Tutkijan näkökulma sisällönkuvailuun

Esitys Suomen yliopistokirjastojen neuvoston sisällönkuvailun asiantuntijaverkoston, Kansalliskirjaston ja Helsingin yliopiston kirjaston järjestämässä sisällönkuvailuseminaarissa 20.11.2014.

Ei-henkilöityvän organisatorisen luottamuksen merkitys YT-neuvotteluja läpikäyvän kuntaomisteisen ICT-palveluyhtiön toiminnassa

Tutkimuksessa tarkasteltiin mikä on ei-henkilöityvän organisatorisen luottamuksen merkitys yrityksen toiminnassa ja voidaanko ei-henkilöityvää organisatorista luottamusta jälleenrakentaa ja kehittää yrityksessä, joka parhaillaan käy YT-neuvotteluita. Tutkimusongelmaa lähestyttiin ei-henkilöityvän organisatorisen luottamuksen viitekehyksen kautta. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tapaustutkimuksena kuntaomisteisessa ICT-palveluyhtiössä. Kvalitatiivinen tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoidulla teemahaastattelukyselylomakkeella ja vastaukset analysoitiin sisällönanalyysimenetelmällä. Tutkimuksessa saatujen tulosten perusteella yrityksen henkilöstön kokemalla ei-henkilöityvällä organisatorisella luottamuksella yritystä kohtaan on yhteys työntekijöiden työmotivaation, työtehokkuuteen ja sitoutumiseen ja vaikutus yrityksen toimintaan. Luottamuksen jälleenrakentaminen ja kehittäminen organisaatiossa edellyttävät toimenpiteitä yrityksen johdolta.

Yhdysvaltojen SEAD-toiminnan kehittyminen 1970-luvulta 1990-luvun loppuun

Ilmapuolustukseen vaikuttaminen on ollut merkittävä osa yhdysvaltalaista sodankäyntiä 1970-luvulta 1990-luvulle. Ilmapuolustukseen vaikuttamisesta on Yhdysvalloissa käytetty nimitystä SEAD-toiminta ja vaatimuksia SEAD-toiminnalle ovatkin eri aikakausina asettaneet niin mahdollinen Varsovan liiton ilmapuolustuksen kohtaaminen kuin hyvin tiukoilla voimakäytön kriteereillä toteutettu Kosovon ilmasotakin. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää miten Yhdysvaltojen SEAD-toiminta on kehittynyt 1970-luvulta 1990-luvun loppuun mennessä. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena asiakirjatutkimuksena ja keskeisinä lähteinä toimivat erilaiset ohjesäännöt, kirjallisuus, artikkelit ja aiemmin julkaistut tutkimukset eri aiheista. Tutkimus toteutettiin yhdysvaltalaisesta näkökulmasta ja SEAD-toiminnasta käytettiin sen yhdysvaltalaista määritelmää. Tutkittavaa aihetta lähestyttiin tekniikan näkökulmasta ja tutkimuksessa perehdyttiin keskeisten järjestelmien, laitteiden ja kaluston käyttö- ja vaikutusperiaatteisiin, joiden osalta pyrittiin löytämään kullekin aikakaudelle olennaisimmat, vaikuttavimmat ja käytetyimmät. Tutkimuksen ulkopuolelle rajattiin ydinaseiden käyttö, laivasto-osastoja vastaan suunnattu SEAD, sekä ilmakuljetus niiltä osin kuin se ei suoranaisesti vaikuttanut SEAD-toiminnan kehittymiseen yleisesti. Tutkimuksessa perehdyttiin yhdysvaltalaiseen ja israelilaiseen SEAD-toimintaan Vietnamin sodan, Jom Kippur -sodan, Israelin ilmahyökkäyksen Bekaan laaksoon, operaatio Eldorado Canyonin, Persianlahden sodan, Irakin lentokieltoalueiden valvonnan ja Kosovon ilmasodan yhteydessä. Israelin SEAD-toiminta ja sotakokemukset ovat tutkimuksessa mukana koska niillä oli merkittävä vaikutus yhdysvaltalaisen SEAD-toiminnan kehittymisessä. Tapahtumien vaikutukset näkyivät muutoksina ohjesäännöissä, kalustossa ja toimintatavoissa. SEAD toiminnassa otettiin ”etsi ja tuhoa” -toiminnan jälkeen käyttöön niin sanottu ”saturaatiotaktiikka”, jossa vastustajan järjestelmät ylikuormitettiin. Toimintaperiaate muuttui uudelleen 1990-luvun lopussa, vastustajien opittua saturaatiotaktiikan heikkoudet. Tutkimuksessa havaittiin että tutkittuna ajanjaksona Yhdysvaltojen SEAD-toiminnassa vaikuttavin tekijä on ollut elektroninen sodankäynti, sen eri muodoissaan. Asejärjestelmien osalta tutkasäteilyyn hakeutuvien ohjusten käyttö on ollut merkittävässä roolissa. Niiden rooli on kuitenkin ajan myötä hieman muuttunut ja niiden rinnalle on tullut useita muita asejärjestelmiä.

Relander presidentinlinnassa

Kirjallisuusarvostelu

Psykoanalyysin käsitteistä ja tiedostamattomasta

Kirjallisuusarvostelu

Oikeaoppista rasismia vai arkipäiväistä rodullistamista

Kirjallisuusarvostelu

Sulasuolareaktorit

Sulasuolareaktori on ydinreaktorityyppi, jota kehitettiin ensimmäisen kerran Yhdysvalloissa 1940-luvulta 1970-luvulle. Tänä aikana sulasuolatekniikkaa tutkittiin muun muassa kahden koereaktorin avulla. Vuosikymmenten hiljaiselon jälkeen kiinnostus konseptia kohtaan heräsi uudelleen 2000-luvun alussa, kun Generation IV International Forum asetti sulasuolareaktorin yhdeksi mahdolliseksi neljännen sukupolven ydinreaktorityypiksi. Sulasuolareaktori poikkeaa merkittävästi nykyisin käytössä olevista tehoreaktoreista, joiden käyttämä polttoaine on sijoitettu kiinteinä nippuina reaktorin sydämeen. Sulasuolareaktorissa polttoaine on liuotettu sulaan suolaseokseen, joka kiertää koko primääripiirissä. Suolaseos toimii siis sekä fissiilinä polttoaineena että lämmönsiirron väliaineena. Reaktorin sydämessä on hidastimena grafiittia, ja polttoainesuola saavuttaa kriittisyyden vain grafiittimoderaattorin läpi kulkiessaan. Sulasuolareaktoreihin sisältyy monia mielenkiintoisia ominaisuuksia, kuten polttoaineen käynninaikainen jälleenkäsittely sekä kevytvesireaktorien käytetyn polttoaineen kierrättäminen. Konseptin kehittäminen vaatii kuitenkin huomattavan määrän teoreettista ja kokeellista tutkimustyötä, joten sulasuolareaktoreita ei näillä näkymin odoteta olevan kaupallisessa tuotannossa vielä lähitulevaisuudessa.

Maatalousalueiden kosteikkojen, luonnon monimuotoisuuden ja suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma, Laihia

Maaseudun perinteinen maisema ja luonto ovat muotoutuneet vuosisatojen aikana erilaisten maankäyttötapojen tuloksena. Perinteiset maankäyttömuodot, kuten laidunnus ja niitto, ovat luoneet näille alueille tunnusomaisen kasvi- ja eläinlajiston. Maatalouden tarjoamissa elinympäristöissä elää noin neljäsosa Suomen luonnonvaraisista eliölajeista. Viime vuosikymmenten aikana maisema on kuitenkin muuttunut yksipuolisemmaksi ja luonnon monimuotoisuus vähentynyt maatalousympäristössä. Kuivatus on vähentänyt vesistöihin ja luonnon uomiin kuuluneita kosteikkoja ja tulva-alueita. Maatalousympäristöä hoitamalla voidaan palauttaa luonnon monimuotoisuutta ja maisemallisia arvoja. Luonnon monimuotoisuudella tarkoitetaan kaikkien eliölajien sekä niiden elinympäristöjen ja elottoman luonnon moninaisuutta. Laihia on perinteikästä maatalousaluetta. Laihialle laadittiin vuosien 2014-2015 aikana MMM:n määrärahalla maatalousalueiden monivaikutteisten kosteikkojen, luonnon monimuotoisuuden ja suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma. Suunnittelualue, jolle kartoitus keskittyi, sijoittui maatalousvaltaiselle alueelle Laihianjoen molemmin puolin. Hankkeessa Laihialla kartoitettiin luonnon monimuotoisuuskohteita, mahdollisia monivaikutteisten kosteikkojen paikkoja sekä suojavyöhykkeiden tarvetta. Kohteille annettiin toimenpidesuosituksia, joita maanomistajat voivat halutessaan toteuttaa.

Valmistavan tehtaan tuotannon tehostaminen reaaliaikaisen tiedon avulla

Teollinen toimintaympäristö on muuttunut globalisaation seurauksena. Sisäisten ja ulkoisten asiakkaiden vaatimukset ovat entistä haastavampia toimitusajan, laadun ja kustannusten suhteen. Yritysten on automatisoitava toimintoja, jotta voidaan saavuttaa kilpailuetua ja parantaa yrityksen tehokkuutta. Diplomityön tarkoitus on kirjallisuus- ja vertailututkimuksen yhteenvetona koostaa asiakasyrityksen tarpeisiin soveltuva toimintomalli reaaliaikaisen tiedon hyödyntä-miseen valmistavan tehtaan tuotannon tehostamisessa. Kirjallisuustutkimusten avulla pyritään analysoimaan valmistavan teollisuuden erityispiirteet toimintaympäristön osalta, kartoittamaan soveltuvin teknologia haastavaan toimintaympäristöön sekä löytää keinot kuinka reaaliaikaista tietoa hyödynnetään tuotannon tehokkuuden toteutumisessa. Vertailututkimuksessa analysoidaan kahta reaaliaikaista tietoa toiminnoissaan hyödyntävää yritystä, joiden tuloksia verrataan kirjallisuustutkimuksen aineistoon. Työn soveltavassa osuudessa luotiin toimintomalli asiakasyrityksen tarpeisiin, huomioiden tehtaan toiminnot kokonaisuutena. Toimintomallin avulla yritys pystyy toteuttamaan reaaliaikaisen tiedon keräämisen sekä hyödyntämisen yrityksen toi-minnoista. Toimintomallin toimivuus todettiin soveltamalla pilot-projekti asiakasyrityksen tuotantoon ja analysoitiin saavutettuja tuloksia haastattelujen sekä kvalitatiivisten tulosten perusteella. Työn tutkimukset osoittivat haasteet valmistavan teollisuuden toimintaympäristön ja automaatioteknologian soveltamisessa. Yritysten tulee suunnitteella toimintamallin kokonaisuus ja pohtia järjestelmän toimivuutta ongelmatilanteissa. Reaaliaikaisen tiedonkeruun soveltaminen onnistuneesti mahdollistaa hyötyjä monella tapaa. Merkittävimmät ovat tehokkuuden kehittyminen toimintojen nopeutumisena sekä resurssisäästöt toimintojen automatisoinnin johdosta. Reaaliaikaista tietoa voidaan hyödyntää myös suorituskyvyn johtamisessa mittariston avulla.

Pedagoginen strategia korkeakoulutuksessa

Referee-artikkeli

GPS:n käyttö sähkönjakeluyhtiöissä

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää miten sähköyhtiöt nykypäivänä käyttävät GPS:ää apuna. Lisäksi tuli selvittää minkälaisen tarkkuuden uusi tekniikka mahdollistaa ja mitä muita hyötyjä satelliitti paikannus tuo mukanaan. Tutkimuksessa käytettiin jo olemassa olevaa pohjatietoutta ja lisäksi sähköyhtiön edustajien haastatteluja. Tutkimuksessa selvisi, että GPS:n käyttö linjojen paikannuksessa on helppoa ja nopeaa sekä nopeasti yleistynyttä Suomessa viimeisen viiden vuoden aikana. Suuri osa keski-jännitelinjoista on jo saatu digitaaliseen muotoon. Lisäksi GPS alkaa vallata alaa myös linjasuunnittelu puolella. Tarkkuudet liikkuvat senteissä, mikä riittää suunnittelun tar-peisiin hyvin. Ajoneuvopaikannuksessa ei olla vielä päästy kovinkaan pitkälle, sillä tie-donsiirtomaksut nostavat rajaa palvelun ostamiseksi. Lisäksi GSM-tekniikasta on tullut GPS:n kilpailija tällä saralla.