Conservation banking and the economization of nature : an institutional analysis

During the last decade, conservation banking mechanisms have emerged in the environmental discourse as new market instruments to promote biodiversity conservation. Compensation was already provided for in environmental law in many countries, as the last step of the mitigation hierarchy. The institutional arrangements developed in this context have been redefined and reshaped as market-based instruments (MBIs). As such, they are discursively disentangled from the complex legal-economic nexus they are part of. Monetary transactions are given prominence and tend to be presented as stand alone agreements, whereas they take place in the context of prescriptive regulations. The pro-market narrative featuring conservation banking systems as market-like arrangements as well as their denunciation as instances of nature commodification tend to obscure their actual characteristics. The purpose of this paper is to describe the latter, adopting an explicitly analytical stance on these complex institutional arrangements and their performative dimensions. Beyond the discourse supporting them and notwithstanding the diversity of national policies and regulatory frameworks for compensation, the constitutive force of these mechanisms probably lies in their ability to redefine control, power and the distribution of costs and in their impacts in terms of land use rather than in their efficiency.

Rajatylittävä tuloksentasaus ja konserniverojärjestelmän uudistaminen

Ylivoimaisesti tärkeimpänä liiketoiminnan organisoitumismuotona voidaan pitää konsernia. Se muodostuu useasta juridisesti itsenäisestä yhtiöstä, jotka kokoavat yhden taloudellisen ja organisatorisen kokonaisuuden. Verotuksessa eri konserniyhtiöitä kohdellaan itsenäisinä yhtiöinä ja jokaiselle konserniyhtiölle lasketaan oma verotettava tuloksensa muista konserniyhtiöistä riippumatta. Konserniin kuuluvien yhtiöiden tuloksenmuodostus saattaa kuitenkin olla epätasaista, toiset tuottavat voittoa ja toiset tappiota. Erityisenä verohaasteena kansainvälisten konsernien välillä onkin se, että eri valtioissa sijaitsevien konserniyhtiöiden tuloksentasaus on mahdollinen vain poikkeustapauksissa. Kritiikin kohteena on ollut myös Suomen konserniverojärjestelmä. Erityisiksi ongelmiksi ovat nousseet yhtiöoikeudelliset, kirjanpidolliset ja EY-oikeudelliset asiat. Yritysten kansainvälistyessä ja laajentuessa Eurooppaan erityisesti rajatylittävä konserniavustus ja tappiontasaus ovat nousseet esille. Tästä johtuen EY-tuomioistuinkin on joutunut ottamaan kantaa tällaisiin yritysjärjestelyihin.

The determinants of contractual choice for private involvement in infrastructure projects in the United States

Reliance on private partners to help provide infrastructure investment and service delivery is increasing in the United States. Numerous studies have examined the determinants of the degree of private participation in infrastructure projects as governed by contract type. We depart from this simple public/private dichotomy by examining a rich set of contractual arrangements. We utilize both municipal and state-level data on 472 projects of various types completed between 1985 and 2008. Our estimates indicate that infrastructure characteristics, particularly those that reflect stand alone versus network characteristics, are key factors influencing the extent of private participation. Fiscal variables, such as a jurisdiction’s relative debt level, and basic controls, such as population and locality of government, increase the degree of private participation, while a greater tax burden reduces private participation.

The local configuration of a science and innovation policy : a city into the nanoworld

Local trajectories and arrangements play a significant role because the development of a research field, such as nanoscience and nanotechnology, requires substantial investments in human and instrumental resources. But why are there often concentrated in a limited number of places? What dynamics lead to such concentration? The hypothesis is that there is an assemblage of heterogeneous resources through the action of local actors. The chapter will explore, from an Actor Network Theory (ANT) perspective, how the local emergence of research dynamics from: the revival of local traditions, the local and national action of institutional entrepreneurs, controversial dynamics, and researchers' arrangements to involve other actors. It will examine how they connect up with each other and mutually commit themselves to the development of new technologies. It will focus on the role of narratives in this assembling: how were the local narratives of the past mobilized and to what effect.

Unique features of odorant-binding proteins of the parasitoid wasp Nasonia vitripennis revealed by genome annotation and comparative analyses

Insects are the most diverse group of animals on the planet, comprising over 90% of all metazoan life forms, and have adapted to a wide diversity of ecosystems in nearly all environments. They have evolved highly sensitive chemical senses that are central to their interaction with their environment and to communication between individuals. Understanding the molecular bases of insect olfaction is therefore of great importance from both a basic and applied perspective. Odorant binding proteins (OBPs) are some of most abundant proteins found in insect olfactory organs, where they are the first component of the olfactory transduction cascade, carrying odorant molecules to the olfactory receptors. We carried out a search for OBPs in the genome of the parasitoid wasp Nasonia vitripennis and identified 90 sequences encoding putative OBPs. This is the largest OBP family so far reported in insects. We report unique features of the N. vitripennis OBPs, including the presence and evolutionary origin of a new subfamily of double-domain OBPs (consisting of two concatenated OBP domains), the loss of conserved cysteine residues and the expression of pseudogenes. This study also demonstrates the extremely dynamic evolution of the insect OBP family: (i) the number of different OBPs can vary greatly between species; (ii) the sequences are highly diverse, sometimes as a result of positive selection pressure with even the canonical cysteines being lost; (iii) new lineage specific domain arrangements can arise, such as the double domain OBP subfamily of wasps and mosquitoes.

Metadata for describing learning scenarios under European Higher Education Area paradigm

In this paper we identify the requirements for creating formal descriptions of learning scenarios designed under the European HigherEducation Area paradigm, using competences and learning activities as the basic pieces of the learning process, instead of contents and learning resources, pursuing personalization. Classical arrangements of content based courses are no longer enough to describe all the richness of this new learning process, where user profiles, competences and complex hierarchical itineraries need to be properly combined. We study the intersection with the current IMS Learning Design specification and theadditional metadata required for describing such learning scenarios. This new approach involves the use of case based learning and collaborativelearning in order to acquire and develop competences, following adaptive learning paths in two structured levels.

Warranty Practices and Costs in the Industry of Welding Machines Manufacturing

The objective of the master’s thesis is to define the warranty practices and costs in the welding machines manufacturing company and do a proposal for a warranty policy based on the practices and costs. The study include a disquisition of the warranty practices in the subsidiaries and distributor sales. The disquisition of the warranty practices introduces the information relates to warranty period, warranty costs, including repair, spare part and other costs, the practices with the replaced parts, the utilization rate of the eWarranty system and information relates to special arrangements in the warranties. The warranty costs are defined besides the group level also separately per regions and product families. From some product families the disquisition is done per products. In this study is also done a proposal for a warranty policy for the company. The proposal speaks out the length of warranty period, the compensation of the warranty costs, the practices with replaced parts and usage of eWarranty system.

Técnicas in situ de baixo custo em eletroquímica: a microbalança a cristal de quartzo

Among in situ techniques, the electrochemical quartz crystal microbalance (EQCM) is a powerful tool for the study of electrochemical reactions that produce mass changes in the electrode/solution interface. This review present some systems in which the EQCM combined with classical electrochemical techniques, gives relevant information for understanding the charge transport process at a molecular level. The aim of this review is to do a brief description of experimental arrangements, with emphasis on some special cares that must be considered by the users. Secondly, some chosen electrochemical systems where the technique was successfully applied are discussed. Finally, a brief analysis of electroacoustic impedance experiments was done in order to show when the Sauerbrey equation can be used.

Virranahto ja jänniterasitukset taajuusmuuttajakäytöissä

Nykyiset IGB-transistorit voivat tuottaa jopa 30 ns nousureunoja, jolloin jänniterasitus jakautuu hyvin epätasaisesti käämien ja kierrosten kesken. Tämä ja eristeissä esiintyvät ilmataskut asettavat käämikierrosten välisten eristeiden jännitekestävyyden koetukselle, ja aiheuttavat riskin osittaispurkaukselle. Urassa hajavuon epätasaisen jakauman aiheuttama virranahto on yleensä ollut esillä suurissa koneissa, jotka toimivat 50 Hz:llä. Nykyään taajuusmuuttajien soveltaminen on mahdollistanut nimellistaajuudeltaan satojen hertsien suurnopeuskoneiden käämitysten valmistamisen pyörölangasta, jolloin virranahto tulee merkittäväksi, koska kierroksia on muutama urassa. Työssä mitattiin jännitteen jakautumista 3.5 MW:n tuulivoimageneraattorin segmentissä käyttäen käämitysten syöttöön erilaisia jännitteen nousuaikoja, ja pyrittiin arvioimaan onko kyseinen kone vaarassa kokea osittaispurkauksia elinikänsä aikana. Työssä on myös käsitelty virranahtoa käyttäen finiittielementtimenetelmää simuloimaan ja vertaamaan erilaisia tilanteita käämitystavoissa pyörölankakoneessa. Tämä on myös osittain sovellettavissa muotokuparilla käämittyihin koneisiin. Käämivyyhdin vyyhdenpään alueella tehdyn johdinnipun 180 asteen kierron vaikutusta simuloitiin ja sen aiheuttamaa parannusta varmennettiin käytännön mittauksilla.

Lyra Viol “Instrument de música domèstica”

El propòsit d'aquest treball és donar a conèixer la lyra viol i la seva música. Entre d'altres maneres de tocar aquest instrument, mostrar com aquest servia per acompanyar la veu, així com arranjar peces polifòniques tal i com trobem en publicacions de l'època. I serà a partir d'aquests exemples, que he fet els meus propis arranjaments per a viola de gamba i que incloc en aquest treball.

Tensoatividade de ácidos húmicos de procedências distintas

The surface activity of humic acids (HA) is a parameter which might be considered in the evaluation of all types of aggregation of these substances. In this work the surface tension of aquatic and terrestrial-HA aqueous solutions was observed under varied conditions of pH, concentration and ionic strength. Results showed that HA present surface activity for a extent range of concentration. The surface tension decreases with HA concentration increasing and, for all samples exist a concentration value above which a reduction in the rate of the solute migration to the solution surface is observed. This value is sensibly reduced and sharpened with the increasing of the ionic strength. Surface tension is also reduced with the acidity increasing, being a minimum reached between pH 3 and 5. Observed effects are explained in view of conformational arrangements of HA which tend to agglomerate in micelle-like domains in aqueous solutions.

Lukion opettajien ääni - Aineenopettajien käsityksiä muutoksista ja visioista lukiossa

Tulevaisuusorientaatio on tullut entistä tärkeämmäksi myös koulumaailmassa johtuen yhteiskunnassa nopeasti eteen tulevista muutoksista. On myös esitetty epäilyjä, että tulevaisuuteen reagoimisessa heikoin tilanne olisikin juuri kuntatason päätöksenteossa. Ymmärrys ja tieto opettajan työstä nimenomaan opettajan omasta perspektiivistä tarkasteltuna mahdollistavat lähtökohdan ja edellytykset todelliselle koulun uudistamiselle. Peruskysymys, johon tässä tutkimuksessa etsittiin vastausta oli: Millaisia ovat lukion aineenopettajien käsitykset lukion muutosprosesseista ja miten he visioivat oman lukionsa ja yleensä lukioiden tulevaisuutta? Aineiston keruu osui ajankohtaan, joka oli hyvin otollinen tulevaisuuden tarkasteluun, sillä uusi opetussuunnitelma otettiin käyttöön kaikissa Suomen lukioissa viimeistään lukuvuonna 2005-2006. Tutkimuksessa oli mukana kaksi hyvin erilaista lukiota Länsi-Suomen läänistä eli pieni maaseudun lukio ja hyvin suuri kaupunkilukio. Tutkimusaineiston keruu eteni kaksivaiheisesti: informoitu kysely ja teemahaastattelu. Tutkimusjoukon suuruus oli yhteensä 20, joista puolet oli miehiä ja puolet naisia. Aineenopettajien käsityksiä muutoksista ja visioista tutkittiin fenomenografisen tutkimusotteen avulla. Fenomenografiassa kiinnostuksen kohteena ovat ihmisten erilaiset käsitykset todellisuudesta ja näin saatava ymmärrys tavoista, joilla ihmiset kokevat tilanteita ja maailmaa. Organisaation muutosprosesseja voidaan kutsua myös oppimiseksi. Tutkimuksen oppivan organisaation näkökulmat perustuivat juuri yhteistyössä tapahtuvaan yhteisen toiminnan kehittämiseen. Aineenopettajien käsityksiä työyhteisöstään tarkasteltiin seuraavista oppivan organisaatiomallin näkökulmista: vuorovaikutus, päätöksenteko sekä rehtorin ja aineenopettajan rooli ja asema työyhteisössä. Aineenopettajien keskeisimmät käsitykset muutoksista lukiossa viime vuosina kohdistuivat aineenopettajan ammattirooliin ja lukio-opiskelijaan sekä opiskelijalta vaadittaviin lukio-opintoihin. Muutokset ammattiroolissa korostavat tutkimustulosten perusteella aineenopettajilta vaadittavia muitakin kuin opetettavien aineiden hallintataitoja. Suoranaista ammattitaidon puutetta opettajat kokivat varsinkin ryhmänohjaustehtävien yhteydessä, osittain myös uusien oppimisympäristöjen, esimerkiksi verkkopedagogisten taitojen, yhteydessä. Opettajien lisäkoulutuksen tarve koetaan konkreettisena, mutta sekä koulutusten sisältöihin, järjestelyihin ja ajankohtiin että koulun sijais- ym. järjestelyihin kaivattaisiin parannuksia. Verrattuna aikaisempiin tutkimuksiin näyttäisi siltä, että luokaton lukio on saanut opettajat enenevässä määrin huolestumaan opiskelijoiden syrjäytymisriskistä ja hyvinvoinnista. Opiskelijoiden syrjäytymisriskin kasvu lukio-opintojen aikana nouseekin yhdeksi lukion pessimistiseksi skenaarioksi. Muista pessimistisistä skenaarioista lukiolle, jotka saattoi johtaa tutkimustuloksista, voidaan mainita työyhteisön demokratiavajeen syveneminen sekä opetussuunnitelmasisältöjen ja ylioppilastutkintovaatimusten välisen kuilun syveneminen. Aineenopettajien käsitykset oman lukionsa visioista olivat sisällöiltään pääosin välineellisiä ja ne kohdentuivat kaikki opiskelijoihin. Esimerkiksi työyhteisöllisiä kehittämisajatuksia ei visioissa ilmennyt. Myöskään visioinnin dynaamisuus ei aineistossa korostunut. Aineenopettajien käsitykset visioiden arvopohjasta heijastivat perinteistä suomalaista arvomaailmaa eli itsekuria, velvollisuudentuntoa, kuuliaisuutta esivaltaa kohtaan ja perinteisten arvojen kunnioittamista. Sen sijaan antiikista perityviä Sokrateen edustamia keskustelua ja auktoriteettien kyseenalaistamista ei arvoissa ilmennyt, eikä myöskään uusliberalistista individualismia. Käsitykset visioiden synnystä näyttävät parhaiten selittävän opettajan muita käsityksiä liittyen visioon, visiointiin ja työyhteisöllisiin vaikutusmahdollisuuksiin sekä opettajan tulevaisuusorientoitumiseen.. Käsitykset vision syntytaustasta voidaan jakaa seuraaviin pää- ja alakategorioihin: 1. auktoriteettikeskeinen visiointi: johdon linjaus tai valtakunnallinen linjaus, 2. yhteisökeskeinen visiointi: yhteisöllinen linjaus tai toiminnallinen linjaus ja 3. yksilökeskeinen visiointi. Pessimistisimmiksi eli vähiten tulevaisuusorientoituneiksi opettajiksi työyhteisössä osoittautuivat ne opettajat, jotka pitivät oman lukionsa visiota koulun johdon sanelemana. Monet teoriat oppivasta organisaatiosta korostavat johtajuuden merkitystä työyhteisöä kehitettäessä. Johtajuuden merkitys nousi tämänkin tutkimuksen aineistosta keskeisesti esiin. Pyrkimystä kohti oppivaa organisaatiota opettajien puheista löytyy paljonkin, esimerkkeinä viittaukset johtajuuden ja vuorovaikutustapojen kehittämistarpeisiin. Sen sijaan opettajien puheet omista työyhteisöllisistä kehittymistarpeistaan, ns. alaistaidot, jäivät vähäisiksi. Tutkimustuloksista on luotu sovellusmalli kouluyhteisöjen visioinnin ja muun kehittämistyön tueksi.

Similar problems, different solutions: Comparing refuse collection in the Netherlands and Spain

Local public service provision can vary greatly because of differences in institutional arrangements, public service markets, and national traditions regarding government intervention. In this paper we compare the procedures adopted by the local governments of the Netherlands and Spain in arranging for the provision of solid waste collection. We find that Spain faces a consolidation problem, opting more frequently to implement policies of privatization and cooperation, at the expense of competition. By contrast, the Netherlands has, on average, larger municipalities, resorting somewhat less to privatization and cooperation, and more to competition. The two options - cooperation and competition - have their merits when striving to strike a balance between transaction costs and scale economies. The choices made in organizational reform seem to be related to several factors, among which the nature of the political system and the size of municipalities appear to be relevant.

NMR investigation and theoretical calculations of the effect of solvent on the conformational analysis of 4',7-di-hydroxy-8-prenylflavan

The NMR conformational study of 4',7-di-hydroxy-8-prenylflavan 1 was carried out in acetone-d6, DMSO-d6 and CDCl3 which enabled the proposition of three conformations, namely 1a, 1b and 1c, differing in the position of the prenyl group. Geometry optimizations performed using AM1 method showed that 1a (deltaHf = -86.2 kcal/mol) is as stable as 1b (deltaHf = -85.1 kcal/mol) and 1c (deltaHf = -85.4 kcal/mol). When the solvent was included, the calculations showed that the solute-solvent interactions could be explained either in the light of the electronic intermolecular delocalization or the electrostatic character between solute and solvent. Theoretical calculations (HF/6-31G*, deltaFT/BLYP/6-31G*, and deltaFT/B3LYP/6-31G*) showed that the combination of these types of interactions present in each solute-solvent system, dependent on the chemical properties of the solvent, lead to different spatial arrangements of the prenyl group, which in turn determined the conformation of 1.