 1) tarkoituksenmukaisuus – ohjauskeinojen täytyy olla sopivia asetetun tavoitteen saavuttamiseen, 2) taloudellinen tehokkuus – ohjauskeinon hyödyt vs. kustannukset tulisi olla tasapainossa, 3) hyväksyttävyys – ohjauskeinon täytyy olla hyväksyttävä asianosaisten ja myös laajemman yhteiskunnan näkökulmasta katsottuna, 4) toimeenpano – ohjauskeinon toimeenpanon pitää olla mahdollista ja sen noudattamista täytyy pystyä valvomaan, 5) lateraaliset vaikutukset – hyvällä ohjauskeinolla on positiivisia seurannaisvaikutuksia muutoinkin kuin vain ohjauskeinon ensisijaisten tavoitteiden saavuttaminen, 6) kannustin ja uuden luominen – hyvä ohjauskeino kannustaa kokeilemaan uusia ratkaisuja ja kehittämään toimintaa. Meriturvallisuutta koskevaa sääntelyä on paljon ja yleisesti ottaen merionnettomuuksien lukumäärä on ollut laskeva viime vuosikymmenien aikana. Suuri osa sääntelystä on ollut tehokasta ja parantanut turvallisuuden tasoa maailman merillä. Silti merionnettomuuksia ja muita vaarallisia tapahtumia sattuu edelleen. Nykyistä sääntelyjärjestelmää voidaan kritisoida monen asian suhteen. Kansainvälisen sääntelyn aikaansaaminen ei ole helppoa: prosessi on yleensä hidas ja tuloksena voi olla kompromissien kompromissi. Kansainvälinen sääntely on yleensä reaktiivista eli ongelmakohtiin puututaan vasta kun jokin onnettomuus tapahtuu sen sijaan että se olisi proaktiivista ja pyrkisi puuttumaan ongelmakohtiin jo ennen kuin jotain tapahtuu. IMO:n työskentely perustuu kansallisvaltioiden osallistumiseen ja sääntelyn toimeenpano tapahtuu lippuvaltioiden toimesta. Kansallisvaltiot ajavat IMO:ssa pääasiallisesti omia intressejään ja sääntelyn toimeenpanossa on suuria eroja lippuvaltioiden välillä. IMO:n kyvyttömyys puuttua havaittuihin ongelmiin nopeasti ja ottaa sääntelyssä huomioon paikallisia olosuhteita on johtanut siihen, että esimerkiksi Euroopan Unioni on alkanut itse säädellä meriturvallisuutta ja että on olemassa sellaisia alueellisia erityisjärjestelyjä kuin PSSA (particularly sensitive sea area – erityisen herkkä merialue). Merenkulkualalla toimii monenlaisia yrityksiä: toisaalta yrityksiä, jotka pyrkivät toimimaan turvallisesti ja kehittämään turvallisuutta vielä korkeammalle tasolle, ja toisaalta yrityksiä, jotka toimivat niin halvalla kuin mahdollista, eivät välitä turvallisuusseikoista, ja joilla usein on monimutkaiset ja epämääräiset omistusolosuhteet ja joita vahingon sattuessa on vaikea saada vastuuseen. Ongelma on, että kansainvälisellä merenkulkualalla kaikkien yritysten on toimittava samoilla markkinoilla. Vastuuttomien yritysten toiminnan mahdollistavat laivaajat ja muut alan toimijat, jotka suostuvat tekemään yhteistyötä niiden kanssa. Välinpitämätön suhtautuminen turvallisuuteen johtuu osaksi myös merenkulun vanhoillisesta turvallisuuskulttuurista. Verrattaessa meriturvallisuuden sääntelyjärjestelmää kokonaisuutena tehokkaiden ohjauskeinoihin kriteereihin, voidaan todeta, että monien kriteerien osalta nykyistä järjestelmää voidaan pitää tehokkaana ja onnistuneena. Suurimmat ongelmat lienevät sääntelyn toimeenpanossa ja ohjauskeinojen kustannustehokkuudessa. Lippuvaltioiden toimeenpanoon perustuva järjestelmä ei toimi toivotulla tavalla, josta mukavuuslippujen olemassa olo on selvin merkki. Ohjauskeinojen, sekä yksittäisten ohjauskeinojen että vertailtaessa eri ohjauskeinoja keskenään, kustannustehokkuutta on usein vaikea arvioida, minkä seurauksena ohjauskeinojen kustannustehokkuudesta ei ole saatavissa luotettavaa tietoa ja tuloksena voi olla, että ohjauskeino on käytännössä pienen riskin eliminoimista korkealla kustannuksella. Kansainvälisen tason meriturvallisuus- (ja merenkulku-) politiikan menettelytavoiksi on ehdotettu myös muita vaihtoehtoja kuin nykyinen järjestelmä, esimerkiksi monitasoista tai polysentristä hallintojärjestelmää. Monitasoisella hallintojärjestelmällä tarkoitetaan järjestelmää, jossa keskushallinto on hajautettu sekä vertikaalisesti alueellisille tasoille että horisontaalisesti ei-valtiollisille toimijoille. Polysentrinen hallintojärjestelmä menee vielä askeleen pidemmälle. Polysentrinen hallintojärjestelmä on hallintotapa, jonka puitteissa kaikentyyppiset toimijat, sekä yksityiset että julkiset, voivat osallistua hallintoon, siis esimerkiksi hallitukset, edunvalvontajärjestöt, kaupalliset yritykset jne. Kansainvälinen lainsäädäntö määrittelee yleiset tasot, mutta konkreettiset toimenpiteet voidaan päättää paikallisella tasolla eri toimijoiden välisessä yhteistyössä. Tämän tyyppisissä hallintojärjestelmissä merenkulkualan todellinen, kansainvälinen mutta toisaalta paikallinen, toimintaympäristö tulisi otetuksi paremmin huomioon kuin järjestelmässä, joka perustuu kansallisvaltioiden keskenään yhteistyössä tekemään sääntelyyn. Tällainen muutos meriturvallisuuden hallinnassa vaatisi kuitenkin suurta periaatteellista suunnanmuutosta, jollaisen toteutumista ei voi pitää kovin todennäköisenä ainakaan lyhyellä tähtäimellä.