Ehrenberg-Rosenzweig Family Collection 1772-1930

The collection contains correspondence among members of the Ehrenberg and Rosenzweig families, including letters from Franz Rosenzweig, Adam Rosenzweig and Richard Ehrenberg, as well as with other parties, including Leopold Zunz, Adelheid Zunz, Claire von Gluemer, and Heinrich Heine (copies only). Also included are engagement contracts, marriage banns, school curricula and certificates, character references, eulogies, family histories, and other documents concerning family members. This material also reflects much of the history of the Samsonschule in Wolfenbuettel of which members of the Ehrenberg family were principals.

Study of synchronously mode-locked and internally frequency-doubledcw dye laser

The analysis of the characteristics of a synchronously mode-locked and internally frequency-doubled dye laser is presented. Dependence of dye laser pulse characteristics on the cavity length mismatch of the pump laser and dye laser is studied. Variation of the minimum pulsewidth with intracavity bandwidth and the harmonic conversion efficiency is presented in the form of graphs.

Assessment of conjunctival goblet cell density using laser scanning confocal microscopy versus impression cytology

Purpose To determine the association between conjunctival goblet cell density (GCD) assessed using in vivo laser scanning confocal microscopy and conjunctival impression cytology in a healthy population. Methods Ninety (90) healthy participants undertook a validated 5-item dry eye questionnaire, non-invasive tear film break-up time measurement, ocular surface fluorescein staining and phenol red thread test. These tests where undertaken to diagnose and exclude participants with dry eye. The nasal bulbar conjunctiva was imaged using laser scanning confocal microscopy (LSCM). Conjunctival impression cytology (CIC) was performed in the same region a few minutes later. Conjunctival goblet cell density was calculated as cells/mm2. Results There was a strong positive correlation of conjunctival GCD between LSCM and CIC (ρ = 0.66). Conjunctival goblet cell density was 475 ± 41 cells/mm2 and 466 ± 51 cells/mm2 measured by LSCM and CIC, respectively. Conclusions The strong association between in vivo and in vitro cellular analysis for measuring conjunctival GCD suggests that the more invasive CIC can be replaced by the less invasive LSCM in research and clinical practice.

Tietokoneavusteinen arviointi kurssilla Diskreetin matematiikan perusteet

Matematiikan opetuksen kehittämiseen korkeakoulutasolla on monia tapoja. Tavoitteena on parantaa opiskelijoiden opiskelukokemuksia, jotta he oppisivat paremmin. Oppimisen arvioinnin on todettu vaikuttavan oppimiseen merkittävästi. Arviointi tapahtuu yleensä sen perusteella, kuinka hyvin opiskelija menestyy kokeissa. Näihin kokeisiin liittyy kuitenkin useita ongelmia; ne koostuvat usein muutamasta tehtävästä, eivätkä siten kata koko koealuetta. Lisäksi perinteinen koetilanne on kaukana siitä ympäristöstä, jossa opittuja taitoja on tarkoitus käyttää. Tässä työssä tutkittiin Aalto-yliopiston Teknillisen korkeakoulun kurssin Diskreetin matematiikan perusteet (DMP) arviointikäytännön uudistamista. Kurssi toteutettiin sulautuvan oppimisen mallin mukaisesti osin verkossa. Arvioinnissa painotettiin jatkuvaa harjoitustehtävien tekemistä ja suurin osa näistä tehtävistä toteutetiin tietokoneavusteisina verkkotehtävinä. Käytössä oli automaattisen tarkistamisen mahdollistava STACK-järjestelmä. Työ jakaantui kahteen osaan: arvioinnissa käytettävien STACK-tehtävien laatimiseen ja empiiriseen osuuteen, jossa tutkittiin kurssin onnistumista. Tutkimuksessa keskityttiin toisaalta siihen, miten käytetty arviointimenetelmä toimi ja toisaalta siihen, millaiseksi opiskelijat menetelmän kokivat. Kurssia varten toteutettiin yhteensä 67 STACK-tehtävää, joista 46 oli käytössä kurssilla. Lisäksi kurssilla oli 26 perinteistä kirjallista tehtävää. Käytetyn arviointimenetelmän toimivuutta tutkittiin vertaamalla kurssin tuloksia vuosien 2008 ja 2009 DMP-kurssien tuloksiin. Vertailun perusteella huomattiin, että opiskelijat olivat vuonna 2010 ratkaisseet selvästi enemmän harjoitustehtäviä kuin edellisinä vuosina. Myös arvosanan 0 prosentuaalinen osuus suhteessa kaikkiin annettuihin arvosanoihin pieneni. Opiskelijoiden kokemuksien tutkimista varten laadittiin kurssikokemuskysely. Kyselyssä esitettiin väittämiä liittyen STACK-tehtävien laatuun, tavoitteiden ja vaatimusten selkeyteen, arvioinnin asianmukaisuuteen, työmäärän asianmukaisuuteen, opiskelijoiden sitoutuneisuuteen, käytännön järjestelyihin ja sulautuvaan oppimiseen liittyen. Tulokset olivat erittäin positiivisia. Kaikenkaikkiaan kokeilukurssi sujui hyvin; arvointimenetelmä toimi ja opiskelijat olivat tyytyväisiä. Vertailun ja kyselyn perusteella tärkeimmiksi kehityksen kohteiksi nousivat STACK-tehtävien automaattinen palaute, perinteisten tehtävien pisteyttäminen ja jako perinteisten tehtävien ja STACK-tehtävien välillä.

Account of the estate of Salmen Abt, Melsungen, Kur-Hessen 1829-1842

Bound photocopies of various documents, describing the estate of Solomon Abt in the town of Melsungen in Hesse, Germany. Included are the copies of a marriage contract between Solomon Abt and Vogel Tebler; extensive lists of all of Solomon Abt’s possession when he died in 1829; correspondence of his heirs and the guardians of his children, as well as various court documents.

Measurement of sensitivities for the thermal recording of laser beams

A simple technique for determining the energy sensitivities for the thermographic recording of laser beams is described. The principle behind this technique is that, if a laser beam with a known spatial distribution such as a Gaussian profile is used for imaging, the radius of the thermal image formed depends uniquely on the intensity of the impinging beam. Thus by measuring the radii of the images produced for different incident beam intensities the minimum intensity necessary (that is, the threshold) for thermographic imaging is found. The diameter of the laser beam can also be found from this measurement. A simple analysis based on the temperature distribution in the laser heated material shows that there is an inverse square root dependence on pulse duration or period of exposure for the energy fluence of the laser beam required, both for the threshold and the subsequent increase in the size of the recording. It has also been shown that except for low intensity, long duration exposure on very low conductivity materials, heat losses are not very significant.

Der Prediger vom weißen Berg : Zur Rezeption der besseren Gerechtigkeit aus Mt 5 in Martin Luthers Predigtüberlieferung 1522 1546.

The purpose of this study is to examine the reception of Matthew 5 in Martin Luther s sermons; in other words to investigate how Luther interprets and applies Jesus teaching of the better righteousness and the law in Mt 5. The study applies the reception-historical approach and contributes to the history of effects and the history of interpretation in New Testament exegesis. The study shows that Luther understands the better righteousness of Mt 5 as good works and fulfillment of the law. Luther s interpretation coheres with the intention of the Evangelist, even if Luther s overall concept of righteousness is foreign to Matthew. In Luther s view righteousness is twofold: The greater righteousness of Mt 5 is the second and the actual righteousness (iustitia activa), which follows the first and the foreign righteousness (iustitia passiva). The first righteousness (faith) is for Luther the work of God, while the second righteousness (good works) is co-operation between a Christian and God. In this co-operation the law, as it is taught by Jesus, is not the opposite of the gospel, but the gospel itself in the sense of Christ as an example . The task of the law is to show the dependence of a Christian on God and to help one to love and to serve one s neighbour (brothers as well as enemies) properly. The study underlines a feature in Luther s thinking that has received little attention in Lutheran theology: Luther insists on preaching the law to Christians. In his view Mt 5 is directed to all Christians and particularly to pastors, for whom Jesus here gives an example of how to preach the law. Luther believes similarly to Matthew that Jesus reveals the real meaning of Mosaic Law and confirms its validity for Christians in Mt 5. Like Matthew, Luther insists on the practicability of the commandments of Mt 5 in his view Christians fulfil the law also with joy yet his interpretation of Mt 5 attenuates the radical nature of its commandments. Luther s reception of the individual pericopes of Mt 5 is considerably generative and occasionally contradictory, which is explained by the following factors, among others: Luther receives many ideas from tradition and reads them and his own theological concepts into Matthew s Gospel. He interprets Mt 5 through his understanding of some Old Testament passages as well as Paul. Most of all, Luther s reception of Mt 5 is shaped by his own experience as a preacher, by his relation to his religious enemies, rulers and to the congregation of Wittenberg. Here Luther shares with Matthew the experience of being opposed and concern about the upright living of the believers, which in both cases also explains the polemical tone of the paraenesis.

Vedestä vai Hengestä? : Uuras Saarnivaaran kasteteologia

Of water or the Spirit? Uuras Saarnivaara s theology of baptism The aim of the study was to investigate PhD and ThD Uuras Saarnivaara s views on baptism as well as their possible changes and the reasons for them. Dr Saarnivaara said himself that he searched for the truth about the relationship between baptism and faith for decades, and had faltered in his views. The method of this research is systematic analysis. A close study of the source material shows that Dr Saarnivaara s views on baptism have most likely changed several times. Therefore, special attention was paid to the time periods defined by when his literary works were published. This resulted in revealing the different perspectives he had on baptism. The fact that Dr Saarnivaara worked on two continents Europe and North America added a challenge to the research process. At the beginning of the research, I described Dr Saarnivaara s phases of life and mapped out his vast literary production as well as presented his theological basis. Saarnivaara s theological view on the means of grace and their interrelation in the church was influenced by the Laestadian movement, which caused him to adopt the view that the Holy Spirit does not dwell in the means of grace, but in the believers. Thus the real presence of Christ in the means of grace is denied. God s word is divided into Biblical revelation and proclamation by believers through the means of grace. Also, the sacraments are overshadowed by the preached word. Because grace is received through the word of the gospel preached publicly or privately by a believer, the preacher s status gains importance at the expense of the actual means of grace. Saarnivaara was intrigued by the content of baptism from the time he was a student until the end of his life. As a young theologian, he would adopt the opinions of his teachers as well as the view of the Evangelical Lutheran Church of Finland, which at the time was dominated by the pietistic movement and the teachings of J. T. Beck. After Saarnivaara had converted to the Laestadian movement, moved to the United States and started his Luther research, he adopted a view on baptism which was to a great extent in accordance with Luther and the Lutheran Symbolical Books. Saarnivaara considered his former views on baptism unbiblical and publicly apologised for them. In the 1950s, after starting his ministry within the Finnish neopietistic movements, Saarnivaara adopted a Laestadian-neopietistic doctrine of baptism. During his Beckian-pietistic era, Saarnivaara based his baptism theology on the event of the disciples of Jesus being baptised by John the Baptist, the revival of Samaria in the Book of Acts and the conversion of Cornelius and his family, all cases where the receiving of the Holy Spirit and the baptism were two separate events in time. In order to defend the theological unity of the Bible, Saarnivaara had to interpret Jesus teachings on baptism in the Gospels and the teachings of the Apostles in the New Testament letters from a viewpoint based on the three events mentioned above. During his Beckian-pietistic era, the abovementioned basic hermeneutic choice caused Saarnivaara to separate baptism by water and baptism by the Holy Spirit in his salvation theology. Simultaneously, the faith of a small child is denied, and rebirth is divided into two parts, the objective and the subjective, the latter being moved from the moment of baptism to a possible spiritual break-through at an age when the person possesses a more mature understanding. During his Laestadian-Lutheran era, Saarnivaara s theology of baptism was biblically consistent and the same for all people regardless of the person s age. Small children receive faith in baptism through the presence of Christ. The task of other people s faith is limited to the act of bringing the child to the baptism so that the child may receive his/her own faith from Christ and be born again as a child of God. The doctrine of baptism during Saarnivaara s Laestadian-neopietistic era represents in many aspects the emphases he presented during his first era, although they were now partly more radical. Baptism offers grace; it is not a means of grace. Justification, rebirth and salvation would take place later on when a person had reached an age with a more mature understanding through the word of God. A small child cannot be born again in baptism because being born again requires personal faith, which is received through hearing and understanding the law and the gospel. Saarnivaara s views on baptism during his first and third era are, unlike during his second era, quite controversial. The question of the salvation of a small child goes unanswered, or it is even denied. The central question during both eras is the demand of conversion and personal faith at a mature age. The background for this demand is in Saarnivaara s anthropology, which accentuates man s relationship to God as an intellectual and mental matter requiring understanding, and which needs no material instruments. The two first theological eras regarding Saarnivaara s doctrine of baptism lasted around ten years. The third era lasted over 40 years until his death.

Kriegs-Tagebuch 1914-1917

World War I diary of the physician Nathan Wolf

Eva Stroh Family Collection 1860-2005 Bulk: 1912-1950

The Eva Stroh Family Collection provides material on the lives and family history of members of the Sondheimer and Stroh families. The collection consists of numerous photos and several photo albums, family trees, official documents, correspondence, published articles and clippings and some notes, a notebook documenting cultural activities and some daily calendars.

The Nature, Origins, and Consequences of Finnish Shame-Proneness: A Grounded Theory Study

Although shame is a universal human emotion and is one of the most difficult emotions to overcome, its origins and nature as well as its effects on psychosocial functioning are not well understood or defined. While psychological and spiritual counselors are aware of the effects and consequences of shame for an individual s internal well-being and social life, shame is often still considered a taboo topic and is not given adequate attention. This study aims to explain the developmental process and effects of shame and shame-proneness for individuals and provide tools for practitioners to work more effectively with their clients who struggle with shame. This study presents the empirical foundation for a grounded theory that describes and explains the nature, origins, and consequences of shame-proneness. The study focused on Finnish participants childhood, adolescence and adulthood experiences and why they developed shame-proneness, what it meant for them as children and adolescents and what it meant for them as adults. The data collection phase of this study began in 2000. The participants were recruited through advertisements in local and country-wide newspapers and magazines. Altogether 325 people responded to the advertisements by sending an essay concerning their shame and guilt experiences. For the present study, 135 essays were selected and from those who sent an essay 19 were selected for in-depth interviews. In addition to essays and interviews, participants personal notebooks and childhood hospital and medical reports as well as their scores on the Internalized Shame Scale were analyzed. The development of shame-proneness and significant experiences and events during childhood and adolescence (e.g., health, parenting and parents behavior, humiliation, bullying, neglect, maltreatment and abuse) are discussed and the connections of shame-proneness to psychological concepts such as self-esteem, attachment, perfectionism, narcissism, submissiveness, pleasing others, heightened interpersonal subjectivity, and codependence are explained. Relationships and effects of shame-proneness on guilt, spirituality, temperament, coping strategies, defenses, personality formation and psychological health are also explicated. In addition, shame expressions and the development of shame triggers as well as internalized and externalized shame are clarified. These connections and developments are represented by the core category lack of gaining love, validation and protection as the authentic self. The conclusions drawn from the study include a categorization of shame-prone Finnish people according to their childhood and adolescent experiences and the characteristics of their shame-proneness and personality. Implications for psychological and spiritual counseling are also discussed. Key words: shame, internalized shame, external shame, shame development, shame triggers, guilt, self-esteem, attachment, narcissism, perfectionism, submissiveness, codependence, childhood neglect, childhood abuse, childhood maltreatment, emotional abuse, sexual abuse, spiritual abuse, psychological well-being

Avioliiton teologia Englannin kirkossa ja Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa vuosina 1963-2006

The theology of marriage in the Church of England(CofE) and in the Evangelical Lutheran Church of Finland(ELCF)1963–2006 The method of the study is a systematic analysis of the sources. In the CofE marriage stems from creation, but it is also sacramental, grounded in the theology of love and redemption. Man and woman have a connection between them that is a mystical union in character because of the one between Christ and the Church; therefore every marriage is sacramental. The purposes of marriage have been expressed in a different order than earlier. A caring relationship and sexuality are set before childbirth as the causes of marriage. The remedial cause of marriage is also moved to the background and it cannot be found in the recent wedding formulas. A personal relationship and marriage as a school of faith and love have a central place in the theology of marriage. The theology of love unites the love of God and marriage. In the CofE the understanding of divorce and co-habiting has changed, too. Co-habiting can now be understood as a stage towards marriage. Divorce has been understood as a phenomenon that must be taken as a fact after an irretrievable breakdown of marriage. Thus the church must concentrate on pastoral care after divorce. Similarly, the ELCF also maintains that the order of creation is the origin of marriage as a lifelong institution. This is also an argument for the solemnization of marriage in the church. Faith and grace are not needed for real marriage because marriage is the culmination of reason and natural law. The society defines marriage and the church gives its blessing to the married couples if so requested. Luther’s view of marriage is different from this because he saw marriage as a school of love and faith, similar to CofE. He saw faith as essential to enable the fullfillment of natural law. Marriage in the ELCF is mostly a matter of natural ethics. An ideal form of life is sought through the Golden Rule. This interpretation of marriage means that it does not presuppose Christian education for children to follow. The doctrine of the two kingdoms is definitely essential as background. It has been impugned by scholars, however, as a permanent foundation of marriage. There is a difference between the marriage formulas and the other sources concerning the purposes of marriage in the ELCF. The formulas do not include sexuality, childbirth or children and their education as purposes of marriage. The formulas include less theological vocabulary than in the CofE. The liturgy indicates the doctrine in CofE. In the Lutheran churches there is not any need to express the doctrine in the wedding formulas. This has resulted in less theology of marriage in the formulas. The theology of Luther is no longer any ruling principle in the theology of marriage. The process of continuing change in society refines the terms for marriage more than the theological arguments do.

Efraim Syyrialaisen luostari: Tapausesimerkkejä munkkien luostariin vetäytymisen syistä

Tutkielma on kaksivaiheinen. Ensin esittelen apostolisen, Syyrialaisortodoksisen kirkon historiaa ja luostariperinnettä. Toisen osan tarkoitus on selvittää, liittyykö Pyhän Efraim Syyrialaisen luostarin munkkien luostariinjäämispäätökseen yhteiskunnallisia syitä ja mitä muita mahdollisia syitä voidaan löytää. Vertailen lopuksi varhaisia, 400-luvulla eläneiden kilvoittelijoiden Pyhän Efraim Syyrialaisen, Antonius Suuren ja Simeon Pylväspyhimyksen motiiveita nykykilvoittelijoiden motiiveihin, sikäli kuin se on mahdollista. Selvitän myös, onko Efraim Syyrialaisen esimerkillä ollut merkitystä nykykilvoittelijoille. Empiirinen aineisto kerättiin kahtena vuotena v. 2002 ja 2003. Tutkielmaa varten haastattelin kolmea Efraim Syyrialaisen luostarin munkkia. Pääinformanttini oli ko. luostarin seminaarin teologiopiskelija. Heidän kotitaustansa on syyrialaisortodoksinen, voimakkaasti uskonnollinen. Spiritualiteettia harjoitettiin jo lapsuudessa sekä kotona että kirkossa. Tutkielmani näkökulma on uskontohistoriallinen ja uskontososiologinen. Tutkin miten varhaiset- sekä nykypäivän kilvoittelijat ovat suhtautuneet yhteiskuntaan ja miten he ovat integroituneet luostariinsa. Kysymyksessä on nykypäivän osalta laadullinen tapaustutkimus, jonka metodeina ovat teemahaastattelu, jonka yhtenä osana olivat argumentit ja osallistruva havainnointi. Analysoin vastaukset sisällön analyysiä käyttäen. Haastatellut munkit korostivat syyrian kielen ja tradition opiskelun ja sen siirtämisen tärkeyttä seminaariin opiskelemaan hakeutumisensa, ja sen jälkeen munkiksi jäämisensä perusteluna. Pyhän Efraim Syyrialaisen esimerkin munkit kokivat olevan heille hyvin tärkeän tradition siirtäjän. Opiskelemisen ja matkustamisen mahdollisuus munkkina koettiin myös tärkeänä ja siitä syystä luostariin jäätiin, eli yhteiskunnallinen syy löytyi. Sisällön analyysissä ilmeni, että alkujaan koti edusti munkille primaarista tekijää. Sekundääristä tekijää edustivat kirkkoon kuuluva ryhmä, munkit ja luostari. Kodin ja kirkossa käynnin seurauksena tradition ja syyrian kielen oppimisen halu korostui ja niitä haluttiin lähteä opiskelemaan. Positiiviseksi viiteryhmäksi tällöin muodostuivat seminaariopiskelun aikana munkit ja muut luostarin asukkaat. Luostariin jäämisensä jälkeen primaarin tekijän voidaan huomata vaihtuneen luostariksi ja kodin asema on jäänyt sekundaariseksi. Yhteys luostarin ja ympäröivän yhteiskunnan kanssa tapahtui varhaisena aikana pääasiallisesti siten, että ihmiset tulivat kilvoittelijan luokse. Nykymunkit puolestaan käyvät niiden seurakuntalaisten kotona, jotka eivät pääse yhteisiin jumalanpalveluksiin ja auttavat heitä sielunhoidollisesti ja tarvittaessa taloudellisesti. Kirkon patriarkka Mar Ignatios Zakka I Iwasilla ja metropoliitta Eusthatios Matta Rohamilla on paljon yhteyksiä myös islaminuskoiseen väestönosaa Syyriassa. Ekumeenisia yhteyksiä on munkeillakin runsaasti. Ne mahdollistuvat erilaisissa kirkon kokouksissa ja konferensseissa sekä opiskelupaikkakunnalla Kreikassa.

Naiset kodeissaan kokoontuvissa seurakunnissa ensimmäisellä ja toisella vuosisadalla

Kahden ensimmäisen vuosisadan kristityt kokoontuivat tavallisesti seurakuntalaisten kodeissa. Varhaiskristillisistä teksteistä selviää, että jotkut näistä kodeista olivat naisten omistuksessa. Lisäksi varhaiskristillisissä kirjoituksissa mainitaan naisia, joiden kodeissa mahdollisesti kokoontui seurakunta. Lähdetekstien informaatio näistä naisista on yleisesti ottaen hyvin niukkaa. Lähdetekstien lisäksi tietoja heistä voidaan kuitenkin pyrkiä saamaan tarkastelemalla esimerkiksi heidän sosiaalista kontekstiaan. Erityisen tärkeitä teemoja sosiaalisen kontekstin tarkastelussa ovat kreikkalais-roomalaiset naiset omaisuutensa itsenäisinä omistajina sekä ensimmäisten vuosisatojen kodeissa kokoontuvat seurakunnat näiden naisten toimintaympäristöinä. Tämän tutkielman aiheeseen liittyviä teemoja ovat muun muassa kreikkalais-roomalaisten naisten omistus- ja vaikutusmahdollisuudet, kreikkalais-roomalaisen kodin ”yksityisyys”, seurakuntien luonne kreikkalais-roomalaisiin yhdistyksiin verrattuna sekä suhtautuminen antiikin kirjoituksiin primäärilähteinä. Edellä mainittujen teemojen tutkimuksessa on viime vuosikymmenien ja vuosien aikana löydetty uusia näkökulmia, jotka valaisevat myös kuvaa naisista, joiden kodeissa kokoontui seurakunta. Kreikkalais-roomalaisilla naisilla oli suhteellisen usein mahdollisuus omistaa oma omaisuutensa. Tämän edellytyksenä oli yleensä naisen isän kuolema sekä se, että mahdollinen avioliitto oli solmittu siten, ettei nainen ollut tullut miehensä vallan alaiseksi. Omaisuutta ei ollut pelkästään yläluokkaisilla naisilla, vaan myös esimerkiksi vapautetut orjat saattoivat työllään ansaita huomattaviakin omaisuuksia. Itsenäisesti omaisuutensa omistavat naiset olivat useimmiten todennäköisesti leskiä. Nämä naiset olivat tottuneet yhteiskunnassaan siihen, että varakkailla henkilöillä oli erilaisia velvollisuuksia, joihin kuuluivat muun muassa erilaiset julkiset tehtävät sekä erilaisten ryhmien ja yksittäisten henkilöiden suojelijoina toimiminen. Naisia toimi muun muassa kreikkalais-roomalaisten yhdistysten suojelijoina, jolloin he esimerkiksi tarjosivat kodeissaan yhdistyksille kokoontumistilat. Yhdistykset olivat yksi tärkeimmistä kodeissa kokoontuvien seurakuntien taustamalleista; seurakuntia voidaan sanoa yhdeksi yhdistyskulttuurin ilmentymäksi. Muita tärkeitä taustamalleja olivat juutalaisuus sekä kreikkalais-roomalaiset perhekunnat. Kaikki nämä taustamallit antoivat ainakin osittain positiivisen kuvan toimintamahdollisuuksista naiselle, jonka kodissa kokoontui seurakunta. Tutkimuksessa ajatellaan nykyään yleisesti, että naisten asema kristinuskossa muuttui huonommaksi kristinuskon alkuaikojen jälkeen. Siitä, miksi tämä tapahtui, ei olla yksimielisiä. Tähän kysymykseen vastaavia teorioita ei voida pitää tyydyttävinä, koska ne erehtyvät jo alkuoletuksissaan yksinkertaistamaan kuvaa maailmasta, jossa varhaiset kristityt elivät. Täydellistä vastausta kysymykseen ei voidakaan saavuttaa, mutta ottamalla monipuolisesti huomioon erilaisia ilmiöön vaikuttaneita tekijöitä päästään luultavasti lähemmäs oikeaa lopputulosta. Kahden ensimmäisen vuosisadan naiset olivat kodeissaan kokoontuvissa seurakunnissa johtajanasemissa. He todennäköisesti johtivat Herran aterian viettoa ja ”kaitsivat” seurakuntaansa. Kreikkalais-roomalaisessa yhteiskunnassa vallitsi yleisemminkin toimintatapoja, joiden mukaan nainen voitti tarpeeksi suurella varakkuudella sukupuolensa asettamat esteet. Kristityt seurasivat tätä toimintatapaa. Naisten johtavat asemat kodeissaan kokoontuvissa seurakunnissa eivät siis mitä todennäköisimmin johtuneet kristittyjen pyrkimyksistä sukupuolten väliseen tasa-arvoon tai kristittyjen naisten emansipaatiosta. Sen sijaan nämä asemat olivat seurausta naisten suhteellisesta varakkuudesta.

Demokratia kansankirkon kulmakivenä : Espoon hiippakunnan seurakuntien luottamushenkilöiden näkemykset kirkollisesta demokratiasta

Demokraattisella päätöksentekotavalla on vahva kannatus suomalaisessa yhteiskunnassa, ja demokratiaa edellytetään entistä enemmän myös julkisen vallan ulkopuolisilta organisaatioilta, kuten yrityksiltä ja kansalaisyhteiskunnan erilaisilta järjestöiltä ja muilta yhteenliittymiltä, kuten uskonnollisilta yhteisöiltä. Uskonnollisista yhteisöistä Suomen evankelis-luterilaisella kirkolla on juridinen erityisasema ortodoksisen kirkon ohella ja jäseninään suurin osa Suomen kansalaisista, joten vaatimukset demokraattisuudesta kohdistuvat erityisesti siihen. Kirkollinen demokratia on moni-ilmeinen ja monella tapaa ymmärretty ilmiö, ja se on historiassa kehittynyt rinnan valtiollisen ja kunnallisen päätöksenteon kanssa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia näkemyksiä seurakunnissa toimivilla luottamushenkilöillä (useimmiten niin sanotuilla maallikoilla) on kirkon demokratian tilasta ja miten he ovat kokeneet luottamustehtävässään demokratian toimivuuden. Tavoitteena oli siis jäsentää käsitettä kirkollinen demokratia - mitä kaikkea se sisältää ja millaisia muutospaineita siihen kohdistuu. Tutkimus toteutettiin Espoon hiippakunnan seurakuntiin/ seurakuntayhtymiin lähetetyllä kyselylomakkeella. Aineisto käsitti lopulta 273 vastausta, ja sitä tutkittiin pääasiassa tilastomatemaattisin keinoin. Analyysissa hahmottui kuusi kirkollisen demokratian faktoria eli ulottuvuutta: 1. Politiikka kirkossa , 2. Luottamus johtoon, 3. Vaikutusmahdollisuudet, 4. Demokratian toimivuus, 5. Vallankäyttö ja avoimuus ja 6. Tulevaisuus ja uudistukset. Kaikkiin mainittuihin kuuteen osa-alueeseen on syytä kiinnittää huomiota, mikäli tavoitteeksi asetetaan demokraattisesti toimiva, kansaa lähellä oleva kansankirkko. Kaikki ulottuvuudet liittyvät myös toisiinsa, sillä jos jokin osa-alue voi erityisen huonosti, vaikuttaa se myös muihin. Kirkollista demokratiaa tulisikin katsoa siis kokonaisuutena, eivätkä yksittäiset mittarit (esimerkiksi äänestysaktiivisuus kirkollisvaaleissa) kerro koko totuutta, vaikka ne yhdessä muun tunnetun tiedon kanssa tarkasteltuna antavatkin suuntaviivoja. Kirkollista demokratiaa määrittävät myös ihmiset, jotka sitä toteuttavat päätöksentekoelimissä; kyselyssä selvisikin yleiskuva luottamushenkilöiden ikä-, sukupuoli- ja puoluepoliittisesta rakenteesta. Samoin saatiin tietoa luottamushenkilöiden motivaattoreista luottamushenkilötoimintaan - ne vaihtelivat yleisluontoisesta halusta vaikuttaa yhteisiin asioihin aina jonkin yksittäisen epäkohdan poistamiseen. Luottamushenkilöiden näkemykset ja kokemukset kirkollisesta demokratiasta olivat pääosin myönteisiä. Päätöksenteko- ja vaalijärjestelmä sekä omat vaikutusmahdollisuudet siinä koettiin hyvinä. Samoin kirkon johtajiin seurakuntien kirkkoherrojen ja piispojen tasolla oltiin tyytyväisiä. Ilmi tuli toki myös täysin päinvastaisia kielteisiä kokemuksia demokratian soveltamisesta käytännössä. Ne jäivät kuitenkin pääasiassa yksittäistapauksiksi. Demokratiaa ei nähdä pelkkänä itsetarkoituksena, vaan hallinnollisena välineenä mahdollisimman hyvin toimivaan seurakuntaan ja kirkkoon. Toisaalta monet luottamushenkilöt suhtautuivat myönteisesti, vaikka eivät varauksettomasti siihen, että kristillisestä opista voidaan päättää demokraattisesti. Kirkollinen demokratia ei ole tuolloin siis vain käytännön, vaan myös kirkon opillisen itseymmärryksen asia.