POP UP & LEAN START UP - yrittäjyyden opetusmallin kehittämishanke toisen asteen koulutuksessa

Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella ammatillisen koulutuksen yrittäjyyskasvatuksen käytännön opetuksen toteutusmahdollisuuksia. Tarkasteluun vaikuttaa vuonna 2015 voimaan astuva ammatillisen perusopetuksen opetussuunnitelmauudistus. Käytännön opetuksen toteutuksen viitekehykseksi valittiin synteesi pop up ja lean startup liiketoimintamallien viitekehyksistä. Tutkimuksen kohteena olivat viralliset opetussuunnitelmauudistuksen asiakirjat ja liiketoimintamalleja käsittelevä kirjallisuus. Tutkimusmenetelmänä käytettiin integoivaa narratiivista kirjallisuusanalyysiä. Aineiston analyysissä käytettiin Atlas-ti ohjelmistoa. Tutkimuksen tuloksena muodostui kuva työelämälähtöisistä uudistuvista opetussuunnitelmista, missä yrittäjyyskasvatuksen rakenteet eivät todellisuudessa muutu entisestä merkittävästi. Sen sijaan, uutta tulevat olemaan opetuksen toteutukselle asetetut haasteet: yksilöllistetyt opintopolut ja opiskelumallien monipuolistamisen merkittävä kasvu. Yrittäjyyskasvatukselle asetetaan Suomessa yhteiskunnallisesti korkeita tavoitteita. Se, miten niihin päästään ja millaisella pedagogiikalla, jää eri ammatillisten oppilaitosten ratkaistavaksi paikallisesti. Pop up ja lean startup liiketoimintamallit tarjoavat tulevaisuuden kannalta merkittäviä mahdollisuuksia yrittäjyyden käytännön opetuksen viitekehyksiksi. Lisäksi ne sopivat nopeatempoiseen ja ajallisesti tiukkarajaiseen opetuksen viitekehykseen hyvin uudenaikaisina asiakaslähtöisinä innovaatio- ja liiketoimintamalleina.

Phenology, fruit set and dispersal of Cordia multispicata Cham., an important weed shrub of abandoned pastures in eastern Amazonia

ABSTRACT - (Phenology, fruit set and dispersal of Cordia multispicata Cham., an important weed shrub of abandoned pastures in eastern Amazonia). The reproductive ecology of the distylous tropical shrub Cordia multispicata was studied in an abandoned pasture in Paragominas County , Pará state, Brazil. It is a common species in the Amazon basin where it occurs as a weed in open and disturbed habitats. C. multispicata has many flowers per inflorescence (85 ± 12) but 84% abort before fertilization. Flowering occurs throughout the year. Fruits are small, with a red fleshy pericarp (skin-pulp) attractive to birds. Fruit set is lower during the dry season (less than 30%) and higher during the rainy season when there are many visits of insects to the flowers. Fruiting has a peak between the end of the dry season and the middle of the rainy season. Nineteen bird species were observed foraging for the fruits of C. multispicata, and 79% of those species can be considered as potential dispersal agents. The efficient seed dispersal and aggregated spatial distribution associated with some characteristics of the dispersors greatly contributed to the success of this species in abandoned pastures of eastern Amazonia.

Audio and Video Repositories at Scale: Indiana University’s Media Digitization and Preservation Initiative

Presentation at Open Repositories 2014, Helsinki, Finland, June 9-13, 2014

Flowering phenology, seed set and arthropod guilds in Trichogoniopsis adenantha (DC) (Asteraceae) in south-east Brazil

and glades. This species blooms throughout the year, attracting arthropods of various guilds, including herbivores, pollinators and predators. In this study, done over a two year period, we described the phenology of T. adenantha and assessed the seasonal variation in arthropod numbers of different guilds. We also determined the periods of lowest and highest seed set. T. adenantha population showed a peak in flowering in March-April (rainy season) with greater production of achenes in December-April. April and October had respectively highest and lowest number of fertilized, undamaged ovules, and this pattern is possibly related with population dynamics of pollinators and herbivores. In August, which was the period of greatest damage to the stigma (by geometrid larvae), there was a positive relationship between the proportion of unfertilized ovules and flowers with damaged stigma, suggesting that floral herbivory may affect reproduction in T. adenantha. We discuss the complex dynamics of the beneficial and harmful interactions between arthropods and the host plant.

Pollination and fruit set in pumpkin (Cucurbita pepo) by honey bees

Species of Cucurbitaceae are cultivated worldwide and are depend on bee pollination for fruit set. Field and lab experiments were conducted at Cornell University, Ithaca, NY, during 1996 and 1997 to determine "Howden" pumpkin (Cucurbita pepo L.) pollen removal and deposition by honeybees and factors relating to male flower attractiveness. Several parameters were evaluated in flowers at anthesis: (1) removal of pollen from anthers by honey bees, (2) pollen deposition on the stigma by honey bees, (3) amount of pollen on the body of honey bees, (4) fruit set after bee pollination, and (5) male flower nectary's pores and flower attractiveness. Honey bees carried between 1,050 to 3,990 pollen grains and 13,765 were removed from an anther after one visit. The amount of pollen deposited on the stigma by the honey bees varied according to the number of visits, from 53 grains with one visit, to 1,253 grains with 12 visits, and the mean number of grains in each visit varied from 53 to 230 grains. The percentage of established fruits was higher (100%) when the flowers received 12 visits of Apis mellifera, corresponding to a load 1,253 pollen grains. The attractiveness of the male flower for pollen and nectar collection was increased by the degree of opening of the access pore to the nectary in the flower.

Vammaisuus hyvinvointivaltiossa. Invalideiksi, vajaamielisiksi tai kehitysvammaisiksi määriteltyjen kansalaisasema suomalaisessa vammaispolitiikassa 1940-luvun taitteesta vuoteen 1987

Tutkimuksessa tarkastellaan vammaisiksi määriteltyjen ihmisten kansalaisasemaa suomalaisessa toisen maailmansodan jälkeisessä vammaispoliittisessa keskustelussa. Analyysissa huomioidaan suomalaisen vammaishuollon molemmista päälinjoista, eli invalidihuollosta sekä vajaamielis- ja kehitysvammahuollosta, käydyt keskustelut. Tutkimuksen aikarajauksena toimii niin kutsuttu invalihuollon kausi, joka ulottui lakisääteisen vammaishuollon tarpeesta 1940-luvun taitteessa virinneestä keskustelusta vuoteen 1987, jolloin säädettiin periaatteiltaan edeltävään lainsäädäntöön verrattuna uudenlainen laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista. Vammaisuuden käsitettä lähestytään tutkimuksessa yhtenä modernin sosiaalipoliittisen lainsäädännön kategorioista, jotka ovat vapauttaneet kansalaisen velvollisuudesta itsensä ja perheensä elättämiseen ja oikeuttaneet hänet toimeentulossaan sosiaaliturvaan. Tutkimuksessa pyritään hahmottamaan millaiseksi tutkimuksen kohteena olevien vammaisten ryhmien kansalaisasema tutkimusajankohtana ymmärrettiin. Tarkastelussa keskitytään kansalaisuuden käsitteen niin kutsuttuun aineellisoikeudelliseen sisältöön analysoimalla tutkimuksen kohteena olevissa keskusteluissa esiintyneitä kansalaisuuden ideaaleja ja käsityksiä kansalaisen ja valtion suhteesta. Tutkimusaihetta lähestytään etsimällä vastausta kysymyksiin 1) Mihin yhteiskunnallisiin ongelmiin invalidihuollosta ja vajaamielis- tai 312 kehitysvammahuollosta käydyissä asiantuntijakeskusteluissa haettiin ratkaisuja? 2) Millaisia tavoitteita huollolle asetettiin? 3) Millaiseksi hahmotettiin huollon kohderyhmien asema ja tehtävät yhteiskunnassa? Analyysissa keskitytään huollosta käydyn asiantuntijakeskustelun tarkasteluun. Tutkimuksen keskeisin lähdeaineisto muodostuu tutkimusajankohdan vammaishuoltoa käsittelevästä lainsäädännöstä, sen valmistelun materiaaleista sekä vammaisjärjestöjen ja muiden alan asiantuntijoiden vammaishuollosta julkisuudessa käymästä keskustelusta. Tutkimuksessa esitetään, että suomalaisen vammaispolitiikan ja vammaisten kansalaisaseman kehityksessä on tutkimusajankohtana erotettavissa kolme vaihetta: 1) 1940–1950-lukujen yhteiskunnan rationalisointia ja sosiaalisten ongelmien vähentämistä painottaneella ennaltaehkäisevän huoltopolitiikan kaudella vammaiset ihmiset hahmotettiin yhteiskunnan reunamilla tai ulkopuolella olevaksi erityisryhmäksi, joka tuli pyrkiä huollon toimenpiteillä integroimaan omalle paikalleen yhteiskunnan kokonaisuuteen. 2) 1960-luvun kuntoutusideaalin laajenemisen kaudella vammaishuollon julkilausutuksi tavoitteeksi omaksuttiin yksilön edun ajaminen. 3) 1970–1980-lukujen normalisaation periaatetta painottaneessa vammaispolitiikassa tavoitteeksi otettiin vammaisille tarkoitettujen erityisjärjestelmien purkaminen sekä vammaisten tasa-arvoisen kansalaisaseman turvaaminen heidän osallistumismahdollisuuksiaan parantavilla tukitoimenpiteillä.

Omistuksen tavoitteellisuus perheyrityksissä - kartoitus omistamisen tavoitteista ja tavoitteiden määrittelystä

Suomi tarvitsee menestyviä yrittäjiä, uusia yrityksiä, kasvuyrityksiä ja kansainvälistymistä. Yrittä-jyydelle asetetaankin suuria odotuksia. Suurin huomio yrittäjyyden tarkastelussa on kuitenkin keskittynyt liiketoimintojen kehittämiseen – sen sijaan omistajuuden ja yrittäjyyden yhteyttä ei ole juurikaan huomioitu. Tämän seurauksena myös omistajuuden vaikutusta yrityksen kehittymi-seen ja menestykseen on analysoitu vähän. Edistääkseen yrityksen kehittymistä, tulee omistuksen olla tavoitteellista. Omistamisen tavoittei-den tarkastelu on kuitenkin harvinaista ja parhaimmillaankin yksiulotteista: omistamisen tavoit-teiden nähdään liittyvän lähes yksinomaan taloudellisiin tavoitteisiin, ja tavoitteiden moninaisuus unohdetaan. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan suomalaisten perheyrittäjien omistamisen tavoit-teellisuutta, tavoitteiden määrittelyä sekä omistajaohjauksen keinoja, lähinnä hallituksen roolia, omistukseen liittyvien ratkaisujen tekijänä. Tutkimushankkeen aineisto kerättiin EK:n ja Perheyritysten liiton jäsenyrityksistä. Aineisto kerät-tiin joulukuussa 2013 ja tammikuussa 2014 web-pohjaisella kyselyllä ja siihen vastasi määräajan kuluessa 332 vastaajaa. Vastaajista perheyrityksiä oli 241 kpl. Tarkemman analyysin kohteeksi jäi 233 perheyritystä. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että suomalaisten yrittäjien omistajuuteen liittyvät tavoitteet ovat monipuolisempia kuin yleisesti oletetaan. Puhtaasti taloudellisiin motiiveihin perustuvan yri-tysten omistamisen ohella liiketoimintaan kohdistuva mielenkiinto ja halu toimia yrittäjänä ovat merkittäviä omistamisen vaikuttimia. Suuri joukko yritysten omistajista ei kuitenkaan tietoisesti pohdi omistamisen tavoitteita vaan omistuksen tavoitteet määrittyvät liiketoiminnan tavoitteiden tai totuttujen tapojen ja perinteiden kautta. Osalla yritysten omistajista omistus muuttuu tavoit-teellisemmaksi yrityksen kehittyessä ja omistajajoukon kasvaessa. Ensimmäisen sukupolven yrittäjät näyttävät toimivan ennen kaikkea yrittäjäideologian mukaisesti pyrkien kasvattamaan yritystä ja painottaen liiketaloudellisia arvoja päätöksenteossa. Yritystoi-minnan kehittyessä ja sukupolvien lisääntyessä yrityksen omistamiseen liittyvät tavoitteet moni-puolistuvat ja monimutkaistuvat, eivätkä enää perustu pelkästään liiketoiminnallisiin menes-tysodotuksiin. Hallitustoiminnan aktivointi aktivoi myös omistuksen tavoitteellisuuden kehittymistä. Omistus-pohjan hajaantuminen lisää tarvetta erilaisten omistajaohjauksen mekanismien hyödyntämiselle. Hallituksella näyttää olevan rooli omistusratkaisuiden arvioinnissa sekä yrityksen operatiiviseen toimintaan liittyvissä omistusratkaisuissa, mutta myös läheisemmin omistamiseen ja omistajapoh-jaan liittyvissä omistusratkaisuissa. Perheomistukseen liittyvien tavoitteiden huomioiminen on tärkeää perheyrityksen hallituksen toiminnassa myös yrityksen toiminnan vakiintuessa. Sen sijaan, että perheeseen liittyvät omista-misen tavoitteet katoaisivat yrityksestä, muuttuu niiden määrittely tietoisemmaksi ja osaksi yri-tyksen hallintoa. Määräysvallan merkitys tavoitteena pienenee, kun omistajan etäisyys operatiivi-sesta toiminnasta, tai sen johtamisesta kasvaa. Tutkimuksen tulokset kertovat omistamisen tavoitteista ja tavoitteiden määrittelystä. Selvityksen lopussa luotiin määritelmä päämäärätietoiselle omistajalle: Päämäärätietoinen omistaja on omista-ja, joka tietoisesti pohtii tavoitteita omistamiselleen sekä käyttää aktiivisesti omistajavaltaansa valitsemiensa päämäärien saavuttamiseksi.

Spontaneous Focusing on Numerosity in the Development of Early Mathematical Skills

The aim of the present set of longitudinal studies was to explore 3-7-year-old children.s Spontaneous FOcusing on Numerosity (SFON) and its relation to early mathematical development. The specific goals were to capture in method and theory the distinct process by which children focus on numerosity as a part of their activities involving exact number recognition, and individual differences in this process that may be informative in the development of more complex number skills. Over the course of conducting the five studies, fifteen novel tasks were progressively developed for the SFON assessments. In the tasks, confounding effects of insufficient number recognition, verbal comprehension, other procedural skills as well as working memory capacity were aimed to be controlled. Furthermore, how children.s individual differences in SFON are related to their development of number sequence, subitizing-based enumeration, object counting and basic arithmetic skills was explored. The effect of social interaction on SFON was tested. Study I captured the first phase of the 3-year longitudinal study with 39 children. It was investigated whether there were differences in 3-year-old children.s tendency to focus on numerosity, and whether these differences were related to the children.s development of cardinality recognition skills from the age of 3 to 4 years. It was found that the two groups of children formed on the basis of their amount of SFON tendency at the age of 3 years differed in their development of recognising and producing small numbers. The children whose SFON tendency was very predominant developed faster in cardinality related skills from the age of 3 to 4 years than the children whose SFON tendency was not as predominant. Thus, children.s development in cardinality recognition skills is related to their SFON tendency. Studies II and III were conducted to investigate, firstly, children.s individual differences in SFON, and, secondly, whether children.s SFON is related to their counting development. Altogether nine tasks were designed for the assessments of spontaneous and guided focusing on numerosity. The longitudinal data of 39 children in Study II from the age of 3.5 to 6 years showed individual differences in SFON at the ages of 4, 5 and 6 years, as well as stability in children.s SFON across tasks used at different ages. The counting skills were assessed at the ages of 3.5, 5 and 6 years. Path analyses indicated a reciprocal tendency in the relationship between SFON and counting development. In Study III, these results on the individual differences in SFON tendency, the stability of SFON across different tasks and the relationship of SFON and mathematical skills were confirmed by a larger-scale cross-sectional study of 183 on average 6.5-year-old children (range 6;0-7;0 years). The significant amount of unique variance that SFON accounted for number sequence elaboration, object counting and basic arithmetic skills stayed statistically significant (partial correlations varying from .27 to .37) when the effects of non-verbal IQ and verbal comprehension were controlled. In addition, to confirm that the SFON tasks assess SFON tendency independently from enumeration skills, guided focusing tasks were used for children who had failed in SFON tasks. It was explored whether these children were able to proceed in similar tasks to SFON tasks once they were guided to focus on number. The results showed that these children.s poor performance in the SFON tasks was not caused by their deficiency in executing the tasks but on lacking focusing on numerosity. The longitudinal Study IV of 39 children aimed at increasing the knowledge of associations between children.s long-term SFON tendency, subitizing-based enumeration and verbal counting skills. Children were tested twice at the age of 4-5 years on their SFON, and once at the age of 5 on their subitizing-based enumeration, number sequence production, as well as on their skills for counting of objects. Results showed considerable stability in SFON tendency measured at different ages, and that there is a positive direct association between SFON and number sequence production. The association between SFON and object counting skills was significantly mediated by subitizing-based enumeration. These results indicate that the associations between the child.s SFON and sub-skills of verbal counting may differ on the basis of how significant a role understanding the cardinal meanings of number words plays in learning these skills. The specific goal of Study V was to investigate whether it is possible to enhance 3-year old children.s SFON tendency, and thus start children.s deliberate practice in early mathematical skills. Participants were 3-year-old children in Finnish day care. The SFON scores and cardinality-related skills of the experimental group of 17 children were compared to the corresponding results of the 17 children in the control group. The results show an experimental effect on SFON tendency and subsequent development in cardinality-related skills during the 6-month period from pretest to delayed posttest in the children with some initial SFON tendency in the experimental group. Social interaction has an effect on children.s SFON tendency. The results of the five studies assert that within a child.s existing mathematical competence, it is possible to distinguish a separate process, which refers to the child.s tendency to spontaneously focus on numerosity. Moreover, there are significant individual differences in children.s SFON at the age of 3-7 years. Moderate stability was found in this tendency across different tasks assessed both at the same and at different ages. Furthermore, SFON tendency is related to the development of early mathematical skills. Educational implications of the findings emphasise, first, the importance of regarding focusing on numerosity as a separate, essential process in the assessments of young children.s mathematical skills. Second, the substantial individual differences in SFON tendency during the childhood years suggest that uncovering and modeling this kind of mathematically meaningful perceiving of the surroundings and tasks could be an efficient tool for promoting young children.s mathematical development, and thus prevent later failures in learning mathematical skills. It is proposed to consider focusing on numerosity as one potential sub-process of activities involving exact number recognition in future studies.

Diet plus insulin compared to diet alone in the treatment of gestational diabetes mellitus: a systematic review

Fetuses of mothers with gestational diabetes mellitus are at increased risk to develop perinatal complications mainly due to macrosomia. However, in view of the marked heterogeneity of this disease, it seems difficult to set guidelines for diagnosis and treatment. This complicates the choice of assigning patients either to diet or to insulin therapy. Also of concern is how much benefit could be expected from insulin therapy in preventing fetal complications in these patients. In a systematic review of the literature assessing the efficacy of insulin in preventing macrosomia in fetuses of mothers with gestational diabetes, we found six randomized controlled trials comparing diet alone to diet plus insulin. The studies included a total of 1281 patients (644 in the diet plus insulin group and 637 in the diet group), with marked differences among trials concerning diagnostic criteria, randomization process and treatment goals. Meta-analysis of the data resulted in a risk difference of -0.098 (95%CI: -0.168 to -0.028), and a number-necessary-to-treat of 11 (95%CI: 6 to 36), which means that it is necessary to treat 11 patients with insulin to prevent one case of macrosomia. This indicates a potential benefit of insulin, but not significantly enough to set treatment guidelines. Because of the heterogeneous evidence available in the literature about this matter, we conclude that larger trials addressing the efficacy of these two therapeutic modalities in preventing macrosomia are warranted.

Stability Analysis in Multicriteria Discrete Portfolio Optimization.

Almost every problem of design, planning and management in the technical and organizational systems has several conflicting goals or interests. Nowadays, multicriteria decision models represent a rapidly developing area of operation research. While solving practical optimization problems, it is necessary to take into account various kinds of uncertainty due to lack of data, inadequacy of mathematical models to real-time processes, calculation errors, etc. In practice, this uncertainty usually leads to undesirable outcomes where the solutions are very sensitive to any changes in the input parameters. An example is the investment managing. Stability analysis of multicriteria discrete optimization problems investigates how the found solutions behave in response to changes in the initial data (input parameters). This thesis is devoted to the stability analysis in the problem of selecting investment project portfolios, which are optimized by considering different types of risk and efficiency of the investment projects. The stability analysis is carried out in two approaches: qualitative and quantitative. The qualitative approach describes the behavior of solutions in conditions with small perturbations in the initial data. The stability of solutions is defined in terms of existence a neighborhood in the initial data space. Any perturbed problem from this neighborhood has stability with respect to the set of efficient solutions of the initial problem. The other approach in the stability analysis studies quantitative measures such as stability radius. This approach gives information about the limits of perturbations in the input parameters, which do not lead to changes in the set of efficient solutions. In present thesis several results were obtained including attainable bounds for the stability radii of Pareto optimal and lexicographically optimal portfolios of the investment problem with Savage's, Wald's criteria and criteria of extreme optimism. In addition, special classes of the problem when the stability radii are expressed by the formulae were indicated. Investigations were completed using different combinations of Chebyshev's, Manhattan and Hölder's metrics, which allowed monitoring input parameters perturbations differently.

Liiketoimintalähtöisen hävikinhallintastrategian kehittäminen

Tämän pro gradu -tutkimuksen tavoitteena oli kehittää case-yritykselle strategiaproses-simalli liiketoimintalähtöisen hävikinhallintastrategian määrittelemiseksi sekä tunnistaa hävikinhallinnan strategisen johtamisen kannalta oleellisimmat tehtävät määriteltyjen hävikinhallintastrategian päämäärien ja tavoitteiden toteuttamiseksi. Lisäksi case-yrityksen johto asetti tavoitteeksi tunnistaa tutkimuksen perusteella parhaiten yritykselle soveltuva hävikinhallinnan mallin, joka voidaan liittää osaksi määriteltävää strategiaa. Yhteisen hävikinhallintastrategian ja hävikinhallintamallin uskotaan yhtenäistävän hävikinhallintaan liittyvää ajattelua, tavoitteita ja päämääriä sekä laajentavan hävikkikäsitteen näkökulmia että systematisoivan hävikinhallintatyötä case-yritystä ympäröivässä liiketoimintaverkostossa. Tutkimuksessa käsitellään strategiseen johtamiseen sekä hävikinhallinnan teoriaa ja esitellään case-yrityksen hävikinhallinnan nykytilaa sekä erityispiirteitä. Lisäksi tarkas-tellaan hävikinhallinnan strategisen johtamisen nykytilaa ja sen kehittämistä merkittä-vissä suomalaisissa vähittäiskaupan yrityksissä. Tämän jälkeen teoriaosuudessa tun-nistettuja elementtejä peilataan empiria osuuden havaintoihin. Tutkimustuloksien im-plementointi kohdassa on tunnistettu keskeisimmät kohteet, jotka strategisen johtami-sen teoriamalleista sekä käytännöistä verrokkiyrityksissä olisi hyödynnettävissä hävi-kinhallinnan strategisen johtamisen kehittämiseen case-yrityksessä. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisen tutkimusmenetelmän avulla. Aineisto kerättiin strukturoitujen teemahaastattelujen avulla. Haastatteluaineisto analysoitiin luokittelemalla havainnot kirjallisuustutkimuksessa tunnistettuihin teemoihin Tutkimustulokset tukivat kirjallisuudessa esitettyä näkemystä siitä miten pyritään var-mistamaan liiketoimintalähtöisyys yrityksen tukipalvelustrategioissa. Yrityksen ylimmän johdon tulee linjata hävikinhallintatyön tavoitteet joko strategiaprosessin alussa tai strategiahierarkiassa ylempien liiketoimintastrategioiden kautta. Tämän jälkeen hävikinhallintastrategia määritellään huomioiden annetut tavoitteet ja saadaan tukemaan organisaation yhteisiä päämääriä sekä tavoitteita että tuottamaan lisäarvoa liiketoiminnalle.

Impact of a 2-year intervention program on cardiometabolic profile according to the number of goals achieved

We investigated the impact of lifestyle goal achievement on cardiovascular risk factors after a 2-year behavioral intervention program applied to 394 adults (113 with diabetes, mean age 60.2 ± 11.4 years, 56% women) and targeting four goals: ≥5% weight loss; ≥150 min/week physical activities; <10% saturated fat intake/day; ≥400 g fruit and vegetable intake/day. Baseline characteristics and changes in variables after intervention among the four categories of number of goals achieved (none, 1, 2, and ≥3) were compared by independent ANOVA or the Kruskal-Wallis test. Individuals without diabetes achieving a higher number of goals were more likely to be older (3 or 4 goals: 61.8 ± 12.6 years vs none: 53.3 ± 10.3 years, P < 0.05) and to have a lower mean BMI (3 or 4 goals: 21.7 ± 2.6 kg/m² vs none: 29.0 ± 4.8 kg/m², P < 0.05), diastolic blood pressure (3 or 4 goals: 77.3 ± 2.1 mmHg vs none: 85.4 ± 9.6 mmHg, P < 0.05), triglyceride (3 or 4 goals: 116.1 ± 95.1 mg/dL vs none: 144.8 ± 65.5 mg/dL, P < 0.05) and insulin levels (3 or 4 goals: 3.6 ± 2.4 μU/L vs none: 5.7 ± 4.0 μU/L, P < 0.05) than those achieving fewer goals. The absolute changes in cardiovascular risk factors tended to be more pronounced with increasing number of goals achieved in individuals without diabetes. The intervention had a beneficial impact on the cardiometabolic profile of individuals with normal or altered glucose metabolism. The number of goals achieved in this lifestyle intervention was associated with the magnitude of improvement of cardiovascular risk factors in individuals without diabetes. Participants with a better cardiometabolic profile seemed to be more likely to have a healthy lifestyle.