Työterveys- ja työturvallisuusjohtamisjärjestelmän (OHSAS 18001) kehittäminen

Yritykset kiinnittävät yhä enemmän huomiota toimintaansa ja sen tasoon. Viime vuosien aikana on keskitytty laatu- ja ympäristöasioiden lisäksi myös yrityksen työturvallisuuteen. Tähän ovat vaikuttaneet muun muassa kansainvälisten markkinoiden vaatimukset ja asiakkaiden kiinnostus. Tämä työ on osa Wärtsilä Finland Oy:n työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmän kehittämisprojektia. Työn tavoitteena oli tunnistaa työterveys- ja työturvallisuusjohtamisjärjestelmään liittyvät vaatimukset OHSAS 18001 -spesifikaation mukaisesti. Tarkoituksena oli myös osittain kehittää työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmää. Organisaation päämääränä on päästä Nolla tapaturmaa -ohjelman tavoitteeseen. Tämä tapahtuu eri keinoja käyttäen, kuten täyttämällä OHSAS 18001 -vaatimukset. OHSAS -vaatimuksista keskeiseen asemaan tässä työssä nousivat yrityksen riskien arviointi sekä tapaturmien tutkinta ja tilastointi. Riskien arviointi tehtiin pilottitehtaassa OHSAS 18001 -koulutukseen liittyvänä harjoituksena. Saatuja tuloksia voidaan pitää kohtalaisina kun huomioidaan, että kyseessä oli ensimmäinen riskien arviointikerta. Osa riskeistä jäi kuitenkin luultavasti havaitsematta, joten kehitystyötä on jatkettava. Tarkistusta ja kehittämistä vaativia asioita löytyi myös tapaturmien tutkimisen ja tilastoinnin saralta. Työn tuloksista voidaan todeta, että yrityksellä on käytössä joitakin OH&S -menettelyjä, mutta kehitettäviä osa-alueita on havaittavissa. Tulevaisuudessa olisi tärkeää, että yritys kehittäisi käyttöönotettua riskien arviointimenetelmää tai etsisi muita mahdollisia tapoja arvioida riskejä. Tätä kautta yrityksen on mahdollista päästä ennaltaehkäisevään työskentelynäkökulmaan ja edetä kohti Nolla tapaturmaa -ohjelman tavoitetta.

Identification and Management of Operational Risks in IT Organization of Financial Service Provider

Työn tavoitteena on tunnistaa toiminnallisia riskitekijöitä rahoituspalveluita tarjoavan yrityksen IT-organisaatiossa sekä löytää arkipäiväisiä keinoja hallita näitä riskejä. Työssä riskejä on myös tarkasteltu mahdollisen ulkoistuksen yhteydessä. Fuusiot ovat yleisiä rahoitusalan yrityksissä. Yhteenliittymien tuloksena yritysten IT-arkkitehtuuri voi olla monimutkainen ja kulttuurierot yrityksessä suuria. Synergia- ja mittakaavaetuja saadakseen yritys keskittää toimintojaan ja IT-ratkaisujaan. Riskien tunnistaminen on riskienhallintaprosessin tärkein vaihe. Tässä tutkimuksessa riskit ja riskitekijät tunnistettiin itsearvioinnin avulla kysymyssarjoja hyväksikäyttäen. Monet riskitekijät liittyivät sisäisen valvonnan ja seurannan puutteisiin. Myöhemmin näille riskeille pohdittiin työryhmässä käytännönläheisiä hallintakeinoja. Yritys voi siirtää tai jakaa IT -riskejä ulkoistamalla. Ulkoistaminen voi kuitenkin tuoda mukaan myös uusia riskitekijöitä. Ennen ulkoistamispäätöstä yrityksen sisäisten prosessien ja organisaation on oltava järjestyksessä, jotta sopimuksen kannattavuutta voidaan verrata luotettavasti saman palvelun tuottamiseen sisäisesti.

Työturvallisuus- ja työterveysriskien arviointi Vianor Oy:ssä

Tämän diplomityön tavoitteena oli kehittää Vianor Oy:lle soveltuva työterveys- ja työturvallisuusriskien arviointimalli ja sen jälkeen tehdä se viidessä toimipaikassa. Tämän lisäksi selvitettiin kaikki käytössä olevat kemikaalit sekä arvioitiin niiden käytön terveys-, turvallisuus-, ja ympäristövaikutuksia käyttöturvallisuustiedotteiden tietojen perusteella. Aluksi tutustuttiin rengasalaan liittyviin vaaroihin kirjallisuuden ja aikaisemmin sattuneiden tapaturmien avulla. Tämän jälkeen tutustuttiin työterveys- ja työturvallisuusriskien arvioinnin periaatteisiin sekä jo olemassa oleviin menetelmiin. Näiden perusteella laadittiin Vianor Oy:lle soveltuva riskien arviointimalli. Kemikaalien osalta tutustuttiin kemikaalien terveys-, turvallisuus- ja ympäristövaaroihin. Tämän jälkeen tehtiin malli, jonka avulla kemikaalit voidaan luokitella vaarallisuuden mukaan käyttöturvallisuustiedotteiden tietojen avulla. Toimipaikkoja pyydettiin selvittämään kaikki käytössä olevat kemikaalit. Toimipaikkojen käytössä olevien kemikaalien valikoimaa yhtenäistettiin ja kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteet siirrettiin sisäiseen intranettiin. Lopuksi laadittiin joidenkin työterveys- ja työturvallisuusriskien hallitsemiseksi menettelytapoja ja mietittiin toimenpiteitä työturvallisuuden jatkuvalle parantamiselle. Työterveys- ja työturvallisuusriskien arviointi päätettiin käyttää yhtenä työturvallisuuden kehittämisen välineen ja tehdä se jokaisessa Vianor Oy:n toimipaikassa. Joidenkin kemikaalien osalta suoritetaan tarkempi vaaranarviointi.

Practical Solutions for Increased Safety in Paper Mill Operations

Tämä diplomityö käsittelee työterveys- ja työturvallisuushallinnan (TTT) sekä ympäristönsuojelun ongelmia ja riskejä, joita tehdasalueen toiminnanharjoittaja kohtaa ulkoistaessaan tehdastoimintojaan ja siirtyessään käyttämään 24 h ulkoisia kunnossapitopalveluja. Teoriaosa selventää ulkoistukseen liittyviä lainmukaisia määräyksiä ja vaatimuksia koskien terveyden, turvallisuuden ja ympäristöongelmien hallintaa sellu-, paperi- ja kartonkitehtaissa Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Suomessa. TTT-toiminnan tason sekä ympäristönsuojelun tason mittaamisen ongelmat tuodaan esille. Olemassa olevia kansainvälisiä TTT-johtamisjärjestelmien ja ympäristöjärjestelmien standardeja, riskien hallintatyökaluja ja ohjelmia esitellään lyhyesti. Käytännön osa toteutettiin tapaustutkimuksena, jonka kohteena oli Äänekosken tehdaskombinaatti ja kemianteollisuuden laitos, Noviant CMC Oy. TTT-hallintatoimien ja ympäristönsuojelun ongelmia tutkitaan tehdastoimintoja ulkoistettaessa. Integroidun johtamisjärjestelmän auditointimenettelyt, ulkoistuksen kohdealueet, pk-yrityksien riskien hallinta ja ulkoisten työntekijöiden turvallisuuskoulutus ovat erityisen tarkastelun alla. Käyttäen hyväksi kerättyä TTT- ja ympäristöaineistoa, suunniteltiin malli ja sisältöehdotus uudelle internet-selain tyyppiselle työkalulle TTT- ja ympäristöasioiden hallinnan avuksi. Työkalu on tarkoitettu palvelemaan Noviant CMC Oy:n eri sidosryhmien tarpeita. Diplomityön käytännön osa muodostaa pohjan JP MILLSAFE - pilottiprojektille, joka käynnistettiin internet-selain tyyppisen turvallisuuspalvelusovelluksen kehittämiseksi palvelemaan Äänekosken tehdaskombinaatin eri sidosryhmien tarpeita.

Product Launch in Industrial Markets – Financial Risks in New AMD Elevator Door Launch

Tuotekehitys ja uusien tuotteiden lanseeraus on teollisen yrityksen menestyksekkään liiketoiminnan elinehtoja tämän päivän kilpailussa. Teollisuusyrityksen tuotteiden innovaatioaikakausia on ollut lukuisia, samoin kuin uuden tuotteen lanseerauksen lähtökohtia. Aikakausista, jolloin tuotteita kehitettiin yrityksen omista lähtökohdista, kuten valmistuksellisista eduista, on edetty tilanteeseen, jossa markkinoiden tarpeita tulee ottaa yhä enemmän huomioon. Kuitenkin, teollisuudessa esitellään tuotteita yhä puhtaasti tuotantolähtöisesti, ja tutkimuksen tavoitteena on selvittää taloudellisia riskejä, joita liittyy puhtaasti teknologiavetoiseen tuotteiden kehitystyöhön, valmistukseen ja lanseeraukseen. Normatiivisena tutkimuksena työ pyrkii asiakastarpeita ja teollisuusyrityksen loppuasiakkaiden näkökulmia huomioon ottaen osoittamaan markkinoinnin keinojen merkityksen tuotantolähtöisen tuotelanseerauksen taloudellisten riskien minimoimiseksi. Uuden teollisen tuotteen asiakastarpeita on selvitetty kyselymuotoisen markkinointitutkimuksen menetelmiä hyväksikäyttäen. Tuotteen tärkeimpien ominaisuuksien, kuten turvallisuuden, kestävyyden ja hinnan merkitystä voidaan hyödyntää ennen tuotteen kaupallista esittelyä potentiaalisten asiakassegmenttien kartoitukseen ja menestyksellisen lanseerauksen edesauttamiseksi.

Developing a theoretical framework using a nursing perspective to investigate perceived health in the "Sandwich Generation" group

Coexisting workloads from professional, household and family, and caregiving activities for frail parents expose middle-aged individuals, the so-called "Sandwich Generation", to potential health risks. Current trends suggest that this situation will continue or increase. Thus SG health promotion has become a nursing concern. Most existing research considers coexisting workloads a priori pathogenic. Most studies have examined the association of one, versus two, of these three activities with health. Few studies have used a nursing perspective. This article presents the development of a framework based on a nursing model. We integrated Siegrist's Effort-Reward Imbalance middle-range theory into "Neuman Systems Model". The latter was chosen for its salutogenic orientation, its attention to preventive nursing interventions and the opportunity it provides to simultaneously consider positive and negative perceptions of SG health and SG coexisting workloads. Finally, it facilitated a theoretical identification of health protective factors.

Responding to Young People's Health Risks in Primary Care: A Cluster Randomised Trial of Training Clinicians in Screening and Motivational Interviewing.

OBJECTIVE: To evaluate the effectiveness of a complex intervention implementing best practice guidelines recommending clinicians screen and counsel young people across multiple psychosocial risk factors, on clinicians' detection of health risks and patients' risk taking behaviour, compared to a didactic seminar on young people's health. DESIGN: Pragmatic cluster randomised trial where volunteer general practices were stratified by postcode advantage or disadvantage score and billing type (private, free national health, community health centre), then randomised into either intervention or comparison arms using a computer generated random sequence. Three months post-intervention, patients were recruited from all practices post-consultation for a Computer Assisted Telephone Interview and followed up three and 12 months later. Researchers recruiting, consenting and interviewing patients and patients themselves were masked to allocation status; clinicians were not. SETTING: General practices in metropolitan and rural Victoria, Australia. PARTICIPANTS: General practices with at least one interested clinician (general practitioner or nurse) and their 14-24 year old patients. INTERVENTION: This complex intervention was designed using evidence based practice in learning and change in clinician behaviour and general practice systems, and included best practice approaches to motivating change in adolescent risk taking behaviours. The intervention involved training clinicians (nine hours) in health risk screening, use of a screening tool and motivational interviewing; training all practice staff (receptionists and clinicians) in engaging youth; provision of feedback to clinicians of patients' risk data; and two practice visits to support new screening and referral resources. Comparison clinicians received one didactic educational seminar (three hours) on engaging youth and health risk screening. OUTCOME MEASURES: Primary outcomes were patient report of (1) clinician detection of at least one of six health risk behaviours (tobacco, alcohol and illicit drug use, risks for sexually transmitted infection, STI, unplanned pregnancy, and road risks); and (2) change in one or more of the six health risk behaviours, at three months or at 12 months. Secondary outcomes were likelihood of future visits, trust in the clinician after exit interview, clinician detection of emotional distress and fear and abuse in relationships, and emotional distress at three and 12 months. Patient acceptability of the screening tool was also described for the intervention arm. Analyses were adjusted for practice location and billing type, patients' sex, age, and recruitment method, and past health risks, where appropriate. An intention to treat analysis approach was used, which included multilevel multiple imputation for missing outcome data. RESULTS: 42 practices were randomly allocated to intervention or comparison arms. Two intervention practices withdrew post allocation, prior to training, leaving 19 intervention (53 clinicians, 377 patients) and 21 comparison (79 clinicians, 524 patients) practices. 69% of patients in both intervention (260) and comparison (360) arms completed the 12 month follow-up. Intervention clinicians discussed more health risks per patient (59.7%) than comparison clinicians (52.7%) and thus were more likely to detect a higher proportion of young people with at least one of the six health risk behaviours (38.4% vs 26.7%, risk difference [RD] 11.6%, Confidence Interval [CI] 2.93% to 20.3%; adjusted odds ratio [OR] 1.7, CI 1.1 to 2.5). Patients reported less illicit drug use (RD -6.0, CI -11 to -1.2; OR 0·52, CI 0·28 to 0·96), and less risk for STI (RD -5.4, CI -11 to 0.2; OR 0·66, CI 0·46 to 0·96) at three months in the intervention relative to the comparison arm, and for unplanned pregnancy at 12 months (RD -4.4; CI -8.7 to -0.1; OR 0·40, CI 0·20 to 0·80). No differences were detected between arms on other health risks. There were no differences on secondary outcomes, apart from a greater detection of abuse (OR 13.8, CI 1.71 to 111). There were no reports of harmful events and intervention arm youth had high acceptance of the screening tool. CONCLUSIONS: A complex intervention, compared to a simple educational seminar for practices, improved detection of health risk behaviours in young people. Impact on health outcomes was inconclusive. Technology enabling more efficient, systematic health-risk screening may allow providers to target counselling toward higher risk individuals. Further trials require more power to confirm health benefits. TRIAL REGISTRATION: ISRCTN.com ISRCTN16059206.

8

Occupational exposures to fungi are very frequent and are known to cause chronic or acute symptoms. To better assess health risks related to fungal exposure, it is crucial to characterize precisely the airborne fungal community in terms of quantity and composition. The objective of this chapter is to synthesize existing knowledge of airborne fungal contamination in various occupational settings. We analyzed 134 papers published between 2000 and 2014 focusing on five different work sectors considered as highly contaminated (i.e., more than 1000 fungal particles/m3): animal confinement buildings, sawmills, waste handling, the food industry, and grain/plant handling. Results show that harvesting grain, washing cheese, and handling salami seem to be the occupational situations with the worst potential for exposure. Moreover, a lack of standardized sampling and analysis methods among countries and even within the same country is highlighted. Occupational exposure limit values do not exist. Recommendations and guidelines based on culture-dependent methods, which are now recognized to underestimate true concentrations, are proposed. Those recommendations are frequently exceeded and protective measures are not always easy to implement.