Asymmetriskt påverkat beslutsfattande i IT-projekt

I avhandlingen beskriver Leif Marcusson vad som påverkar beslutsfattare då dessa ska fatta beslut i IT-projekt. Arbetet har mynnat ut i en modell, som beskriver asymmetrisk påverkan på beslutsfattande. Eftersom modellen är både deskriptiv och normativ kan den användas för att beskriva och för att styra beslutsfattande. Ett beslut fattas av en eller flera personer i en viss situation, där det även krävs att det finns ett beslutsunderlag. Beslutet påverkas av en mängd olika faktorer - allt från väder till ekonomi. De olika faktorerna är indelade utifrån om de påverkar beslutsunderlaget, individen eller beslutssituationen. Dessa tre delar innehåller i sig ett antal faktorsgrupper. Den första delen, Underlag, innehåller två faktorsgrupper: den ena beskriver underlagets tydlighet och den andra beskriver effekten och nyttan av det fattade beslutet. Den andra delen, Individ, innehåller fyra faktorsgrupper. Dessa beskriver det som skapat individen, det som påverkar individen, det som påverkar individens framtid och det som påverkar gruppen. Den sista delen, Situation, innehåller två faktorsgrupper, som beskriver det som styr situationen och det som påverkar den. Var och en av dessa faktorsgrupper består av ett antal faktorer, som i sin tur kan delas in i delfaktorer osv. Det finns med andra ord närapå oändligt många faktorer, som kan påverka den som ska fatta ett beslut. Förståelse för och insikt i modellen kan underlätta för beslutsfattare. Modellen är förvisso skapad för IT-projekt, men den går även att använda i andra projekt och i linjeverksamhet.

It all comes back to you

Soitinnus: big band.

Konfiguraationhallinta IT-palvelutoimittajan liiketoiminnassa

Tutkimuksessa selvitetään millainen tietotekniikan liiketoiminta-alalla toimivan palvelutoimittajan konfiguraationhallinnan järjestelmän tulisi olla, ja mitä erilaisia tekijöitä sen suunnittelussa, käyttöönotossa ja hallinnassa pitää ottaa huomioon. Case-tutkimuksessa kartoitetaan vastaavia tekijöitä sovellushallintapalveluja toimittavan yksikön näkökulmasta. Yritysten toiminta perustuu nykyisin ITIL-ohjeistukseen, joka määrittelee yhdeksi ydintoiminnokseen konfiguraationhallinnan prosessin. Tämän prosessin perustana toimii erityinen CMDB-tietokanta. Tutkimuksessa tarkastellaan aluksi CMDB:n suunnitteluvaiheessa huomioon otettavia tekijöitä. Lisäksi tarkastellaan käytön mukanaan tuomia hyötyjä yritykselle ja myös haasteita, joihin käyttöönottoprojektin on pystyttävä vastaamaan. Tarkka tavoitteiden asettaminen, johdon ja henkilöstön sitoutuminen sekä vaiheittainen osa kerrallaan tapahtuva käyttöönotto ovat ne tekijät, joilla haasteisiin voidaan vastata. Hyvällä muutoshallinnalla voidaan varmistaa jatkuvan palvelun vaiheessa se, että järjestelmän tiedot pysyvät ajan tasalla ja oikeina.

IT Financial Management In a Large Industrial Company

IT Service Management plays a key role in many IT organizations today. First IT Service Management principles founded in the early 1980s but the real adaption emerged in the end 2000s. IT Financial Management is one of IT Service Management’s processes. The main purpose of this thesis was study how IT Financial Management approach can be improved in a case company. Budgeting, accounting and charging are IT Financial Management functions. These functions are researched in this thesis. Thesis materials consist of both qualitative and quantitative material. The theoretical part consists mostly of IT Service Management literature while interviews and the case company’s information systems are researched in the empirical part. Thesis also reviews different kind of the systems which supports and automates IT Financial Management functions. The biggest challenge is the cost allocation with the current ERP system in the case company. It is worth to take group based system for allocation in use before there is a holistic system in a market. The case company should also develop its IT service processes forward.

Ajankohtainen yleisesitys Itä-Euroopan kirkoista ja uskonnoista

Kirjallisuusarvostelu

Matrikkelitietoja Itä-Suomen papistosta uudelleen toimitettuina ja koottuina

Kirjallisuusarvostelu

Hankintaprosessin optimaalinen toteutus: Case Medi-IT Oy

Tutkielman tavoitteena on löytää hankintaprosessin optimaalinen toteutustapa tutkimuksen kohdeyritykselle. Tutkielmassa kuvataan kohdeyrityksen hankintaprosessin kulku nykyisellään ja annetaan kehitysehdotuksia. Tutkielmassa pohditaan sitä, mitä osia kohdeyrityksen tulisi hankintaprosessissa suorittaa itse, ja mitä osia puolestaan tulisi ulkoistaa palveluntarjoajille. Tutkielmassa tutkitaan myös ICT-hankintoihin liittyviä erityispiirteitä ja haasteita. Lisäksi tutkielmassa käydään läpi toimittajien vertailussa käytettäviä kriteerejä. Myös hankintalain vaikutusta kohdeyrityksen toimintaan tarkastellaan lyhyesti. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostuu neljästä teoria-alueesta, jotka ovat: ulkoistaminen, toimittajien luokittelu, toimittajien arviointi ja julkiset hankinnat. Teorian ja empirian välisen vuoropuhelun avulla esitetään ehdotus hankintaprosessin optimaaliseksi toteutustavaksi. Muutoksia ehdotetaan erityisesti toimijoiden väliseen roolijakoon hankintaprosessissa. Työ on luonteeltaan kvalitatiivinen tapaustutkimus. Teoriaosio perustuu kirjallisuuskatsaukseen ja empiriaosio perustuu lähinnä haastatteluihin.

”They Call it Christmas”. An Ethnological Analysis of Alienation in Tove Jansson’s Short Story The Fir Tree

Artikel i tidskrift med referee-praxis

ASSESSMENT OF A 5-YEAR-OLD REHABILITATED RIPARIAN FOREST: IS IT ALREADY SUSTAINABLE?

ABSTRACTAs important as the establishment of projects of ecological restoration is its assessment post-implementation to know whether the area is becoming self-sustainable or need to be redirected. In this way, this study aimed to know the current situation of a 5-year-old rehabilitated riparian forest,inserted in an anthropogenic impacted region,at the das Velhas River, Minas Gerais State, studying the canopy openness and recruitment of seedlings as plant indicators. 15 plots were allocated in the forest, where hemispherical photographs were taken to analyze the canopy openness and evaluate all seedlings from 0.30 m to 1.30 m height.Canopy openness ranged from 23.7% to 38.8% between seasons and only 192 seedlings were found,from 13 species, five of them exotic and aggressive. Although canopy openness was low, it seems that lateral penetration of light has been favoring the development and dominancy of plants from invasive species, whereas few native ones have been recruited. The exotic/invasive plants may compromise the success of restoration mainly by competition with native planted species. The outcomes evidenced an unsustainability of the riparian forest and the requirement of some management actions to control exotic and invasive plants and ensure the preservation of the area and its ecological roles over time.

Irtolaisuuden ja huono-osaisuuden kontrolli Itä-Suomessa 1860-1885

Lectio praecursoria 12.12.2009. Suomen historian väitöskirja "Epämääräisestä elämästä kruunun haltuun : irtolaisuuden ja huono-osaisuuden kontrolli Itä-Suomessa 1860-1885. Joensuun yliopisto.

”Tätä työtä tehdään Suomen suvun historiassa vain yhden kerran”. Itä-Karjalan sotilashallintoesikunnan opettajaleiri suomalaisten ja itäkarjalaisten kohtaamisen paikkana 1941 – 1944

Tutkimus käsittelee suomalaisten ja itäkarjalaisten suhdetta Itä-Karjalan miehityksen aikana 1941 – 1944. Lähestyn aihetta Itä-Karjalan sotilashallintoesikunnan opettajaleirin kautta. Leirillä opiskeli joulukuun 1941 ja elokuun 1944 välisenä aikana yli sata itäkarjalaista opettajaa Paltamossa, Jämsässä ja Raumalla. Koulutuksen tavoitteena oli antaa opiskelijoille suomalaisen kansakoulunopettajan pätevyys ja kasvattaa heistä suursuomalaisen aatemaailman omaksuneita opettajia Suomeen liitettävän Itä-Karjalan tarpeisiin. Tutkimuksen lähdeaineistona on opettajaleirin arkistoksi kutsuttu aineistokokonaisuus. Tarkastelen tutkimuksessa suomalaisten ja itäkarjalaisten suhteita sotilashallinnon kontekstissa. Tutkimuksessa käsitellyt suomalaiset olivat miehityshallinnon edustajia, itäkarjalaiset taas miehitetyn alueen asukkaita ja vihollismaan kansalaisia. Tämä valtasuhde määritteli pitkälti sen, miten he toisensa näkivät. Perinteisen sotahistorian sijaan tutkimukseni sijoittuu pikemminkin uuden sotahistorian kenttään. Varsinaisten sotatapahtumien sijaan tutkimus keskittyy siihen, millaiselle ajatusmaailmalle Itä-Karjalan sotilashallinto rakentui. Tutkimus rakentuu kolmen tapahtumasarjan ympärille. Helmikuussa 1942 leirin opiskelijat järjestivät Leninin kuolinpäivänä mielenilmauksen, jonka seurauksena useita leirin opiskelijoita lähetettiin keskitysleireille. Käsittelen tapahtuman yhteydessä opettajaleiriä miehitysvallan välineenä ja opiskelijoiden mahdollisuuksia vastarintaan. Kesällä 1942 Mikko Karvosen itäkarjalaisesta opettajasta kertovan romaanin Heräävän elämän maa julkaisu herätti opettajaleirillä suuttumusta. Käyn leiriläisten reaktion kautta läpi kansallisuuden ja rodun merkitystä suomalaisten ja itäkarjalaisten suhteen pohjana. Viimeisessä käsittelyluvussa tutkin sitä, mitä sodan päättyminen ja opettajaleirin lakkauttaminen merkitsivät sen opettajille ja opiskelijoille. Sotilashallinnon ja opettajaleirin työ perustui siihen ajatukseen, että Itä-Karjala liitettäisiin sodan jälkeen Suomeen. Tämän takia itäkarjalaisia kohdeltiin ennen kaikkea tulevina suomalaisina. Opettajaleirin opiskelijat tuottivat pettymyksiä, koska heidän taivuttamisensa Suur-Suomi -ajatuksen puolelle oli ennakkoon ajateltua vaikeampaa. Heissä nähtiin myös kielteisiä piirteitä, jotka tulkittiin venäläisen kulttuurin vaikutuksiksi. Leirillä ajateltiin, että syntyperänsä takia opiskelijoista voisi tulla hyviä suomalaisia, mutta heidän piti oppia vihaamaan ”ryssää” ja pääsemään irti venäläisyyden vaikutuksista. Suomen vetäytyminen Itä-Karjalasta teki tyhjäksi haaveet Suur-Suomen luomisesta. Osa leirin entisistä opettajista ja Suomeen jääneistä opiskelijoista jatkoi yhteydenpitoa sodan jälkeenkin. Leiriläisiä yhdistivät yhteiset kokemukset, mutta etenkin leirin johtajan Matti Koskenniemen toiminnassa näkyi myös tavoite pitää kiinni ajatuksesta, että opettajaleirin työ ei ollut mennyt hukkaan. Sodan jälkeisessä Suomessa Itä-Karjalan miehitys haluttiin yleisesti unohtaa, mutta säilyttämällä ja kartuttamalla opettajaleirin arkistoa Koskenniemi piti kiinni oikeudesta omaan tulkintaansa siitä, mistä opettajaleirissä oli ollut kyse.