Der Prediger vom weißen Berg : Zur Rezeption der besseren Gerechtigkeit aus Mt 5 in Martin Luthers Predigtüberlieferung 1522 1546.

The purpose of this study is to examine the reception of Matthew 5 in Martin Luther s sermons; in other words to investigate how Luther interprets and applies Jesus teaching of the better righteousness and the law in Mt 5. The study applies the reception-historical approach and contributes to the history of effects and the history of interpretation in New Testament exegesis. The study shows that Luther understands the better righteousness of Mt 5 as good works and fulfillment of the law. Luther s interpretation coheres with the intention of the Evangelist, even if Luther s overall concept of righteousness is foreign to Matthew. In Luther s view righteousness is twofold: The greater righteousness of Mt 5 is the second and the actual righteousness (iustitia activa), which follows the first and the foreign righteousness (iustitia passiva). The first righteousness (faith) is for Luther the work of God, while the second righteousness (good works) is co-operation between a Christian and God. In this co-operation the law, as it is taught by Jesus, is not the opposite of the gospel, but the gospel itself in the sense of Christ as an example . The task of the law is to show the dependence of a Christian on God and to help one to love and to serve one s neighbour (brothers as well as enemies) properly. The study underlines a feature in Luther s thinking that has received little attention in Lutheran theology: Luther insists on preaching the law to Christians. In his view Mt 5 is directed to all Christians and particularly to pastors, for whom Jesus here gives an example of how to preach the law. Luther believes similarly to Matthew that Jesus reveals the real meaning of Mosaic Law and confirms its validity for Christians in Mt 5. Like Matthew, Luther insists on the practicability of the commandments of Mt 5 in his view Christians fulfil the law also with joy yet his interpretation of Mt 5 attenuates the radical nature of its commandments. Luther s reception of the individual pericopes of Mt 5 is considerably generative and occasionally contradictory, which is explained by the following factors, among others: Luther receives many ideas from tradition and reads them and his own theological concepts into Matthew s Gospel. He interprets Mt 5 through his understanding of some Old Testament passages as well as Paul. Most of all, Luther s reception of Mt 5 is shaped by his own experience as a preacher, by his relation to his religious enemies, rulers and to the congregation of Wittenberg. Here Luther shares with Matthew the experience of being opposed and concern about the upright living of the believers, which in both cases also explains the polemical tone of the paraenesis.

Matteuksen Vuorisaarna (Mt 5-7) ja erityisesti luku Mt 5 lienee eniten vaikuttanut kirkon hurskauselämään ja eettiseen opetukseen. Jeesuksen radikaalit vaatimukset ovat kautta kirkon historian herättäneet yhä uudelleen kysymyksen, miten ne on ymmärrettävä, keitä vaatimukset koskevat ja ovatko ne täytettävissä. Tutkimuksessa selvitetään, miten Martti Luther tulkitsee ja soveltaa Mt 5. luvun opetusta paremmasta vanhurskaudesta ja laista, ja miten hän konkreettisesti työskentelee Raamatun tekstien kanssa. Väitöskirja on ensisijaisesti puheenvuoro Uuden testamentin tulkinta- ja vaikutushistoriallisessa tutkimuksessa. Työn metodina käytetään reseptiohistoriallista näkökulmaa, ja tutkimuksen ensisijaisina lähteinä ovat Lutherin saarnat Mt 5. luvusta vuosilta 1522 1546. Työ osoittaa, että Luther ymmärtää Mt 5. luvun opetuksena hyvistä teoista. Jeesus antaa siinä esimerkin papeille, kuinka heidän tulee saarnata lakia oikein. Tutkimus painottaa sitä luterilaisessa teologiassa vähemmälle huomiolle jäänyttä asiaa, että Luther edellyttää lain saarnaamista kristityille ja että hän edellyttää hyviä tekoja kristityiltä. Lutherin mukaan Mt 5. luvun parempi vanhurskaus tarkoittaa lähimmäisrakkautta, joka seuraa uskoa. Usko on yksin Jumalan teko, mutta hyvät teot Luther näkee kristityn ja Jumalan välisenä yhteistyönä. Ihminen pelastuu yksin uskosta, mutta Luther opettaa myös, että kristityn tulee tehdä ja että hän myös tekee hyviä tekoja. Laista Luther esittää, että kristityn elämässä sen tehtävänä on yhtäältä osoittaa kristityn riippuvuus Jumalasta ja toisaalta auttaa kristittyä rakastamaan ja palvelemaan lähimmäistään oikein. Laki ei ole tässä evankeliumin vastakohta, joka tuomitsee, vaan se on itse evankeliumi merkityksessä Kristus esimerkkinä Lutherin mukaan evankeliumi on Kristus lahjana ja Kristus esimerkkinä ja Mt 5. luvussa on kyse jälkimmäisestä. Väitöskirja osoittaa, että Luther tulee yllättävän lähelle Mt 5. luvun alkuperäistä merkitystä. Luther uskoo Matteuksen tavoin, että Jeesus paljastaa lain todellisen sisällön ja vahvistaa sen voimassaolon kristityn elämässä. Kuten Matteus, myös Luther vaatii lain noudattamista, ja hän esittää, että kristitty täyttää lain käskyt mielellään ja jopa iloiten. Yksittäisten Mt 5. luvun tekstien kohdalla Lutherin tulkinta saattaa olla kuitenkin niille vastakkainen. Tämä selittyy muun muassa sillä, että Luther lukee oman teologiansa Matteuksen teksteihin sisään ja hän tulkitsee niitä Vanhan testamentin ja Paavalin tekstien valossa. Lutherin tulkinta on myös vahvasti traditio- ja kontekstisidonnaista. Saarnoissa näkyy hänen kokemuksensa saarnaajana ja suhteensa yhtäältä Wittenbergin seurakuntaan ja toisaalta esivaltaan sekä hänen taistelunsa Roomaa ja hurmahenkiä vastaan.